Sivut

lauantai 8. helmikuuta 2025

Hölmö helmikuu

 
Harmaan ja lumettoman maiseman vastapainoksi ostin kaupasta kerrotun tulilatvan. Kukat ovat kuin pikkuisia ruusuja. Netissä kerrotaan, että tulilatvoja myydään lyhyen aikaa säilytettävänä ruukkukukkana. En ole saanut aiempia tulilatvoja kovin pitkään menestymään. Silti joka kerran vakaa aikomukseni on nauttia kasvista pitkään ja saada se jopa kukkimaan uudelleen. Jo ajatuskin lyhyen aikaa säilytettävästä ruukkukukasta ei tunnu kovin mukavalta.


Ensimmäiset kelloköynnökset on koulittu. Kylvin 16.1. viime vuotisista kelloköynnöksistä ottamiani siemeniä ja muutaman kaupan siemenen. Yhteensä 16 siementä. 13 on koulittu. Yksi on vielä niin pieni, että koulin sen myöhemmin. Kaksi ei ole itänyt - ainakaan vielä. Aika hyvä tulos.

Myös paprikoista koulin 2 Zazua, 4 punaista California Wonderia ja 3 keltaista California Wonderia. Muutama paprika saa vielä hiukan kasvaa ennen koulimista. Zazut harmittavat, sillä kylvin kaksi pussillista eli 8 siementä. Niistä vain kaksi on itänyt ja koulittu. Saapa nähdä, tuleeko lopuista kuudesta mitään. Muutama paprika on tarkoitus antaa pojalle.

Toin koulitut taimet takkahuoneeseen, jossa ne saavat jatkaa kasvua kasvilampun alla. Samassa paikassa ovat kylvökset jatkamassa heräämistään. Maaliskuussa kylvöt lisääntyvät. Silloin "avaan" kellarikasvattamon tehokkaine kasvivalaisimineen.

Kevätkurjenmiekat Kurgaanissa

Piippoja on sitten edellisen kuvauskierroksen (31.1.) noussut lisää. Kurgaanissa kurkkii muutama kevätkurjenmiekka. Todennäköisesti nämä ovat Katharine Hodgkineja, mutta myös muita olen tuohon paikkaan istuttanut. Laitoin näille verkon.

Vapaapenkissä on joukko kultasahrami Romanceja. Näillekin laitoin verkon, koska jänisten reitti kulkee tästä yli. Peurakin oli kiertänyt pihaa tiistai-aamuna, jolloin maassa oli yön aikana satanut hento lumipeite. Seurasin jälkiä nähdäkseni, mistä peura oli pihallemme tullut. Uskokaa pois. Se oli ryöminyt verkkoviritelmäni ali. Laitoin verkkoa alemmas, vaikka nyt vaarana on, että peurat loikkaavat yli. 

 
Kiersin suihkuttamassa TricoGardenia tuijiin ja myös verkkoihin. Jospa haju saisi sorkkajalat kääntymään takaisin puiston puolelle.

Ostin loppukesästä kunnon paineruiskun nimenomaan TricoGardenia varten. Pieniin sumutinpulloihin mahtuu nestettä vähän ja toimivatkin usein aika satunnaisesti.


Istutin toissa kesänä Huvitus-omenan alle Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saatuja esikoita. Siellä ne pukkaavat maailmaan uusia lehtiä. Menkäähän nyt takaisin nukkumaan! Ei vielä ole soipiva aika herätä.


Jouluruusujen nuput eivät yllätä, mutta ilahduttavat sitäkin enemmän. Oikeassa yläkulmassa näkyvä tummapunainen pötkylä lienee jouluruusu 'Anna's Red'in ilmoille pyrkivä lehtikäärö. Tuollaisia se teki viime keväänäkin.


Nämä ovat minun talventörröttäjiäni. Ovat lumien, sateiden ja pakkasten maahan vaivuttamia komeamaksaruohoja. Yleensä leikkaan komeamaksaruohot syksyllä lyhyeksi. Nyt jäi tekemättä.

