Sivut

maanantai 1. toukokuuta 2023

Tervetuloa toukokuu!

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus

Kesäisen lämpimät päivät vaihtuivat enemmänki normaaliin, suomalaiseen koleuteen. Vesisateitakin on tullut, lähinnä iltaisin ja öisin. Täällä etelässä olikin jo kovin kuivaa. Sateet on otettu vastaan tyytyväisyydellä. Luonto kiittää aivan selvästi vihertymällä kiihtyvällä vauhdilla.

Corydalis solida - Pystykiurunkannus

Pystykiurunkannukset kukkivat runsaina. Niitä ei viileys haittaa. Päinvastoin, kukinta ei ole niin nopeasti ohi. Pinkki Beth Evans on lisääntynyt hienosti. Lukuisia uusia taimia on siellä täällä. Tulevina vuosina tulee niiden vuoro kukkia. Samoin lilakukkaista pystykiurunkannusta on mitä omituisimmissa paikoissa. 

Ehdin jo ihmetellä, kun viime kesänä istuttamastani sinisestä Porcelain Blue:sta ei näy vilaustakaan. Sitten eksyin Saaripalstan Sailan juttuun (6.1.2022), jonka kommenttikentässä hän toteaa Porcelain Bluen olevan safiirikiurunkannus ja se kukkii vasta keskikesällä. Ilo on siis vielä edessä. Toivottavasti kaveri on hengissä.

Primula elatior - Etelänkevätesikko


Kesällä 2021 siirsin etelänkevätesikon Pikkupuutarhan Harkkokäytävän puolelle. Siirto oli esikolle mieluinen. Se on rehevöitynyt merkittävästi ja kukkii runsaana. Kasvuston ollessa tässä vaiheessa vielä aika matalaa, esikon kukat näkyvät keittiön ikkunasta katsoessa. Tämä sivuseikalta kuulostava asia on suuren suuri ilo.

Primula - Esikko

Sain vuosi sitten Lappalainen etelässä -blogin Nilalta useita esikoita. Osassa kukinta oli jo ohi, joten näitä istuttaessa en voinut ryhmitellä niitä värin mukaan. Pikkupuutarhan Kivipenkissä valkoinen aloitti ensimmäisenä kukintansa.

Primula - Esikko

Valkoisen viereen on osunut punakukkainen, joka avaa pian nuppunsa.
Kuten kuvasta näkyy, vaahteravauvoja on odotettavissa. Noita "neniä" on joka paikassa. Näyttävät kuivilta ja elottomilta, mutta niin vain aloittavat kasvu-uransa ajatusta nopeammin. Meikäläisellä on kohta pysyvät surureunat kynsien alla joka kerran ohi kulkiessani kymmenen ensimmäistä vaahteravauvaa kitkettyäni.

Erythronium 'Pagoda' - Koiranhammas


Koiranhammas on niitä kasveja, joista en ennen blogielämää tiennyt mitään. No, monen muun kasvin lisäksi. Ensimmäisten istutuksesta ei vielä kauaa ole. Keltakukkaiset Pagodat ovat kotiutuneet kivasti. Rusokoiranhammas ja White Beauty sen sijaan tuppaavat ottamaan hatkat yhden kukinnan jälkeen.

Dicentra formosa - Pikkusydän

Pikkusydämen päätä ei pahemmin palella. Se on joka vuosi ensimmäisten herääjien joukossa. Nuppujakin on jo runsaasti esillä. Pikkusydän on tehokas leviämään ja valtaamaan tilaa. Ainakin meillä. 

Meillä on sisäänkäynnin vieressä vajaan metrin pituinen kapea kaistale, jossa ei oikein mikään viihdy. Syitä osaan luetella useita ja todennäköisesti liuta sellaisia, joita en edes tiedä. Taidan kokeilla, josko paikka kelpaisi pikkusydämelle.

Luin Luontoportti.fi:stä, että pikkusydämen siemenissä on rasvalisäke (elaiosomi), mikä houkuttelee muurahaisia, jotka taasen levittävät siemeniä. Myös sen hauras juurakko saattaa helposti jakaantua ja kulkeutua puutarhatöiden yhteydessä uusille alueille.

