Sivut

lauantai 22. helmikuuta 2025

Haaste kahden kottikärryn puutarhurille

Syringa vulgaris Andenken an 'Ludwig Späth' - Jalosyreeni
 

Päivänpesän elämää -blogin Katja toteutti Kukka ja Kaali -blogin alulle laittaman äidinkielihaasteen.  Samalla Katja laittoi haasteen eteenpäin niille, joiden puutarhassa on kahdet kottikärryt. Tämäpä sopii hyvin minulle, kaksien kottareiden puutarhaihmiselle.

Haasteessa käytetään seuraavia konjunktioina käytettäviä sanoja: ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN, JOS, VAIKKA, KUIN. Haasteessa on tarkoitus jatkaa lauseita, joissa kyseiset sanat esiintyvät.

Kasvimaa 2.7.2024

Pidän siitä, että kevät on
jo niin lähellä. Kohta alkaa maaliskuu, jolloin täällä etelässä voi jo joitakin kevätpuuhia tehdä puutarhassa. Kevät on minulle kesän lisäksi mieluisinta aikaa. Valoa on aina vain enemmän, linnut laulavat ja luonto herää kasvamaan ja kukkimaan. Elämä avautuu ja laajenee sisätiloista ulos.

Vattupenkki, josta vadelmat lähti ja muuta tulossa tilalle 1.5.2024


Olen valmis ahertamaan, jotta
puutarhani kasvit voisivat hyvin. Jotta olisi rehevää, kaunista ja monipuolista. Usein aherran ihan muuten vaan. Tavanomainen puutarhakierros saattaa hyvinkin muuttua lapion heiluttamiseen tai rikkojen kitkemiseen.

Bermuda 21.8.2024

Koska haluan

käyttää aikaani puutarhan laittamiseen ja hoitamiseen, en mielelläni lähde kesäaikaan matkoille. Oma piha ja puutarha ovat minun matkakohteeni, harrastukseni, terapiapaikkani, kuntosalini. 

Viimeisiä lumia 27.4.2024
 

Minun kesäni alkaa siitä, kun
ensimmäiset piipot ilmestyvät esiin mullasta. Monien mielestä silloin vasta talvi kääntyy kevääksi. Minulle kesä on suoraa jatkoa keväälle. Kuten on syksykin, jos se on pitkä ja leuto, kuten viime vuonna.

Jos oikein tarkkoja ollaan, kesäni alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen, kun kylvän ensimmäiset paprikan ja kelloköynnöksen siemenet multaan.

Vesiletku valmiina kastelemaan kasvimaata 15.7.2024

Kun lämpömittari kipuaa +25 asteeseen,

vaihdan kevyempiin shortseihin ja toppiin tai hellemekkoon. En ehkä tee niitä kaikkein raskaimpia ja hikisimpiä hommia. Sen sijaan kierrän ahkerasti tarkastamassa kasvien tilanteen ja tarvittaessa juotan niille kastelukannusta sadevettä tai letkusta kaivovettä.

Pikkupuutarhan Kivipenkki keskellä 17.6.2024

Jos toiveeni toteutuu,
yksikään puutarhani kasvi ei ole menehtynyt lumettoman/vähälumisen talven kurimukseen. Tai jos yhden olenkin menettänyt, niin toivottavasti sekin ressukka olisi helposti korvattavissa.

Oikearinne 29.7.2024

Vaikka en pidä
muutamista puutarhani keskeneräisistä paikoista, ovat ne innostava mahdollisuus luoda jotain uutta. Oikearinteestä poistettujen honteloiden vuorimäntyjen tilalle on jo uudistus aloitettu. Metsäruusutyömaa on vielä kuin avoin kirja. 

Ehdin jo ajatella, että onko puutarhahommat jatkossa olemassa olevien kasvien ja istutusalueiden hoitamista? Eipä olekaan. Uusia ovia avautuu vanhassakin puutarhassa.

