Sivut

perjantai 10. toukokuuta 2024

Jouluruusut - silmäteräni

Helleborus 'Double Ellen'


Lukijani varmaan jo tietävätkin jouluruusurakkaudestani. Ja siitä, kuinka olen vuosien mittaan taistellut saadakseni ne viihtymään puutarhassani. En ole laskenut, kuinka monta jouluruusua olen istuttanut ja kuinka monta menettänyt. Turha rypeä pettymyksissä. Siitä vaan eteenpäin uusia jouluruusuja istuttaen ja vanhoja vaalien.

Helleborus 'Double Ellen'


Netistä löytyy lukuisia ohjeita jouluruusun istuttamiseksi. Tässä kiteytettynä useampien ohjeiden sanoma:

"Istuta kukkapenkin puolivarjoiseen ja viileään paikkaan, jossa jouluruusu voi viihtyä pitkään. Älä siirrä kasvia liian usein, sillä sen juuret ovat syvällä ja sen on vaikea lähteä uudelleen leviämään. Valitse ravinnerikas, irtonainen maaperä, joka läpäisee hyvin vettä."

Koitin noudattaa istutusohjeita, mutta lopputulos ei ollut yhtään mairitteleva. Toistuvien epäonnistumisten myötä luovuin puolivarjoisten ja viileiden paikkojen etsimisestä. Sen sijaan ryhdyin istuttamaan jouluruusuja erilaisiin paikkoihin ihan vain nähdäkseni, toimiiko joku niistä hyvin. Tämä menetelmä alkoi kantamaan hedelmää. Jatkan valitsemallani polulla kulkemista, sillä tavoitteeni komean jouluruusukeskittymän saamiseksi on edelleen saavuttamatta.

Helleborus 'Double Ellen' Pikkupuutarhan Harkkokäytäväpenkissä


Vanhimmat jouluruusuni kasvavat varsin aurinkoisissa paikoissa. Etenkin Vasenrinteen jouluruusu paistattelee päivää aamusta iltaan. Mennyt talvi kohteli sitä jostain syystä tavallista ankarammin, mutta elossa on. Meidän tonttimme etuna on hiekkainen maaperä, joka läpäisee hyvin vettä. Liiasta märkyydestä kasvit eivät ainakaan joudu kärsimään. Toisaalta kuivina kausina kasteltavaa onkin sitten ylenmäärin.

Keväällä 2022 runsaasti ja pitkään kukkinut Kivipenkin vaaleajouluruusuni ei enää noussut. Eipä sinä keväänä noussut moni muukaan kasvi, mihin syynä lienee helmikuinen vesisade ja sitä seuranneen pakkasen muodostama paksu jääkansi vähän joka paikassa puutarhassani.

Jouluruusun kuolema harmitti niin paljon, että ostin puutarhamyymälän tarjouksesta kerralla kolme uutta jouluruusua. Istutin ostamani Double Ellenit isompiin ruukkuihin, joissa annoin niiden kasvattaa juuria vähän pidempään. Samalla sain aikaa miettiä sopivia istutuspaikkoja. Kaikki saivat kodin Pikkupuutarhasta, jossa ne ovat viihtyneet. Aloituskuvan pinkki Double Ellen on yksi näistä.

Harkkokäytävän jouluruusun lapussa lukee 'Pretty Ellen Mix'

Jouluruusujen kuvaaminen vaatii vähän kikkailua. Ei auta, vaikka makaisi kameran kanssa maassa. Jouluruusun kukka ei päätään toivomalla tai  käskemällä nosta. Kuvaajan on otettava omat sormensa käyttöön ja koitettava saada tärähtämätön kuva yhden käden tekniikalla. Kukan yksityiskohdat ovat kuitenkin kauniita ja näkemisen arvoisia. Ne nähdäkseen kannattaa kontata ja kikkailla. Jospa etsisi puutarhasta jonkun kaksihaaraisen, kevyehkön, mutta tanakan kepin, jota voisi käyttää kuvaustelineenä.


