Sivut

tiistai 21. heinäkuuta 2026

Haapa harmittaa

Kehäkukka 'Bronzed Beauty'
 

Tämän kesän yksi ärsyttävimmistä asioista on haavan versot, joita putkahtelee mitä kummallisemmista paikoista. Yhtenä päivänä ei näy mitään, seuraavana ohi kulkiessa silmään pistää jotain sinne kuulumatonta. Noin kuvainnollisesti. Tarkemmin katsoessa löydän pitkiksi venyneitä haavantaimia milloin mistäkin kukkapenkistä. Nurmikollakin niitä toisinaan on, mutta koskaan ne eivät ehdi nurmikolla muutamaa senttiä pidemmiksi. Sen sijaan kukkapenkeissä haavantaimet naamioituvat ovelasti muiden kasvien joukkoon, jolloin niillä on aikaa venyä korkeutta ja leveyttä.

Kuka ei kuulu joukkoon?


Puiston puolella, lähellä rajaamme kasvaa kaksi suurikokoista haapaa. Jo useampana kesänä ne ovat pukanneet juurivesojaan meidän puolelle. Tänä kesänä suorastaan hillittömästi. Pienet taimet lähtevät helposti käsin nyppäisemällä, mutta suurempia varten on jo haettava lapio avuksi.

Seikkailin netissä yrittäen löytää pätevää keinoa haavanvesojen torjumiseksi. Eihän sellaista ole. Myrkkyjä tarjottiin useammassakin yhteydessä, mutta sille tielle en lähde. Eilen huomasin kolme 50-senttistä haavantainta nousseen talon päädyn Metsäpuutarhaan, rhodojen viereen. Kunhan kasvit vähän kuivuvat lauantaisen sateen jäljiltä, saapastelen lapion kanssa tekemään haapaharmituksista entisiä. Kunnes ne taas nousevat. Joko samassa paikassa tai jossain muualla. 

Tsinnioita kehäkukkien seassa.

Keväällä on muutenkin paljon tekemistä, jonka vuoksi houkutus jättää jotain väliin, on suuri.  Jos pihassa on pienikin lämpäre, johon voi kesäkukkien siemeniä kylvää, se kannattaa. Sen huomasin taas, kun kehäkukat aloittivat kukinnan. Kehäkukka on helppo ja kaunis kesäkukka, jonka moni muistaa mummojensa pihamailta. 

Olen jo muutamana kesänä kylvänyt 'Bronzed Beautya', joka on minusta hyvin kaunis kehäkukka. Samaan syssyyn laitoin edellisvuoden kehäkukista ottamiani siemeniä, jolloin kukkien kirjo on laajempi. 

Malvikki

Yhden lavakauluksen tapaan kylvää täyteen kesäkukkia. Tänä vuonna kolmea kosmosta eli 'Candy Stripe', 'Velouette' ja 'Apricotta'. Kosmoksissa nuput aukeavat pian. Malvikit ovat jo täydessä kukassa. Samoin samassa laatikossa myös kehäkukat kukkivat.

Majalispenkki on jälleen kesäkukkamaana. Sinne kylvin niinikään kehäkukkaa ja runsaasti erilaisia pioniunikoita. Suurin osa pioniunikoiden siemenistä on peräisin viime kesän kukista. Jostain kumman syystä minun puutarhassani lähinnä lilakukkaiset pioniunikot kukkivat. Varmaan sieltä joukosta avautuu myös muita värejä, toivon.

Auringonkukka 'Astra Gold'


Esikasvatin muutaman auringonkukan toissa vuonna Kivipellon Sailalta saamistani 'Astra Gold'in siemenistä. Kukista tulee tuollaisia pörheitä keltaisia kaunottaria, kuten kuvasta näette. Korkein auringonkukista on kohta parimetrinen.

