Sivut

tiistai 11. huhtikuuta 2023

Piippobongaajan juhlaviikot avattu

Johan on ollut mahtava pääsiäinen. Aurinko paistaa, linnut laulaa ja lumi sulaa silmissä. Muuta puutarhaileva ihminen ei tarvitsekaan. Tällaisia päiviä on odotettu pitkään ja hartaasti.  Vihdoin voi avata ovia ja ikkunoita ulos. Elämä laajenee kodin seinien ulkopuolelle, eikä sohvakaan enää kutsu syliinsä.

Pörriäiset valtasivat auringossa avautuneet krookukset.

Lauantaiaamuna lähdettiin Ukkokullan kanssa pitkälle lenkille. Kierrettiin melkein koko kylä. Yli kahden tunnin lenkki lämpimässä kevätsäässä oli innostavaa. Katse harhaili vuoroin taivaalle lintujen lentoa seuraillen, vuoroin pitkin pientareita ja puskia mahdollisia leskenlehtiä etsien (ei näkynyt). Kotona ruoka maistui lenkin jälkeen. Seuraavana aamuna reippailu tuntui jäykkyytenä talven laiskistamissa lihaksissa.

Kevään ensimmäinen perhonen krookuksissa.

Uutisissa mainittiin tulevan kesän kärsivän pölyttäjäkadosta. Krookukset houkuttelevat luokseen surinaa ja pörinää. Tämä on muistettava ensi syksynä sipulikasveja valittaessa. Lisää krookuksia ympäri pihaa, jotta kaikkein aikaisimmillakin pörriäisillä olisi ruokaa tarjolla.

Crocus sieberi Firefly - tai sitten ihan joku muu

Perjantaina ja lauantaina kiersin pihassa lähinnä kameran kanssa ihastelemassa ja ihmettelemässä. Sormia kyllä pisteli päästä haravan varteen ja noukkia tuulen talven aikana pudottamia oksia ja muuta sälää. Tässä vaiheessa vielä maltoin mieleni, sillä joissakin paikoissa oli vielä lunta. Ja nurmikkokin edelleen aika märkä.

Crocus species Fuscotinctus

Piippoja nousee sieltä täältä. Jotkut muistin ja tunnistin heti nähtyäni. Joidenkin piippojen nimi piti syynätä sisällä istutuslistasta. Valitettavasti en ole kovin taitava tunnistamaan eri kasveja verson kärjestä tai nupun asennosta. Harvoin lähden edes arvuuttelemaan, vaan mieluummin tukeudun faktaan.

Crocus crysanthus 'Romance'


Mietin, vaikuttaako sipulin ikä sen kukintaan? Laji ainakin vaikuttaa. Nämä krookukset on istutettu viime syksynä. Niiden sijainti on valoisa ja lämmin, mutta moniin vuosia aiemmin istutettuihin ja kukassa jo oleviin verrattuna nämä vasta heräävät.

Siellä täällä mullan pinnassa on pieniä sipuleita, joita routa on nostanut ylös. Osan painoin takaisin multaan, jos se vain onnistui. Paikoin ei onnistunut, kun mullan alla oli vielä maa kohmeessa. Kuvan krookus näytti aukovan suutaan kuin kala kuivalla maalla. Sille etsin aurinkoisen paikan, jossa sain sen sipulin mullan sisään.

Scilla forbesii (Chionodoxa luciliae) - Kirjokevättähti


Lauantaina Vasenrinteen scilloissa on jo väriä näkyvissä ja maanantaina ensimmäiset avoinna. Hetken päästä sinisen scillameren aallot huojuvat koko rinteessä ja sen yläpuolella. Aalloilla purjehtii silloin myös kevätkaihonkukkia, eikä aikaakaan, kun joukkoon liittyvät myös lemmikit. Kevään sininen taika on nähtävissä niin  maassa kuin taivaalla.

 
Marjapensaiden välissä on isompi aukko, jonka täytin syksyllä sipuleilla. Krookuksia istutin mix-pussukan eli värien sekamelskaa on niiden puolesta nähtävissä. Samaan paikkaan laitoin myös Darwin-tulppaaneja, jotka nekin ovat päättäneet herätä.