Lähempi tarkastelu osoittaa, että tyvestä on nousemassa pieniä suukkosuita. Tällaiset löydöt saavat puutarhaihmisen sydämen lepattamaan näkemisen ilosta. Pakko komentaa itseään rauhoittumaan. Niin kivoja kuin nämä heräämiset ovatkin, saattavat ne koitua pikkuisten hengenmenoksi. Kasvattajana komennan suukkosuut malttamaan, etteivät jäädy helmikuisiin pakkasiin.

Niinikään Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saatu pystykiurunkannus 'Craigton Blue' on Vattupenkissä terhakkaana. Vesipisarat kimaltavat timantteina sen hennoilla lehdillä. Tosi kiva, että ovat hengissä. Jaksakaa, jaksakaa ja kukkikaa sinisinä kevään tullen.

Lilakukkainen tarhakylmänkukka Vasenrinteen alareunassa on sekin ymmärtänyt leudot talvipäivät ihan väärin kurkkiessaan kuivien varsien välistä. Aikooko se olla nimensä veroinen eli kylmänkukka ihan sanan varsinaisessa merkityksessä? Onhan se toki kevään ensimmäisiä kukkijoita. Ei siis mikään arkajalka.

Tuurenpihlajakin on  kasvattanut isot lehtikääröt. Saattaa olla, että se tekee niin joka vuosi. En ole tullut sitä aiempina vuosina tähän aikaan tarkkaileeksi. Alapihalla on yleensä lunta vähintäänkin sen verran, että kuomat hörpäävät lunta helposti.


Tuumasin, että kun maa on kerran paljaana, voi hyvinkin tehdä jotain hyödyllistä puutarhan eteen. Hain kellarista tammikuussa huolletut kunnon oksasakset ja ryhdyin metsäruusun juurakoita pilkkomaan. Turhaa äheltämistä. Muutamat yöpakkaset ovat jähmettäneet sateiden kastaman mullan, eivätkä juurakot liikahtaneet mihinkään. Pari juurenpätkää laitoin säkkiin ja lopetin urakan siihen. Jatkukoon myöhemmin keväällä.

Alapihan iso vaahtera on karistanut lukuisia käpyjä maahan. Onko sillä menossa lajinvaihdos? Vaahterasta yhdistetyksi kuuseksi ja männyksi? Ei tietenkään. Veikkaan tikan kuskanneen puuhun käpyjä nokittavaksi. Vaahterassahan se koputtelee harva se päivä. 

Käpyjä on ympäriinsä puun alla. Hetken jo mietin, hakisinko haravan ja siivoaisin kalutut kävyt pois. Mitäpä sitä helmikuussa maata rapsuttelemaan. Todennäköisesti haravan heiluttaminen ei olisi jäänyt tähän kohtaan. Itseni tuntien olisi kohta kiertänyt koko alapihan tuulen sinne tänne riepottelemia oksia ja roskia siivoillen.

 
Tikkoja näkee meidän pihan talipötköissä päivittäin. Pihalle mennessä niitä näkee nakuttelemassa myös tontin puistorajan isoissa puissa. Tammikuun viimeisen viikonlopun BirdLifen pihapongauksessa näin tunnin aikana peräti neljä käpytikkaa. Harmaapäätikka vierailee silloin tällöin, eikä pikkutikkakaan harvinainen vieras meillä ole.


Valtaosa tämän postauksen kuvista on otettu perjantaina, jolloin päivällä oli edelleen plussaa. Sen jälkeen onkin sitten siirrytty muutaman asteen miinuskauteen. 

Tuosta puiston puolella olevasta koppuraisesta lumikasasta hain rautalapiolla ämpärillisen lunta. Sitä hienonsin käsissä ja ripottelin kasvihuoneeseen siirtämieni talvikylvösten päälle, etteivät kuivu. Siitä ei taida olla pelkoa, kun aurinko pysyy jatkuvasti pilvien takana.