Toisinaan jouluruusujen nuput ovat lumen sulaessa jo lehtien keskellä odottamassa valoa ja lämpöä. Tänä keväänä harvassa nuput ovat olleet näkyvissä. Aika pian ne nousevat kurkkaamaan mullasta.

Joissakin jouluruusuissa lehdet säilyvät vihreinä ja hyväkuntoisina lumen allakin. Toisinaan taas vain jokunen lehti on esittelykelpoinen. Jouluruusun rytmiin kuuluu kasvattaa ensin nuput, joita seuraa uudet lehdet. Samalla vanhemmat lehdet kuihtuvat. Tapaan leikata huonokuntoisia lehtiä pois.

Helleborus Kriikunapenkissä

Pikkupuutarhan Kriikunapenkin vaaleakukkainen on tällä hetkellä vanhin Double Ellenini. Sen olen istuttanut 2019. Se on kukkinut joka vuosi runsaana. Aloittaa usein heti lumen sulaessa sen päältä. Tänä keväänä ei näkynyt nupun nuppua, mutta ensimmäisten ilmestymistä ei kauaa tarvinnut odottaa.

Helleborus 'Anna's Red'


Vuosi sitten tilasin Viherpeukaloilta kirjavalehtisen Helleborus 'Anna's Redin'. Sen lehdet ovat aika kärsineitä talven jäljiltä. Ennen vappua nousi tummanpuhuva käärö mullasta. Ajattelin sieltä tulevan uusia lehtiä, vaan käärön nyt avautuessa se sisältääkin sekä uusia lehtiä että nuppuja. Kiva yllätys. Vielä enemmän iloitsen, että kasvi on selvinnyt hyvin talvesta. Sen marmorikuvioiset lehdetkin pääsevät paremmin oikeuksiinsa, kunhan scillat vähitellen lakastuvat jouluruusun ympäriltä.

Helleborus


Oikein nätti söpöläinen on tämäkin tummahipiäinen jouluruusu lähellä leikkimökkiä. Se on nauttinut Teresanruusun oksien läpi siilautuvasta valosta. Leikkasin Teresanruusun tänä keväänä ensimmäisen kerran aivan matalaksi, kun suurin osa sen oksista keikkui korkeuksissa ja kulkuväylälle kaartuessaan vaati ohjaavia tukikeppejä. Katsotaan, kiukustuuko jouluruusu väliaikaisesta kumppanin menetyksestä. Nyt siinä on useita nuppuja avautumassa.

Helleborus niger - Vaaleajouluruusu Syreenipenkissä


Koska olen istuttanut jouluruusuja eri paikkoihin, tein yhteenvedon niiden sijainnista.

Alapihan Ovaalipenkki                 1 vaaleajouluruusu, istutettu 2016
Vasenrinne                                   2 vaaleajouluruusua, istutettu 2018
Olopihan Syreenipenkki               1 vaaleajouluruusu, istutettu arviolta 2003
Pikkupuutarhan Harkkokäytävä   2 x Double Ellen, istutettu 2022
Pikkupuutarhan Harkkokäytävä   2 x Pretty Ellen Mix, istutettu 2020
Pikkupuutarhan Kriikunapenkki    1 vaalea Double Ellen, istutettu 2019
Pikkupuutarhan Kriikunapenkki    1 Helleborus Anna's Red, istutettu 2023
Pikkupuutarhan Muuripenkki        3 x Helleborus Double Ellen, istutettu 2022
Olopihan Allaspenkki                    1 Helleborus tumma, istutettu 2021

Pikkuinen jouluruusun taimi


Talven kurimukseen menetettyjen jouluruusujenkin suhteen ei kannata toivoaan heittää. Viime kesänä löysin Pikkupuutarhan kivipenkistä pikkuisen jouluruusun taimen. Juuri sieltä, jossa yksi mieluisimmista jouluruusuesiintymistä menehtyi jäätikkötalven 2022 seurauksena.

