Sipuliyhteenveto

Cosmokset kukkivat vielä, joskin pienikokoisempina

Joka vuosi suunnittelen kokoavani istutettavista sipuleista listan lisäksi kuvat, jotta niitä ei sitten keväällä kukkien ilmaantuessa tarvitse käydä netissä googlettamassa. Joku kenties muistaa kaikki istuttamansa sipulit, minä en. Ja siksi niiden kanssa keväällä tulee pähkäiltyä enemmän ja vähemmän.

No, nyt sain vihdoin kaivettua kuvat ja tehtyä niistä kollaasit. Laitan ne tänne blogiin, koska tämä on nykyisin se paikka, josta käyn tarkastamassa tekemisiäni. Erillistä puutarhapäiväkirjaa en enää kirjoita, vaan siihen käytän puutarhakalenteria ja sielläkin kommentit alkavat olla lähinnä yksisanaisia.

Tässä narsissit vasemmalta lukien Ice King, Mallee ja Pink Charm...

...sekä Replete, Walz ja White Lion. 

Tulppaanit vasemmalta: Sun Lover, Texas Flame ja Parrot King.

Ylhäällä vasemmalta alkaen Carnaval de Nice ja Toronto, alhaalla Estelle Rijnveld ja Triumf.

Jälleen ylhäältä vasemmalta alkaen Blue Parrot, Silver Parrot ja alhaalla vasemmalta Abigail sekä Blue Wow.

Ylhäältä Super Parrot, Sweet Desire, Upstar ja alaoikealla Groenland.

Ylävasemmalta Apricot Parrot, Diandra, Florosa ja Pimpernell.

Pikkutulppaaneja vasemmalta Tähtitulppaani Persian Pearl, Kreetantulppaani Saxatile ja Parvitulppaani Tarda.

Vasemmalla laukka Purple Sensation, oikealla ylhäällä pikkulaukka-mix ja alhaalla keltareunapikarililja.

Vasemmalla vihkotasetti Bridal Crown, oikealla ylhäältä scilla siberica, muscari armeniacum eli helmililja ja chionodoxa forbesii eli kevätkirjotähti.

Näiden sipulien lisäksi kaivoin vasemmasta rinteestä sinne keväällä istuttamiani tulppaanien (mm. Florosa, China Town, Silver Parrot) sipuleita. Ne olivat kuitenkin kevään ja alkukesän kukkimisen jäljiltä kaikkea muuta, kuin hyvän näköisiä. Säilytin niitä ylösnoston jälkeen jokusen viikon paperipusseissa autotallissa ja nähdäkseni, kannattaako sipulien ylöskaivu ylipäätään, istutin ne uuteen paikkaan.

Maurinmalva senkun kukkii ja kukkii ja kukkii

Kerran jos toisenkin olen päättänyt, ettei tulppuihin kannata rahaa tuhlata, kun ne tuppaavat jäämään yksivuotisiksi. Mutta minkäs sitä heikkouksilleen mahtaa, kun syksyn sipulikuvastoissa on aina niin ihania tulppuja. Ehkä tulppuihin törsääminen on kuitenkin terveellisempää, kuin kaljalla istuskelu. Toisaalta tämä vertaus hiukan ontuu, kun kaljoittelua ei ole tähänkään mennessä tullut harrastettua.

Samoin punahatut jaksavat kukkia ahkerasti

Scillaa, kevätkirjotähteä ja helmililjaa meidän pihamaalla on kyllä jo runsaasti. Ostin silti niitäkin - kun halvalla sai. Ihan totta, Honkkari oli tiputtanut sipulipussien hinnan puoleen ja niipä päätin upottaa jokusen pikkusipulin pikkupuutarhan uuteen kivipenkkiin. Varmasti sieltä olisi ennestäänkin muutama scilla noussut, sillä vuosien myötä niitä on ihan joka paikassa. Halusin kuitenkin edesauttaa ja varmistaa keväistä kukkatulvaa.

Ehdin myös kummastella, mihin on joutunut syysmyrkkyliljani. Eilen sen löysin leikatessani perennanvarsia pois kukkapenkistä. Pari vuotta sitten ostin kaksi sipulia ja istutin ne kyllä vierekkäin. Nyt alkuperäisen istutuspaikan lisäksi myös hiukan etäämpää nousee noita kalvakan liloja kukkia. 

Täytyy sanoa, että alastonimpien istuttaminen menee ehkä jos sinne hifistelyn puolelle, sillä aika onnettomalta nuo minun yksilöni näyttävät. Jos niitä olisi valtaisat pehkot, niin ehkä ne sitten aiheuttaisivat värinää sydänalassa, mutta nyt. No, pikkainen läikähdys toki, siitä ilosta, etteivät olleet joutuneet vaikkapa myyrien vatsaan.

Syysvuokot sen sijaan saavat kyllä aivan ansaittua ihastelua joka ikinen päivä. Vasta hiljan istutettuina ne jaksavat avata nuppunsa ja kukka kestää yllättävän pitkään hyvinvoivana. Jostain luin, että syysvuokot ovat talven suhteen arkoja, joten riittäisiköhän noiden suojaamiseksi lehtikate? Ajattelin tänäkin vuonna jättää suurimman osan puista pudonneista lehdistä joka tapauksessa kukkapenkkehin ja keväällä sitten laitan näkymää kaunistaakseni päälle hieman tuoretta multaa. Mitä nyt joitakin isompia vaahteranlehtiä kerään pois, sillä niitä meillä riittää kiusaksi asti ja niiden maatuminen ei ihan vuodessa tapahdu.

Keijunkukka Palace Purple innostui sekin vielä kukkimaan

Syys-lokakuun päivät eivät olisi voineet hienompia olla. Aurinko on paistanut likimain joka päivä, eikä sadetta ole juurikaan tullut. Se paljon puhuttu Valio-myrskykin ohitti meidän tienoon ihan kokonaan. Pihamaalla on tarjennut touhuta kevyesti pukeutuneena ja lämminverisenä olen yleensä aika pian nakannut fleecenkin pihatuolin karmille ja jatkanut työskentelyä paitahihasillani.

Clematis Ville de Lyon

Haravointi on vielä toistaiseksi jäänyt muutamaan hiekkakäytävän puhdistamiseen. Vaahteranlehtiä on odotettavissa jälleen valtaisia määriä, mutta ne tulevat alas usein aika myöhäisessä vaiheessa. Alapihalla silppuan lehtiä samalla, kun leikkaan nurmikkoa. Näköjään se kasvaa edelleen ja kerran pari sen saa vielä ajaa lyhyemmäksi. Riippuu tietenkin säistä. 

Syyshortensia Vanilla Fraise

Perennoista monet seisovat vielä tanakasti pystyssä. Ei ole ollut kertaakaan vielä niin kylmää, että kuunliljat olisivat paleltuneet. Niistä tulee jo pikkupakkasillakin aikamoisia limakasoja. 

Syyshortensia Vim´s Red

Aurinko ja lämpö kutsuu pihahommiin, jossa onkin kiva touhuta. Käännän tarmokkaasti selkäni pölyisille ja harmaille ikkunoille, jotka odottavat kovasti pesua ja palaan mieluummin ulos jatkamaan syystöitä.