Olopihan Allaspenkissä ollaan myös hereillä. Vaikka alue on muuten hyvin valoisa ja aurinkoinen, takareunan isot tuijat pitävät paikan pitkään lumen ja jään vallassa. Lauantaina kuvaan osui luntakin, sunnuntaina vasemmalla oli enää pieni jääpläntti ja maanantaina loputkin lumet katosivat.

Kaikenlaiset verkko- ja risuviritelmät eivät ole niitä mieluisimpia katseltavia. Jos on valittava, katsooko väliaikaisia viritelmiä vai tarjoaako piipot jäniksille ja peuroille, on vastaus selvä. Aion poistaa ainakin suurimmat havut. Koska kellarissa ei ole enää palaakaan verkkoja, käyn suihkuttamassa TricoGardenia piippojen läheisyyteen. Talon molemmissa päissä on myös väliaikaiset verkot peurojen varalta. Peurat hyppivät 150-senttisen verkkojen yli, mutta hiljaiseen aikaan kulkevien sorkkaeläinten kulkua toisaalle ne hiukan ohjaavat.

Ensimmäiset narsissitkin kurkkivat jo Vatukkalaatikossa. Sunnuntaina kaikki lumi oli sulanut. Jälleen kerran ihmettelen, miksi en istuta tähän paikkaan enemmänkin sipuleita? Myöhemmin Vatukkalaatikkoon nousee tuoksuvatukoita, mistä paikan nimikin. Hyvin useimmat sipulikukat ehtisivät kukkia ja kaunistaa paikkaa ennen vatukoiden vihertymistä.

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus


Pystykiurunkannuksilla vasta ruuhkaa onkin. Niitä tungeksii Olopihan Allaspenkissä runsaasti. Huomaan näiden runsastuneen mukavasti ja kohtuullisen nopeasti. Samaista Beth Evansia olen istuttanut myös vastapäätä sisäänkäyntiä, mutta siellä ei ole vielä pahemmin piippoja näkyvissä. Paikka vapautuu myöhemmin lumesta ja jäästä.

Jouluruusujen kesämatka on vasta aluillaan. Kollaasin vasemmassa kuvassa on Ovaalipenkin punertava jouluruusu. Saattaa olla Double Ellen, mistä en ole varma. Olen istuttanut sen kesällä 2016 pelkkänä jouluruusuna. 

Yläoikealla Vasenrinteen 2014 istutettu jouluruusu yrittää työntää nuppujaan kuivien lehtien keskeltä. Sunnuntaina putsasin pahimmat roippeet pois, jotta jouluruusu pääsisi nauttimaan valosta ja lämmöstä. 

Alaoikealla taasen on puutarhani ensimmäinen jouluruusu. Sen istutusvuotta en muista, mutta kauan se on tuossa ollut. Sain tämän jouluruusun lähellä asuvalta rouvalta. Istutuspaikka voisi olla parempikin, mutta hyvin kasvi näyttää tuossa viihtyvän. Siksi en ole lähtenyt sitä siirtämään.

Maanantaina Vasenrinteen jouluruusu avasi nuppujaan.
 
Jouluruusujen lehdet ovat kärsineet talvesta oikein kunnolla. Annan kasvien herätä ensin kunnolla ja sitten leikkaan ruskeat ja kuivuneet lehdet pois. Muistan jostain lukeneeni, että näin kannattaa tehdä.

Muista jouluruusuista on vasta osa tullut esiin lumen alta. Loput uinuvat lumen saartamissa paikoissa. Toivon niiden olevan elossa ja piristyvän pian.

Lauantaina portaiden alapäässä ja nurmikolla oli vielä jonkin verran lunta. Sunnuntaina nurmikko oli jo vapautunut ja portaiden vasemmalla puolella oleva klöntti oli pienentynyt huomattavasti. 


Maanantaina lumi oli lähes koko alapihalta sulanut. Vain portaiden alapäässä oli isompi paakku. Kolaamme talvisin yläpihan käytäviltä lumet portaille. Usein levitän viimeisiä lumipaakkuja vappuviikolla pitkin nurmikkoa. Nyt ei niin todellakaan tarvitse tehdä.