Tagetes 'Jolly Jester'

 
Samettikukkia piti kylvää enemmänkin, mutta jostain syystä vain vuosien suosikki 'Jolly Jester' ja 'Strawberry Blonde' pääsivät multaan. 'Jolly Jesterin' siemenet on nyt kaikki kylvetty ja kasvatettu. Pitkään niitä siemeniä riittikin ja hyvin itivät. Ensi kesäksi on hankittava uusia. Tämä on hauska, pitkävartiseksi venyvä samettikukka, joka kukkii uskollisesti pitkään.
 
Kniphofia uvaria - Soihtulilja

Liiteristä ostetussa pussissa oli neljä Soihtuliljan juurakkoa. Kolme niistä lähti kasvuun ja vain yksi teki kukkavanan. Melko vaatimaton ilmestys, mutta ehkä se ensi vuonna loistaa enemmän. Jos vain saan juurakot talvetettua.

Viereisessä ruukussa on viime kesäksi hankittuja gladioluksia, joihin on vasta ilmestynyt kukkavanoja. Vuosia sitten messuilta hankittu lukinlilja kukki jo kesäkuun alussa. 

En ole vuosiin istuttanut uusia liljoja. Osa vanhoista nousee ja kukkii uskollisesti joka kesä. Parhaiten menestyvät mix-pussukoina ostetuista keltaiset ja oranssit. Oikean alakulman lilja lienee 'Nightrider', jonka siirsin syksylllä 2024 pois Majalispenkistä, jotta se ei tuhoutuisi kevään 2025 ruusunkaivuu-urakassa.

Liljakukot ovat löytäneet puutarhani liljat, mikä on yksi syy innottomuuteen istuttaa uusia liljoja. Monessa paikassa myös muut kasvit ovat kasvaneet ja levinneet siinä määrin, että vanhat liljat ovat vähitellen hiipuneet pois. Eikä oikein hyvää paikkaa uusille liljoille ole.

Lilium 'Sweet Surrender' - Tiikerililja

Kermanvärisestä tiikerilija 'Sweet Surrender'ista pidän kovasti. Sitä hankin useampana vuotena ja hyvin se kukkikin. Parin viime vuoden aikana olen myllännyt istutusalueita varsin tehokkaasti ja siinä tohinassa 'Sweet Surrender'it ovat kärsineet. Taidan tutkia, josko keksisin niille uuden paikan. 

Punakukkainen esikko

Vuosi sitten sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta useita esikoita. Innostuin erityisen paljon punakukkaisesta esikosta, jollaista minulla ei ole ollut. Oli melkoinen urakka istuttaa valtava määrä Nilalta saatuja taimia, kun monessa paikassa piti ensin siirtää alta pois jotain jo siinä asuvaa. 

Esikoita istutin omena Huvituksen alle. Ajattelin, että siellä ne pääsevät hyvin esille keväällä kukkiessaan. Enpä tajunnut, kuinka voimallisesti tänä keväänä kaikki pikkusipulit valtasivat paikkoja hukuttaen esikot uumeniinsa. Kevätsipulien kukinnan hiipuessa kaivoin esikot pois ompun alta ja laitoin ne Majalispenkkiin. Ei mennyt ihan putkeen vieläkään, koska esikoille suunnittelemallani paikalla iti jo joukko kesäkukkia. Mikäs hätä tässä on, tuumasin. Syksyllä voin sitten siirtää esikot niiden ansaitsemille paikoille. 

Keväällä yksikään saamistani esikoista ei kukkinut punaisena. Yllättäen huomasin pari päivää sitten jotain punaista pilkistävän Majalispenkin kesäkukkien takaa. Punainen esikkohan se siellä puskissa kukkii. Kiitos Nilalle tästä ihanuudesta!

