Sivut

maanantai 13. toukokuuta 2024

Vatut lähti

Spiraea Double Play Big Bang - Pensasangervo
 

Olen myllännyt samaa pihaa ja puutarhaa vuosikaudet. Vajaa 1500 neliötä alkaa olla ympäriinsä kaivettu ja puleerattu useampaankin kertaan. Kehitys- ja korjauskohtia löytyy. Lisäksi mieli muuttuu, uusia ideoita syntyy ja toki puutarhan kasvit heittävät hyvästejä jättäen aukkopaikkoja. Rakenteetkin rapautuvat tai osoittautuvat ei-niin käteviksi. 

Sanonta "puutarha ei tule koskaan valmiiksi" pitää konkreettisesti paikkansa. Syksyllä koko kasvukauden kestänyt aherrus alkaa jo väsyttää. Silloin sitä ajattelee, että jokohan se olisi tässä. Vaan vuoden vaihtuessa uuteen, päässä surisee ja risteilee ajatusten ja ideoiden tulva.

Kasvimaa 6.7.2023, vadelmat vasemmassa reunassa.

Kasvimaan päädyssä on ollut vattumaa eli vajaan neljän metrin pituinen Ottawa-vadelmapöheikkö. Paikka on aurinkoinen, mistä vattu tykkää. Se on myös hyvin tuulinen ja kuiva, mistä vattu taasen ei tykkää. Niin tai näin, vadelmat eivät olleet kovin tuottoisia. Niiden tyvelle eksyi suikeroalpia ja akileijoja. Myös kotilot viihtyivät suikeroalpien suojassa.

Vattupenkki 23.5.2023
 
Hyvinä vuosina satoa tuli sen verran, että rasian pari sai pakastimeenkin. Useimpina vuosina kypsät marjat tuli napsittua omaan suuhun kasvimaalla touhutessa. Jo pidempään olen miettinyt, mitä paikalle tekisin. Jos tontilla olisi ylimääräisiä neliöitä tai tyhjää tilaa, voisin hyvinkin katsella kiikunkaakun pärjääjiä. Vaan kun tyhjää tilaa ei ole. Lopulta päätin, että jos joku ei omasta mielestä toimi, ei sitä tarvitse väkisin tekohengittää. Paikan voi ottaa johonkin toiseen käyttöön. 

Kun päätös vattujen lähdöstä oli tehty, piti psyykata itsensä kaivuhommiin. Satunnaisen istutuskuopan kaivaa nopeasti. Nelimetrisen penkin tyhjentäminen pitkään paikalla kasvaneista kasveista ja juurista onkin jo rankempi juttu. Vappuna tartuin tomerasti lapioon. Aloitin puistopäädystä edeten pala palalta kohti penkin toista päätä. 

Ensin tein raaimman työn eli kaivoin vadelmat pois. Olin varautunut porautumaan Kiinaan saakka, mutta niin ei sentään tarvinnut tehdä. Yllättävän helposti vatut nousivat. Akileijoissa oli melkeinpä suurempi työ, mutta niitä ei sentään ollut kovin paljoa. Isommat juurakot poistettuani tein toisen kierroksen kääntämällä maan puolen metrin syvyyteen löytääkseni kaikki mahdolliset juuret. Olin varautunut, että törmään vasemmalla kasvavan suuren vaahteran juuriin, mutta niitä ei ihmeekseni kovin paljon ollut. Aidan pystyttäminen 2018 oli paikoin vaikeaa nimenomaan vaahteran juurien vuoksi.


Kävin alueen vielä kolmannenkin kerran läpi etsien mahdolliset pienemmätkin juuret ja rikat. Vatut juurineen ja kaiken muun aineksen keräsin multapusseihin. Niitä kertyi yhdeksän painavaa säkkiä, jotka kuskattiin kaatopaikan puutarhajätekeräykseen. Omissa komposteissa olisi ollut tilaa, mutta en halunnut täyttää niitä kukkuroilleen näin kasvukauden alussa.

Takuuvarmasti penkin mullasta nousee jatkossa vihreyttä, joka ei mielestäni sinne enää kuulu. Multa olisi pitänyt vaihtaa tai vähintäänkin siivilöidä. Sitten vain kitkemään.

