Keskiviikkona aurinko paistoi ja pakkanenkin paukkui - vielä aamusta. Iltapäivällä lauhtui -5 asteeseen. Talvi on pitänyt otteessaan jo kaksi kuukautta. Vuodenvaihteessa lunta ei ollut nimeksikään. Sen jälkeen sitä on satanut hissukseen. Viimeisimmät lumet ovat sataneet 21.-22.2., jolloin pääsi ihan oikeisiin kolaushommiin. Seuraava satsi eli torstain myräkkä olikin runsas, mutta onneksi lyhyaikainen. Ehdimme kolata suurimman osan sataneesta lumesta ennen kuin se plussa-asteiden johdosta muuttui painavaksi nuoskalumeksi.
Keskiviikkona 25.2. puutarha näytti oikein nätiltä lumiasussaan. En vain mahda sille mitään, että lumi- ja pakkasjutut alkavat jo kyllästyttää. Olisi kiva tehdä puutarhakierroksia pysähtyen välillä sormet mullassa tutkimaan, joko sieltä jotain kiinnostavaa olisi nousemassa. Paras varautua, että ainakin maaliskuu menee vielä talvisissa merkeissä.
Viiniportti 27.12.2025
Joulukuun lopussa oli vielä plussa-asteita. Tämän viiniportin kuvaamisen aikaan olen merkinnyt kalenteriin päivälämpötilaksi +2...+0.7. Seuraavana päivänä mentiinkin jo muutama aste pakkasen puolelle ja siellä on pysytty aivan eiliseen torstaihin saakka. Kylmimmillään mittari on näyttänyt -25℃.Viiniportti 25.2.2026
Viiniportin läheisyydessä on nyt lunta noin 30 cm. Varrellisilla kuomilla ei aivan kuivin jaloin pääse alapihalla kulkemaan. Jalkine hörppää lunta, joten sukkien vaihto on edessä sisälle palattua.
Nilalta saatu keijunkukka Syreenipenkissä 28.12.2025.
Pakkanen tuli joulun jälkeen lumettomaan ja sateisen syksyn jäljiltä märkään maahan. Kaikki satanut lumi on toivon mukaan toiminut lämpöpeitteenä kasveille. Tänä keväänä onkin runsaasti jännättävää, kuinka kasvit ovat selvinneet. Etenkin menneen kesän aikana istutetut ovat vaaran kohteina. Ne eivät ole ehtineet kasvattaa kunnon juuristoa. Sain paljon kasveja Lappalainen etelässä -blogin Nilalta. Saadut kasvit aiheuttivat dominoilmiön jo olemassa olevien kasvien keskuudessa eli yksi jos toinen kasvi löysi uuden asuinpaikan. Jännättävää minulla on siis yllin kyllin.
| Kartiovalkokuuset 25.2.2026 |
Keskiviikkona sain vihdoin vietyä varjostusverkot alapihan kahdelle kartiovalkokuuselle. Ne ovat olleet samalla paikalla jo vuosia. Istutusvuotta en muista, koska niiden kohdalla päiväys on jäänyt merkitsemättä. Kartiokuuset ovat kalliita ja hidaskasvuisia, joten niiden suhteen kannattaa nähdä vähän ylimääräistä vaivaa.
| Mahoniat 25.2.2026 |
Myös talon puistopäädyssä kasvavat mahoniat katsoin tarpeelliseksi varjostaa. Niissä oli jo joitakin ruskeita lehtiä, mitä ehdin säikähtää. Yhtenä talvena mahonioista kuivui useita oksia. Sain blogikavereilta neuvoja, että mahonia kestää kuivien oksien leikkaamista ja kasvattaa tilalle uutta. Kuten ne sitten tekivätkin.
