Sivut

torstai 19. joulukuuta 2024

Neulevuosi 2024

 
Neulevuosi lähenee päätöstään. Puikot ovat kilisseet kiitettävästi, joskin kuluneena vuotena on ollut tavallista enemmän ja pidempiä taukoja. Kesällä ei tule kudottua, kun pihalla riittää tekemistä ja siellä viihtyy paremmin. Kesätauko alkoikin normaalia aiemmin eli viimeinen neuletyö valmistui huhtikuun alussa. Seuraavaksi puikot etsiytyivät hyppysiin vasta syyskuun alussa.

Koko vuoden tavoite oli vähentää olemassa olevaa lankavarastoa. Lankahyllyjen ohi ei vaan tahdo päästä ohi. Varsinkaan, jos kaupassa on hyviä tarjouksia. Näyttää vahvasti siltä, ettei langat kutomalla vähene.


Myös jämälankakerien vähentäminen on ollut vuoden teema. Kuten usein aiemminkin. Se lienee ikuisuusongelma, joka on tullut jäädäkseen.


Raitoihin saa uppoamaan mukavasti pikkuisia keriä. Raitaa on myös mukava kutoa, kun sukka tuntuu valmistuvan yksiväristä nopeammin. Vähemmän tuli kudottua pitsimalleja, vaikka hyviä ehdokkaita kertyy aina vain lisää.



Vihdoin sain itseni kutomaan isompia sukkakokoja. Useimmiten tulee tehtyä omaan jalkaan sopivia sukkia. Minulla on keskiverto suomalaisen jalkakoko. Miehille tarkoitettujen sukkien on hyvä olla vähän isompia. Isokokoista sukkaa kutoessa tuntuu, että kärkikavennuksiin on valtavan pitkä matka. Mittanauhaa uskollisesti käyttäen sain 45-46 kokoisetkin onnistumaan.


Tykkään kutoessani leikkiä väreillä. Edesmenneen äitini mielestä sukkien tulee olla mustia tai harmaita. Kudon toki niilläkin väreillä. Etenkin ihmisille, joiden tiedän haluavan nimenomaan mustia tai harmaita sukkia. Kumpaiseenkin väriin on helppo yhdistää kirkkaampia värejä, jolloin sukka muuttuu heti iloisemmaksi. Siis minun mielestäni.


Kuvioneuleet ovat edelleen kompastuskiveni. Kerta toisensa jälkeen olen päättänyt ryhtyä harjoittelemaan kuvioiden kutomista. Sitä silmällä pitäen olen katsonut ohjevideoita, kerännyt vinkkejä, myös kauniita malleja. Muutaman kuvioneulesukan olen tehnytkin, mutta yleensä olen niihin tyytymätön. Liian tiukkaa, lankadominanssi kadoksissa, ei hyvä. Annan haasteen muhia rauhassa selkäpiissäni. Jonain päivänä ryhdyn toimeen, jolloin kenties alkaa syntymään hyvää jälkeä.

Valtaosa kutomistani sukista on nilkkasukkia, 27 paria. Huomaan, etten ole tänä vuonna kutonut ainuttakaan paria matalavartisia sukkia. Polvisukkiakin vain kaksi paria.

Puolipolvisukkia vai kutsuisiko niitä säärisukiksi, on valmistunut kahdet kappaleet. Ruskeat sävyt olivat poissa vuosia. Nyt ne ovat hiipineet jälleen myös lankoihin. Kuvassa oranssilta näyttävä väri on enemmänkin ketunruskea. Siitä pidän kovasti.


Pipoja kudoin kolme kappaletta, joista kaksi jäi kuvaamatta. Kudoin myös yhdet tonttusukat pienelle pojalle. Totesin 7veikan olevan liian paksua ja jäykkää lankaa pienen ihmisen sukkiin. Sukat jääkööt antamatta. Ne saavat toimia mallina, jota on syytä jalostaa.


Alkutalven suuri työ oli neulepuseron kutominen. Kauniiden kuvioneuleisten kaarrokepuseroiden paljous kaikissa ohjeissa houkutteli kokeilemaan jotain itsellekin. Päädyin pitsineuleeseen, mutta lankavalinta oli hölmö. Varsinkin, kun olen lämminverinen, enkä talvisinkaan pahemmin paksuja neuleita käytä. 7veikka olisi ollut syytä vaihtaa johonkin toiseen lankaan. Annoin neuleen SPR:n keräykseen.