Ensimmäiset lumikellot kurkkivat Huvitus-omenan alla. Nekin saivat verkon suojakseen, kun jänikset loikkivat jatkuvasti puun alla syötävää etsimässä. 


Runeberginpäivä on jo ohi, mutta mikään laki ei kiellä syömästä torttuja vaikka koko viikon. Ainakaan vielä. Vaan eihän sitä tiedä, mitä yksi tötteröhuuli valtameren toisella puolella päänmenoksemme keksii. 

Viettäkäähän mukava viikonloppu.



28 kommenttia:

  1. Löysin blogisi, kun etsin kokemuksia kotimaisista puistoruusuista. Kiitos myös tästä helmikuun blogauksesta. Täällä 2-vyöhykkeellä on hiukan lumisempaa kuin siellä teillä, mutta aivan liian aikaisin kasvit täälläkin heräävät. Toivotaan, että saataisiin nille vielä parempi lumisuoja ainakin kuukaudeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet lämpimästi tervetullut blogini pariin! Muutama pensasruusu minulla onkin, kun sain hurjan ruusukuumeen kymmenisen vuotta sitten.
      Odotan kovasti kevättä, mutta näin helmikuussa lunta saisi olla edes vähän suojaamassa kasveja. Kasvit eivät tottumattomina kestä tällaisia paljaita talvia. Tammikuun vesisateet kastelivat maan tehokkaasti ja nyt sitten on pikkupakkasta. Huono yhdistelmä kasvien selviämisen kannalta.

      Poista
  2. Ihana tulilatva, niin kaunis värikin :)
    Huh huh, siellä on noin paljasta ja keväistäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulilatvoja oli useita eri värejä. Hetken piti miettiä, minkä niistä ostan.
      Paljasta on, mutta keväiseltä ei ulkona tunnu. Pakkasen vuoksi aamuisin maa on kuurassa.

      Poista
  3. Teillä on kyllä todella keväisen näköistä😯Minäkin säälin aina kasveja, kun on tällainen talvi. Onneksi meillä lumi on pysynyt vielä vähän niiden suojana.
    Söpöt nuo tuurenpihlajan lehtikääröt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkona näyttää keväiseltä, mutta pakkasen vuoksi tuntuu helmikuulta. Voi kasviressukkoita. Toivottavasti ei tule isoja menetyksiä.
      Tuurenpihlajasta on tullut lempipuuni.

      Poista
  4. Voin kuvitella, mitä mielessä liikkuu, jos peuroja pyörii pihalla, kun on on käyttänyt niinkin paljon aikaa pihan laittamiseen. Minäkin täällä hämmästyisin, jos näkisin, mutta ensimmäinen ajatus olisi varmaan näyttää tuota otusta ikkunasta katsoen kissoille ;D Minua ärsyttää, kun jänikset käyvät pihalla naukkailemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ottaa totisesti pattiin, kun peurat pyörivät pihassa tekemässä tuhojaan. Eikä niiden torjumiseksi ole kovin paljon keinoja. Juuso näki eläessään peuroja puiston paikalla olleessa metsikössä. Tarkkaili hetken ja jatkoi omia tutkimuksiaan.
      Jänistenkin kasvinapostelut harmittavat. Saisiko Frodosta koulutettua jänisjahtaajan?

      Poista
  5. Ihana tulilatva! Sen kukat tosiaan ovat kuin pieniä ruusuja. Voi miten keväistä siellä jo on! Jospa kasvit kuitenkin jaksaisivat vielä malttaa lepäillä. Toivotaan, ettei iske ainakaan mitään yllättäviä kovia pakkasia. Kyllä runebergintorttuja saa syödä vielä vaikka ensi viikollakin. Minä ilahduin suuresti, kun löysin torstaina glögiä kaupasta, jossa en yleensä käy. Tuntuu, että ne katosivat monista kaupoista heti joulun jälkeen. Ostin nyt usemman purkin varastoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväiseltä näyttää, mutta talviselta tuntuu. Kasvien puolesta surettaa. Ainakin vähän saisi lunta sataa niiden suojaksi.
      Glögihän on hyvää nautittavaa vaikka ympäri vuoden. Hyvä, että löysit ja ostit sitä varastoonkin.

