Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka |
Jos et tiedä mitä tekisit tai millä päiväsi täyttäisit, hanki puutarha. Sen jälkeen ei ole vapaa-ajanongelmia. Aina on jotain tekemistä. Ellei ole, aivan varmasti keksit kohennettavaa, siirrettävää, kitkettävää, tuettavaa. Tekemisen päälle on vielä kierrettävä kaikki penkit ja puskat siltä varalta, että jotain pientä tai isoa olisi ilmestynyt nähtäväksi.
Luultavasti pitkän aherruksen palkinnoksi olet saanut jäykän selän ja kolottavat lihakset. Ei haittaa pienet säryt. Tiedät tehneesi ainakin osan suunnittelemastasi. Seuraavaksikin päiväksi jäi listalla olevia hommia. Todennäköisesti yön aikana keksit kaksi tai kolme, kenties viisi uuttakin uurastuksen kohdetta.
Anemone ranunculoides - Keltavuokko
Varmaan useimmat puutarhaihmiset ovat hyörineet ja pyörineet vapun ja sen jälkeisen viikonlopun tekemässä kevättöitä puutarhojensa parissa. Niin minäkin. Laiska töitään luettelee, mutta nyt on ihan pakko ylpeillä kaikista aikaansaannoksistani.
Kurkut on siirretty isoihin astioihin. Kurpitsat kylvetty. Tsinniat ja samettikukat samoin istutettu isompiin potteihin. Kellarikasvattamon taimet on kasteltu.
Ulkona työskentelyn on joutunut välillä tauottamaan tai lopettamaan kokonaan, kun vettä on vihmonut taivaalta. Tuulistakin on ollut, mikä ei sinänsä ole haitannut ulkona olemista.
Perjantaina leikkasin tämän kasvukauden ensimmäisen kerran nurmikon. Ukkokulta huolsi ruohonleikkurin. Silti se ei meinaa millään käynnistyä, leikkaa huonosti ja on vähän väliä aikeissa sammua. Työ kuin työ sujuu toimivilla välineillä. Jos työvälineen kanssa joutuu koko ajan kikkailemaan, menee hermo. Ainakin minulta. Ukkokulta tutkii vielä ruohonleikkuria. Jos sitä ei saada kuntoon, on lähdettävä rautakauppaostoksille.
Liljakukko |
Vappuaaton pihakierroksilla löysin kuusi liljakukkoa. Kaikki kirjopikarililjoista. Vappupäivänä vain yhden, mutta sekin oli liikaa. Kaikilta lähti odotetusti henki. Minun toimestani.
Tein suihkupulloon valkosipulivettä, jolla kiersin ruiskuttamassa kaikki liljat. Myös kirjopikarililjat ja varjoliljat. Lilja kuin lilja, kelpaavat kaikki liljakukoille. Liljakukot suunnistavat liljoille näille kasveille ominaisen hajun perusteella. Kun liljat suihkutetaan valkosipulin tuoksuisiksi, menee liljakukkojen vaistot sekaisin ja liljat jäävät rauhaan. Tämän vinkin on vahvistanut toimivaksi mm. emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi.
Valkosipulisuihkutuksen jälkeen tuli kaatosade, joten kierros on uusittava. Lämpimänä päivänä tehty ruiskutus tehoaa parhaiten.
Päivänliljapenkin päähän tuleva portti on vielä vähän kesken. Muutama ruskeaksi sudittu poikkipuu on kellarissa kuivumassa. Viiniköynnös, jonka ohjaan köynnöstukeen/porttiin, pukkaa jo silmuja, mutta uutta kasvua siinä ei vielä ole. Portti ehtii hyvin valmistua ennen kuin viiniköynnös kaipaa tukea.
Kasvihuoneen lattia ja hyllyt on pullollaan purkkeja. Laitoin tuplaharsot molemmille pitkille sivuille, päätyyn ja oviaukkoon, vaikka mitään kovin arkaa kasvarissa ei vielä olekaan. Onpahan harsot sitten valmiina, kun tomaattien on aika muuttaa sinne.