Etäisyyttä menehtyneiden jouluruusujen sijaintiin on sen verran, että veikkaan tämän olevan siementaimi. Ei siis mahdollisesti maahan jääneistä juurista herääminen. Nyt onkin jännäämistä, nouseeko taimi uudelleen tänäkin keväänä. Monia kasveja on vielä nousematta ja heräämättä, joten jaksan uskoa ja toivoa.


Nyt ei ole suunnitelmissa hankkia uusia jouluruusuja. Jos jossain tulee vastaan houkutteleva tarjous tai kiinnostavan ulkomuodon omaava yksilö, tuskin vastustan kiusausta.

 

26 kommenttia:

  1. Jouluruusut ovat kyllä omiakin suosikkeja, harvalla kasvilla on niin pitkää kukintaa ja kauniitakin vielä. Nuo kerrotut Double Ellenit etenkin miellyttävät omaa silmääni. Pitkää ikää jouluruusuillesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin Double Ellenit ovat ihastuttavia, vaikka kaikista muistakin tykkään. Jouluruusut ovat jotenkin mystisiä. Ehkä mystisyys liittyy minun kohdallani siihen, kuinka pitkään olen tapellut saadakseni jouluruusut viihtymään. Enkä vieläkään koe olevani vahvoilla tässä asiassa.
      Kiitos, välitän pitkäikäisyystoivotuksesi helleboruksilleni.

      Poista
  2. Double Ellenin väristä tykkään, on se kaunis muutenkin. Toki suloisia ovat kaikki. Kukahan se Ellen on, kun nimensä on kahdessa jouluruusussasi?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, olisipa kiva tietää, kun tuo Ellen on. Luultavasti nimen on antanut kasvin jalostaja, kuka lieneekään.

      Poista
  3. Kiitos hyvästä jutusta! Jouluruusujen viihtyminen on minullakin opeteltavana asiana, olisi niin hienoa saada yksi suurempi keskittymä jouluruusuja. Olet ihan fiksusti etsinyt kasvupaikkoja erilaisista paikoista ja kiinnostaa mahdollisuus, että ne sietäisivät vähän aurikoisempia kasvuolosuhteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouluruusut ovat aika kalliita, mistä syystä niitä ei kovin montaa huvin vuoksi tule hankittua. Joulun aikaan saa edullisia, mutta itse koin ongelmaksi pitää ne hengissä kevääseen saakka. Kuihtuivat pois tai ötökät valtasivat ne. Double Elleneitä olen ostanut puutarhaliikkeestä (tai heidän messuosastoltaan) keväällä ja pitänyt niitä ruukuissa pidempään kasvattamassa juuria.
      Ihmeen hyvin jouluruusuni ovat pärjänneet aurinkoisissa paikoissa. Kevyttä varjoa etenkin tyvialueelle tarjoaa lähinnä ympärillä kasvavat muut perennat. Meidän tontin hiekkaperäisessä maaperässä vesi ei ainakaan jää seisomaan, mikä on monen kasvin kannalta hyvä.

      Poista
  4. Herttaisia. Sitkeä yrittäminen palkittiin 💜

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita ovat. Taisin saada kunnon päähänpinttymän jouluruusuista, mutta työ on tosiaan kannattanut. Toivottavasti tilanne pysyy hyvänä jatkossakin.

      Poista
  5. Voi miten upeita jouluruusuja, minäkin rakastan niitä. Nyt ei täällä kuki yksikään ja olen ajatellut siirtää taas uuteen paikkaan, taitaa olla liian aurinkoinen sijainti nyt. Muutama siementaimi on kasvamassa, toivossa on hyvä elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta näyttää kuin jouluruusuillakin olisi lepovuotensa. Ilmeisesti ne ovat aika herkkiä sääolosuhteille. Viime vuonna oikeastaan kaikki jouluruusuni kukkivat todella huonosti. Kaikki ovat nyt heränneet ja viimeisinkin työntää nuppua esiin. Toivossa kannattaa todellakin elää. Siementaimet kertovat, että eloa on.