Joulutouhujen lomassa en ole luopunut kutimista. Tiistaina valmistuivat vaaleansinisestä langasta kudotut puolipolvisukat valepalmikkomallilla. Tykästyin tällaisiin valepalmikkosukkiin Luonon luomaa -blogin Susannan esitellessä omia neuleitaan. Kiva malli, jonka toteuttamiseen ei tarvita ohjetta. Toinen vastaava sukkapari eri värisenä on jo puikoilla. Saattaa hyvinkin valmistua vielä tämän vuoden puolella.

Ystävän kutoma joulupallo

Muutaman sukkaparin olen myynyt naapureille. Sukulaisille ja ystäville sukkapari tai kaksikin odottaa perille toimittamista. Isän kolmelle omahoitajalle laitoin sukkia joulupakettiin. Nimeämättömille hoitajille (kolmivuorotyössä heitä on useita) laitoin isoon lahjapussiin 13 paria sukkia sekä kaksi pipoa. Lahjapussin päälle kirjoitin kiitokset kuluneesta vuodesta ja kehotin kutakin ottamaan itselleen mieluisimmat.

Hoivakodin asukkaille en laittanut villasukkia, koska ne ovat liukkaita ja aiheuttavat kaatumisvaaran. Suosituksena on, että vanhukset käyttäisivät liukuestesukkia tai helposti puettavia sisäkenkiä. Harva vanhus isän osastolla omin jaloin enää kävelee.

Laatikkoon jäi vielä kymmenkunta paria sukkia. Osa niistä on edellisvuoden tuotantoa. Kutominen jatkuu ensi vuonnakin. Harvoin minulla on käsitöissäni mitään erityistä tavoitetta. Kutominen on mukavaa ajankulua ja liikettä sormien nivelille. Sopivaa tekemistä telkkua katsellessa tai silloin, kun ei huvita avata kirjan kansia.

Auringonnousu 11.12.24

 

22 kommenttia:

  1. Siellä on ollut tehdas käynnissä neuleidenkin osalta. On puutarhavuosi ja on neulevuosi. Kaikkea ihanaa olet puikoillasi pyöräyttänyt! Mutta nuo oranssit / ketunruskeat ovat niin minun makumaailmaani❤️
    Tuo viimeinen kuvakin siis yllättäen miellyttää värimaailmaltaan minua kovasti😉Varaani sieltä selvästi mönkii esiin pilven takaa ilman takajalkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina pitää olla joku projekti meneillään. Tyhjin käsin istuminen tuntuu minusta hölmöltä. Ellei sukkapuikot käsissä niin sitten kirja nenän alla.
      Tuo "ketunruskea" väri on minustakin viehättävä. Postauksen sukat on melkein kaikki jo lähteneet muiden jalkoihin. Jospa välillä tekisi itsellekin yhdet sukat.
      Niinpäs onkin varaani tulossa pilven takaa. Viime aikoina auringonnousut ja -laskut ovat olleet värikkäitä. En vaan saa silmiäni irti värikkäistä pilvistä.

      Poista
  2. Sinun neulevuotesi on sukkia, minun huiveja. Just vein ison kassillisen neulehuiveja käsityökauppa Silimukkaan, mikä on ev.lut. seurakuntien joulumyymälä. Myyntituotoilla parannetaan heikossa asemassa olevien ihmisten asemaa eri puolilla maailmaa. Tuottoja käytetään esimerkiksi naisten lukutaitotyöhön, vammaisten lasten koulutuksen tukemiseen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen Tansaniassa ja Kambodžassa. Tuotoilla koulutetaan myös kirkon työntekijöitä esimerkiksi Nepalissa ja Tansaniassa, joissa seurakunnat kärsivät työntekijäpulasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumma, ettei sukkien kutominen edelleenkään tunnu tylsältä. Olen jo muutaman vuoden niitä tikutellut. Olen kokeillut huivien kutomista, mutta palasin takaisin sukkiin ja pipoihin.
      Neulehuiviesi tuotto menee hyvään tarkoitukseen. Maailmalla on valtava määrä ihmisiä, joille meidän vähäinenkin apu on tarpeen.