Olen rajannut kasvimaan metallisilla reunuslevyillä. Osa niistä on käsittelemättöminä ruostunut. Myöhemmin huomasin ottaneeni samaan nippuun sekä käsiteltyjä että käsittelemättömiä teräsreunuksia. Siksi käsitellyt loistavat edelleen kirkkaina.

Lavakaulusmaata uusiessamme muutama vuosi sitten vattupenkin ja reunimmaisten lavakaulusten väliin jäi liian kapea tila. Vattujen lähdön myötä päätin leventää väliä. Viime kesäisestä kivituhkakäytävien kunnostuksesta jäi sen verran kivituhkaa, että se nippanappa riitti reunimmaisen kasvimaakäytävän leventämiseen. Kivituhkan väri on vaaleampi kuin aiempi, mutta aika hoihtanee senkin asian.

Metallireunat jäivät vähän vajaiksi, joten paikkasin pari aukkoa reunakivillä. Kasvit hoitavat aikanaan naamioinnin. Varmistaakseni, että metallireunat pysyvät pystyssä ja pitävät mullan poissa kasvimaa-alueelta, laitoin reunuksen tueksi Ukkokullan pätkimät harjaterästapit.

Penkin vasen laita saa toistaiseksi olla kantattuna. Ison vaahteran vuoksi nurmikko kasvaa huonosti vattupenkin vasemmalla puolella.

Malus purpurea 'Aamurusko' - Purppuraomenapuu

Olen iät ja ajat miettinyt, miten saisin tonttimme kasvimaanurkkauksen viihtyisämmäksi. Vaahteran viereen ei voi kaivaa mitään. Juuria risteilee niin paljon, ettei lapion terää saa väliin. Vattupenkin muutoksen myötä avautui mahdollisuus istuttaa jotain korkeampaa. Multatilaa löytyy riittävästi niin syvyyden kuin leveydenkin puolesta. 

Malus purpurea 'Aamurusko' - Purppuraomenapuu

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin ostamaan vattupenkin aitapäätyyn koristeomena Aamuruskon. Sellainen meillä kasvaa jo Pikkupuutarhassa, mutta mielestäni pihassa voi hyvinkin olla kaksi saman nimistä koristepuuta. Ennestään alapihalla kasvaakin jo koristeomenat Musta Rudolf ja Makamik. Yläpihalla Aamurusko ja Royalty.

Aamuruskosta ei tule vaahteran kaltaista jättipuuta, mutta korkeutta ja leveyttä sille kertyy kuitenkin sopivasti. Lisäksi se on vaaleanpunaisena kukkiessaan hyvin kaunis. Onpa taas puistossa kulkijoille ihailtavaa.


Ajattelin antaa muiden istutusideoiden muhia päässäni, mutta aika pian lamppu syttyi ja lapio heilui. Mustaherukat kasvoivat kaksi vuotta sitten erillään muista marjapensaista. Siirsin ne toisten kaveriksi. Jäljelle jäi tietenkin pari kuoppaa ja multainen alue. Siihen istutin purppuraheisiangervo Diabolon ja syyshortensia Vanille Fraisen, kun edullisesti sellaiset sain. Ei toiminut, ei ollenkaan. Ruohonleikkurin pyörittäminen ahtaissa paikoissa on tylsää. Nyt puskat nousivat ylös ja muuttivat uuteen vattupenkkiin. Multalämpäreestä tulkoon osa nurmikkoa.

Physocarpus opulifolius 'Diabolo' - Purppuraheisiangervo

Nyt sitten uudessa vattupenkissä koittavat kotiutua toisaalta siirretty purppuraheisiangervo Diabolo ja syyshortensia Vanille Fraise. Aamuruskon ja Diabolon väliin siirsin punaluppion, joka sekin on etsinyt parempaa asuinpaikkaa.

Vattuja ylös kaivaessa mullasta löytyi lukematon määrä scillan sipuleita. Isoimmat laitoin sivuun ja upotin myöhemmin takaisin multaan. Pienempiä ripottelin pois kuskaamani mullan kanssa muualle puutarhaan. Myös muutama reilun kokoinen pystykiurunkannuskeskittymä pääsi uuteen vattupenkkiin.