Köynnösnurkkaus


Pois puretun leikkimökin tilalle syntynyt köynnösnurkkaus on köynnöksiä pullollaan. L:n muotoisen köynnöstuen molemmilla reunoilla kasvaa villiviiniä. Se pursuaa joka suuntaan. Vasemalla villiviini on jo kiivennyt takana olevan syreenin oksille. Keskellä kasvaa kaksi ruotsinköynnöskuusama 'Serotinaa'. Kumpikin kärsi viime talvesta turhan voimakkaasti. Lähes kaikki vanhat versot paleltuivat. Juuret säilyivät ja tyvestä onkin tulossa uutta kasvua runsaasti. Viime vuonna 'Serotinoissa' oli muutama kukka. Toivoisin näkeväni kukkia tänäkin kesänä.

Istuinryhmän takana on tiilimurikoin päällä kaksi kukkalaatikkoa, joihin istutin kesän ajaksi Nilalta saamiani esikoita. Ne menevät alapihan Majalispenkkiin, kunhan kesäkukkakausi on ohi. Juurakot ovat niin muhkeita, etten keksinyt pitkiä kukkalaatikoita parempaa odotuspaikkaa. 

Vasemmalla näkyvässä padassa on siemenestä kasvattamaani purppurarevonhäntää (Amaranthus cruentus) ja oikealla taasen kelloköynnöstä. 

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö


Alapihan Oikearinteestä poistimme toukokuussa kolme honteloksi päässyttä vuorimäntyä. Kaksi vielä jäi. Istutin viime kesänä vuorimäntyjen vierelle lumikärhöä, jonka on tarkoitus peittää havujen rungot. Ja kyllähän se peittää. Niin rungot kuin kaiken muunkin. Kuvan keskellä on toinen jäljelle jääneistä vuorimännyistä. Jossain tuolla uumenissa. Toinen vuorimänty jää kuvassa alaoikealle. Senkin lumikärhö on jo tavoittanut.

Olen yrittänyt ohjata lumikärhöä enemmän oikealle, jossa sillä olisi paremmin tilaa leveillä. Vasemalla kasvaa pallohortensioita, joiden soisin jäävän näkyville. Lumikärhö on myös varsin voimakasotteinen, joten pallohortensioiden varret ja kukat eivät ehkä kestä kärhön kuristusotetta. Ensi keväänä on hoidettava kärhön ohjaus tehokkaammin. Myös rinteen yläpäässä, jossa lumikärhö saattaa tällä vauhdilla vyöryä köynnösnurkkaukseen. Jos minusta ei hetkeen kuulu mitään, lumikärhö on tukkinut talon uloskäynnit.


Meidän kylällä asuu pari perhettä, jotka kiertävät ahkerasti keräämässä mustikoita. Jopa niin paljon, että niitä riittää myytäväksi. Ostin viiden kilon laatikon puhdistettua mustikkaa hintaan 50 €. Olipa helppo laittaa nämä pakastimeen, kun kauhalla saatoin täyttää rasiat marjoilla. Lappu vaan päälle ja rasiat pakastimeen. Siellä on jo herukkamehua, mansikoita, raparperia paloina ja hilloina. Ja nyt mustikoita. Seuraavaksi sitten karviaismehua ja myöhemmin alkusyksystä Zilga-rypälemehua.

Tällainen sudenkorento vietti yhtenä päivänä pitkän tovin koreaköynnöskuusamassa. Ötökkätieto.fi:ssä aikani seikkailtuani tulin siihen tulokseen, että kyseessä on ruskoukonkorento (Aeshna grandis). 

Kesäkuun lopussa samassa paikassa lenteli sähkönsininen korento, pienempi kuin sudenkorento. Se saattoi olla koiraspuolinen neidonkorento. Ne tapaavat tulla puutarhaan saalistamaan kasveille. Neidonkorennot ovat hyödyllisiä. Ne pyydystävän pihasta suuren määrän muita hyönteisiä. Ei siis ihme, että niitäkin on tänä kesänä näkynyt. Puutarha tuntuu olevan sakeanaan kaikenlaisia ötököitä.