      Poista
  6. Onpa ihanaa jouluruusujen kukintaa. Kauniita kaikki, mutta eniten silmääni miellyttää tuo aivan upea ’Double Ellen’ ja ’Anna’s Red’. Kiitos kasvupaikkakokemuksiesi esille tuomisesta. Niistä on apua jouluruusun kasvattajille. Olen itsekin huomannut useiden kasvien viihtyvän erilaisissa kasvupaikoissa, mitä niille suositellaan. Toki kasvin viihtyminen on niin monesta asiasta riippuvainen, ettei voi tietää mikä on lopulta se kaikkein ratkaisevin tekijä kasvin menestymiselle.
    Kuten olen aiemminkin kertonut, minun ainut vaalea jouluruusuni jäi aina talvisin katolta alas tulevan suvilumen alle. Lopulta päädyin vaihtamaan kasvupaikkaa ja huonostihan siinä kävi ja se kuoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Double Ellenissä löytyy useita sävyjä ja kuvioita, mikä lisää niiden kiinnostavuutta. Anna's Redin ensimmäiset kukat ovat odotettua hienommat. Ajattelin, että sen marmorikuvioiset lehdet olisivat erityisen huomion kohteena, mutta kyllä kukka vetää katseita puoleensa.
      Todella moni asia vaikuttaa kasvin viihtymiseen, joten mielikasvin kohdalla kokeileminen saattaa olla keino löytää omalta pihalta sopiva paikka. Kokemus on osoittanut, että viralliset ohjeet antavat hyvän suunnan, joita voi sitten soveltaa.
      Katolta putoava tiivistynyt lumikuorma on meilläkin osoittautunut monen kasvin surmanloukuksi. Aikanaan istutussuunnitelmaamme oli merkitty useita rhodoja talon seinustalle ikkunoiden alle. Paikkoihin, joissa lumi tuli katolta. Tältä osin jätin suunnitelman toteuttamatta, koska rhodot eivät olisi lumitaakkaa toistuvasti kestäneet.

      Poista
  7. Sinä olet oikea kukkakuiskaaja... jouluruusukuiskaaja!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti. Olen myös kirsikkakuiskaaja, marhanliljakuiskaaja ja Purple Dream -tarha-alppikärhökuiskaaja. Noin äkkipäätä, muitakin innostavia kasvikuiskaajanimikkeitä varmaan löytyy.

      Poista
  8. Olen myös varsin skeptinen istutusohjeiden kanssa. Omassa pihassa kasvaa jouluruusuja kaikkialla muualla mutta ei ojanpenkalla ja vanhin h.niger noin vuodelta 2000 kasvaa ja komistus pihan kuumimmassa paikassa, johon tulee lumet kasvarin katolta joka talvi! Kokoa sillä noin neliömetri. Meillä on siementaimiakin useita ja erilaista sävymaailmaa. Yksi helleborus nukkui pari vuotta ja nousi tänä keväänä kasvuun, ihmettelin sitä! Juuri tuo kasvupaikan testaaminen kannattaa! Jouluruusu on upea kasvi! Lehtiä poistan joka kevät, siis kuolleet ja pari Elleniä tekee uudet lehdet joka kevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko niin, että monet istutusohjeet on laadittu kasvien alkuperäisille kasvualueille? Samahan näkyy sipulipussukoiden ja siemenpussien ohjeissa, jotka on taatusti laadittu jonkun eteläisemmän maan kriteereillä.
      Sinun upea h.niger-pehkosi on todellakin hyvä esimerkki siitä, miten jouluruusu menestyy aurinkoisessa paikassa. Kannattaa ehdottomasti kokeilla omassa pihassa eri paikkoja sen sijaan, että tyytyy luopumaan jouluruusu-unelmasta virallistettujen ohjeistettujen istutuspaikkojen puutteessa.