Lamprocapnos spectabilis (Dicentra spectabilis) - Särkynytsydän

Kiemurapenkin särkynytsydän on niinikään heräämässä. Viime vuonna istutin samaa kasvia yläpihan Makkaripenkkiin luettuani särkyneensydämen viihtyvän myös varjoisemmassa paikassa. Vuodentakaiset istutusten paikat eivät ole vielä kunnolla iskostuneet muistiini. Niinpä en pihakierroksilla kaikkia muista edes etsiä. Yllätyksiä on siis odotettavissa. Joko iloisia tapaamisia tai surullisia hyvästejä.

Clematis alpina 'Purple Dream'

Tuoreimmassa OmaPiha-lehdessä (3/2023) on kiinnostava kirjoitus "Kasvien nimistä". Saila Roution eli meille tutun Saaripalstan Sailan teksti valaisee selkeästi kasvien tieteellisten nimien syntyä ja rakennetta. 

Vähänkin enemmän kasvien kanssa touhutessa törmää väkisinkin tieteellisiin nimiin. Kesäkukkaostoksilla selviää ostamalla sinisiä orvokkeja ja valkoisia petunioita. Mutta perennakauppaan lähtiessä on jo hyvä tietää, onko hankkimassa Geranium pratensea (kyläkurjenpolvi) vai Geranium sanguineumia (verikurjenpolvi). Vielä enemmän tieteellisten nimien vähäisestäkin osaamisesta on iloa ja hyötyä vieraillessa ulkomailla puistoissa, puutarhoissa ja kasvimyymälöissä. Myös monissa siemeniä ja kasveja myyvissä verkkokaupoissa tiedot on löydettävissä tieteellisillä nimillä.

Kotimaisissa taimimyymälöissä voi aina kysyä. Jos vain myyjän löytää ja jos myyjä on muutakin kuin "mä oon vaan täällä töissä". Puutarhaharrastaja pärjää kyllä ilman tieteellisten nimien tietämystäkin. Itse koen saaneeni tieteellisten nimien opettelusta runsaasti hyötyä. Seurustelen joka vuosi kuukausitolkulla kasvien kanssa. Aika kiva tuntea kaverinsa nimeltä, eikä viitata jutuissa esimerkiksi "siihen punakukkaiseen matalaan kukkaan Harkkokäytävän vasemmassa nurkassa 20 cm sinikämmenestä sisäänkäyntiin päin".

Clematis 'Multi Blue'

Joka kevät riittää jännittämistä, miten kärhöt ovat selvinneet talven yli. Alppikärhöjen tyvet suojasin verkoilla, jotta jänikset eivät pääsisi niitä syömään. Näin takaan kukinnan tälle keväälle. Vuosi sitten siniselle alppikärhölleni kävi juuri niin köpelösti, että talttahampaat napsivat sen tyvestsä poikki. Jäi kevätkukinta sen osalta väliin ja syyskukintakin oli erityisen vaatimatonta.

Jalokärhöjä en ole suojannut. Niinpä niistä valtaosa on napsittu poikki. Jalokärhöt versovat vuosittain maasta, joten maanpäällisten osien menetys ei merkitse koko kärhön ja sen kukinnan menetystä.

Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama

Tulikuusama herää aina aikaisin. Siinä on ollut vihreitä versoja jo viikkoja. Lämpimien säiden myötä versot lisääntyivät ja kasvoivat. Vielä on tietenkin matkaa koko aidalla kasvavan köynnöksen kesäiseen oloasuun.

Lonivera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

Ruotsinköynnöskuusama on myös valmiina lähtöön.

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Samoin yläpihan Pikkupuutarhan koreaköynnöskuusama on jo pitkään kasvatellut uusia versojaan.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Keisarinpikarililjat eivät ole olleet moksiskaan talvesta. Päivänliljapenkin Rubrissa nuput ovat jo pitkällä. Kunhan aurinko ja lämpö palaa meidän nurkille, näiden kukinta etenee.

Fritillaria imp. - Keisarinpikarililja

Iloisimpia yllätyksiä on olopihan Syreenipenkissä vuosikausia kasvaneiden keltaisten keisarinpikarililjojen nuput. Ovat kyllä nousseet uskollisesti kevät toisensa jälkeen, mutta kukkimaan eivät ole ryhtyneet. 