Tämä liljan terälehdellä vieraileva ötökkä saattaa olla ampiaisvieras (
Volucella pellucens), joka on hyvin yleinen niityillä ja puutarhoissa. Tunnistaminen ei ole kovin helppoa. Antanette siis minulle anteeksi, mikäli veikkaus menee pieleen. 

Saxifraga Arendsii-ryhmä - Patjarikko

 
'Sydämellisen' patjarikon myötä toivotan kaikille kivoja kesäpäiviä!


8 kommenttia:

  1. Olipa kaikkea mielenkiintoista jälleen! Haapa kuten kirsikka ja luumu tekevät juurivesoja ja enpä niistä minäkään tykkää! meillä pylväshaapa on saanut juuri tuon takia kaatomääräyksen, juurivesoja on liian paljon!
    Kesäkukat ovat ihania! Upeasti kukkii Astra Gold, tykkään kovasti Astra-sarjan auringonkukista! Malvikkia kylvin, mutta sen kasvaa todella verkkaisesti. Laitoin myös samettikukkia melko paljon ja kaikki iti eli nyt niitä sitten riittää ja pidän niistäkin. Esikasvatin kesäkukkia muutenkin poikkeuksellisen paljon ja jotenkin ne onnistuivatkin aika hyvin! Kaunis punainen esikko! Esikoita esikasvatin myös ja nekin ihan kaikki varmaan iti eli nyt on esikoita reippaanlaisesti. Kehäkukat ovat aina ihania!
    Meillä myös Serotina sai kosketuksen talvella ja maanpäällinen versosto paleltui, uudet versot ovat jo pitkiä ja ensimmäiset nuput näkyy. Lumikärhökin mietti eloaan talven jälkeen, mutta päätti herätä. Sinun lumikärhö on komea!
    Komeita mustikoita! Tänä vuonna mustikoita tulee hyvin ja todella ihanaa, kun olet saanut ostaa perattuja marjoja ja noin hyvään hintaan! Me kävimme isännän kanssa marjassa ja saimme nopeasti kerättyä talven marjat. Sää oli aika lämmin ja paarmatkin löysivät minut melko nopeasti - olen makeaverinen eli minua syövät kaikki itikat. Tykkään vain käydä marjassa ja metsässä muutenkin aina silloin kun siellä ei ole hirvikärpäsiä. Nyt karhuakaan ei näkynyt - onneksi!
    Mukavaa heinäkuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kriikuna luumun sukulaisena on ahkera juurivesojen tuottaja. Harkitsen vakavasti kahden kriikunan poistamista, kun eivät kovin hyvin hedelmää edes tuota. Toisaalta kriikunan keväinen kukinta on ihailemisen arvoinen.
      Sinulla onkin joka vuosi suuri määrä kesäkukkia, mikä tekee kasvimaastasikin kauniin ja värikkään. 'Astra Gold' on näköjään hyvä itämään, sillä jokaisesta jäljellä olleesta kolmesta siemenestä iti ja kukkii parhaillaan pihallani.
      En ole muutamaan päivään tutkinut Serotinaa, olisiko siinä jo nuppuja. Hyvin se lähti tyvestä kasvamaan, vaikka ehdin jo pelätä menettäneeni koko kasvin. Serotinan kukka on kauniin värinen. Kiva kuulla, että lumikärhösi heräsi. Rinteessä kasvavan valtavan lumikärhön kukat näkyvät tänne työhuoneen ikkunaan.
      Mustikkasato on ilmeisen runsa ja hyvälaatuinenkin. Meidän kylällä satoa myy nyt kymmenkunta kerääjää. En ole aikoihin käynyt itse mustikkametsällä. Lähimetsissä mustikkaa kyllä kasvaa, mutta onpa siellä poimijoitakin.
      Hauskasti sanottu: makeaverinen. Onkohan minunkin vereni makeaa, kun jalassa on kaksikin kutisevaa paikkaa. Veikkaan paarmanpuremiksi pistoskohdan suuresta koosta päätellen. Hyttysiä ei pahemmin ole näkynyt.
      Hyvä, että karhu antoi teidän marjastaa rauhassa. Sinulle myös lämpimiä heinäkuun päiviä!