      Poista
  9. Minulla on jouluruusuille ollut parhaimmat paikat ei niin ravinteikkaat, mutta kuivat kukkapenkit. Ja varjoakin on kesällä paljon. En ihan optimaalista löytäisikään tältä tontilta, sillä siellä, missä on eniten ravinteita, on eniten märkää. Kokeilemalla olen itsekin löytänyt paikkoja. Aika monta ehti menehtyä ennen kuin moni on alkanut olla hengissä. Vielä on jokin yksilö, joka ei ole vieläkään kukkinut, vaikka on vuosia ollut elossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika usein syntyy päänkivistystä, kun törmää kivoihin kasveihin, eikä omalta tontilta löydy helposti niille sopivaa istutuspaikkaa. Silloin on vaan improvisoitava ja toivottava parasta. Toki menetykset harmittavat, mutta jotenkin olen oppinut niihin varautumaan. Toivotaan, että kukkimattomat jouluruususi vielä yllättävät sinut. Ehkä ovat vain mietteliäämpiä yksilöitä.

      Poista
  10. Kyllä double Ellen vie voiton kukkien kauneudessa. Se on todella hurmaava kaunotar. Kannattaakin tehdä itselle muistiinpanot missä kukin on, ettei tule vahingossa myllättyä juuri sitä paikkaa. Onneksi nämä kukkivat aikaisin.
    Paikka kannattaa harkita jo etukäteen hyvin, ettei tarvi sitten siirrellä, kuten ohjeesta huomasin. Mukavaa tulevaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Double Ellen on oikea kaunotar.
      Olen laatinut kasveistani monenlaisia listoja, koska haluan pitää istutuksistani kirjaa ja myös tietää, mitä missäkin kasvaa. Talven aikana moni asia painuu unohduksiin ja keväällä niitä on sitten palautettava arkikäyttöön.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  11. Saman olen huomannut, istuttamalla jouluruusuja erilaisiin paikkoihin pääsee parhaaseen tulokseen ja meilläkin viihtyvät yllättävän aurinkoisella paikalla. Sinulla on upeat jouluruusut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että jouluruusujen viihtymiseen vaikuttaa valo-olosuhteiden lisäksi moni muukin asia. Täydellistä paikkaa tuskin löytyy mistään.

      Poista
  12. Sinulla on oikein komea kokoelma toinen toistaan kauniimpia jouluruusuja. Suosikkia on hyvin vaikea valita, kun kaikki ovat omalla tavallaan viehättäviä. Hyvä, että niille on löytynyt teiltä mieleisiä paikkoja.
    Jouluruusu ei ole lainkaan hassumpi hurahduksen kohde. Kukkivat pitkään ja ovat muutenkin koko kasvukauden edustavan näköisiä. Tai oikeastaan ylikin, sillä lehdet säilyvät pitkälle talveen komeina ja nousevat myös keväällä melko nopeasti ylös, kun vain lumi sulaa päältä pois. Tänä vuonna meillä oli melkein kaikissa jouluruusuissa mennyt lehdet huonoksi talven aikana, joten piti siistiä niitä aika paljon. Äkkiä ne kyllä nostavat uudet lehdet näkyville ja ovat taas edustuskunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sitä tosiaan hurahtaa tyhmempiikin juttuihin. Viime vuosina kokemusta on mm. ruusu- ja kärhöhurahduksista.
      Jouluruusu on tietyllä tapaa aika helppohoitoinen kasvi. Jos se vain viihtyy, se ei tarvitse kummempia kommervenkkejä. Eikä sitä vainoa ötökätkään, ellei sitten jänikset ja peurat käy sitä napostelemassa. Täälläkin talvi kuritti jouluruusujen lehtiä. Lähes kaikissa lehdet ovat niin kärsineitä. Uutta lehteä kyllä pukkaa jokaisesta.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!