Purkeissa on saksalaisesta Liiteristä ostettuja juurakoita. Lisäksi siellä on monta kasvia, jotka kaivoin Majalispenkistä. Joitakin Majalispenkin kasveja istutin suoraan uusille paikoille, mutta osa vaatii vähän pohdintaa, minne ne laittaisin. Komeamaksaruohoa, päivänliljoja, iriksiä, arovuokkoa, kultapalloa, soihtunauhusta.
Jo syksyllä siirsin Majalispenkin reunasta kuunliljat lavakaulukseen. Ne ovat talvehtineet hyvin. Siirsin nekin purkkeihin. Niille on jo paikka katsottuna. Paikka, josta on muut siirrettävä toisaalle. Josta taasen on otettava jotakin pois. Eli domino-ilmiö meneillään.
Harvoin on tällaista kevättä, jolloin kaikki isommat purkit on jo taimien käytössä. Kultapallot istutin reikäpohjaiseen ämpäriin, kun muutakaan ei enää olllut.
Majalispenkki
Majalispenkistä katkoin suureksi kasvaneen metsäruusun varret jo syksyllä. Kaivoin myös jonkin verran juurakoita, mutta työ on uskomattoman raskasta. Ruusupensas on vuosikausien aikana kasvattanut vahvat juuret. En kaihda koviakaan töitä, mutta päätin, etten anna metsäruusun haastaa liikaa selkääni. Etenkin, kun tänä päivänä lääkärin pakeille ei ole helppoa eikä halpaa päästä. Metsäruusu lähtee, päivämäärä on vielä hiukan avoin.
Kävin hakemassa Rustasta kanankakka+merileväsäkillistä, jota siellä ei ollut. Ovensuusta tarttui kuitenkin kaksi lehtoakileijapurkkia. Katsokaapa taimilapusta alkuperämaata. Saska! Jokin uusi eurooppalainen valtio varmaankin.
Clematis Alpina - Alppikärhö |
Liljakukko- ja voikukkakierroksia puutarhassa tehdessäni löydän monenlaisia kivoja ja yllättäviä asioita. Pikkupuutarhan köynnöskaaressa kasvava alppikärhö on levinnyt pitkin poikin. Tuossa se nousee pallohortensia 'Pink Annabellen vierestä, puolentoista metrin päässä emokasvistaan. Luultavasti joku alppikärhön versoista on kasvanut maata pitkin ja juurtunut tuohon. Olkoon siinä.
Clematis 'Princess Diana' - Tarhakellokärhö |
Alppikärhöt heräävät ensimmäisinä. Siinä ei ole mitään uutta ja outoa. Sen sijaan alapihan Ruusupenkin päässä kasvava tarhakellokärhö 'Princess Diana' on aiemmin ollut reilusti mattimyöhäinen. Nyt se työntää tyvestä versoja.
Samoin Oikearinteen alalaitaan syksyllä purkista siirtämäni 'Hagley Hybrid' on hyvin hereillä. Kuten vanhempi 'Hagley Hybrid' -veljensä yläpihalla. Loistokärhö 'Multi Blue' Päivänliljapenkissä on niin ikään työntänyt ensimmäiset versonsa ilmoille. Vieressä kasvavasta 'Rouge Cardinalista' en vielä löytänyt eloa.
Lonicera periclymenum 'Serotina' - Ruotsinköynnöskuusama |
Viime vuonna uuteen Köynnösnurkkaukseen istutetut kaksi ruotsinköynnöskuusama 'Serotinaa' ovat ylenpalttisen innostuneita kasvamaan. Saaripalstan Sailalta saadusta pikkuisesta 'Serotinan' alusta en osaa nyt sanoa juuta enkä jaata. Myöhään syksyllä se oli vielä oikein virkeä.
Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa
Kasvimaalla ruohosipuli ja persilja ovat hyvässä kasvussa. Kuin myös kiinansipuli ja talvivalkosipulit. Omaa parsaa saamme vielä hetken odottaa. Lavakaulus numero Kahdeksassa se on jo noussut pintaan kurkkimaan maisemia.