      Poista
  6. Sinullapas on paljon puutarhapuuhia jo meneillään! Itse en ole kylvänyt ainuttakaan siementä enkä kiertänyt puutarhassa katselemassa talven (jos sitä nyt yleensä oli) jälkiä. Tulilatvan kanssa minulle käy aina samoin, että kukka ei jaksa kauaa kukkia enkä onnistu kukittamaan sitä uudelleen. Kertakäyttökukka, harmi.
    Mukavaa kevään valon odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hitunen! Valoisaa kevään odotusta sinullekin.
      Mieli tekisi jo puutarhapuuhiin, mutta ei tuolla kohmeisessa puutarhassa tekemistä vielä ole. Kylvöt pääsevät pian kunnolla vauhtiin. Maaliskuussa on tomaattien ja monien muiden siementen aika päästä multaan.
      Kauniita kukkia pitäisi mielellään pidempäänkin. Yritys on minullakin kova saada tulilatva menestymään. Ei vaan tahdo onnistua.

      Poista
  7. Rusakot ovat ruvenneet trumpeiksi. Ovat vallanneet pation, mihin pudottelevat papanoitaan. Ei olisi väliksi, ei meillä eikä rapakon takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moiset valtaajat voisivat pysyä metsässä papanoitaan levittämässä. Tulevat sitten kummasta päästä tahansa.

      Poista
  8. Kaunis tuollainen kerrottu tulilatva. Minäkin löysin jo esikoita ja santpaulioita kaupasta.
    Uskomatonta - siellä on jo kasvu lähtenyt käyntiin. Meillä on onneksi lunta vielä kasvien suojana, jos tulee pakkaset vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikot ja santut ovatkin kauniita kevättalven ilahduttajia sisätiloissa.
      Kasvit luulevat kevään saapuneen, kun tässä oli niin lämmintä. Nyt on pakkasta ja seuraaviksikin päiviksi sitä on luvattu. Surettaa kasvieni puolesta, kun niillä ei ole lunta suojana.

      Poista
  9. Kyllä vaan ne kauriit ryömii aidan alta, sitä jaksan aina ihmetellä! Teillä on lunta vähän ja uskomatonta innokkuutta piipottajilla, jopa kylmänkukallakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kauriit pysyvät notkeina nautittuaan runsaasti puutarhureiden tarjoamaa vegaanista ravintoa. Piipottajat saisivat hellittää innokkuudessaan. Lumettomassa maassa joutuvat pakkasen puremiksi.

      Poista
  10. Kyllä on teillä vähän lunta. Meille viikolla sato vähän lisää ja on suojana kasveille jos pakkasia tulee. On harmillista kun suojata pittää kaikki piipottajat kauriilta. Meillä niitä ei nyt oo näkyny, vahva iliveskanta on poistanu ne kuleksimasta. Liian aikaseen on heränneet nuo kasvit, eihän sille mitään kyllä maha. Toivottavasti ei kovia pakkasia tule!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytännössä täällä ei ole lunta ollenkaan. Kasvien selviytyminen pakkasista surettaa jo etukäteen. Öiksi on luvattu -10 astettakin.
      Meidän kylällä huhutaan ilveksistä. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole riittävästi, kun peuroja näkee usein ja runsaasti.

