Sivut

tiistai 24. maaliskuuta 2026

Kolmen kuukauden sukat

 
Puikot ovat kilkuttaneet ahkerasti talvi-iltaisin. Tammikuun tuotoksia olen jo esitellytkin. Ylärivin vasemmalla viininpunaiset frillasukat, joissa sisemmän frillan kudoin valkoisesta pörröisestä Pilvi-langasta. Oikealla taasen vaaleansiniset lastensukat, joissa mallineuleena LiseLott.

Keskellä vasemmalla vihreäsävyiset nilkkasukat, joiden tavoitteena oli harjoitella kirjoneuletta. Kahta eri väriä tasaisesti kuljettamalla se sujuu minultakin. Oikealla on Leonardoksi nimeämäni niinikään kirjoneuleharjoitelmat. Niissä sattui pieni moka, jonka tarkkasilmäinen huomaa.

Alarivin vasemmalla oleviin oranssiraitaisiin sukkiin sain innoituksen Liisan kasvit -blogin Liisan voimaväristä. Hieman samaa väriteemaa on oikeanpuoleisissa jämälankasukissa, joihin idea löytyi netistä.

Osa tämän kollaasin sukista on valmistunut jo tammikuun puolella. Harmaat vohvelikuvioiset ja sinivalkoiset HelmiOrvokit (keskellä) tein helmikuussa. Samoin vasemmalla olevat tummansiniset Körttineulesukat. 

Oikean reunan sukat kuuluvat tämän alkuvuoden jämälankaprojektiin, joissa pienet lankanöttöset ovat päässeet raidoittamaan nilkkasukkia niin varteen kuin jalkaosaankin. 

Jämälankasukkien välissä tein kahdet frillasukat. Beigen värisissä taitoin frillan alasuntaan. Vaaleanpunaisissa ja marjapuuron punaisissa taasen tuplafrilla on yläasennossa. Marjapuuron värisiin tein kaksi valepalmikkoraitaa jalkapöydän päälle. Vaaleanpunaiset olivat vaarassa jäädä kesken langan loppuessa. Löysin likimain saman väristä ja -vahvuista lankaa, jolla sain parin valmiiksi. Väriero ei näy kuvassa, luonnossa kyllä, jos tarkkaan katsoo.

Alarivin oikealla sukkapari on valmistunut beigestä 7veikasta ja 7veikan vanhoista Raita-lankajämistä. Ihan samasta lankakerästä on kyse, vaikka raidat näyttävät hyvinkin erilaisilta sukkia toisiinsa vertaillessa.


Maaliskuun puolella ovat valmistuneet tämän kollasin sukat. Ylävasemmalla oleviin punasävyisiin sukkiin olen käyttänyt viininpunaista House-lankaa, joka vastaa vahvuudeltaan 7veikkaa. Raitoina on 7veikan vanhaa Raita-lankaa. Yläoikealla keskiharmaata 7veikkaa värittää vihreäsävyinen Novitan Aurora-lanka (sävy 833), jota ei ole ollut myynnissä enää vuosiin. Yllätyin, miten symmetriset raidoista tuli.

Punnitsin kunkin jämälankakerän ja tein siitä sitten kaksi samanpainoista kerää. Näin saatoin edetä kummassakin sukassa ajatuksella, että jämälangan loppuessa siirryn yksiväriseen lankaan.

Alarivin sukissa mallineuleena on Broken Seed eli rikottu helmineule. Kummassakin värikäs lanka on 7veikan Raita Sateenkaari -lankaa. Vaaleampiin sukkiin tein yläresorin sijasta nirkkoreunan.


Somessa on ollut talven aikana lukuisia kuvia neulotusta kaulurista. Päätin kokeilla sellaista itsekin. Helppo kutoa. Lankana käytin 7veikkaa, mikä ei ole paras mahdollinen lanka paljalle iholle sen kutittavuuden vuoksi. Ostin jo pehmeämpää lankaa seuraavaa kauluria varten. No, pihapuuhat kutsuvat nyt enemmän puoleensa, joten käsityöt jäävät vähemmälle.

