Sivut

torstai 29. kesäkuuta 2023

Pihan kuljeksijat

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise'

 
Puutarhajutut laahaavat pahasti jälkijunassa. Siitäkin huolimatta, että kuvattavaa ja kerrottavaa on kuivuuden vuoksi tavallista vähemmän. Kastelu nielee ison siivun ajasta. Muu menköön sitten saamattomuuden piikkiin.

Papaver orientale 'Royal Wedding'

Pihalla kuljeksii puutarhurin lisäksi myös monet kasvit. Perusidänunikko tuli meille vuosia sitten naapurista. Vaaleanpunaisen ja valkoisen idänunikon olen kasvattanut siemenistä. Ne ovat alkaneet aika kivasti lisääntyä. Autan heitä ripottelemalla loppukesästä keräämiäni siemeniä haluamilleni paikoille. 

Papaver orientale

Unikoista ensimmäisenä kukinnan aloittaa kerrottu punainen. Se tykkää kasvaa aronioiden tyvellä, jossa niitä on puutarhurin vaikeampi ihailla. Toisaalta korkeamman ja jämäkämmän kasvillisuuden lomassa unikot pysyvät paremmin pystyssä. Niillä kun on tapana loikoilla milloin mihinkin suuntaan kallellaan. Ehtivät jonain kesinä siementää hiekkakäytävällekin, josta kaivan taimia toisaalle siirrettäväksi.

Papaver orientale

Kerrottujen idänunikoiden ollessa jo loppusuoralla, aloittavat nämä silkkipaperin ohuet yksinkertaiset unikot. Tänä kesänä niiden kukinta oli runsasta ja kesti helteistäkin huolimatta varsin pitkään.

Unikot eivät kuljeksimisessa sentään vedä vertoja akileijoille, joita nousee mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Vasenrinteen siniset akileijat ovat olleet paikoillaan jo useamman vuoden. En ole niitä tuohon istuttanut, mutta saavat puolestani siinä olla.

Aquilegia Petticoat Pink


Pinkit rimssumekkoiset akileijat olen kasvattanut siemenistä. Samaa mallia on ollut myös vaaleansinisenä, mutta tänä kesänä se ei ole halunnut ilmestyä näkyviin. Toivottavasti piilottelee jossain mullan sisällä ja nousee esille vaikka ensi kesänä.

Aquilegia Nora Barlow


Nämä Nora Barlowit olen kylvänyt siemenistä, joista piti tulla hyvin tummia. Tulikin tällaisia sinisiä.

Tämä akileija muistuttaa olemukseltaan Winky Rediä. Sitä minulla on kasvanut toisaalla, mutta tänä kesänä sitäkään ei näy.

Tämä vaaleansininen "hännällinen" kaveri on kukkinut tänä kesänä runsaana. Lähellä on samanlaista valkoisena.

Marjapensaiden ja omenapuiden alla oli aiemmin kunnon akileijakeskittymät. Väriltään enimmäkseen sitä likaisenlilaa ja tuota kuvan vaaleanpunaista. Leikkasin kukinnot pois heti kukinnan jälkeen, jotta eivät siementäisi hillittömästi. Jonkun verran kaivoin akileijoja kokonaan pois. Niin kaunis kuin akileija kukkiessaan onkin, on se loppukesästä aika ruma ruskea raasku. Liika on liikaa akileijoissakin.

Digitalis - Sormustinkukka

Tänä kesänä onkin sitten sormustinkukkien vuoro valloittaa puutarha. Niiden lehtiruusukkeita alkoi ilmestyä sinne tänne jo syksyllä ja kevään tullen meno senkun villiintyi. Brittiläisissä puutarhakuvissa sormustinkukat seisovat penkeissä tanakasti pystyssä runsaina ja kauniina. Minulla ne kasvavat enemmän tai vähemmän omituisissa paikoissa. Kuka mihinkin suuntaan vinossa ja nuokuksissa. Jollei kanttausurassa niin sitten jonkun muun kasvin kylkeen ahtautuneena.