Anemone hepatica - Sinivuokko

Puistopäädyn sinivuokko on avannut terälehtensä kohti aurinkoa. Muut sinivuokot asuvat vähän viileämmissä paikoissa, joten niiden kukintaa saa vielä hetken odottaa. Riittääpä ihasteltavaa pidemmäksi aikaa.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka


Vasenrinteen tarhakylmänkukassakin on jo selvät heräämisen merkit. Istutin viime kesänä lisää Nilalta saatuja tarhakylmänkukkia Pikkupuutarhaan. Sieltäkin alkaa lumet vähitellen sulaa. Maanantaina pääsin jo osaa peuraverkoista raottamaan siten, että olin huomaavinani yhdessä tarhakylmänkukassa eloa. Sen kaverit ovat vielä lumen alla.

Ficaria verna - Mukulaleinikki


Mukulaleinikki on toki joka vuosi niitä varhaisimpia herääjiä. Nyt nämä ovat taatusti olleet lähtökuopissaan jo jään ja lumen alla, kun heti niistä vapauduttuaan ponkaisevat kohti yläilmoja.

Minähän en osaa kauaa toimettomana missään istua, joten yhtä jos toistakin tuli tehtyä. Pihakäytävät on haravoitu paria pientä plänttiä lukuunottamatta. Rapsutinpa jo nurmikkoakin, vaikka se ei sellaista toimenpidettä välttämättä tarvitse. Risuja, oksanpätkiä, käpyjä, kuivia vaahteranlehtiä ja jänönkakkaa oli ympäriinsä. Muutaman lumipaakunkin levitin. Ja nypin ensimmäiset vaahteravauvat kukkapenkistä. Tuoksuherneet vein kasvihuoneeseen. Yöksi ne saavat harson ylleen.

Pääsiäiseksi ei hienompaa säätä olisi voinut toivoa. Aurinko on hellinyt päivittäin ja lämpöä on riittänyt yli +10 asteen. Sekä sunnuntaina että maanantaina joimme iltapäiväkahvit terassilla eli virallinen terassikausi on nyt avattu.

Jossain välissä vilkaisin ikkunoita ja totesin niiden kaipaavan kipeästi pesemistä. Siirsin suosiolla johonkin toiseen hetkeen. Pihassa pyöriminen oli niin paljon houkuttelevampaa. Nyt on tankattu ulkoilmaa, kierretty piippoja vahtaamassa ja nautittu täysillä kunnon kevätpäivistä. Koko talven kestänyt odotus on jälleen palkittu. Kevät on saapunut, joka vuosi yhtä uusi ja ihana.


31 kommenttia:

  1. Voi että, mitä kukka kuvia! 🤩 Sieltä se kevät tulee touhuineen 🤭 Täällä pitää hetki vielä malttaa, mutta kyllä nuo yli 10 asteen päivälämpötilat nopeasti sulattaa paksummatkit lumipeitteet 😊 Ulkona on ollut kiva liikkua pääsiäisenä, niin kaunista ja lämmintä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät tuli oikeastaan yhdellä rysäyksellä. Sää houkutteli sekä ulkoilemaan että pihahommiin. Pian ne teidänkin lumet sulaa, kun yöpakkaset vähitellen loppuvat.

      Poista
  2. Ihana kirjoitus täynnä riemua siitä, että kevät on viimein täällä ja puutarha vapautuu lumesta! Kuvat kertovat tarinaa siitä, kuinka lumi sulaa ja kukkia nousee. Ihanaa aikaa! Istuttamasi krookussekoitus oin aivan valloittava, siinä on todella värien kimara. Tuollaisia pitäisikin syksyllä hankkia. Joskus seospusseissa vain on lähes ainoastaan yhtä tai kahta, niin en ole tullut niitä sitten ostaneeksi. Voi olla, että krookusseoksissa on useampaa sorttia.
    Minulla on sama kokemus edellissyksynä istutetuista krookuksista yhden kohdalla ainakin, jonka muistan. Istutin toissa syksynä 'Vanguard' -krookusta ja niitä nousi vain muutama. Silloin oli vesimyyrätuhoja niin paljon ja siitä samasta penkistä hävinnyt kasveja, että ajattelin niiden hävinneen vesimyyrän mahaan. Varmaan osa hävisikin, mutta yhtäkkiä tänä keväänä 'Vanguard' kukkii siinä penkissä kymmenin kukin! Kun vuosi sitten kukkia oli ehkä kolme. Voi hyvin olla, että ne eivät ole ensimmäiseen kevääseen mennessä oikein asettuneet ja siksi sinun krookuksesi kukkivat myöhemmin kuin muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin ja olen yhä niin riemuissani näistä kevätilmoista, että väkisinkin se välittyy myös teksiin. Alkaa olla käsillä ne ajat, jolloin muu elämä haittaa puutarhaelämää. Mieli palaa pihalle piippoja syynäämään.
      Krookus-sekoitus on tällä kertaa positiivinen yllätys. Olen joskus aikaisemminkin sellaisia ostanut ja niissä on todellakin ollut varsin vaisusti vaihtelua.
      Saattaa tietenkin olla, ettei kaikki syksyllä istutetut krookukset ole ehtineet juurtua kunnolla. En osaa sanoa. Hienoa, että yhden kevään levättyään nousevat joukolla sitten seuraavana keväänä.