Vaan mikä on tuo multasäkkiin verhoutunut pyörylä keskellä multapenkkiä? Se on tyhjä ämpäri, jonka suojaksi laitoin multasäkin, ettei ämpäri täyttyisi mullalla. Kaivoin ostamalleni kasville syvän kuopan valmiiksi. Ämpäri saa olla pitämässä kuoppaa auki, kunnes pääsen istuttamaan tuoreen hankinnan. Se taasen on Austin-ruusu Emily Bronte, jonka ohi en päässyt käydessäni Puutarhanikkareiden myymälässä. 

Ruusussa on jo lehtiä, jonka vuoksi se saa odottaa istutusta autotallissa, kunnes sää vähän lämpiää. Vattupenkki ei ehkä ole riittävän suojainen paikka herkälle Austin-ruusulle. Otan riskin ja toivon viereisten pensaiden tuovan ruusulle tuulensuojaa.


Tuntuu hyvältä saada yksi uudistusta kaivannut paikka kohennettua. Nyt vain odottelen kasvien kotiutumista. Koristeomenan ja parin pensaan lisäksi aion istuttaa jotain matalampaa perennaa täyttämään tyhjää tilaa. Eipä tarvitse niin paljon rikkaruohoja kitkeä, kun laittaa jotain kaunista ja mieluista pensaille kaveriksi.

Jospa pian tulisi niin lämmintä, että pääsisi kylvämään siemeniä lavakauluksiin

Pian on helmililjojen aika.


Alueen tie-, valaistus- ja kunnallistekniikkarempan vuoksi tonttimme kahdelta sivulta kaatui sakea metsä. Niin paljon kuin tykkäänkin koko päivän pihallemme tulevasta valosta, tuottaa puutarhan muokkaaminen uusiin olosuhteisiin sopivaksi ajoittain lievää päänkivistystä.  Uudistettu vattupenkki kasveineen tuo toivottua virkistystä ja viherrystä tähän ongelmaan.


28 kommenttia:

  1. Huh huh miten raskaan homman olet tehnyt tuon vattupenkin ylöskaivamisessa! Ja vielä niin perusteellisesti puhdistit mullan. Ymmärrän melko hyvin, koska eilen tein saman alueelle, jossa kasvoi haitalliseksi vieraslajiksi todettua viitapihlaja-angervoa. Minun alueeni oli helpompi, koska se oli vähän pienempi ja sijaitsee kallion päällä syvänteessä, joten reunat olivat helppoa puhdasta kaltevaa kalliota. Heittelin mullalle vain pääasiassa kesäkukkien siemeniä. Mutta joo, hirmuisen urakan teit, uskon miten hyvältä tuntui, kun sait sen tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme siis kumpikin ahertaneet lapion kanssa. Kaivaminen käy voimille, mutta hyvään tähtäävän työn jaksaa. Viitapihlaja-angervo on tehokas tilanvaltaaja. Sinulla se ei varmaan ollut ainakaan juurilla pahasti levinnyt kalliosijainnin vuoksi. Toivottavasti kylvämäsi kesäkukat nousevat kaunistamaan paikkaa kesäksi.

      Poista
  2. Mainio muutos ja oi – Emily Brontë on todella kaunis ja purppuraheisiangervo onkin sen vaalean persikkaisen sävisille kukille täydellinen tausta.
    Olipahan aherrus, mutta takuulla tuli hyvä mieli. Puutarhanhoito on parhaimmillaan sekä liikuntaa että henkistä tyydytystä, kun luo jotakin kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa PT-nikkareiden Austineista oli punaisia. Taistelin itseni kanssa, valitsenko Emily Brontën vaiko Pilgrimin. Emily voitti. Istutin ruusun tänään penkkiin, kun nyt on mukavan lämmintä. Eikä yötkään ole kylmiä.
      Näiden puutarhahommien yksi parhaita puolia on ehdottomasti mieluisan asian puolesta kuntoileminen. Ei sitä lapioidessa tule ajatelleeksi työn raskautta, vaan mieli on toiveikas ja silmissään jo näkee ahertamisen lopputuloksen.