Clematis 'Princess Diana' - Tarhalyhtykärhö 29.7.2024
 

Puutarhurina olen kuin
mikäkin amatööri, joka lapsenomaisen innostuksen vallassa tarttuu kaikkiin kiinnostavilta tuntuviin ideoihin. Ja yllytyshulluna lähden keräilemään erilaisia kasveja miettimättä, mihin niitä istuttaisin. Näin puutarhasta on syntynyt sillisalaatti, jota ammattilainen katselisi päätään puhdistellen. Eikä se haittaa minua yhtään. Tämä on ikioma puutarha, jossa saan seikkailla lapioni kanssa mielin määrin.

Vasemmalla penkin päässä näkyy vielä metsäruusu, joka on aloittanut matkansa kompostiin. 29.7.2024

Kunhan lumet sulavat,
tai näin vähälumisena talvena, kun maa sulaa, haen kellarista lapion ja jatkan syksyllä aloitettua metsäruusutyömaata. Eli kaivan, katkon ja kiskon metsäruusun juuria pois niin, ettei se enää jaksa nostaa versoakaan maan pinnalle. Olen kyllä varautunut pitkään taisteluun, joten tässä vaiheessa en uskalla suunnitella alueelle mitään kovin kauaskantoista. Työ on raskasta ja likaista. Saattaa olla, että etsin ammattilaisen koneineen avuksi.

Pikkupuutarhaa 29.7.2024

Jollei tule mitään estettä, niin ensi kesänä
jatkan entiseen malliin ylläpitäen, kunnostaen, uusien ja rakentaen puutarhaani. Jatkuvasti muuttuvassa ja tällä hetkellä hyvin kaoottisessa maailmassa on lohdullista tukeutua oman pihan tarjoamaan rauhaan.


Alhaalla Hortensiapenkki 21.8.2024

Ellei minulla olisi puutarhaani,
lukisin, tekisin käsitöitä ja kiertelisin museoissa. Ehkä. Onneksi tähän mennessä ei ole tarvinnut miettiä puutarhatonta vaihtoehtoa. Puutarha on rakas harrastukseni, mielenkiinnon ja innostuksen kohteeni, paikka touhuta omien voimieni ja mielihalujeni mukaan. Ilo silmille ja sielulle.

Anemone sylvestris - Arovuokko 29.5.2024

Kiitos Katjalle haasteesta ja Pauliinalle haasteen alulle laittamisesta. Haasteen voi tehdä haastamattakin. 

Haastan mukaan puutarhurit, jotka ovat jo valmiina rapsuttamaan etusormella multaa nähdäkseen ensimmäiset piipot.

Pauliinan omin sanoin jatkettavat haastelauseet löydät täältä.

Rosa Austin 'Lady of Shalott' 12.7.2024

 

25 kommenttia:

  1. Olipa todella kivaa luettavaa! Mietinkin, että olisin voinut kirjoittaa nuo kohdat samoin ajatuksin kuin sinä! Sinun puutarhasi on vielä järjestelmällisempi kuin minun, mutta auta armias, jos yhdessä mentäisiin taimistolle - siitä ei yksillä kottikärrylastillisella selvittäisi, tarvittaisiin kahdet - no onhan meillä siitä jo hieman kokemustakin! Upea Austin - haaveeni ensi kesälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järjestelmällisen ihmisen puutarhakin järjestelmällinen! Taitaa olla, enpä ole aiemmin ajatellut. Luultavasti kahdet kottikärrytkään eivät riittäisi. Iso peräkärry pitäisi olla. Muutama vuosi sitten auton hankintaa pohtiessamme kerroin Ukkokullalle kriteerit: auton peräkonttiin pitää mahtua 4 säkkiä multaa, kirsikkapuu, muutama pensas ja useampi kassillinen perennoja. Ja tässä vasta peräkontin tila.
      Kannattaa toteuttaa Austin-ruusu -haave, sillä uskon sinun rakastuvan sellaiseen. Niin minulle kävi.