Omista huolista kannattaa puhua, kun aina löytyy apua ja asiantuntemusta. Ei ole mikään häpeä tunnustaa osaamattomuuttaan tai tekemiään mokia. Jokaiselle sellainen on varmasti tuttua. Tuntuu hyvältä saada neuvoja, joiden avulla tilanteet korjaantuvat. Tuntuu myös hyvältä olla joskus auttavana ihmisenä.
| 26.2.2026 |
Torstaina heräsimme tuuleen ja tuiskuun. Kuten illalla ennustettiinkin. Lunta oli pakkaantunut varaston oven taakse niin paljon, että ulos pääsi luikahtamaan vain vatsaa sisään vetämällä. Ensimmäisenä pitikin putsata ovi ja portaat. Lumitöitä riitti kahdelle ihmiselle puolentoista tunnin edestä. Iltapäivällä joka suunnasta tuulen pyörittämä lumisade muuttui vetisemmäksi. Aura saapui kadullemme vasta iltakahdeksan aikaan.
Torstaiaamuna näin pitkästä aikaa peuran puistoalueella. Seurasin ikkunasta sen loikkimista syvässä lumessa. Samalla jännitin, oikaiseeko se yläpihalla meidän pihaan paikasta, jossa ei ole aitaa? Ei tullut. Pysähtyi jalkakäytävälle miettimään, mihin suuntaan jatkaisi matkaa. Lähti sitten siitä tien yli metsään.
Biolanin lämpökompostori on täynnä ja nollilla. Olen laittanut biojätteet anopilta perittyyn lämpökompostoriin, joka sekin alkaa jo täyttyä. Torstaina laitoin 5 litran kanisterin täyteen kuumaa vettä ja sen sitten Biolanin kompostoriin. Kanisterin vesi jäähtyy melko nopeasti, joten siihen on välillä vaihdettava kuuma vesi. Tyhjensin kompostorin marraskuussa, joten tilaa siellä kyllä on, kunhan massa alkaa muhimaan ja sen myötä painumaan alaspäin.
| Copaea scandens - Kelloköynnös |
Pari kelloköynnöstä on jälleen putkahtanut pintaan ja oikaissut koukkunsa. Tämä kuvan kaveri ei meinannut millään päästä eroon siemenen kuoresta. Suihkuttelin kuorta pehmittääkseni sitä. Kun siihen ilmestyi pieni rako, leikkasin kuorta varovasti teräväkärkisillä ristipistosaksilla. Tiesin ottavani suuren riskin vahingoittaa lehteä, mutta tiesin myös taimen piinan jatkuvan, ellei kuori irtoaisi.
| Copaea scandens - Kelloköynnös |
Saksitemppuni auttoi. Pitkään tiukassa paketissa olleet sirkkalehdet alkavat vähitellen suoristua. Myös toinen kelloköynnös on edelleen siemenkuoren puristuksessa. Sen tilanne näyttää niin kinkkiseltä, että luultavasti jätän sen saksimatta.
Viikonlopun kävelyreissulla tapasimme ihanan punaturkkisen kissan, jonka hellyydenkipeydelle ei meinannut tulla loppua laisinkaan. Se pyöri jalkojamme hinkaten, rapsutuksia ja silityksiä pyytäen. Ja niitähän me sille annettiin. Tiedän kissan asuvan siinä lähellä, joten en ollut siitä huolissani.
Hetken pelkäsin, että kissa seuraa meitä kotipihallemme. Ehkä se sieltä olisi omaan kotiinsa osannut palata, mutta onneksi kissa jäi odottamaan, tulisiko sen seuraksi uusia kävelijöitä.
| Tämä lumipipo oli kiven päällä. |
Ihan vielä emme voi talvelle hyvästejä jättää. Takatalvi saattaa koitella monta kertaa. Vääjäämättä olemme menossa kohti kevättä ja kesää. Sanokaamme heipat helmikuulle ja toivottakaamme maaliskuu tervetulleeksi.
Aurinko pilven takaa,
välillä kurkistaa.
Ilo kevään tulosta,
mieleen tulvahtaa.