      Poista
  3. Varmasti kannattava, vaikkakin työläs muutosprojekti. Koristeomenapuut ovat ihania. Aamurusko sai mainion kasvupaikan uusitulta alueelta, kuten muutkin sinne siirtämäsi kasvit.
    Nyt sääennusteet näyttävät vaihteeksi hyvältä, joten puutarhassa on kiva ahertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloittaminen taisi olla tuossa kaivuhommassa kaikkein työläin osuus. Työ edistyi nopeasti ja nyt pääsen odottamaan kasvien kotiutumista.
      Sääkartta näyttää nyt oikein positiiviselta. Ehkä tässä pian uskaltaa siirtää tomaatit kasvihuoneeseen?

      Poista
  4. Meillä on ollut samanlaista hommaa eli kasvulava alueen siistiminen . Aikoinaan kaivoin noin kymmenen metriä maata kun perustin vattupenkin nyt en tiedä jaksaisinko enää . Meillä on samanlaista ongelmaa vattujen kanssa sato on jäänyt aika pieneksi nykyään . Pitää katsoa tämän vuoden elvytyksen jälkeen .
    Koristeomenapuut on kyllä ihania ja sinulla on niitä useampia .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapiohommat eivät ole niitä kaikkein hauskimpia puutarhatöitä. Ainakin voimme ylpeillä, että joka ikinen kasvi on omin kätösin puutarhamultaan kaivettu.
      Toivottavasti vattunne piristyy elvytyksen ansiosta. Onhan se hyvä marja niin suoraan syötäväksi kuin pakastettavaksikin.
      Koristeomput kukkivat yleensä toukokuun lopulla. Eiköhän saapunut lämpö edistä niiden kukintaa.

      Poista
  5. Varmasti hyvä muutosprojekti.

    Minua harmittaa, kun puutarhamyymälöissä täällä on jo pari viikkoa ollut taimia, mutta maa on vielä osittain jäässä (luntakin vielä monessa kohdassa). Taimikauppa ei tietenkään käy, vaan taimet kuivuvat myyjien käsiin. Nämä keväät ovat todella oikukkaita.
    Me saatiin kuitenkin piha haravoitua, mutta maahan on turha kylvää vielä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kevät on ollut monin tavoin poikkeukselinen. Usein olen päässyt istuttamaan perennoja jo ennen vappua. Nyt ostetut taimet ovat odottaneet istutusta autotallissa. Koriseompun sentään laitoin maahan ostamista seuraavana päivänä.
      Jospa teilläkin maa alkaisi vihdoin lämmetä, kun säätila on muuttunut. Toivotaan niin.

      Poista
  6. Sä hävitit vatut. Siinä oliki hommaa, mutta sait hyvän istutusalueen. Saa nähärä kuinka mun käy. Oon vasta vattuja istuttanu, turhaanko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vattusi saattavat hyvinkin pärjätä, älä vielä murehdi. Meidän vatut oli samalla paikalla yli 10 vuotta. Alkuun ne tuotti paremmin, mutta eivät selvästi tykänneet tontin muutama vuosi sitten muuttuneista valo- ja tuuliolosuhteista.

      Poista
  7. Voi taivas, miten lavakauluksesi suorastaan pursuilevat yli äyräidensä! Lannoitatko niitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lannoitan kompostilla ja kanankakkarakeilla. Toivottavasti lavakaulukset kukoistavat tänäkin kesänä. Pian on tarkoitus ehtiä kylvöhommiin, kun sääkin sen nyt sallii.

      Poista
  8. Hirmuinen homma, mutta erittäin kiva katsella näin ruudun välityksellä ;) Melkein innostun katsellessa, mutta tiedän, että en sitten kuitenkaan jaksa. Onneksi on teitä muita, joiden intoa voi seurailla :)
    Vatut on aika harmillisia levitessään, on moni sanonut. Meillä ei ole koskaan ollut. Naapurista saatiin käydä keräämässä aikoinaan, sato oli runsas. Sitten siihen muutti seuraava sukupolvi ja vatut saivat kyytiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapun tienoilla oli hyvä kaivaa, kun oli niin viileää. Lapiohommat eivät ole niitä hauskimpia hommia, mutta kertarysäyksellä ne saa tehtyä.
      Äläkä murehdi omaa puutarhajaksamistasi. Olet kiitettävän ahkera ja aikaansaapa monissa muissa asioissa, mm. käsitöissä.
      Ihmeen hyvin vatut pysyivät meillä penkissään, vaikka en ollut niille mitään juuriesteitä laittanut. Jos olisi isompi tontti ja vatut olisivat viihtyneet, olisivat saaneet olla. Oma vattusato on ihan kiva.