Yritin etsiä tietoa, milloin tämä olisi kukkinut, jos on kukkinut? En vain löytänyt. Olen lisännyt kuvia tallentaessani kansioiden nimeämistä yksityiskohtaisemmaksi helpottaakseni jonkun tietyn kuvan etsimistä. Vanhoihin kuviin uudistus ei tietenkään ulotu nyt, tuskin koskaan.

Mahonia

Mahonia sai talvella ylleen kasapäin lunta. Osa oksista makasi mahallaan pitkälle kevääseen. Kaikkia oksia en lumimäärän vuoksi suojannut kevätahavaa vastaan. Mitäpä olisi hyödyttänyt levittää vihreitä harsoja hangelle? Joinain keväinä mahoniat ovat olleet täynnä ruskeita lehtiä, jonka vuoksi olen pelännyt menettäväni puskat kokonaan. Blogiystäviltä olen saanut neuvoksi leikata kuolleet oksat pois. Hyvin ovat elpyneet ja vehreytyneet. Tänä vuonna vaurioita on aika vähän. Kukkanuppujakin näissä jo on.


Huhtikuuta saatiin viettää aurinkoisissas ja osin jopa kesäisen lämpimissä säissä. Parhaimmillaan mittari näytti puolen kuun tienoilla +19℃. Kuivuus alkoi jo vaivaamaan. Viimeisen viikon aikana vettä on saatu sopivasti vihreyttämään ja vehreyttämään maisemaa.

Vapun alla sää muuttui suorastaan kylmäksi. Vappuaattona vettä vihmoi taivaalta, tuuli kovaa ja puuskissa vielä kovempaa. Lämpömittari jäi koko aattopäivän alle +5 asteen. Puutarhatöitä olisi, mutta välillä on hyvä hengähtää.

Loista kevätaurinko,
lämmitä jo maa,
kevään ensi kukista,
niin paljon voimaa saa.

 

Matka kohti kesää jatkuu.
Tervetuloa toukokuu!


30 kommenttia:

  1. Kiitos toukokuun tervetuliaisjutustasi! Kirjoitat miellyttävästi, tekstisi ovat ehjiä kauniita kokonaisuuksia, joita on ilo lukea. Kuvasikin ovat laadukkaita. Ja vielä lopussa kiva pikkuruno, kirjoitin sen itselleni muistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, kiitos kauniista sanoistasi. Lämmittävät mieltä viikkoja eteenpäin.
      Aurinkoista vappupäivää sinulle!

      Poista
  2. Ihana postaus! Tämä ilahdutti ja loi luottamusta, että kyllä se kesä tulee <3 Täällä on satanut lunta, räntää ja vettä. Sää on niin kolea, että talvikamppeet on ainoa mahdollinen vappuasu. Tosin erinomainen sää tehdä kotona pientä pintaremppaa ja neuloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mukavaa, että värikkäät kukkakuvat piristävät ja luovat uskoa kesän saapumiseen. Tällaisena pakkasen hyytämänä vappupäivän aamuna on pakko tsempata itseään ja muita. Itsekin mietin, että taidan kohta ryhtyä pyykkihuoltoon, kun toppatamineissa ulkoilu ei kovasti houkuttele.
      Etenevää pintaremppaa ja iloista vappupäivää sinulle!