Vaahteravauva |
Vaahteravauvojen kitkentä jatkuu, jatkuu, jatkuu... Sateiden jälkeen Kääriäisen vihreät koukut ovat suoristuneet ja kasvattaneet lisää lehtiä. Varsi on muuttunut puisemmaksi ja juuri on matkalla Kiinaan. Nyt tarvitaan jo tiukka ote ja kumea ähkäisy, jotta vaahterantaimi irtoaa maasta.
Taraxacum - Voikukka
Voikukat kukkivat jo kotikadun ojanpientareilla. Pian myös omassa pihassa, sillä puiston puolella niitä kasvaa joka vuosi keltaisenaan. Sieltä tuuli kuljettaa siemeniä minun kitkettäväkseni. Nurmikolla saavat kasvaa, kunnes ruohonleikkuri hoitaa homman. Sen sijaan istutusalueilla ja käytävillä en halua voikukkien kasvavan. Kaksi kunnon voikukkakierrosta olen jo tehnyt. Seuraavat kierrokset ovat jo näköpiirissä.
Voikukkien äiti on kyllä kasvattanut lapsosensa nöyriksi. Isotkin lehtiruusukkeet ovat aivan maanmyötäisiä. Siinä keskellä sitten nuppu jos toinenkin painuu littanaksi odottaen tilaisuutta venyttää kukkavartensa kaikkien näkyville esitelläkseen keltaisen kukkansa. Ja millaiset juuret voikukilla onkaan! Paksut ja pitkät. Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa juuret vielä mutkittelevat kiven alla, jotta niitä ei hyvällä tahdollakaan saa kertakiskaisulla ehjinä irti. Voi sitä onnistumisen iloa, kun kerrankin saa 20-senttisen voikukan juuren kokonaisena ylös.
Mahonia |
Kaikenlaista kivaa siis puutarhassa tapahtuu. Vasta aloitettiin toukokuu eli paljon on vielä löydettävää, koettavaa ja katseltavaa.
Tulkaahan mukaan jakamaan kuvia ja juttuja omista puutarhoistanne.
Jälleen niin hyvänmielen juttu hilpeine yksityiskohtineen. Akileijataimien kohdalla pisti miettimään. Vahva periaatteeni on, että ostan vain suomalaisia taimia "puutarha- ja luontohygienian" vuoksi. Kiinnostavien akileijojen kohdalla uskoni olisi kyllä koetuksella. Totuus on, etten tiedä ottaisinko vai jättäisinkö?!
VastaaPoistaKiitos Anna!
PoistaSinulla on terve periaate kasvihankintojen suhteen. Liian vähän kasviostoksia tehdessä tulee tarkastettua ja kyseltyä niiden alkuperämaata. Sain kipeän osuman omaankin käyttäytymiseeni. Ruokakaupassa yritän tutkia purkkien ja pakettien kyljestä valmistusmaata suosiakseni suomalaista. Miksi ihmeessä en tee samaa kaikissa muissa myymälöissä? Myös puutarhakaupoissa?
Sinullapa näyttää olevan innon lisäksi paljon tietoa ja taitoa. Kiva katsoa näitä kuvia. Minä harrastan puutarhanhoitoa täällä viidakossa, mutta tulos on sellaista Aku Ankka ja pirunkeppi -tasoa :D
VastaaPoistaKiitos Timo sinne Tropiikkiin! Innostus on ollut vuosia oivallinen moottori tiedon ja taidon lisäämisessä. Monta asiaa olen oppinut kantapään kautta. Ne opit ovatkin sitten juurtuneet lujasti.
PoistaEilen telkusta Avara luonto -ohjelmaa katsoessani pohdin, miten osaisin hoitaa puutarhaa intialaisen vuoren rinteellä, jossa norsut kulkevat teeviljelmien keskellä. Saattaisi minullakin tuloksena olla Aku Ankka-taso.
Voi, niin tuttua! Minäkin tein lähes koko eilisen päivän töitä ulkona, mutta en oikeastaan saanut kovinkaan paljon merkittävää tai näkyvää aikaan. Olen kateellinen, että olet ehtinyt tehdä jo kaksi voikukkakiertosta, minä en vielä yhtäkään - vain sieltä täältä matkan varrelta (ja niitä todella löytyy eli matka on hidasta).