Löydät ohjeen kauluriin tästä linkistä: https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/01/neulottu-kauluri.html


Ystävältä sain kuvan sukat, joissa on nirkkoreuna ja sukan kärjessä vaaleanpunainen sydänkuvio.

Puutarhakausi on jo voimakkaasti alullaan. Vielä en aio kutomista tältä keväältä kokonaan lopettaa. Tahti kuitenkin hiipuu kevään edetessä. Nivelet ovat kiukutelleet viime aikoina tavallista enemmän. Etenkin kutomista illalla aloittaessa puikot kirpoavat käsistä. Lattialla kontaamisesta puikkoja etsien on tullut vakiojumppaa. Myös silmukoiden luominen on työlästä, kun kipeiden nivelien vuoksi en saa riittävän tiukkaa otetta puikoista ja langasta.  Toivottavasti kesä tuo helpotusta nivelkipuun. Olisi kauheaa, jos sekatöörien ja haran piteleminen muodostuisi sekin kivuliaaksi.

Ennen yöunille menoa on mukava uppoutua kirjojen tarinoihin. Eniten maaliskuussa lukemistani kirjoista minua miellytti Niina Niskasen Palvelijattaret-sarjan aloittava Harakanmuna. Kirjassa kuvataan vuosisadan alussa Helsinkiin piioiksi saapuneiden sisarusten elämää. Samalla sivutaan myös lähestyvän Suomen itsenäistymisen aiheuttamia tapahtumia. Koskettava ja kielellisesti hyvin rikas kirja.

Kylämme kirjasto menee useiksi viikoiksi kiinni väistötiloihin muuton vuoksi. Pahoin pelkään, että pienemmät tilat tulevat vaikuttamaan kirjatarjontaan negatiivisesti. Jonkun verran olen ostanut lukemista kirjakaupasta ja säästänyt niitä taukoviikkojen varalta. Vaihtorinki toimii myös ystävien kanssa. 

Hyviä lukuvinkkejä ammennan muutamasta kirjablogista, joista eniten pidän Kirjojen kuisketta -blogia, jonka moni puutarhabloggarikin taitaa tietää. Lämmin kiitos raumalaiselle Anneli A:lle hyvistä arvosteluista ja kiinnostavista vinkeistä. 

Lukemisen ja käsityön iloa kaikille! 


24 kommenttia:

  1. Ihania ja niin monenlaisia sukkia! Osan muistankin jo aiemmista jutuistasi, Leonardo-sukat ovat jääneet mieleen :-D Aivan mahtavan upeat nuo broken seed -sukat sateenkaarivärillä.
    Harmi niveliäsi, toivottavasti ne lakkaavat vihoittelemasta ja pääset tekemään puutarhatöitä haluamallasi tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateenkaari-raitalanka sopii mainiosti käytettäväksi yksivärisen kanssa broken seed -neuleeseen. Itsekin tykkään niistä kovasti. Leonardot jäivät varmaan sinulle mieleen kutomisen aikaan katsomastani da Vinci -dokumentista. Näköjään neuleille syntyy mieleenpainuvia nimiä kulloistenkin tapahtumien yhteydessä, kuten kasveille ja istutusalueille.
      Sormien nivelet eivät ole aiemmin näin kiukustuneet. Monenlaisia nivelvaivoja minulla on vuosien myötä ollut. Kerran lääkäri sanoi olkapääkipuun piikkiä tökätessään, että nivelvaivat ovat tekevän ihmisen vaivoja. Halusiko vain rauhoittaa minua, en tiedä. Tekemällä kroppa usein kipeytyy, mutta se ei minua kovin helpolla pysäytä. Nyt on alkanut puutarhaihmisen juhlaviikot. Menen pihahommiin vaikka pää kainalossa.