      Poista
  3. Ihania sukkia, toinen toistaan kauniimpia! Neulepusero on myös upea, siitä tuli joku hyvin iloiseksi.
    Kesätaukosi oli tosiaan pitkä. Mutta eipä kesällä paljon neuleet edisty, vaikka minulla on aina joku neuletyö menossa kesälläkin. Huhtikuussa aloitettu neulepusero valmistuu yleensä syyskuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti joku viluinen espoolainen osti neulepuseron, jotta siitä saatu raha menisi jonkun toisen tarpeisiin. Tuskin puseroa Kontista ulkomaille lähetettiin. Vaikka avustavathan he myös kotimaan vähävaraisia.
      Kesätauko alkoi tavallista aiemmin ja päättyi myöhemmin. Kesällä kaikki aika menee puutarhassa. Sisälle tullessa suihkun jälkeen on kiva rasvata mullasta putsatut kädet, eikä silloin enää lankoja tule otettua hyppysiin.

      Poista
  4. Jumatzukka mikä paljous 😮 Ja tonttusukat, i h a n a t ❤️
    Hatunnosto taitavalle ahkeralle neulojalle tältä laiskalta tumpelolta 😀
    ja ihanaa joulunaikaa 🎄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A! Ethän sinä ole ollenkaan laiska, tuskin tumpelokaan. Jokaisella on joku taito. Sinulla lahja osata eri kieliä, eritoten italiaa. Katselen mielelläni telkusta italialaisia elokuvia ja sarjoja ihan vain kuullakseni kieltä.
      Viikonloppuna aloitan jouluruokien valmistamisen, jotta aattona koko perhe voi kokoontua yhteisen pöydän ääreen nauttimaan.
      Ihanaa joulunaikaa sinulle!

      Poista
  5. Hyvänen aika mikä mieletön määrä ihania neuleita. Kauniita pitsipintoja sekä sukissasi, että tuossa kauniissa puserossasi. Olet kyllä ahkera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kutominen on mukavaa ja villasukat valmistuvat aika nopeasti.

      Poista
  6. Valtavasti olet saanut aikaan, varsinkin kun ottaa huomioon pitkän puutarhatauon. Upea määrä toinen toistaan nätimpiä sukkia ja vielä pitsineulepuserokin. Sama täällä, kovin lämmintä ei tarvitse päälle; viileämmät vaatteet riittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukat valmistuvat aika nopeasti. Olen kutonut sen verran kauan, ettei helpommissa malleissa voi samanaikaisesti seurata televisio-ohjelmia.
      Tuttuni ihmettelevät, kun tarkenen talvellakin kevyemmissä vaatteissa. Taitaa olla meillä sukuvika, sillä myös poikani kulkee kesät talvet t-paidassa. Tosin takki on tietenkin päällä.

      Poista
  7. Ahkerasti siellä on sukkapuikot kilkatelleet ja upeita sukkia olet neulonut neulevuoden aikana 🥰! Itse neulon kesälläkin aina iltaisin, päivittäinen silmukka-annos pitää saada 🤭! Kiva antaa hiukan hyvään tarkoitukseen meneviä käsitöitä 🧶

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tekee kesälläkin mieli kutoa. Yleensä on kuitenkin niin paljon muuta tekemistä myös iltaisin, ettei tule otettua käsitöitä esiin. Kesätauon ajaksi laitan neulekorin kaappiin.
      Päivittäinen silmukka-annos lienee syynä siihen, että kudot aivan ihastuttavia villapaitoja.

      Poista
  8. Taas ovat ahkerat kätesi taikoneet kauniita neuleita. Oletko muuten koskaan kokeillut neuloa kuvioneuletta sukan nurjalta puolelta. Jotkut vannovat tämän tekniikan nimeen. Auttaa kuulemma, jos käsiala on tiukkaa ja langanjuoksut jäävät normaalisti neuloen liian kireälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa pitää sormiani erossa puikoista. Kesällä se onnistuu, mutta näin pimeään aikaan kaipaan puikkoja käsiini.
      Olen kokeillut mainitsemaasi vinkkiä. Opettelin myös tikapuutekniikan, joka on helpompi, miltä kuulostaa. Minun on luultavasti ensin ylitettävä jonkinlainen epäonnistumisen pelko, jotta tulisin tutuksi kirjoneuleiden kanssa.