Heippa tosiaankin helmikuulle, talvikuukausia ei tule ikävä! Tänä vuonna talvi koetteli sekä meitä että kasvejamme. Toivottavasti kevät sujuu ilman suuria lämpötilan heittelehtimisiä. Plussalla pysyminen olisi suotavaa, ja nyt parin viikon ennuste näyttääkin mukavasti noin nollaa tai plussaa.
VastaaPoistaIhana tuuhea punainen kissa! Ilahduttava yllätys saada tuollaista seuraa lenkillä.
Raskain osuus talvesta on varmasti jo ohi, mutta vaatii tästä maaliskuustakin selviytyminen ylimääräisiä ponnistuksia. Vaikka mistä sen tietää, kuinka positiivinen kuukausi meillä on edessä. Toivotaan niin.
PoistaParin viikon ennuste eteenpäin näyttää mukavasti plussaa. Yöpakkasia on ilman muuta luvassa. Jospa kaikki luonnon haluamat pakkaset osuisivat maaliskuuhun ja huhtikuussa alkaisi ihan oikea kevät.
Punainen kissa on aivan ihanan hellyttävä ja oikein hyväkuntoinen. Olen kuullut sen kiehnäävän muiden kulkijoiden jaloissa. Siksi olinkin oikein iloinen tavatessani vihdoin itsekin kuulun söpöläisen.
Ihana tuo ensimmäisen kuvan pörröpipo!
VastaaPoistaSinä oletkin hyvin dokumentoinut noita säätiloja vuosien varrelta. Joskus keväisin minäkin olen pistänyt asteita muistiin ihan kasvihuonekasvatusten takia. Niitä on ollut hauska seurata. Tämä talvi on varmasti ollut melkoinen koettelemus monille puutarhakasveille. Saapa nähdä millaista tuhoa on tullut. Toivottavasti mahdollisimman vähän!
Mukavaa alkanutta maaliskuuta! Kaipa se nyt sitten on oikein virallisesti kevätkausi korkattu🌞
Olen varmaan perinyt sääkiinnostuksen isältäni. Ostin vuosien ajan hänelle aina isänpäivänä seuraavan vuoden Sääkalenterin, jota hän täytti ahkerasti. Itsekin kirjaan säätiedot puutarhakalenteriin päivittäin. Pojan kanssa on kiva jutella sääasioista, koska hän tietää säästä valtavasti. Lisäksi hänellä on uskomattoman tarkka muisti. Turha lähteä hänen kanssaan mistään kinaamaan. Taatusti häviän.
PoistaTaimikasvatuksen vuoksi lämpötiloja on hyvä seurata. Minulla on kasvarissa minimi-maximi-mittari. Samoin kellarin kasvatustilassa, jonka tämän kuun aikana otan taas käyttöön. Toistaiseksi kylvöt ovat mahtuneet takkahuoneeseen.
Ihan varmasti kevätkausi on korkattu. Jollei virallisesti, niin ainakin monen puutarhaihmisen mielessä. Valoisia maaliskuun päiviä sinulle ja erityisesti viherkasveillesi!
Kelloköynnöksissä on joskus kyllä todella tiukassa siemenet. Eikä siihen vaikuta onko liotettu vai ei. Olen joskus kylmästi leikannut siemenkodan ja kyllä kasvuun lähti vaikka sirkkalehdistä osa puuttuikin. Nyt tätä kirjoittaessa tuli mieleen että auttaisikohan jos laittaisi hiekkaa kylvön pinnalle...
VastaaPoistaIhana lenkkikaveri,todella hyvin voivan näköinen kissa.
Talvi alkaa jo vähän tympiä eli kevättä odotellaan.
-Eeva-
Totta puhut. Juuri tänään koulin kolme kelloköynnöstä, joista yhdessä siemenen kuori oli juuttunut kiinni. Leikkasin sitä varovasti ja sitten suihkuttelin, jos vaikka lehdet ponnahtaisivat lisää leikkaamatta esiin.