      Poista
  2. Meillä kasvaa keltaheisiangervon keskellä yksi korkea "kuka ei kuulu joukkoon" näköinen juttu, jota olen ihmetellyt, mutta en ole uskaltanut poistaakaan jos se sattuu kuulumaan asiaan. Pitää mennä katsomaan tarkemmin.

    Ihanat mustikat. Sait homman kuulostamaan helpolta 💙 Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmi, jos keltaheisiangervon keskelle on kasvanut jotain ylimääräistä. Sitä voi olla vaikea poistaa vahingoittamatta itse kasvia. Saisitkohan joltain toiselta ihmiseltä tunnistusapua? Joskus kasvien uudet oksat lehtineen saattavat hetken aikaa näyttää hieman oudoilta.
      Mustikat maistuivat tavattoman hyviltä. Ja homma oli todella helppoa. Laatikosta vain kauhalla pakasterasioihin ja lappu päälle.
      Kiitos, nautihan sinäkin heinäkuisista päivistä!

      Poista
  3. Kauniit kukat.
    Haapa on näköjään samanlainen kuin vaahtera.
    Naapuri on kasvattanut ison vaahteran ja se leviää oikein kunnolla. Yhtäkkiä on puolimetrinen taimi, joka varjostaa kaiken allaan olevan. Ja jos taimen leikkaa, on tuloksena monihaarainen metrinen taimi tuossa tuokiossa. Taimien määrä on kyllä varsinainen riesa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haapa on oikeastaan harmillisempi kuin vaahtera, sillä vaahterantaimet on pieninä helppo kitkeä pois ilman lapiota. Haavanversot nousevat kymmenien metrien päähän usein paksusta juuresta, jonka poistaminen on likimain mahdotonta.
      Meillä on rajan toisella puolella useita kookkaita vaahteroita, joiden siementaimia nousee keväällä pilvin pimein. Pikkuisina ne on helppo nyhtää pois sormin. Jos niiden antaa kasvaa, tarvitaankin jo vähintäänkin kahta kättä ja myöhemmin muita työvälineitä. Riesa ovat vaahterantaimetkin, ehdottomasti.

      Poista
  4. Haapa on kyllä ikävä naapuri. Pitäisi löytää se oikea emokasvi joka niitä versoja levittää,käsittääkseni kaikki puut eivät sitä tee. Ison haavan saa pikkuhiljaa hengiltä kaulaamalla mutta sekin täytyy tehdä riittävän korkealle. Mutta kaupungin puille ei voi mitään tehdä.
    Vaahtera leviää siemenistä mutta tekee sen niin äkkiä ettei huomaakaan. Keväinen vaahtera taimien nyppiminen on tehtävä joka ainakin meillä pitää tehdä ja silti niitä taimia on jokapuolella. Tsemppiä haapojen taimien kanssa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Tässä tapauksessa emokasvi on helppo löytää, sillä se seisoo lähellä tonttimme rajaa. Muita haapoja ei ole lähimaillakaan. Harmi vain, että haapa on kunnan maalla. Tiedän kaulaamisen olevan yksi mahdollisuus päästä haavasta eroon. Tein niin omalle kriikunalle ja vältin juurivesat. En vain voi mennä kunnan puuta kaulaamaan.
      Vaahteran taimet ovat tulleet tutuksi, kun isoja vaahteroita kasvaa rajalla lukuisia. Vauvavaahteroiden nyppimisestä on tullut jokakeväinen toimenpide. Pieninä ne onkin helppo saada irti maasta ilman työvälineitä, mutta vähänkin isommaksi kasvettuaan niillä on jo pitkä ja luja juuri.
      Todennäköisesti uusia haavantaimia on jo nousemassa tontillamme. Otan siis tsemppisi vastaan.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!