      Poista
  3. Kukkia ja perhosia, miten ihanaa! <3 Siellä on tosiaan ollut puutarhurin unelmapääsiäinen. Kiitos kevätilon jakamisesta meille lukijoillesi. Tulin postauksestasi oikein hyvälle mielelle, ja se luo toivoa myös itselleni, vaikka täällä piipot ovatkin vielä jossain hangen alla piilossa. Lumet ovat onneksi huvenneet vauhdilla täälläkin, ja päivät ovat olleet kauniita ja lämpöisiä. Ihanan hempeä väriyhdistelmä tuo keltainen perhonen ja violetit krookukset. Luonto näyttää siellä nyt parastaan. Nauti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keijunkukkanen, kiitos kauniista sanoistasi. Ihana kuulla, että ilo välittyy ja tarttuu myös lukijoihin. Oikea unelmapääsiäinen kyllä oli. Tuli vipellettyä pitkin puutarhaa oikein ahkerasti. Lumet sulavat nyt vauhdilla ympäri maata. Ihan varmasti sinunkin pihaltasi löytyy pian piippoja valmiina poksahtamaan auki.
      Perhosen näkeminen yllätti. Olin krookusten äärellä ihmettelemässä pörriäisten määrää ja ääntä, kun perhonen lepatti siihen paikalle.
      Nautin täysillä!

      Poista
  4. Ei oo mikää ihime, ettei soffannurkka enää houkuta. Nii hianoja ilimoja on pitäny ja sullon jo nii palio kukkivia ja muita tutkittavia piippoja näkyvis. Aika pihalla kuluu ihan huamaamata. Meillä viälä lunta piisaa, mutta kinttupolokua mäki jo harijasin ja tuli nii tyytyvääne miäli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En todellakaan malttanut sohvannurkassa kutimia kilkutella. Jo aamulla oli riennettävä pihamaalle ihmettelemään ja samantien jotain tekemäänkin. Siitä kinttupolun harjaamisesta sinunkin pihahommasi alkavat ja etenevät. Tästä mennään vain ja ainoastaan eteenpäin!

      Poista
  5. Ihania korookuksia ja muuta kevät kukintaa . Minunkin pitää taas kunnostautua syksyllä niiden pikkusipulien kanssa
    . Kiva kuulla että tarhakylmänkukat on jatkanut jalkojaan . Minulla on edessä ehkä jo tänä vuonna niiden siirto kukinnan jälkeen siitä penkistä mistä sinulle niitä annoin . Olen yrittänyt jo aiemminkin niitä siirrellä muutamiin paikkoihin . Pitäisi tuoda niitä tänne kotia myös koska siirron yhteydessä niitä alkuja tulee runsaasti ja muutenkin siinä on ympärillä taas paljon alkuja . Kiva kuulla että jouluruususi myös näyttäytyvät. Minä olen myös tyytyväinen nyt viimeiseen siirtoon ehkä viimein onnisti niiden paikan suhteen ,mutta katsotaan nyt kuitenkin . Lumet on meilläkin huvennut mutta ei kuitenkaan vielä kaikkea . Sinivuokkoja on nyt paljon näkyvissä ja yhden leskenlehdenkin näin mökillä . Hieman sain haravoituakin mökillä ja siivottua .Yhden yön vietimme jo siellä . Kyllä mieli on virkistynyt kummasti .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkusipuli-innostus on tarttuvaa. Vuosien ajan istutin lähinnä tulppaaneja, kunnes muiden blogeista sain pikkusipulitartunnan. Olen lisännyt niitä määrätietoisesti. Joskin viime syksyn istutukset jäivät aika laihoiksi.
      Odotan jännityksellä pikkupuutarhan kunnollista sulamista, jotta pääsen näkemään sinne viime kesänä istuttamieni kasvien selviytymisen. Taisin laittaa jonkun sinulta saadun esikonkin sinne. Pitää kaivaa viime kesän istutuslista esille tarkastaakseni tilanteen.
      Teidän mökkitontti on juuri sellaista maastoa, jossa voisin kuvitella sinivuokkojen luonnostaan viihtyvän.
      Ihan varmasti viihdytte mökillä. Kohta sieltä ei taida malttaa poistua ollenkaan.