PoistaMeinaatko, että hiekka karkeampana aineksena saisi siemenkuoren paremmin irtoamaan? Voi olla. Luulenpa, että tämän vuoden kelloköynnöskylvöt on nyt tehty. Kokeilut saavat jäädä ensi vuoteen.
Punaturkkisella kissalla on kuulemma hyvä koti siinä lähistöllä. Sen tapa kiehnätä ohikulkijoita hauskaa.
Nyt näyttää, että kevään odotuksemme vähitellen palkitaan. Aivan varmasti takapakkiakin tulee, mutta jokainen askel vie meitä eteenpäin.
Voi miten kaunis kissa. Tuota olisin minäkin rapsutellut ja hyvitellyt. Olisin saattanut jopa kutsua kylään.
VastaaPoistaHoukutus kutsua kissa kylään oli minullakin voimakas. Yritän pitää vähäisen järjen päässä kissoihin liittyvissä houkutuksissa. Uutta kissaa ei enää oteta.
PoistaErikoisen värinen kissa. Näyttää olemukseltaan ihan poikakissalle. Voipi tietysti olla tyttökin..
VastaaPoistaOlen odotellut jo kuukauden, että komposti lähtisi "käyntiin" 😜 Edelleen sinne on juuri ja juuri mahtunut biojätteet, mutta kohta alkaa jo loppua tila. Nytkin on jo pitkään tuntunut, että ei mahdu enää.
Märkää on ulkona. Liekö jo enteilee lumien lähtöä. Nopeasti ovat kinokset vajentuneet parin päivän aikana. Luulen kyllä, että on ylitoiveikasta ajatella maaliskuun tuovan vielä kevättä. Usein pääsiäisen tietämillä tulee vielä reippaasti lunta.
Jälkikäteen käväisi mielessä, että olisi pitänyt kurkista punaturkkikissan sukupuolta. Nimeäkään en tiedä - vielä.
PoistaMeillä on jo varakompostorikin likimain täynnä. Kuumavesikanisterilla olen saanut Biolanin kompostorin pintaa vajoamaan. Kyllä siellä kohta on elämää, vaikka mittari osoittaakin nollaa.
Hanki on vajonnut melkoisesti sitten torstain. Tänään satoi aamupäivällä silkkaa vettä oikein kunnolla. Aurinkopaneelitkin alkavat paljastua katolla lumen alta. Takapakkia tulee aivan varmasti. Jospa se tulisi kuitenkin jo maaliskuussa, jotta huhtikuu olisi kaiken aikaa lämpenevää kevättä. Monta pääsiäistä on vietetty lumisateessa. Vappujakin.
Uskomattoman vihreää vielä joulukuussa! No pian on taas samanväristä;)
VastaaPoistaIhanaa rapsutusseuraa saitte kävelyreissullanne:)
Kelloköynnövauvoille käy minulla usein noin, että pitää vähän avittaa, että saavat siemenkuoren pois. Minäkin sumuttelin omiani.
Taisi tuo 27.12. olla viimeinen noin vihreä päivä. Seuraavana yönä satoi kevyesti lunta ja vuodenvaihteessa vähän lisää. Lumisempaa oli vasta selvästi tammikuun puolella. Näillä plussakeleillä voi jo syystäkin alkaa odottaa uutta vihreää kautta.
PoistaTänä vuonna kylvämäni kelloköynnökset ovat erityisen kiintyneitä siemenkuoriinsa. Aika hyvin olen saanut kuoret irtoamaan suihkuttamisella.
Tuollaisen punaturkkisen kissan ottaisin, jos kissan olisi ottamassa.
Maaliskuu on oikein tervetullut. Riittää jo tämä talvi mullekin. Piti äsken katsella viime kesän pihakuvat läpi kaippuussani ja tein samalla kuvasiivousta, 250 kuvaa lähti roskiin. Tuplat, triplat, epäselvät, turhat ym. Mukavaa maaliskuuta!