VastaaPoistaHienossa mallissa on köynnöstuki, tuosta tulee taas jälleen yksi kiva rakenne puutarhaan ja oikein tunnelmallinen, kun se verhoutuu kukkivin köynnöksin.
Kiva kuulla, että monessa kärhössäsi on kasvua, vaikka on ollut niin kylmää.
Iloista sunnuntaita!
Älä suotta kadehdi. Nopeus ei ole tärkein asia näissä puutarhahommissa. Tänään menin jo aamulla jatkamaan kitkemis- ym. hommia. Tarkoitus oli päiväruoan jälkeen mennä takaisin, mutta kunto loppui kesken. Ei vaan jaksa tuntitolkulla putkeen kykkiä, kantaa ja kärrätä. Puolet kanttausurista on läpi käymättä ja Pikkupuutarha kokonaan.
PoistaKöynnöstuki valmistuu hämäläiseen tyyliin, valmistuu kuitenkin. Ukkokulta ei ole samanlainen hätähousu kuin minä. Tykkään portista näin keskeneräisenäkin. Tuntuu hyvältä idealta.
Olen aika ihmeissäni noiden heränneiden kärhöjen suhteen. Yleensä niitä saa keväisin odotella pitkään ja hartaasti.
Mukavaa puutarhapäivää sinulle!
Puutarhatyöt eivät koskaan lopu....itselläni ollut ikävä tapa pomppia työstä toiseen ja niitä projekteja riittää. Olen yrittänyt päästä tavasta eroon ja vähän on kehitystä tapahtunutkin. :)
VastaaPoistaMeillä on alppikärhojä joka puolella,leviää siementaimista ja saattavat olla myös erivärisiä kuin alkuperäinen. Niitä olen siirrellyt ja osan ihan kitkenyt pois. Metsän puolella saavat kasvaa ja levitä rauhassa. Yhtäkkiä vaan välillä huomaa kun jossain katajassa latva kukkii.
Hyvää kevään jatkoa !
Minua ei harmita puutarhatöiden loppumattomuus. Kiva, että aina on jotain tekemistä. Sellaista, josta pidän ja jossa kädenjälki näkyy nopeastikin. Minulla on samanlainen tapa pomppia töiden välillä. Lähden tekemään jotain ja yhtäkkiä huomaankin olevani ihan toisen tehtävän äärellä. Yleensä kaikki tulee joka tapauksessa tehtyä. Ennemmin tai myöhemmin.
PoistaEikö ole mukavaa, että edes joku kärhö villiintyy. Joita voi siirrellä uusiinkin paikkoihin. Yleensä kärhöjen kanssa on enemmän huolta ja kysymysmerkkejä. Minulla kukkii kesäisin yksi iso tuija. Se taas johtuu vieressä kasvavan kärhön voimallisesta kasvusta. Haluaa ilmeisesti olla tuijaa korkeampi.
Sinulle myös aurinkoista kevään jatkoa!
Niin tuttua touhua :)
VastaaPoistaOon silimä kovana kiärtäny kukkojaharis, mutta tulos on pyäriät 0. Toistaaseksi. Kiva nähärä kuvia laajemmistaki kuvakulumista. Ai, nurmikkuaki jo leikattu. Ääh, pian se tääläki alakaa, enkä tykkää ollenkaa. Diana on tääläki riahaantunu, kummasti pukkaa uutta kasvua.
Hieno juttu, ettei liljakukkoja ole näkynyt. Meni monta vuotta, kunnes ensimmäinen ilmestyi meille. Nyt niitä on ollut useampana kesänä. Onneksi ei sentään mitään valtavia määriä, mikä ehkä ainakin osittain johtuu aktiivisesta metsästyksestä.
PoistaNurmikonleikkuu on yksi kesän tylsimmistä töistä. Toisaalta sillä saa nopeasti siistin yleisilmeen.