      Poista
  2. Tykkään edelleen noista frillareunuksistasi. Mainitsit virheen, jonka tarkkasilmäinen näkee ja ikään kuin arvoituksen selvittämiseksi piti sihtailla kuvaa...vain todetakseni, että en kuulu tarkkasilmäisiin 😅
    Jokaisessa sukkaparissa on jotain itselle erityistä, mistä jää mieleen. Voi olla malli , lanka , neuloessa tapahtunut asia, sukkien saaja tai vaikka kuvauspaikka.
    Ajattelin sinun sormiasi ja hankaluutta pidellä puikkoja silloin, kun olin hakannut halkoja. Hankalaa oli, vaan ei puhettakaan, että olisi jättänyt neulomatta.
    Annelilta minäkin olen useamman kirjavinkin napannut kuunteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Frillareunus tekee minusta tavallisesta sukasta juhlavamman. Eikä ole edes vaikea. Leonardo-sukkia tehdessäni katsoin telkusta kiinnostavaa da Vinci-dokumenttia, jolloin toisen sukan nilkasta jäi resoriosuus pois. Ohjelmasta sukat saivat sitten nimensäkin. Hetken tuijotin itsekin valmiita sukkia ymmärtääkseni, miksi ne ovat erikokoiset. Kunnes huomasin resorivirheen. Lohdullinen ajatus, että kaltaiseltasi taitavalta käsityöihmiseltä se jäi huomaamatta. Tekeleissäni saattaa välillä olla pieniä erovaisuuksia. Niitä katsellessa voi käyttää sanontaa "hullu ei huomaa, viisas ei virka mitään". Olen jostain lukenut, että itämaisiin arvomattoihin kudotaan tarkoituksella pieni virhe, joka tekee niistä ainutlaatuisia. Pitäisikö alkaa käyttää samaa metodia omissa neuleissa?
      Mieluisaa harrastusta ei kovin helpolla jätä tekemättä. Yleensä niveleni vetristyvät hankalan alun jälkeen. Ehkä olen kilkuttanut puikkoja tammi-helmikuussa tavallista ahkerammin. En kyllä aio lopettaa kutomista, enkä puutarhatöitä. Vähän voin hidastaa ja varmaan puikot laittaa kiireisimpien pihatöiden ajaksi koriin.
      Annelin kirja-arvostelut ovat aina hyvin kirjoitettuja ja kiinnostavia.

      Poista
  3. Ihania sukkia olet jälleen kutonut, itse aloitin tammikuussa sukkaparia itselleni eivätkä ole vieläkään valmiit :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! "Hiljaa hyvää tulee" -sanonta sopii siis hyvin sinun sukillesi.

      Poista
  4. Taas olet ollut ahkerana, ja sukkatehtaastasi on valmistunut toinen toistaan upeampia sukkia. Jokaisessa sukkaparissasi on joku erikoisuus eikä kai kahta samanlaista ole. Osaat myös kertoa jokaiselle valmistuneelle parille oman pienen tarinan, mikä tekee sukistasi uniikkeja. Kiva lukea ja ihailla taitoasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulikki! Tuntuu hyvältä saada kehuja, sillä en koe itseäni erityisen taitavaksi kutojaksi. Sitkeäksi ja tuottoisaksi kylläkin. Kutominen on mukavaa, samoin väreillä ja malleilla leikittely. Jokaiseen sukkaan tosiaan yhdistyy jokin pieni juttu, jota kutakin työtä tehdessäni mielessäni pyörittelen. Neuleet ovat talviaikainen puutarhani. Kasvuaikaan taas kasvit käsityöni.

      Poista
  5. Olen silmät ymmyrkäisinä ahkeruutesi sadosta! Ei voi kuin ihailla.

    Nivelkivut ovat ikäviä kavereita. Minulla suurin osa kipeistä nivelistä on varpaissa ja jalkaterissä. Hyvät kengät pelastavat paljon. Sormien kanssa samanlaista taikatemppua ei oikein olekaan. Toivottavasti lähenevä lämpö saa nivelet voimaan paremmin ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Kutominen ja lukeminen ovat sopivia talvi-iltojen harrastuksia.
      Jokin taikatemppu sormien nivelille olisi tervetullut. Kädet saavat levätä käsitöistä, jotta kivut eivät haittaa alkavia puutarhatöitä. Mieli on onneksi korkealla, enkä aio yhteen vastoinkäymiseen lannistua.

      Poista
  6. Olet kyllä ollut ahkera. Oma mummi kutoo ja aika paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieluisia asioita on kiva tehdä. Äitini kutoi eläessään paljon, mummu ei taas ollenkaan. Mummisi pitää varmasti sinunkin varpaasi lämpiminä kutomillaan sukilla.