VastaaPoistaLuulenpa aika monen olevan iloinen maaliskuun ja plussakelien saapumisesta. Talvi on tuntunut harvinaisen pitkältä.
PoistaOletkin tehnyt järkeviä päätöksiä hävittämällä tuplakuvia. Yritän olla tiukkana epäonnistuneiden säilömisessä, mutta välillä niitä syystä tai toisesta tulee säästettyä.
Sinulla myös valoisia maaliskuun päiviä!
Talvi on ollut totisesti hyvin vaihteleva ajatellen tuota joulukuun säätä ja siitä äityneet pakkaset, no lunta ei mahdottomasti ole onneksi tullut ja toivottavasti ei tulekaan! Meillä rodoissa on ihmeesti vauriota lehdissä, täytynee peitellä ne myös. Sitä tosin ihmettelin, onko talvipakkanen ja ne upeat aurinkoiset säät jo ahavoittaneet lehtiä. Onpa ihana kisu!
VastaaPoistaKelloköynnösten siemenen kuori on joskus tosi tiukka ja avittaa täytyy.
Edellisiin vuosiin verrattuna tänä talvena ei ole tarvinnut kovin paljon lunta kolata. Viime viikkoina on ollut pari tukevampaa kolaussessiota, mutta ne on mennyt hyötyliikunnan piikkiin.
PoistaHuomasin omissakin rhodoissa vaurioita. Laitoin niille varjostusverkot. Enpä tullut tammi-helmikuun pakkasilla ajatelleeksi, että silloinkin aurinko voi ikivihreitä vaurioittaa. Jatkossa täytyy olla tarkempi. Toivottavasti rhodosi selviävät.
Mukavaa saada pehmoiset tervetuliaispuskut nätiltä kissalta.
Kelloköynnösten siemenkuoret ovat välillä tosi lujassa. Itse tapaan puristaa varovasti sormilla siemenkuorta. Välillä kuoret antavat periksi ja välillä käy köpelösti ja koko siemen napsahtaa poikki.
VastaaPoistaKelloköynnösten kuoria irroittaessa saa olla erityisen varovainen. Pari kertaa koko taimi on naksahtanut poikki ja se on sitten sen kuolema.
PoistaMaaliskuu antaa lupauksen keväästä. Veikkaan, että et malta odottaa lumien lopullista sulamista.
VastaaPoistaOikein veikkaat. Yleensä käyn naputtamassa pihalla jäätä heti, kun sitä ilmaantuu. Nyt näyttää, ettei kovin pahaa jääkautta edes tule, vaan lumi sulaa helposti paljastaen alta maan.
PoistaIhana kohtaaminen suloisen kissan kanssa 🧡🐈
VastaaPoistaTiilikuvassa myös tunnelmaa ❤️
Jos menee sukkiin vettä ja pitää vaihtaa...
taitaa löytyä ahkeran käsityöihmisen kotoa 😀🥰
Paitsi jos on tilanne kuin suutarin lapsilla.
Punaturkkisen kissan kohtaaminen piristi koko päivän.
PoistaMinulla on valmiina vino pino villasukkia ja uusia valmistuu jatkuvasti. Tässä perheessä ei käy kuin suutarin lapsilla.
Jännitettävää riittää keväällä. Syksy oli varsin märkä ja kun kunnon pakkasetkin tulivat ilman lumisuojaa, niin aukkopaikkoja saattaa jokunen löytyä. Sain tänään kuulla, että Helsingistä ovat lumet jo melko vähissä. Meiltä ei ehtinyt parin päivän plussakelin jäljiltä lumi paljoa painua ja tänään onkin taas ollut sopivasti pikkupakkasen puolella. Ihme kyllä aurinkokin paistoi ja oli oikein mukava ihan vain käppäillä Karon kanssa päivälenkin jälkeen hetki omalla pihalla. Tuli sellainen kevään merkkien etsimisolo, vaikka lähinnä kai pystyi etsimään näkyvimpiä talvituhojen merkkejä. Ei tarvitse hetkeen vielä leskenlehtiä ja piippoja etsiskellä.