Jaha, Dianat ovat sopineet maanlaajuisesti yhteisen kasvustrategian tälle kesälle.
Mukavaa luettavaa, ja todellakin tuttua tuo ”hanki puutarha” niin löytyy vapaa-ajalle tekemistä. Siellä menee aika kuin siivillä, ja ilta tulee aina liian nopeasti. Nyt onkin mukavaa kun päivän pituus jatkuu vielä melkein kaksi kuukautta.
VastaaPoistaLiljakukot ovat inhottava vaiva, meillä ei niitä onneksi ole näkynyt. Onko niin että valkosipulivesi, kun se ei niitä tietenkään tapa, niin ainakin karkottaa ne liljojen lähettyviltä pois ja eivät tee tuhoja muille kasveille? Jäin miettimään tuota asiaa..
Kunpa pääsisi pian laittamaan taimet kasvihuoneeseen mutta säätila näyttää ainakin vielä ensi viikon aika arveluttavalta. Mukavia kevätpäiviä sinulle! 🌞
Eilinen päivä meni todellakin kuin siivillä aamusta iltaan. Tänään loppui kunto aamupäivän kanttausurien siivouksen ja kitkemisen jälkeen. Piti jatkaa nyt iltapäivällä, mutta taidankin viettää loppupäivän kirjallisten töiden parissa.
PoistaKiva kuulla, ettei teillä ole liljakukkoja. Meillä niitä ei ollut monteen vuoteen, mutta nyt taas useampana kesänä peräkkäin. Liljakukko käyttää ravinnokseen liljakasveja (Lilium, Fritillaria), joihin se suunnistaa hajun perusteella. Valkosipuliveden vaikutus perustuu hajuun, joka sotkee liljakukkojen vaistot. En tiedä, minne menevät. Eivät ainakaan muihin kasveihin. Olen kokenut liljakukkojen ahkeran metsästämisen ja valkosipulivedellä ruiskuttamisen parhaaksi keinoksi. En käytä pesuaineita tai myrkkyjä puutarhassani.
Kasvit saavat vielä odottaa kasvihuoneeseen muuttoa. Parin kolmen viikon päästä ehkä, jos säät sallivat.
Sinulle myös aurinkoisia kevätpäiviä!
On muuten niin totta kuinka älyttömän palkitsevaa on saada se rikkaruoho maasta juurineen ;)
VastaaPoistaNäin on. Etenkin voikukan ylös saaminen pitkine juurineen on ilon paikka.
PoistaHyvä kirjoitus. Niin totta nämä kevättouhut. Reporankana puutarhapäivän jälkeen sisään syömään ja sitten sohvalle. Terapeuttista on kirjoittaa, mitä on saanut aikaiseksi sen sijaan, että listaisi vielä tekemättä olevia töitä. Nehän ei oikeasti lopu.
VastaaPoistaValmistuneiden töiden kirjaaminen on lähes yhtä mieltä ylentävä asia kuin aherruksen tulosten katselu. Harva raskas työ on yhtä palkitsevaa kuin puutarhatyöt. Joiden pariin menee päivä toisensa jälkeen vapaaehtoisesti ja mielellään.
PoistaVarsinkin näin keväällä puutarhassa töitä riittää. Viikonloppu on ollut minulla tällä kertaa perjantain ja lauantain osalta poikkeus, sillä kaksi pikkuneitiä on ollut mummilassa yökyläilemässä ja silloinhan ei puutarhatöitä tietenkään tehdä.
VastaaPoistaMinä tapaan sirotella valkosipulijauhetta liljakasvustojen päälle ja hyvin on kyllä toiminut.
Parhaillaan töitä riittää puutarhassa yllin kyllin. Mikään niistä ei karkaa, vaikka välillä pitää vapaata. Päinvastoin. Viikonloppu pikkuneitien kanssa virkistää ja heidän touhujaan muistellen palaat varmasti iloisin mielin jälleen ahertamaan.
PoistaKiva kuulla. Taidankin siirtyä suoraan valkosipulijauheen sirottelemiseen. Suihkupulloa saa täyttää monta kertaa yhden pihakierroksen aikana.