Muutama sormustinkukka on kasvanut ruusupensaiden tyven läheisyyteen siten, että kukkivat käytännössä ruusujen sylissä. Vuosia sitten koitin saada sormustinkukkiin jotain ryhtiä kaivamalla niitä hölmöistä paikoista ylös ja siirtämällä haluamiini istutuspaikkoihin. Eivät tykänneet yhtään, vaan kuolivat pois. Onneksi eivät kokonaan suuttuneet. Ovat jatkaneet ilmestymistään oman tahtonsa mukaan. En jaksa heidän kanssaan kiistellä. Joskus kitken jonkun pikkuisen ruusukkeen pois kaikkein hulluimmista paikoista. Muut saavat rellestää tahtonsa mukaan.

Saksankurjenmiekkoja ei sentään voi kuljeksijoiksi sanoa. Kasvavat kyllä siellä, mihin ne istutetaan. Näiden nimistä sen sijaan alan olla ihan pihalla. Tämä valkoinen on viihtynyt jo pidempään. Tänä kesänä se on kukkinut ennätysrunsaana. Helteessä yksi kukka ei kauaa kestä, mutta tuleepa uusia heti tilalle.

Tämän piti olla Elleniida, mutta kuvahaun perusteella taitaa olla joku muu.

Tämän kurjenmiekan kohdalla vasta jännät ajat ovatkin edessä. Vaihtoehtoina ovat White, Pink ja Constant Wattez. Kahden ensimmäisen pussukoissa ei värin lisäksi muuta nimeä ollut. Kolmas eli Constant Wattez on tilattu nettikaupasta hennon persikkaisena. Miltä näyttää? Kehkeytyykö tuosta persikkainen? Tai valkoinen, tai pinkki? Olen bingonnut elämässäni kaksi kertaa. Ei kyllä kannata bingota sitä kolmattakaan kertaa, kun kasvibingossakin tulos on näin epämääräinen.

Perinteinen sininen siperiankurjenmiekka on kukkimisensa kukkinut. Tänä vuonna varret jäivät mataliksi ja kukinta vaisuksi. Tämä lila versio kukkii joka kesä vähän myöhemmin. Tämän tilasin vuosia sitten kerrottuna loistokurjenmiekkana nimeltä Pink Parfait. Ei todellakaan ole Pink Parfait. Nättihän tämä on ja viihtyy hyvin, joten olkoon nimetön.


Siemenistä kasvatetuista kesäkukista samettikukat ovat kukkineet jo hyvän tovin. Nyt aloittavat tuoksuherneet.


Naapurikylän Rustassa oli pelaguita euron kappale. Kun kasteltavaa on muutenkin jo ylenmäärin, otin vain neljä kappaletta. Kukinnot olivat jo pois leikattavissa, mutta muuten purkkikukat olivat reheviä ja hyväkuntoisia. Istutin pelaguut kotona uuteen multaan isompaan ruukkuun. Avasivat nopeasti nuppunsa ja tekevät nyt uusiakin. Sain neljällä eurolla iloa koko  kesäksi.


Ennustettu ukkonen tuli ja meni. Jyrähteli uskottavasti muutaman kerran ja pudotti viisi tippaa terassille ja yhden iholleni. Ravistin sen kukkapenkkiin. Tarvitsevat vettä minua enemmän. Ukkonen poistui sitten pullistelemaan jonnekin muualle. Koin itseni petetyksi. Myös pionien puolesta, sillä kävin ne viimein tukemassa rankkasateen varalta.

Paeonia lactiflora 'Coral Charm'


Ruusut ja pionit ovat aloittaneet kesäisen ilotulituksensa. Jätän niistä jutusteleminen toiseen postaukseen.

Iloisia kesäkuun viimeisiä päiviä!


18 kommenttia:

  1. Minulla unikot ovat enimmäkseen pysyneet paikoillaan, mutta akileijat ovat todellisia maankiertäjiä. Myös sormustinkukkia löytyy mitä kummallisimmista paikoista, kuten sinäkin totesit. Onnistuin joskus hyvin sormustinkukkien siirrossa, mutta silloin siirsin uusia lehtiruusukkeita hyvin pieninä, ehkä ne eivät siinä vaiheessa huomanneet muuttoa?
    Meillä tuli eilen ukkoskuuro iltapäivällä ja saimme onneksi 7,5 mm sadetta. Kunpa sinunkin puutarhasi pääsisi osaksi kauniista pitkäkestoisesta ja elvyttävästä vesisateesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akileijat ja sormustinkukat kasvavat ja kukkivat juuri siellä, missä itse lystäävät. Sormustinkukkien kanssa tulee toimeen, kun vääristä paikoista niitä on halutessaan helppo kitkeä pois. Akileijan juuri sen sijaan kasvaa Kiinaan saakka, eikä sitä noin vain nykäistä pois.
      Oi, sinä onnellinen. 7.5 mm on jo oikea aarre. Meillä on ukkostanut eilen ja tänään, mutta vettä ei vaan tule muutamaa tippaa lukuunottamatta. Kummallisinta oli, että eilen kylän toisella puolella noin 4 kilometrin päässä satoi ihan reippaasti. Ja meillä jyrisi ukkonen kilpaa auringopaisteen kanssa.