VastaaPoistaTulipas mukava, kehräävä ja hellyydenkipeä karvakaveri, vastaan lenkillänne.
Luin samaan syssyyn edellisen juttusi sulake-episodista. Melkoinen härdelli siitä kehkeytyikin mutta onneksi ei tarvittu kalliita sähkömiehiä. Meiltä on palanut niin usein joku sulake, että olisin itse osannut etsiä vikaa ihan omasta talosta, jos naapurusto ei ole pimeänä. Sitä sen sijaan en olisi tiennyt, että on olemassa pääsulakkeita ja niitä "tavallisia" sulakkeita. Missähän meillä ovat edes ne pääsulakkeet? Ainakaan samanlaista ulkosähkökaappia meillä ei ole, mitä sinun kuvassasi. Pitääpä ihan selvittää isännältä, kunhan hän kotiutuu töistä. Toinen, ainakin mahdollisessa vesivahinkotilanteessa, tärkeä tieto on päävesisulun sijainti. Muistan joskus asuntokauppojen tekovaiheessa olleen puhetta itse tonttiliittymän sulun sijainnista mutta koskaan emme ole sen tarkempaa sijaintia selvittäneet. Ehkä olisi syytä etsiä sekin. Päävesisulun sijainnin sentään tietävät lapsetkin.
Kevättä kohti ollaan menossa toivon mukaan hyvää vauhtia, vaikka talvea onkin vielä jäljellä. Toivottavasti ei kuitenkaan enää tule kovin kovia pakkasia tai monta päivää kestäviä lumituiskuja. Aurinkoista maaliskuuta!
Meiltä on 30 km Helsinkiin ja täällä lunta vielä riittää. Tosin hangen pinta on madaltunut merkittävästi ja pihakäytävät ovat jo melkein kokonaan paljaina. Hyvin auratut alueet sulavat nopeammin. Meillä aura on ollut harvinainen nähtävyys, vaikka tosin tänä talvena tarvettakin on ollut vähemmän. Jäätiköitä ei sulavan lumen alta paljastu, mikä on oikein hyvä. Muistan hyvin parin kevään takaiset jääkannet joka paikassa ja tuhojahan se tiesi joillekin kasveille. Saapa nähdä, tuleeko nyt menetyksiä ja millaisia? Toivotaan parasta.
PoistaTavallisia sulakkeita minäkin olen vaihtanut. Sekaannus tulikin pääsulakkeista, kun en niistä tiennyt. Eikä näköjään Ukkokultakaan. Niitä on yleensä kolme kukin kooltaan 35A. Päävesisulun tiedän. Myös tonttiliittymän sijainti tuli selvitettyä siinä yhteydessä, kun kunta vaihtoi etäluettaviin mittareihin.
Aurinkoa on ennustettu loppuviikolle ja tänne jopa +6 asteen lukemia. Suomen keikkuviin säihin tottuneena suhtaudun hiukan epäilevästi nopeaan kevään saapumiseen. Tuleehan se sieltä, kunhan tulisi ilman suurempia eleitä eli kovia pakkasia ja lumituiskuja. Kuten sinäkin toivot. Aurinkoa siis sinullekin!
Nyökyttelin pontevasti moneen kertaan tätä lukiessa. Nauratti kuvasi rytyssä olevasta kelloköynnöksen sirkkalehdestä. Tuosta pallukasta ei heti arvannut, että kyse on kelloköynnöksestä. Onneksi kelloköynnös on aika vahva kasvussaan, vaikka sirkkalehdet olisivat kippurassa.
VastaaPoista