Oman puutarhan kanssa ei käy aika pitkäksi. Olen ollut ihmeissäni liljakukoista, en ole löytänyt yhtään tänä keväänä vaikka olen joka päivä tarkistanut tilanteen 1-3 kertaa. En tiedä voiko se vaikuttaa, että kylvin viime vuonna pari kiloa valkosipulijauhetta kaikille liljoille. Tai sitten meillä on vielä liian kylmä kukoille.
VastaaPoistaNäin kosteana keväänä voikukat lähtevät helposti juurineen, se hetki kun pitkä juuri nousee kokonaan on hieno.
Täälläkin nurmikko kaipaisi ensimmäistä leikkuuta mutta maa on liian märkä leikkurille.
Veikkaanpa, että valkosipulijauheen ahkeralla kylvämisellä on vaikutusta. Liljakukot eivät ole ehtineet tehdä jälkeläisiä, jotka nyt nousisivat mullasta kukkiasi kiusaamaan. Kylmää on ollut täälläkin, silti liljakukkoja on löytynyt.
PoistaVesisateita on luvassa lisää. Jossain välissä nurmikkosi kuivuu ja pääset sen leikkaamaan.
Hieno tuo kolmas kuva synkeine taivaineen!
VastaaPoistaTuttua luettavaa tuo perennojen dominoilmiö😂Se on loputon suo!
Taitaa kasvikaruselli olla tuttua monelle. Yleensä kaikille kasveille löytyy lopulta paikka. Toistaiseksi ei ole tapahtunut niin, että ylös kaivettu kasvi palautuisi alkuperäiselle paikalleen.
PoistaKukkojahdissa täälläkin ja kun heti alkuun teilasin 16 kukkoa niin nyt - jos uskallan sanoa - ei niitä ole näkynyt, täytyy tehdä tuota valkosipuliliuosta ja iso pumppupullo hankkia. Mutta vaikka puutarhassa riittää kaikkea tekemistä ja joskus tuntuu että pitäisi olla kahdessakin paikkaa kerralla, silti se on niin ihanaa ja keho huokailee ehtoolla teekupin vieressä ja kiittää päättyneestä päivästä! Sinullakin on perennoja kasvarissa, minullakin.
VastaaPoistaSinähän teilasit kokonaisen liljakukkosukupolven. Hyvä!
PoistaOsa perennoista pärjäisi varmaan jo ulkoilmassakin. Yöpakkasia on edelleen luvassa, joten kasvarissa niillä on enemmän suojaa kasvatella purkeissa juuriaan.
Keväisen puutarhapäivän jälkeen tietää illalla jotain tehneensä. Mieli on hyvä, vaikka lihakset olisivatkin jäykkinä.
Tuttua puuhaa tämä kasvien pyörittely . Minä olen kitkenyt ainoastaan keskuspenkistä puolet. Puutarhan puolella edelleen on aika mennyt.
VastaaPoistaMinulla on kurkun siemenet ja kesäkurpitsan siemenet vielä istuttamatta . Ajateltiin istuttaa ne juuri ennen kun lähdemme reissuun. Pussi löysästi päälle....ehkä itää reissun aikana.
Samettikukkia pitää myös hieman lisää istuttaa ennen lähtöä .
Pitää minun muistaa tuo valkosipuli juttu .Siis keitetäänkö ne vedessä? Minulla on vasta nyt muutamia linjoja ehkä eivät vielä niitä löydä?
Kruunuvuokko kirjoitti valkosipuli jauheesta .
Minulla kurku ja kurpitsa on aina itänyt nopeasti. Eiköhän ne muutaman päivän pärjää itäneinäkin.
PoistaAlkuperäisen ohjeen mukaan murskataan valkosipulinkynsiä vaikka tehosekoittimessa ja lisätään päälle lämmintä vettä. Sitten siilataan kokkareet pois, jotta valkosipulivesi tulee suihkupullosta ulos. Itse olen käyttänyt valkosipulinkynsien sijaan valkosipulirouhetta tai -jauhetta. Toimii sekin, haju on sama. Luin Kruunuvuokon kommentin. Ajattelin kokeilla valkosipulijauheen sirottelemista liljojen tyvelle.