      Poista
  3. Koleaa tosiaan. Katsoin aamuvarhaisella, kun mittari oli pari astetta pakkasella ja keisarinpikarililjojen ja Fritillaria raddeanan varret taipuivat kaarelle. Yhä ovat kaarella, vaikka aurinko niitä jo lämmittää.
    Ihania löytöjä kaikki, vaikka vaahteran siementaimet kylläkään eivät :-D Niitä on järjettömästi ja kymmenien metrien päässä lähimmistä vaahteroista.
    Täälläkään ei vielä safiirikiurunkannuksesta näy mitään. Toivottavasti se kuitenkin sieltä vielä nousee. Toinen sinikukkainen, risteymä 'Craigton Blue' on kyllä jo lehdessä, vaikka sekin kukkii vasta kesällä.
    Mukava kuulla, että pidit artikkelista! Siinä oli sinulle tuskin mitään uutta, mutta ainahan noista asioista on kiva lukea, jos niistä on kiinnostunut.
    Löydätköhän tietoa keltaisen keisarin kukinnasta omasta blogistasi hakusanalla? Itse käytän todella paljon blogia, kun etsin tietoja oman pihani kasveista joko tunnistesanalla tai vasemman yläkulman sanahaulla, johon kirjoittaisin ehkä "keltakukkainen keisarinpikarililja" tai "keisarinpikarililja Lutea" ja katsoisin, mitä tulee (vai tuleeko mitään). Haussa esiin nousseet postaukset voi järjestää päivämäärän mukaan (tulevat automaattisesti jotenkin "osuvuuden mukaan", mistä ei yleensä ole mitään hyötyä, ärh).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkasella oli mittari täälläkin runsas tunti sitten. Nyt aurinko lämmittää sen verran, että ollaan jo +4 asteessa. Fritillariat nuokkuivat minullakin, mutta nostavat jo päätään. Tulevillekin öille on pakkasta luvassa, joten koville keisarit joutuvat.

      Hölmöyksissäni en merkinnyt kaikkia viime kauden istutuksia maahan. Vuosi toisensa jälkeen kuvittelen erheellisesti jonkun yskittäisen asian muistavani kuukausien päästä. Kevään tullen on vaikea paikallistaa kaikkia. Taitoni ja tietoni eivät riitä tunnistamaan kiurunkannuksia pelkistä lehdistä. Täytyy tänään käydä istutuslistan tietojen kanssa syynäämässä tarkemmin, josko Porcelain Bluesta löytyisi merkkejä.

      Aina ei artikkelin tarvitse sisältää pelkästään uutta asiaa. Omaan päähän tallentunutta tietoa on hyvä tarkentaa, vahvistaa ja kerrata.

      Käytän nykyisin paljon blogin haku-toimintoa, joka toimii aika hyvin. Ongelma lienee siinä, että varsinkin aiempina vuosina merkitsin tunnisteita liian vähän tai väärillä sanoilla. Jossain vaiheessa ryhdyin käyttämään tunnisteena suomenkielisiä sanoja, vaikka tieteellisillä nimillä kasvien hakeminen olisi paljon kätevämpää. On siis kuvien tallennuskriteerien lisäksi syytä tarkentaa tunnisteiden kirjaamista.

      Poista
    2. Voi keisareita! Toivottavasti ei nyt tulisi kamalan kylmiä öitä.
      Haku toimii silloinkin, kun tunnistesanoja ei ole käytetty, eli ne ovat kaksi eri asiaa. Ja sillä voi justiin täsmentää tiettyyn lajikkeeseen, jos on käyttänyt tunnisteena ylimalkaisempaa, kuten minulla on pelkät kasvisuvut tunnisteina.

      Poista
    3. Parina aamuna keisarit ovat olleet kovasti päät lorpallaan, mutta hyvin ne ovat toistaiseksi nousseet. Kunpa vihdoin yötkin lämpenisi.
      Huomasinkin haun toimivan, vaikka tunnisteita ei ollutkaan. Taas opin uutta.

      Poista
  4. Ooooh - kukkaloistoa ja kevättä kauneimmillaan saa ihastella upeiden kuviesi myötä. Varsinkin nuo makrokuvat saa aina zoomailemaan... luonnon omataiden on kyllä uskomatonta, pientä nukkaa kun ei edes silmälasisilmillä näe.
    Kevään tuoksua ja kirmailua toivotan uuden kuun myötä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen! Moni toivoo minulta enemmän laajempia näkymiä. Tykkään kuitenkin ottaa kasveista lähikuvia. Jaksan jatkuvasti ihmetellä ja ihailla nimenomaan mainitsemaasi luonnon taidetta. Niin sitten tulee jaettua muillekin omien mieltymystensä kohteita.
      Hetken vielä mietin, ryhdynkö kohta pyykkihuoltoon vai lähdenkö kirmailemaan. Ehkä vapun kunniaksi jälkimmäistä.
      Valoisaa alkanutta toukokuuta sinulle!