      Poista
  9. Minulle tuli jo vähän hätä käteen, että joko nyt vuoden koontia ;D
    Sinulla on roppakaupalla neuleita valmistunut ja samalla periaatteella mennään, että neulominen on niin kivaa! Minäkin teen usein oman kokoisia sukkia ihan vaan siksi, että en aloittaessani tiedä, kenen jalkaan ne menevät. Ompahan ainakin yksi jalkaehdokas olemassa :)
    Tykkään noista ekoista tosi paljon. Niissä tuo kuviointi on tosi kaunis ja korostuu yksivärisyydessä. Värikkäät sukkasikin ovat kauniita ja nuo tonttusukat ovat aivan mainiot! Jatkojalosta ihmeessä, jos siltä tuntuu. Saattavathan nuokin mennä jollain nk. tossuina. Minäkin saatan jopa napata idean matkaan ;D Ajattelen aina tekeväni lähi-ihmisilleni joulusukkia pukinkonttiin. Vuoden mittaan kuitenkin näen niin ihania malleja, joita haluan kokeilla, että siitä se muiden sukkien ideointikin sitten lähtee. Jos teen joulusukkia, haluaisin sitten niitä kaikille. Ehkä jonain jouluna...
    Villapaidoissa on hankalaa mieltää miltä paita lopuksi tuntuu tai onko se omassa käytössä kiva. Minulla on yksi ainoa villapaita, jota olen harvoin käyttänyt. Nyt kun pesin sen, niin hihat venyivät puolella metrillä, joten se siitä sitten.
    Mukavia neulomishetkiä jouluusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla ei ole vielä mitään kiirettä tehdä tämän vuoden yhteenvetoa. Itse tässä olen hätäinen, kun sen jo julkaisin. Yhdet sukat valmistuvat vielä tämän vuoden puolella. Ehkä toisetkin.
      Oma jalka toimii hyvin kokomallina. Yleensä en yhtään tiedä, kenelle kulloinkin sukkia teen. Kutominen on kivaa ja mieluisan mallin nähdessä tulee kiire päästä aloittamaan. Sukille löytyy kyllä käyttäjiä. Mukava kurkistaa valmiiden varastoon ja ottaa sielä tuliaissukat jonnekin lähtiessä.
      Tonttusukkien ohje löytyy Käsityön ABC 35, Neuleiden joulu -lehdestä. Samassa lehdessä on myös kivat kissasukat lapselle. Sinähän olet kirjoneuleiden mestari ja ihanien kissojen "äiti", joten mallille on varmasti käyttöä.
      Ai sinullakin on pyörinyt päässä ajatus joulusukista...kaikille! Rohmusin heti alkusyksystä punaista lankaa (kun se usein joulun alla loppuu kaupoista) tehdäkseni lahjaksi joulusukkia. Aikeeksi jäi tänäkin vuonna. Ehkä projekti on aloitettava heti tammikuussa, jotta se valmistuu seuraavaksi jouluksi.
      Kävipä villapaidallesi hassusti. En ole mielestäni mitenkään lyhytkätinen, mutta useimmissa neulemalleissa hihoista tulee liian pitkät. Kudon niin harvoin puseroita ja villatakkeja, etten sitten muista huomioida hihojen pituutta ennakkoon.
      Kiitos, sinulle myös hienoja neuleinspiraatioita!

      Poista
  10. Kauniita ja lämpimiä käsitöitä. Kyllä joku ilahtuu ikihyviksi kauniista puserosta. Kaunis ele sinulta 🎁🎄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Puseron tekemisen meni sen verran aikaa, etten raaskinut sitä purkaa. Toivottavasti se lämmittää jotain viluista pitkään.

      Poista
  11. Oi, mikä määrä ihania sukkia! Eipä väliä, onko kädessäsi kuokka vai puikot, niin hienoa tulosta saat aikaan! Itsekin tykkään kutoa, mutta eipä tahdo aika riittää ja minulta vaatii keskittymistä saada pitsineuleet onnistumaan. ihana on myös kutomisesi tarkoitus; lahjoitat tekeleitäsi toisten iloksi ja auttamiseksi! Se on arvokasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Tulosta syntyy niissä asioissa, joista tykkään. Vaikka nekin välillä tökkivät. Kudon vain iltaisin katsoessani jotain telkusta. Usein en edes seuraa ohjelmaa, vaan ajatukset seikkailevat ties missä. Aluksi vierastin pitsineuleita. Monet näyttävät aluksi vaikeilta, mutta tekiessä huomaa toistuvuuden, eivätkä enää olekaan vaikeita.
      Neuloosilla on sellainen vaikutus, että tekeleitä syntyy liiaksi. Toiselle antaessa ilahtuu myös itse.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!