Kylläpäs on kaunis tuo koristekirsikka, meille turha haikallakin. Ihanan vehreää teillä jo on. Meillä on lakastu tämä varsinainen piha ja tuolla mehtäalalla vasta heräillään. Kukkapenkeissä oon siivonnu ja vielä on sekin kesken. Harmillisia nuo liljakukot!
VastaaPoistaKirsikka 'Accolade' on kaunis, kuten muutkin kirsikat. Puuni on vielä aika hento. Täällä on jo hyvin vihreää ja vehreää. Olemme saaneet vesisateita, eikä nyt ole muiden keväiden tapaan kuivaa. Sen sijaan kylmää on edelleen. Tänään piti heti silmät auki saatuani kurkistaa ulos, josko pihalla olisi lunta. Ihan silkkaa vettä satoi yöllä. Toivottavasti lunta ei tule tänne eikä sinne sinun pihallesi.
PoistaKyllä nautin niin suunnattomasti teidän vehreistä ja jo kukkivista pihoistanne kuvien kautta. Täällä ei kuki kuin muutama hupsu krookus vasta. Ärsyttävää, kun heti alkaa tuholaiset kiusata puutarhuria! Onneksi löysit hyvän konstin liljakukkojen torjuntaan. Ehdin tässä välissä lukea myös jauheen käytöstä, se on nopeampaa kokeilla.
VastaaPoistaMaamme eri kasvuvyöhykkeet tarjoavat mahdollisuuden kevään pidentämiseen, kun ensin ihaillaan sipulikukkia toisten blogeissa ja vihdoin myös omassa puutarhassa.
PoistaMinäkin siirryin valkosipulijauheeseen. Toimii yhtä hyvin kuin ruiskutettava vesi.
Kysymys: Haluaisimme mökille, metsämaastoon jonkinlaisen suoja-/ näköaidanteen, noin ihmisen korkuisen. Mietimme jonkinlaista tuijaa. Minkähän nimistä tuijaa sinne kannattaisi laittaa? Niitäkin näkyy olevan ties minkä nimisiä. Onkohan joku niistä vahvakasvuisempi?
VastaaPoistaTuli mieleen, kun näin nuo sinun tuijasi :)
Pahoittelen jälkijunassa tulevaa vastausta. Meillä on kahta eri tuijaa eli
Poistatimanttituija/Thuja occidentalis 'Smaragd'. Se on tiheämpi, kartiomainen ja hidaskasvuisempi. Se sopii minusta esimerkiksi yksittäiseksi havuksi.
Aitakasvina meillä on kartiotuijaa/Thuja occidentalis 'Brabant'. Se on halvempi ja nopeakasvuinen. Siitä saa hyvän näkösuojan, kun sen istuttaa tiiviiseen riviin. Meillä tuija-aita leikataan vähintään kerran vuodessa. Jos ei halua leikata, silloin tuijat kannattaa istuttaa väljemmin. Mökkimaisemaanne saattaisi sopia paremmin metsäkuusi, josta saa hienon näkösuojan, kun sen pitää leikkaamalla halutun korkuisena. Metsäkuusi kasvaa kartiotuijaa hitaammin.
Tämän postauksen kuvassa (Majalispenkki/metsäruusupenkki) on kaksi kartiovalkokuusta. Ne ovat hidaskasvuisia ja kalliita. Minusta ne ovat kauniita havuryhmissä ja yksittäisinä. Ostin omani edullisesta tarjouksesta pieninä.
Yläpihalla tontin ja kadun välissä on tuija-aita, jonka istutin 2009. Päästin sen kasvamaan liian korkeaksi, mikä vaikeutti leikkaamista. Juuri ennen koronaa ammattipuutarhuri kävi madaltamassa tuija-aitaa melkein metrin. Sen jälkeen olen hoitanut leikkaamisen itse. Ei ole vaikeaa, joskin urakkaa siinä riittää. Korkeutta on edelleen yli kaksi metriä.