      Poista
  6. Ihanaa kevättä! Minä kuulin myöhään eilen iltana ensimmäistä kertaa tänä vuonna mustarastaan laulun. Ihmettelin, että se lauloi, vaikka oli jo hämärää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kevättä, niin totta ja täydellistä! Olen aina kuvitellut, etteivät linnut laula pimeässä. Niin vain mustarastas lurittelee ennen auringonnousua. Kiva, että sinäkin pääsit sen kevätsäveliä kuuntelemaan.

      Poista
  7. Tämä juttu toi niin hyvälle kevätmielelle! Upeaa, että löydät jo noin monta lajia ja väriä eripuolilla puutarhaa. Kelpaa ihmetellä ja ihastella kauniista säästä samalla nauttien.
    Minä vähän leikkelin perennan kuivuneita varsia isoista penkeistä, koska nyt vielä pääsin osittain lumilämpäreiden päällä liikkumaan. Märkään penkkiin ei viitsi enää jalkoja upottaa, etteivät kasvit kärsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi. Olen niin innoissani taas tästä(kin) keväästä, ettei sellaista tunnetta voi kätkeä sisäänsä. Eikä pidäkään. Tuntuu käsittämättömältä, kuinka nopeita monet kasvit ovat heräämään. Sieltä ne ponnistavat jään ja lumen keskeltä ja taatusti hyisen kylmästä mullasta.
      Fiksua leikata kuivia perennoja ennen kaiken lumen sulamista. Musta multa on litimärkää heti sulamisen jälkeen. Ihan sieluun sattuu astua jonkun piipon tai vihreän verson päälle.

      Poista
  8. Ihana perhonenkin, itse en ole vielä nähnyt yhtään. Ripustin kyllä jo baarinkin niille, mutta eipä ole saluunan ovet käyneet :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhosetkin ovat heränneet. Hetki sitten näin ja kuvasin kaksi nokkosperhosta. Odota vain, pian sinun baarissasi on vilskettä.

      Poista
  9. Pääsiäisen aikana oli ihana olla puutarhassa ja muutenkin ulkona. Olen kävellyt koko talven ja usein vielä reppu selässä, niin minusta taas huvin vuoksi kävely keveillä ja pehmeäpohjaisilla kengillä (ilman reppua) pääsiäisenä oli aivan ihanan kevyttä. Nyt näkyy ja tuntuu se talvisten työmatkakävelyiden hyöty. Toki en kävellytkään ihan kahta tuntia putkeen, vaan noin 1,5tuntia. Mutta en taaskaan saanut itseäni kuntosalille talvella, että olisi kunnolla hauista sitten alkaa kohta tehdä sitä puutarhurin pihajumppaa.

    Hienosti sait kuvattua sitruunaperhosen, ne ovat joskus niin vikkeliä liikkeissään. Hienoja kukkivia ja melkein kukkivia ryppäitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin saman eli pääsiäisenä oli kevyt joutuisaa kulkea kevyemmillä kengillä. Aika fiksua sinulta kerätä talven ajan kuntoa reippailla kävelylenkeillä. Puutarhatöissä tarvitaan muutakin kuin jalkavoimaa, joten siinä mielessä kuntosali olisi järkevää.
      Olin itsekin ihmeissäni, kun sitruunaperhonen ei lähtenyt silmänräpäyksessä liitämään muualle, kuten ne yleensä tekevät.

      Poista
  10. Voi tätä kevään ihanuutta. Upeita kuvia olet jälleen ottanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina vain näyttää paranevan. Tänäänkin aurinko on paistanut erittäin lämpimästi. Ihanaa on, ei voi muuta väittää.

