Kävin avaamassa kasvarin oven

Lilan värisiä pioniunikoita putkahtelee sieltä täältä

Viime päivinä aurinko on paistanut ihan lupauksien mukaisesti ja kyllä se tuntuukin sateiden jälkeen mukavalta. Ihan toisenlaiselta elämä tuntuu, kun voi siirtää itsensä täyspäiväisesti ulkosalle. Lauantaina jopa makasin kirjan kanssa hetken riippukeinussa, mutta ei minusta ole pitkän päälle paikallaan olijaksi. Kohta jo ajatus rientää jossain muualla ja samassa huomaan meneväni itse perässä.

Maksaruohot aloittelevat kukintaansa

Yhtenä aamuna lähdin avaamaan kasvarin ovea, kuten yritän muistaa tehdä jokaisena lämpimänä päivänä. Piti todellakin vain käväistä alapihalla. Oven avattuani huomasin viljelylaatikkoon kylvetyn kesämalvikin varressa kotilon, jota ryhdyin pyydystämään etikkapurkkiin. Niitä löytyi useampikin ja kohta jo kiersin kotiloiden vakiopaikkoja murhanhimoisin aatoksin.

Lilja Sweet Surrender nupulla

Kotilopurkkeineni eksyin Päivänliljapenkin luo ja ryhdyin miettimään, josko ottaisin hopeatäpläpeipin sieltä kokonaan pois, jotta saisin tilaa ruusuretkeltä hankituille iriksille. Ei muuta, kuin lapion nouto pihan toiselta puolelta ja kaivutyö alkuun. Pitihän siihen hakea myös rikkaämpäri, pieni kolmihara, kastelukannu, kottikärryt ja multapussi. Innostuin nimittäin istuttamaan ylös kaivetun hopeatäpläpeipin tilalle ne kasvarin kupeessa odottavat irikset ja pari keijunkukkaakin.

Pinkki lilja pullistelee nupussaan

Vaan kukapa sitä raaskii hyväkuntoista hopeatäpläpeippiä kompostiin kantaa ja seuraavaksi pitikin sille keksiä uusi istutuspaikka. Ruusupenkissä, naapurin rajan tuntumassa on edelleen tyhjää tilaa ja sinne päätin peipin istuttaa. Ensin vain olisi kitkettävä pois töyhtöangervon taimet ja samalla kanttauksenkin voisi siistiä. 

Etupihan liljat rötköttävät jaloangervojen päällä

Naapuri purki vanhan lauta-aidan pois kesäkuun alussa, eikä hänen lupaamaansa uutta aitaa ole ilmestynyt. En yhtään tykkää, kun rönsyleinikki ryömii naapurista ruusupenkkiini, joten pian olin kitkemässä sitä pois raja-alueelta. Nyt pääsi hyvin kitkemään, kun aita ei ole esteenä. Tuli kitkettyä rajaa oikein kunnolla, ehkä vähän naapurinkin puolelta ja saaliina olikin sitten kottikärryllinen kaikenlaista rikkaruohoa. Sain toki hopeatäpläpeipinkin istutettua.

Tumma lilja, saattaa olla Night Flyer

Matka naapurin rajalta pihan toisella puolelle sijaitsevalle kompostille ei nyt niin järin pitkä ole, mutta ihan kertaheitolla en sen kukkuraisen rikkakuorman ja oheisvempainten kanssa perille päässyt. Kun kerran lapio oli niin mukavasti hollilla, päätin samalla kuopaista Kurgaanista Türin kukkamarkkinoilta ostetut esikot pois ja siirtää ne Kiemurapenkkiin. Koivukellollekin löytyi parempi paikka Vasenrinteestä. Esikoilta tyhjäksi jääneeseen paikkaan kipaisin kaivamassa Päivänliljapenkin reunalta nimettömän kasvin.  

Hommat alkoivat olla mielestäni siinä vaiheessa, että saatoin kuskata kottikärryt kompostin viereen ja talikoida rikat sinne muhimaan. Lapio ja muut työvälineet vielä paikoilleen ja kastelukannu vedellä täytettynä kasvarin viereen. Aikaa oli yllättäen vierähtänyt useampi tunti ja nainen niin hikinen ja multainen, ettei ilman suihkua kehtaisi päivää jatkaa. Vaatteet työhanskoja myöten lensi pesukoneeseen. Tulipa siitä taas pitkä kasvarin ovenavausreissu. Vaan inspiraatioon on tartuttava silloin, kun se iskee.

Lilja Spring Pink

PS. Oli vaihteeksi varsin uneton yö, joten ajankuluksi tuli naputeltua pari postausta. Ensi yönä luultavasti uni taas maistuu.