      Poista
    2. Hei! Muistathan Lauran, kenen luona olimme ensimmäisessä bloggaritapaamisessa, hän on nyt täällä blogistaniassa jälleen, kiva juttu! https://siunattuarki.blogspot.com

      Poista
  2. Mitkä kesäkuvat - kauniit ja piristävät! Vai kesä alkaa siitä, kun alat vuodenvaihteen jälkeen touhuta siementen kanssa?! Ettei vaan se uusi kesä alkaisi jo siitä, kun olet taputellut vanhan kesän pakettiin lepäämään?! Mielessäni näen Sinut sanomassa topakasti "Noin!", sitten käännät selän vanhalle kesälle, ja hymyilet uudelle kesälle, joka on jo hypähtänyt sieluusi. Sinulla on kivasti vuodessa kaksi vuodenaikaa; piiiiiitkä kesä ja pikkupätkätalvinen. Noin onkin kiva!
    🤣 Tällaista proosaa syntyy kommenttiin, kun istuu joutilaana sisällä kuuntelemassa vesisateen ropinaa 🤣.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, miten taitava oletkaan proosaa luodessasi. Nautinnollista lukea näitä kommenttejasi. Miten olisi 200-sivuinen romaani?
      Vai ropisee siellä sade. Täällä on vielä vajaa aste pakkasta, plussaa kohti ollaan menossa.
      Hurmaava mielikuva minusta taputtelemassa vanhaa kesää ja vastaanottamassa uutta. Tuon ottaisin mielelläni, jos vain pragmaattinen luonteenlaatuni antaisi myöten. Tai jos pikkupätkätalvinen hoitaisi kasvien lepo- ym. tarpeet. Kyllä, oikein kiva.

      Poista
  3. Olette keksineet kivoja haasteideoita. Minulla ei ole kaksia kottareita (paitsi ehkä mökillä), eikä sormet vielä himoitse rapsutella multaakaan :)
    Sinulla on runsas ja mielenkiintoisen näköinen puutarha kaikessa vehreydessään. Rinne on monimuotoinen ja siinä on paljon, mihin katse kiinnittyy. Jokainen tekee puutarhastaan omannäköisensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevättä ja kesää odotellessa on hauska kuluttaa aikaa haasteilla leikkimiseen. Siinä ohessa syntyy uusia ideoita. Samoin pääsee ammentamaan energiaa edellisen kauden kuvista. Jollei haasteen kriteerit osu täysin omaan elämään, voi keksiä aasinsiltoja. Kahdet kottarit voi muuttaa vaikka kahden kissan omistajaksi.
      Ei ihme, jos puutarhani näyttää monimuotoiselta. Vuosi toisensa jälkeen olen ahtanut ja ahdan jatkossakin yhä uusia kasveja vanhojen joukkoon. No, lähtee siinä touhussa toisinaan jotain poiskin.
      Kiitos Sartsa, kivaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  4. Tämä on hauska haaste ja vaikka täällä tekee mieli jo krapsutella mullan pintaa, taidan mennä haastejutun sijaan tekemään kierroksen kameran kanssa, sillä koko yö oltiin pari astetta plussalla. Puutarhassa voi ehkä jo jotakin edistystä nähdä – sillä lumi on myös hävinnyt! Kostea sumusää on ennenkin ollut aikaisten kevätkukkien mieleen.
    Ihanat tekstit kertovat hyvin sinusta ja kuvat vielä pisteenä iin päällä. Voin kyllä sanoa kokemuksesta, että ammattilainenkin haltioituu puutarhassasi. Se on niin kaunis, runsas ja monipuolinen, ja hyvin hoidettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hauska haaste. Lisäksi erinomainen ajankohta kaivella edellisen kesän kuvia ja miettiä suhtautumistaan puutarhaan. Radiosta kuulin, että Länsi-Suomessa sataa silkkaa vettä. Täällä ollaan edelleen hivenen pakkasella, luntakin on ohut kerros. Sääennusteet herättävät toiveita kevään edistymisestä. Lumikellot ainakin aukaisevat nuppunsa sään lämmetessä.
      Kävin aamulla kirjastossa, josta löysin kirjasi "Oman pihan suunnittelu". Se on julkaistu 2010. En ole kirjaa aiemmin nähnyt/huomannut. Aion viettää sen parissa tuokion jos toisenkin.
      Kiitos kauniista sanoistasi, meidän kaikkien Lady Attenboroughimme!