      Poista
  9. Vadelma on onneksi melko pintajuurinen, mutta on siinä silti kaivamista. Keväällä on hyvä tehdä raskaat hommat kun ei ole hellettä. Tästä sain hyvä idean istuttaa meillekin lisää koristeomenapuita, tilaa tuli arboretumin reunalle. Pensaiden siirto kannatti, tuossa tulevat paremmin esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tosiaankaan ollut vatun juuret kovin syvällä. Vappuna oli sopivan viileää lapioida. Vähänkin lämpimällä olisi saanut pyyhkiä hikeä otsalta, kun muutenkin olen varsin lämminverinen. Pensaat ovat todellakin nyt paremmassa paikassa. Toisinaan ne ensimmäiset ideat eivät ole kovin hyviä.
      Sinulle koristeomppuja mahtuisi, joten suosittelen hankkimaan lisää.

      Poista
  10. Kiva kertomus vatuista ja miten heidän tarinansa sitten päättyi. Tosi on, että huonosti menestyviä ei tarvitse tekohengittää. Paremmin menestyviä riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että jaksoit lukea. Tulijoita puutarhaan olisi vaikka kuinka paljon. Parempi keskittyä niihin, jotka menestyvät ja joista on monipuolista iloa.

      Poista
  11. Puutarhassa ei puuhat lopu ikinä. Nyt taisi lämpö saapua ja kasvuvauhtiin tulee pontta. Onnea uudistuksille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei lopu puuhat ja nopeasti niitä tulee keksittyä lisää. Olisinpa yhtä tuottelias monissa muissa asioissa, kuin näissä puutarhatouhuissa. Nyt lämpö hellii meitä ja kasveja. Pian on tarkoitus ehtiä kasvimaakylvöihin.
      Kiitos, olen tyytyväinen vattupenkin uudistukseen.

      Poista
  12. On todella aikaansaava ja taitava "Mylläri Myllännyt"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen! Tulipa taas myllättyä eikä varmasti jää viimeiseksi mylläykseksi.

      Poista
  13. Onpa siinä työmaata! Pisteet ahkeruudesta ☘️ Aloin miettiä miten saisin pelastettua meidän puolihäviksiin joutuneita vattujamme... Hyvä tietää että taimet nousevat helposti maasta. Voisin kokeilla 🙂 Kiitti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vappu meni rattoisasti lapiohommissa, olen tyytyväinen lopputulokseen.
      Vattu on mainio marja, joten kyllä sitä kannattaa elvyttää, jos vain suinkin mahdollista. Eikä ollut kovin vaikea ylöskaivettavakaan. Kokeile.

      Poista
  14. Olet tehnyt valtavan urakan!
    Mutta nyt on varmasti kiva fiilis, kun saa miettiä mitä kaikkea ihanaa saa vattujen tilalle. Omassa puutarhassa on välillä vaikeaa tehdä päätöksiä muutoksista. Sitä jotenkin viimeiseen asti toivoo, että kasvit alkaisivat viihtymään. Ja välillä ei edes oikein keksi, että muutoksia voi tehdä. Kun päätöksen tekee ja saa homman vielä hoidettua, on kyllä voittajan olo.
    Ihana seurata, miten istutusalueesi kehittyy ja kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli siinä hetkeksi hommaa, mutta kannatti. Nyt on todellakin voittajan olo. Pitkään pyörittelin päässäni, mitä tekisin vatuille ja ko. istutusalueelle. Ajatus niiden ylöskaivamisesta tuntui haikealta, kun poika on hankkinut ne minulle lahjaksi.
      Toivottavasti istutukset kotiutuvat ja lähtevät hyvin kasvuun. Uskon uudistetusta vattupenkistä tulevan entistä parempi - ilman vattuja.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!