      Poista
  2. Royal Wedding on kerrassaan ihana. Ehkä yksi kaunein näkemistäni. Minulta se jostain syystä katosi. Olisinko vahingossa kitkenyt sen penkistä, jossa oli paljon muitakin unikkoja.
    Ihastelin myös kauniita akileijojasi ja arvaatkin varmaan, että Petticoat Pink on niistä suosikkini.
    Sait tosiaan tosi edullisesti kauniita pelargoneja. Minulla kahdessa siemenistä kasvatetuista pelargoneista on nuppuja ja yksi talvetettu raaskukin kukkii.
    Meillä satoi eilen vihdoin vettä. Sademittarin mukaan 6mm. Onhan se toki tyhjää parempi, mutta paljon lisää tarvittaisiin.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Royal Wedding on todellakin hienostunut unikko. Taimena unikoita ei tahdo erottaa toisistaan, joten vaara väärän kukan kitkemiseen on suuri. Jospa sinun Royal Weddingisi uinuu jossain mullassa ja nousee vaikka ensi kesänä. Petticoat Pink on söpö akileija. Se on osoittautunut ihmeet sitkeäksi kukkijaksi.
      Minulla on ennestään muutamia siemenestä kasvatettuja pelaguita sekä pistokkaana ostettuja. Alkavat vasta nyt kukkia reippaammin. Nuo euron pelaguut ovat täynnä nuppuja. Oli mieluinen ostos.
      Oi, sinäkin olet saanut vettä. Meillä pilvet vain pörräävät lupaamassa hyvää, mutta antavat vain ukkosenjyrinää ilman toivottua kastelua.

      Poista
  3. Söpöjä vaeltajia. Unikoosta mullei oo ku tuata perinteestä kerrattua oranssia, aroniapuskan juurella tääläki. Ovat anopin jäliiltä ja kovasti yritin niitä hävittää, mutta annoon lopulta periksi ku tuntuuvan voittavan ottelun. Sinine akilleijaki o tullu salamatkustajana puutarhaan. Nuata pinkkiä kerrattuja olis tarkootus joskus hommata.
    Sormustinkukkia tääläki vihiroon kasvaa yllin kyllin, mikä suaras mikä enemmä tai vähemmä vinos.
    Sait erulliset pelarkoonipuskat. Kuten arvata saattoi, hyvällä hoirolla saa komian kukinnan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kitkin aluksi unikoita pois aronioiden tyveltä, siirsin niitä muualle ja koitin opastaa, missä pitäisi kasvaa. Hävisin taistelun. Euroopassa autoillessa olen ihaillut unikoiden täplittämiä maisemia. Onpahan nyt omat unikkomaisemat kotipihassa.
      Pelaguu on helppo hoidettava. Varsinkin tällaisena hellekesänä. Olen kovasti tyytyväinen edulliseen hankintaan.

      Poista
  4. Sormustinkukka on sitten kaunis.
    Meilläkin ukkonen jyrähteli lupaavasti ja sitten alkoi sade - ei ollut kummoinen. Nurmikko huutaa vettä, eikä tunnu auttavan letkusta tuleva vesi, vaan se haluaa sitä oikeaa, sitä joka tulee taivaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, sormustinkukka on kaunis omalla persoonallisella tavallaan.
      Ei ole letkuvedestä apua nurmikolle, eikä paljon muillekaan. Sitä taivaallista kastelua tässä odotetaan ja toivotaan päivä toisensa jälkeen.