      Poista
  5. Kärhöt ja kuusamat näyttävät olevan siellä jo hyvässä vauhdissa, omani vielä odotuttavat heräämistään. Ihana sininen scillameri. Aurinkoista toukokuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on jo villi meno puutarhassa. Toivottavasti tämä koleus on vain hetkellinen hidaste lisääntyvälle kauneulle.
      Aurinkoista ja lämpimämpää toukokuuta sinulle!

      Poista
  6. Ihania, keväisiä kasvukuvia. Keisarinpikarililjatkin jo nupuilla samoin kuin tuo koiranhammaskin. Sade on kyllä tehnyt todella hyvää. Meillä sitä on saatu aika maltillisesti, mutta vaikutuksen kyllä huomaa silti kaikkialla.
    Koleaa on ja eilen lenkillä käydessämme tarkeni juuri ja juuri toppatakki yllä.
    Mukavaa vappupäivää. 🎈🎈🎉🎈

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tässä koleudessa jotain hyvää haluaa nähdä, niin ainakin nuput avautuvat hitaammin eivätkä kukat kuihdu silmissä. Sellaisiakin keväitä on ollut. Meillä on satanut useampana päivänä, mutta ei onneksi kaatamalla eikä tuntitolkulla. Nämä sateet ovat tulleet tarpeeseen ja piristävät luontoa silmin nähden.
      Mukavaa vappupäivää sinulle! Pysykäähän lämpiminä.

      Poista
  7. Voi herttinen ku on viheriää ja kaikki muukki nuan pitkällä ja palio kukkijoota. Oon ollu täysin pois plokiista, nii johan on tapahtunu. Täälon masentavan märkää ja kylymää vaikka aurinko paistaaki. Kuivuus ei kyllä het uhkaa. Mutta, mukavaa toukokuun alakua, eiköhän se johonaki vaihees lämpee tääläki. Iloosta vapunpäivän iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä alkaa olla jo mukavan vehreää ja vihreää. Perennoja tunkee maasta monenmoista. Koivuissakin on jo hiirenkorvat. Vaan kylmää on ollut viime päivinä ja näyttää olevan vielä eteenpäinkin. Mutta 10 vrk:n ennusteissa näkyy kyllä lämpenevää eli ei tämä loputtomiin jatku.
      Kävinkin tänään kurkkaamassa blogiasi, eikä käy teidän märkyys kateeksi ollenkaan.
      Vappupäivä on jo illassa. Iloista loppuvappua ja lämpenevää toukokuuta sinulle!

      Poista
  8. Oih, tässä jutussa on ihan hengästyttävä määrä kaikkea ihanaa. Esittelemissäsi kuvissa on monta kasvia, joita toivoisin itsekin saavani onnistumaan ja kasvamaan. Vaahteravauvoja löytyy täältäkin ihan riittävästi, niitä saa tosiaan nyppiä pois.
    Meillä oli viime yönä -4,7 astetta pakkasta ja loppuviikolla saattaa olla vieläkin kylmempää. Yllättävän viileää oli tehdä ulkona hommia, vaikka aurinkokin paistoi. Mielummin otan kylmän nyt kuin toukokuun loppupuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisten blogeja lukemalla löytää jatkuvasti ihanuuksia, joita haluaa omaan puutarhaansa ja siellä menestymään. Monelle kasville voisin jopa antaa nimen sen perusteella, kenen vinkkaamana ne olen löytänyt.
      Vaahteravauvoja on vaan pakko nyppiä. Muuten ne eivät häviä mihinkään, vaan todellakin alkavat kasvaa ja vahvistua. Pian kukkapenkeissä olisi vaahterataimikko.
      Kylmää on ollut teilläkin. Yöpakkasia on luvattu tännekin, joten ainakin tämä toukokuun alku vietetään koleissa tunnelmissa. Se ei ole mitenkään tavatonta. Olen kanssasi samaa mieltä, että mieluummin jäätävät olosuhteet nyt kuin touko-kesäkuussa.