      Poista
  11. Sinulla on hieno kattaus kelloköynnöksiä kasvamassa, minulla meni ihan pieleen ensimmäinen kylvös. Siellä on tosiaan piippojen määrä vain lisääntynyt puutarhassa ja jopa kukkiva lumikello! Meillä on maa kokonaan lumen peitossa, vaikkei lunta kovin paljon olekaan.
    Minulla on tuollainen samankaltainen 1,5 litran paineruisku sisällä esikasvatusten ja kylvöjen kasteluun. Se on ollut tosi kätevä.
    Ihana katsella sinun puutarhasi nuppuisia jouluruusuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin tässä, laittaisinko vielä muutaman kelloköynnöksen itämään. Niille löytyisi käyttöä muuallekin. Kyllä se vielä ehtii itää ja kasvaa. Laita sinäkin.
      Saisivat piipot lopettaa etuilunsa. Loppuviikoksi on luvassa -10 asteen pakkasia ja maassa on sentin lumikerros. Ei siitä ole suojaajaksi.
      Kunnon paineruiskulle on käyttöä. Ehkä ostan toisenkin. Aika monta tavallista sumutinpulloa olen manannut, kun eivät tahdo toimia kunnolla.
      Yksi heti vain, niin sinullakin jouluruusut nuppuilevat!

      Poista
  12. Kasvit eivät taida tietää,että vielätpitäisi rauhassa viettää talvilepoa.
    Toivottavasti eivät kärsi, jos talvi vielä palaa.
    Löysin täältä kuvan punaisista kauniista pitsisukista, olit neulonut ne Kotikulta langasta, ovatko miten haasteelliset tälläiselle helppojen sukkien neulojalle, kiinnostaisi neuloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvini taitavat olla samanlaisia hosupettereitä kuin olen itsekin. Pysyisivät nyt mullan suojissa. Luvassa on -10 asteen pakkasia, mikä ei paljaassa maassa ole hyvä asia kasveille.
      Eivät nuo pitsisukat olleet vaikeat. Usein pitsimallien ohjetta katsellessa kauhistuu ja ajattelee niiden olevan vaikeita. Hankaluus on varmaan siinä, että ohjetta on seurattava tarkasti rivi riviltä. Useimmissa pitsimalleissa tietty kuvio toistuu, jolloin sen työn edetessä jo muistaa ilman ohjettakin. Rohkaisen sinua kokeilemaan. Ilo on suuri, kun saa työn valmiiksi ja huomaa ylittäneensä itsensä.
      Minulle tuottaa pitsineuleita enemmän ongelmia kirjoneuleet. Aina tulee liian tiukkaa ja muhkuraista. Monet sanovat, että tekemällä oppii. Pitäisi kai luottaa siihen ja tarttua työhön.

      Poista
    2. Otin sukkaohjeen työn alle ja jokin kohta ei mennyt oikein neuleessa, purin muutaman kerran ja jätin neuleen, luulen että tein jonkin kohdan väärin.
      Neulomisen pitäisi olla iloa, neletyypistä riippumatta


      Poista
  13. Voi noita kasveja, kun tulevat näin aikaisin maan päälle kurkkimaan. Vielä saisi jonkin aikaa odotella.
    Meillä on vielä vähän lunta, eikä piippoja onneksi näy, kun loppuviikolle on taas luvassa yli 10 pakkasasteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Hirvittää, millaisia kasvituhoja tulee, kun lumettomaan maahan iskee -10 asteen pakkaset. Niitä on nyt luvattu useiksi päiviksi - tai öiksi.
      Onneksi sinun piipposi ymmärtävät pysyä hangen alla. Ainakin kuukauden saisivat jarrutella kasvua.

      Poista
  14. Ihastuttava tulilatva. Minulla kestää ne juurikin niin kauan kuin tarvitsee ja sitten olan yli . Minä olen suunnitellut myös ostavani jotain kukkaa kotiin mutta mitään ei ole ilmestynyt.Todella kivaa että antamani kasvit on viihtynyt. Tänä vuonna lisää saat....jotain jossain blogissa suunnittelit olikohan se valkoalpi. Sitä minulla on saat alun jos haluat ja jotain muutakin mitä löytyy. Näitä riittää ja turhaa silloin on ostaa .
    Ihania piippoja sinulla meillä ei ollut mitään erikoista kun käytiin mökillä. Meillä oli vielä hieman luntakin mutta paljasta maatakin löytyy.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!