      Poista
  7. Kyllä on taas sukkapuikot viuhuneet! Täällä on ollut melko hiljaista kutomisrintamalla, yksi pusero työn alla, näkyy etenevän tosi hitaasti.
    Ja kiitos kirjavinkistä, kävin laittamassa luku tai kuuntelulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvella puikot tosiaan viuhuivat tasaista tahtia. Sukat ja muut pienet neuleet on helpompi saada valmiiksi. Pusero vaatii paljon enemmän aikaa, eikä isoa työtä kannata hosuen tehdäkään. Kyllä sinun puserosi vielä valmiiksi tulee.
      Tykkäsin Niskasen kirjasta. Aion tutustua muihinkin hänen kirjoittamiinsa kirjoihin, kunhan saan ne käsiini.

      Poista
  8. Kyllä sinä olet taitava ja ahkera neuloja! Ihailen. Minä en edes osaisi neuloa sukkaa tai kinnasta. Ehkä sellainen piti koulussa aikanaan kutoa, ainakin lapanen. Nukenvaatteita olen neulonut lasteni nukeille, siinä kaikki. Onneksi lähipiirissä on osaavia ihmisiä, jotka pitävät minut ja perheeni sukissa ja muissa asusteissa.

    Miten kauniita sukkia ja kiva kaulurikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! Loppujen lopuksi kutominen on helpompaa kuin luulee. Saattaisit hyvinkin kutoa sukat, kun osaat kutoa nukeillekin vaatteita. Koulussa piti sukat kutoa. Yhden sukan sain jotenkuten tehtyä ja äiti kutoi sitten sille parin. Varmasti opettaja huomasi, mutta ei sanonut mitään.
      Kaikkien ei tarvitse kaikkea osata. Kiva kuulla, että lähipiiri pitää sinun ja perheesi jalat lämpiminä.

      Poista
  9. Kiitos kirjavinkistä ja kauniista kädenjäljestä. Puhtia tarvitaan tämän sateen, loskan ja platkun värimaailman keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutomisen yksi hauskimpia puolia on väreillä leikkiminen. Etenkin talvella värejä on ikävä. Meillä sataa ja tuulee, mikä tuntuu jopa oudolta. Viime aikoina aurinko on hellinyt täydeltä taivaalta.

      Poista
  10. Onnellisia ovat kaikki, jotka pääsevät nauttimaan kauniista sukistasi jaloissaan. Nivelrikko on ikävä seuralainen, vaivaa se sitten mitä tahansa niveltä, toivottavasti vaiva ei pahene / haittaa puutarhatöissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi kauniista sanoistasi! Sukkia on mukava kutoa ja vielä mukavampi antaa niitä tarvitsijoille.
      Minäkin toivon, että nivelrikko lopettaa vihoittelemisensa ja sallii minun käyttää käsiäni rajoituksetta pihahommissa.

      Poista
  11. Ihan pyörryttää tuo suloisten sukkien määrä ja niihin käytetty taituruus 🧡
    Hienoja yksityiskohtia ja väriyhdistelmiä. 💚🖤 Kiva katsella ja ihailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A! Kutominen on mukavaa ja mahdollistaa värien kanssa leikkimisen.

      Poista
  12. Olet oikea sukkatehtailija! Iloisia värejä ja kivoja malleja.
    Sinä olet päässyt jo puutarhakauden makuun, minä vielä touhuan enimmäkseen huonekasvien kanssa. Leikkasin viikonloppuna kyllä vähän pensaita. Tunsin sen alkuviikosta kyynärvarsissa, ranteissa ja sormissa, joten voin hyvin kuvitella nivelkipusi. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa! Aina pitää olla jotain väsäämässä. Talvella sukkia, kesäkaudella sitten jotain mullan parissa.
      Näitä aikoja odotan joka vuosi kovasti. Valon ja lämmön lisääntyessä en vain voi vastustaa pihahommia. Nivelrikko on kuulemma yleinen vaiva koko maailmassa. Jos se nyt ketään lohduttaa. Liike on nivelkivullekin hyödyllistä, jos vain kipeiltä sormilta saa jotain tehdyksi. Levätään siinä välissä, eikö vain.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!