      Poista
  9. Vaahteran alkuja riittää. Joka vuosi tässä kohtaa vuotta olen valmis kaatamaan jokaisen vaahteran tästä pihasta. Kun kesä tulee, asia onneksi unohtuu. Miten lannoitat keirasinpikarililjojasi? Sain Sailalta vinkin antaa luujauhoa ja sitä laitoin nyt reilusti juurelle kun en saa näitä kukkimaan. Paitsi yksi on kukkimassa ensimmäistä kertaa ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en voi edes ajatuksissani kaataa vaahteroita, kun yhtä lukuunottamatta ne kasvavat metrin verran kunnan puolella. Asia tosiaan unohtuu kesään mennessä. Eilen jo uskoin olevani vaahteroiden nyppimisessä voiton puolella, mutta iltakierroksella niitä löytyi valtavasti lisää. Oman tontin ja kunnan raja-alue on vielä läpikäymättä.
      Keväällä laitan keisarien ympärille kompostimultaa. Olen myös kastellut niiden ympäristöä vedellä, johon olen liottanut hevosenlantaa tai kanankakkaa. Saamieni tietojen mukaan lannoittamista on tehtävä pitkäjänteisesti, jotta siitä olisi apua. Älä siis lannistu. Keltainen keisarini nousi vuosia tekemättä ainuttakaan nuppua. En tiedä, onko lannoituksesta ollut apua, mutta ainakin voin nyt hyvällä syyllä uskoa niin.

      Poista
  10. Upeaa keväistä kasvua jo siellä 💚 Meillä juurtuvat kuuset, koivut ja pajut ... Jos olisin antanut kasvaa, olisi jo hyvää vauhtia kunnon sekametsä kasvamassa - seassa muutama vaahterakin😂 Vapun sää oli tosi kylmä. Tänään vappupäivänä tuli tehtyä hieman pihahommia, mutta tosi kylmä tuli, joten vähän lyhyeksi jäi, kun piti tulla sisälle lämmittelemään.
    Kaunista alkanutta toukokuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha on hyvin jo heräämässä. Nyt on saatu vesisateitakin, joten seuraavaksi toiveissa olisi lämpö. Sillä ei todellakaan meitä hellitä, ei edes vappuna. Pihahommat jäi täälläkin vähiin, kun kylmä kangisti varpaat ja sormet.
      On se vaan ihme, miten tehokkaasti kaikki sellainen kasvaa, jota ei niin innolla puutarhaansa haluaisi. Sekametsä on hieno omalla paikallaan, mutta ymmärrän hyvin sinunkin tykkäävän enemmän kukista.

      Poista
  11. Kiva kuulla ja nähdä että esikot on kotiutuneet. Sinulla on valtavan pitkällä nämä perennojen alut . Uutta jännää tietoa pikkusydämestä minullakin on sitä punaista ja valkoista . Kannattaa kokeilla sitä kyseiseen paikkaan tai sitten kurjenpolvea . Nyt ollaan kotona ja yskän vaivaessa . Oltiin kipeinä molemmat vapun vatsa ja oksennustaudissa nyt vielä vähän höntti olo .Ajattelin kotona istuttaa nurmikkoa mutta ei nyt onnistu myöskään ilman puolesta .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikot ovat pärjänneet hyvin. Löysin lisää nuppuisia. Moni perenna on jo varsin pitkällä. Ihan hyvä, etteivät varsinkaan arimmat pidä kiirettä, kun edelleen on aika koleita öitä.
      Vatsataudit ovat niitä viheiliäimpiä vaivoja. Pikkulapsiaikaan niitä oli useammin. Nyt onneksi aika harvoin. Koittakaahan toipua!