      Poista
  11. Pääsiäisenä oli kyllä unelmasäät, ulkoiltua tuli paljon. Meillä pihalla pystyi tekemään lähinnä käytävien vapauttamista lumesta, ja tietenkin puutarhakävelyjä, että pääsi katsomaan monta kertaa päivässä, näkyykö lisää piippoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä se kesäkausi alkaa, vaikka alkuun vähän hitaamminkin. Enpä olisi uskonut lumen näin nopesti lähtevän, kun vielä kaksi viikkoa sitten hikipäässä uutta lunta pihalta kolattiin.

      Poista
  12. Oletko huomannut minkäväriset krookukset kelpaavat parhaiten mehiläisille ja kimalaisille? Tarkkailin koko pääsiäisen omia krookuksia ja vain liilat krookukset kelpasivat, keltaisissa ei ollut yhtään pörriäistä. Olen istuttanut paljon keltaisia koska olen luullut niiden kiinnostavan enemmän mutta jatkossa taitaa olla parempi laittaa liiloja jos pölyttäjät tykkäävät niistä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin äsken tsekkaamassa krookusten pörriäistilanteen ja totta, keltaiset eivät houkuttele. Sen sijaan liloissa on suorastaan ruuhkaa, muutama pörriäinen näkyi valkoisissa, joita on kuitenkin aika vähän. Osa krookuksista on vasta aloittamassa kukintaansa ja kylmemmissä paikoissa ovat vielä aivan alkutekijöissään. Pitääpä seurata, miten eri värit houkuttelevat pörriäisiä. Ilman muuta tämä pointti on hyvä syksyllä huomioida uusia sipuleita istuttaessa.

      Poista
  13. Voi ihanuutta, mikä kevään tunnelma näissä kuvissa ja tekstissä! Puutarhassasi vierailevilla perhosilla ja pörriäisillä on juhlat. Ja juhlat taitaa olla myös talviunesta heränneellä puutarhurilla, kun puutarha on jo noin lumeton. Nähtävää riittää joka puolella, kun käy moikkailemassa mullasta nousevia piippoja ja versoja.
    Minusta tuntuu, että aina kun olen istuttanut krookuksen mukuloita (sipuleita, kumpiako nyt virallisesti ovatkaan?), ne ovat kukkineet seuraavana keväänä todella huonosti. Olen usein laittanut sen huonon syksyn tai talven piikkiin, mutta ehkäpä ne tarvitsevatkin vain aikaa juurtua.
    Ikkunat joutaa pesemään sadesäälläkin. Silloin kun aurinko paistaa ja on lämpöistä, pitää pyllistellä puutarhassa ja kuopsutella siellä sun täällä.
    Aurinkoista viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea sanoa, kumpi on innostuneempi, minä vai pörriäiset? Niin hartaasti kuin tällaisia aurinkoisia kevätpäiviä odottaakaan, aina ne onnistuvat yllättämään. Positiivisesti ihan joka kerta. Bongasin äsken kaksi nokkosperhosta. Parasta tässä kaikessa on, että kaikki lisääntyy päivä päivältä.
      Samaa krookusten istutusproblematiikkaa olen pääsiäisen ajan pohtinut. Niiden sipulit ovat aika pieniä, joten varmaan pitäisi istuttaa muiden pikkusipulien tapaan aika aikaisin. Ehkä ne siten juurtuisivat paremmin.
      Ei kannata pitää kiirettä ikkunanpesun kanssa. Ilmassa on hurja määrä pölyä ja kohta tulee vielä siitepölyt päälle. Jospa aloitan ehtiessäni ikkunoiden sisäpuolista. En millään malta pitää näppejäni erossa pihasta.
      Kiitos aurinkotoivotuksista. Täällä paistaa tosi lämpimästi. Lähetän annoksen paistetta sinullekin.

      Poista
  14. Kevätkukkasten odotus tuntuu piinallisen pitkältä silloin, kun lunta on kasapäin. Pian se lumi näillä lämmöillä sulaa ympäri Suomen.

    VastaaPoista
  15. Onpa upea keväinen vaihe teillä puutarhassa!
    Ihanaa, että pääset päästämään sisäisen puutarhapörrääjäsi valloilleen vihdoin kaiken talven ja lumen jälkeen! Nyt ei liene sitten edessä vapaa-ajan ongelmia johonkin aikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisäinen puutarhapörrääjä on ollut valloillaan niin mittavassa määrin, ettei edes tietokoneen äärelle ole ehtinyt. Eli ei minkäänlaisia vapaa-ajanonglmia.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!