      Poista
  5. Upeita! Myös täällä Espoossa sade vain kiertää ohitse

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi!
      Seurasin eilistä ukkosrintamaa Real Time Lightningistä. Ukkosti Tuusulassa, ukkosti Salossa, ukkosti Pornaisissa. Ukkosti meilläkin, mutta kaukana, eikä tuonut kaivattua vesisadetta.

      Poista
  6. Meillä tuli sadetta eilen ukkosen kera paljon ja pitkään. Se oli hyvä alku. Nyt luonto tykkäisi vielä lisäannoksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen pisara on tarpeen. Toivottavasti ennustukset toteutuvat ja saamme lähipäivinä enemmänkin vettä. Luonto ja puutarha kiittävät. Minä myös.

      Poista
  7. Oi miten kauniisti ja kaikissa väreissään kesä on siellä kukassa ja varpaatkin maltettu hehkuvan punaisina nostaa välillä ylös - ihanaa...
    Nautinnollisen kukkivaa ja omanoloista kesänjatkoa... heinäkuu se on nurkilla kolkuttelee....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaiset varpaankynnet kuuluvat kesään siinä missä kaikki kauniit kukatkin. Heinäkuu kolkuttelee aivan nurkan takana. Ihania lomapäiviä sinulle!

      Poista
  8. Ajattelin otsikon perusteella, että kirjoitat naapuruston kissoista, jotka tulevat kissanminttuilemaan :-D
    Idänunikoissasi on aivan ihania sävyjä. Ne olivat tosiaan pitkä ilo tänä vuonna. Kuivuudesta huolimatta kesäkuu on kukkien suhteen yltäkylläistä aikaa, joten millään ei ehdi kaikesta kirjoittamaan. Osa jutuista jää ehkä vasta talvelle. Mukava silloin on kesää muistellakin.
    Sormustinkukkien kontrolloiminen on kuin yrittäisi pitää kirppuja vakassa, kuten naapurini sanoo. Sen verran yritän tänä vuonna, että kun ruskopenkkiin ilmestyneet valkoiset ovat kukkineet ja siemenet alkavat kypsyä, leikkaan varret ja nakkaan muotopuutarhaan. Sieltä ovat sormustinkukat kokonaan kadonneet ja niitä kovasti sinne haluaisin, etenkin valkoisia.
    Akileijojen suhteen on peli ehkä jo menetetty. Osassa paikkoja haluaisin vihentää violetteja taviskukkaisia, mutta kun kukat on jo kukittu... tai hei. Voisinkin leikata varret, silloin ne voivat tehdä uusintakukinnan ja sitten pelaan itselleni aikaa loppukesään. Eikö ole nerokas suunnitelma, jos vain toimii ;-)
    Odotan ihania ruusukuviasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielelläni kuvaisin naapuruston kissoja, mutta helteiden vuoksi ne ovat nyt vähemmän liikkeellä. Tosin eilen illalla kauan piilossa pysytellyt pikimusta Tamiko makasi vastapäisen naapurin portilla. Se on arka kissa, mutta yhtään sitä ei häirinnyt ohi ajavat autot. Puutarhatiikeri Mamis vieraili juhannuksena. Nyt se kastelee ilmeisesti emäntänsä kanssa kasvimaata.
      Tuppaan olemaan niin innoissani jokaisesta uudesta kukasta, etten millään raaski jättää raportointia talvelle. Vaikka se olisi viisasta, kun talvella on aikaa syventyä kasvien elämään laajemminkin.
      Sormustinkukkien ahkeran kukinnan suhteen oli useamman vuoden selkeä tauko. Taidan minäkin ripotella niiden kuihtuneita kukintoja saadakseni kukintaa jatkossa mieluisiin paikkoihin. Edes kukkapenkkeihin, eikä kaikkiin kanttausuriin ja marjapuskiin, kuten nyt.
      Oikein nerokas suunnitelma. jospa toimisi. Oletko saanut akileijat kukkimaan loppukesästä uudelleen? Leikkaan osan akileijoista pian kukinnan jälkeen, mutta eivät silti innostu kukkimaan uudelleen.
      Sinulla on nyt erityisen vilkas postaustahti, ettei perässä tahdo pysyä. Ehditkö karvapoikien vierelle nukkumaan ollenkaan?

      Poista
  9. Niin ihanat akileijat, ja kaikki muutkin tietty!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!