      Poista
  12. Teillä on kevät paljonkin edellä meitä mutta perästä tullaan. Ihanan runsas mätäs pystykiurunkannuksia heti ensimmäisessä kuvassa. Pikkusydän leviää aikamoista haipakkaa. Hävitin vaaleanpunaiset itseltä kun kyllästyin niiden rehotukseen mutta näyttävät nuo valkoisetkin olevan innokkaita leviäjiä. Toivoin jo, että sotkisin niiden versot valkovuokkoon mutta jotenkin heräsi epäilys, että pikkusydäntähän ne varmaan ovat.
    Vaahteravauvat pitäisi varmaan kitkeä jo siemenvaiheessa pois. Aika monta sain itsekin eilen nyppäistä muita puuhia tehdessä. Onneksi ei ole enää kuin yksi vaahtera pihapiirissä ja sekin lähtee lähivuosina. Saa nyt ensin vielä vähän pullistaa runkoaan, niin tulee vähän enemmän polttopuuta.
    Sinulla ovat jo kärhöt heränneet. Täällä ei ilmeisesti ole yksikään maassa oleva loistokärhö talvehtinut vanhoilla versoillaan. En ole kyllä ihan jokaista ehtinyt vielä tutkimaankaan. Yhden oli myyrä napsinut sentin sängelle, pari leikkasin itse 20cm:n korkeudelta. Ei niissä näkynyt yhtään vihreää, joten versovat toivon mukaan juuresta uudelleen.
    Komeita nuppuja keisarinpikarililjoissa! Ehkäpä ne nyt kukkivat joka vuosi kun ovat alkuun päässeet. Ja ihana scillapaljous viimeisessä kuvassasi.
    Aurinkoista toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on jo pitkällä ja edistyy kaiken aikaa. Vielä enemmän heti, kun tulee lämpimämpää. Katsoin tänään kotiin tullessani, että koivuissakin on jo isot hiirenkorvat.
      Lilakukkainen pystykiurunkannus on yhtäkkiä levinnyt moneen paikkaan. Jospa ei enää kauaa tarvitsisi tyytyä ihailemaan erään lähinaapurin pihanurmea, joka on parhaillaan lilana kiurunkannuksista.
      Pikkusydämestä on vaikea päästä eroon. Pitäisi varmaan vaihtaa samantien mullat sellaisesta paikasta, josta sitä kaivaa pois. Onhan se ihan nätti, eikä ilmeisesti kovasti häiritse muiden perennojen kasvua. Hyvä tietää, että valkoinen on samanlainen. Sain sitä viime kesänä ja istutin paikkaan, jossa ei kovin laajalti pääse leviämään. Ellei sitten loiki käytävän yli.
      Vaahterat kannattaa todellakin kitkeä mahdollisimman pieninä. Silloin ne irtoavat pienellä nykäisyllä. Ensimmäisten oikeiden lehtien kasvettua juurellakin on jo kertynyt mittaa ja silloin joutuu nyhtämään kaksi käsin. Myöhemmin onkin jo lapiolle tarvetta. Jokusen vaahteran olen kaivanut pensaiden keskeltä, kun en ole huomannut ajoissa kitkeä.
      Eilen löysin elämää Hagley Hybridistä ja kahdesta Aljonushkasta. Muistan Kruunuvuokon neuvoneen leikkaamaan jalokärhöt keväällä mataliksi siitäkin huolimatta, että niissä olisi ylempänä eloa. Vahvistaa ja lisää haaroittumista. Olen seurannut sitä neuvoa.
      Tulin hetki sitten Tapiolasta, jossa ajoin poikkeuksellisesti parin vanhimman alueen läpi. Siellä vasta scilloja olikin. Hyvin ovat kyllä omassakin puutarhassa levinneet; idänsinililjat ja kirjokevättähdet. Siniseen joukkoon ovat myös kevätkaihonkukat liittyneet.
      Sataa, sataa ja mittarissa +6. Kyllä se vielä tästä kesäksi muuttuu.
      Lämpimämpää toukokuuta sinulle!

      Poista
  13. Kolea alku kuulle on kyllä ollut. Hienosti siellä kiurunkannukset lisääntyvät. Ja kohta kukkii keisarinpikarililjatkin. Onneksi lämpöä tulee taas, vaikka vähän joutuu sitä taas odottelemaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koleudessa on se hyvä puoli, että kukinta kestää pitkään. Tulputkin ovat jo nupulla, mutta ilmeisesti odottavat aurinkoa ja lämpöä auetakseen. Kyllä ne lämpimät säät taas tulevat. Odottaminen ei vaan ole sitä helpointa hommaa.

      Poista
  14. Voi miten ihania keväisiä kukkijoita siellä! Etenkin esikkosi herättävät ihastusta, niitä pitäisi saada ehdottomasti lisää omaankin puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikot ovat tosi kauniita. Näkyvät myös hyvin muuten vielä matalan kasvuston keskellä. Tänään näin Espoossa liikkuessani pihan aivan keltaisenaan etelänkevätesikoita. Hyvä, etten ajanut ojaan näkymää ihastellessani.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!