      Poista
  5. Niin samaistettavia jatkoja lauseen alulle. Ja kuvat ovat jälleen kiinnostavia katsekla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Olet usein pyytänyt minua julkaisemaan laajempia puutarhanäkymiä. Rohkeuteni on ilmeisesti lisääntynyt.

      Poista
  6. Hauska haaste. Ihanaa, kun ihmiset keksivät omaperäisiä juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä blogimaailmassa, erityisesti puutarhablogien keskuudessa, on luovia ja ihania ihmisiä. Kevättä odotellessa on kiva osallistua tällaisiin haasteisiin.

      Poista
  7. Kun näin juttusi otsikon, ryntäsin heti lukemaan, että minkähänlainen haaste odottaa kaksien kottikärryjen omistajaa. Minä kun tykkään haasteista kovasti. No, se olikin tuttu haaste ja luonnollisesti olin osallistunut siihen jo. :)

    Onneksi silti luin sinun juttusi. Teksti ja kuvat olivat aivan ihania! ♥ Niin moneen kohtaan pystyin samaistumaan aivan täysin. Vielä erikseen pitää mainita rinne. Se on niin hieno! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina! Kuten huomasit, tämä kiva haaste on sinun aloittamasi. Käyn usein lukemassa blogiasi, ihastelemassa runsaita istutuksiasi ja kauniita kasvejasi. Olet todella taitava kynänkäyttäjä.

      Poista
  8. Ihana postaus! Tällaisia on aina mukava lueskella ja pohtia samalla omaa puutarhasuhdettaan😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa! Yllättävän usein omaa puutarhasuhdetta miettiessä huomaa täällä blogimaailmassa olevan runsaasti samalla tavoin ajattelevia. Se on kannustavaa ja mitä parhainta vertaistukea.

      Poista
  9. Kiitos, ihan sinun näköistäsi tekstiä. Monen lausen kohdalla nyökyttelin, olen samaa mieltä. Etenkin siitä, että puutarha tarjoaa oman pakopaikan maailman huonoilta uutisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika pitkään ollaan seurattu toistemme blogeja. Ihmekös, jos tunnistamme kirjoittajan tyylin. Puutarha on erinomainen terapeutti. Se ei väitä vastaan, vaan auttaa meitä purkamaan murheemme konkreettiseen tekemiseen. Palkaksi saamme kauneutta ja hyvää mieltä. Mikäs sen rauhoittavampaa.

      Poista
  10. Tekstisi on aina mielenkiintoista ja kauniit kuvat kertovat lukijalle paljon kauniista puutarhastasi. 😊😊

    VastaaPoista
  11. Onpas kiva haaste. Pakko napata omaan blogiin työstettäväksi. Aurinkoista alkavaa kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nappaa ihmeessä. Nyt on sopiva aika työstää tällaisia haasteita. Kohta vapaa-aika menee puutarhan parissa, eikä silloin halua istua tietokoneen parissa.
      Nautihan sinäkin aurinkoisista päivistä!

      Poista
  12. Näitä haastevastauksia on niin mukava lukea. Ihan sinunoloisia vastauksia:) Aika hyvin näköjään jo tunnemme toisiamme täällä blogistaniassa.
    Puutarha on todellakin ihana harrastus, kuntosali, terapiapaikka, jota ei mielellään jätä kesällä kovinkaan pitkäksi aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haasteissa varmaan yksi tärkeä pointti onkin, kun bloggari laittaa persoonansa mukaan. Mekin olemme seuranneet toistemme blogeja jo pitkään, joten tuttuja ollaan. Sinut olen tavannutkin, mikä lisää kivaa tuttuuden tunnetta.
      Eikö alakin jo lihaksissa tuntumaan, että olisi kiva tarttua johonkin puutarhatoimeen? Enää vähän aikaa ja taas pääsemme mielipaikkaamme.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!