Sivut

maanantai 12. syyskuuta 2016

Kesäkukkabluesia


Kesäkukkien suhteen tämä kesä ei mennyt aivan putkeen. Vaikka joka vuosi päätän etukäteen miettiä ja suunnitella kesäkukkahankintoja ja -istutuksia, tuppaavat ne aina jäämään lapsipuolen asemaan. Petuniat ovat kukkineet jotenkin vaisusti ja lumihiutaleetkin näyttävät vasta nyt yltyvän kunnon kukintaan.

Sen sijaan mukulana hankittu valkoinen begonia kukkii ja kukkii ja kukkii. Pergolassa roikkuessaan se näkyy myös olohuoneeseen ja aina ohikulkiessa on pakko vilkaista begonian valkoista kukkasadetta. Ainut huono puoli on roskaavuus ja päivittäin saakin käydä lakaisemassa lattialle putoilevia kukkia pois, etteivät ne kulkiessa liiskaannu lautoja vasten.


Sisäänkäynnin valkoinen begonia osoittautuikin sitten keltaiseksi. Pitkään kukka vain olla möllötti ja keskittyi kasvattamaan lähinnä lehtiä. Vasta heinäkuun lopulla siihen ilmestyi kukkanuput, joita se onkin sitten kehittänyt ja availlut tasaiseen tahtiin. Ei hullumman näköinen.

Itse asiassa monta vuotta suorastaan inhosin begonioita. Jotenkin begoniasta tuli aina mieleen sellainen kirkkaanpunainen ruukkukasvi, joka parhaimmillaankin homehtui ja mätäni alle aikayksikön. Nyttemmin olen todennut riippuvat begoniat varsin otollisiksi ja helpoiksi kesäkukiksi, etenkin meidän varjoiseen sisäänkäyntiimme.

Pelargonia 'Inspire Salmon*

Pelargonit ovat tykänneet tästä kesästä. Aloitettuaan kukinnan ne ovat jatkaneet sitä tauotta. Olen kasvattanut siemenestä sekä kuvan Inspire Salmonia että Inspire Pinkiä. Salmon talvehti viime talven ja Pink on selvinnyt kellarissa jo kolmen talven yli. Lisäksi valikoimaani kuuluu tummakukkaista, rentovartista pelaguuta, jonka nimeä en tiedä. Sen ostin vuosi sitten jostain kaupasta ja yllättäen sekin selvisi talven yli kellarissa.

Meidän kellari on kukkien talvetukseen ehkä liian lämmin, sillä lämpö nousee siellä +15 asteeseen. Autotalli on taasen liian kylmä ja pakkasilla palelluttaa nopeasti kaiken elävän. Huonojen talvetusolosuhteiden vuoksi en ole lähtenyt keräilemään belargoneja tai muitakaan talvetettavia. Niin kiinnostavaa kuin se olisikin.


Japanin ihmekukan pötkylöitä laitoin kahteen isoon terassiruukkuun ja muutaman pötkön myös kasvimaan kupeeseen. Ruukkuihin istutetut aloittivat kukinnan aikaisemmin, mutta maassa kasvi näyttää kuitenkin viihtyvän paremmin. Jonkun verran etanat ja kotilot ovat sen lehtiä nakertaneet, mutta eivät läheskään niin tehokkaasti kuin daalian lehtiä.

Japanin ihmekukan olen ostanut muutama vuosi sitten kevätmessuilta. Porkkanan näköiset mukulat kaupattiin niin tehokkaasti, että menin helposti halpaan. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten hyvin mukulat ovat säilyneet talven yli ja miten sinnikkäästi ne kevät toisensa jälkeen jälleen lähtevät kasvuun ja kukkimaan. Kukissa on lisäksi mukava tuoksu. Japanin ihmekukkaa näin paljon Berliinin matkalla ulkoistutuksissa. Mahtaakohan se talvehtia Saksanmaalla maassa?


Daaliaa minulla on tänä kesänä vain kahta sorttia. Toinen, oranssikukkainen asustaa piharuukussa ja sen lehdet ovat aivan härmäiset. Tämän isokukkaisen laitoin kesäkuussa maahan ja se ryhtyi vasta hiljakkoin kukkimaan. Sen kukat ovat ruokalautasen kokoisia ja niin myös niiden paino aiheuttaa haasteita tuennalle. Vieressä kasvava metsäkuusen taimi on tässä lupautunut toimimaan daalian olkapäänä.

Ensi keväänä täytyykin kunnostautua etsimään daalioista matalampia versioita. Mielellään ottaisin sellaisen kermanvärisin kukin kukkivan, tummalehtisen, jollaisen näin taannoisella Helsingin reissulla Kansallismuseon edustan istutuksissa.


Monissa blogeissa on viime päivinä saanut ihailla upeita kesäkukkakylvöksiä. Mm. Intianmintun "Sekakylvöstä lisää silmäkarkkia" -postauksessa oli niin ihastuttavia kesäkukkanäkymiä, että sellaisia mielellään järjestäisi omaankin puutarhaan. Kesäkukkien kylvämistä myös perennojen joukkoon voisi harkita. Toisivat uusia väriyhdistelmiä, paikkaisivat väliaikaisesti aukkoja ja jotkut tanakat kasvit saattaisivat jopa toimia muiden kukkien tukena.  

Maurinmalva

Maurinmalva kuuluu jokakesäiseen repertuaariini. Maurinmalvan esikasvatan sisällä. Se on takuuvarma ja kukkii runsaasti ihan koko kesän. Eikä se näytä olevan kovin moksiskaan edes runsaista sateista.

Kasvimaalaatikkoon kylvin tänä kesänä erilaisia unikoita, kesämalvikkia ja kosmoskukkaa sekä tietenkin myös kehäkukkaa ja tuoksuhernettä. Unikoiden kukinta on jo aikaa ollut ohi. Sen sijaan kesämalvikki on kukkinut aivan upeasti ja todella pitkään. Kosmoskukkakin alkuun päästyään on tarjonnut iloa jo jonkin aikaa. Kylvin myös harjaneilikkaa talven tuiskeisiin menehtyneiden tilalle ja leijonankitaa. Leijonankidan siemenet olivat nauhassa, eikä se itänyt laisinkaan. Harjaneilikka näyttää vasta nyt heränneen.


Isosamettikukkaa olen myös kasvattanut monta kevättä peräkkäin. Nyt huomasin kerätä kuihtuvia kukkia ja niistä siemeniä. Ei tarvitse keväällä siemenpussukkaa kaupasta metsästää.


Verenpisaroita ostin pistokkaina. Ne eivät millään tahtoneet aloittaa kukintaansa. Ja kun aloittivat, vein ne talon sisäänkäynnin kupeeseen, johon ei kyllä aurinko paista milloinkaan. Verenpisaran sanotaan viihtyvän myös varjossa, mutta ilmeisesti meidän sisäänkäyntimme on varjoisuuden lisäksi myös tällaisina kosteina kesinä kylmä. Ei siellä mikään kukka oikein viihdy ja kukkiminenkin on vähän niin ja näin. Toin verenpisarat pergolan viereen ja nyt ne ovat intoutuneet kukkimaan runsaina ryppäinä.


Joka syksy yritän siirtää ja siirtää isojen ruukkukrysanteemien hankintaa. Joskus ovat jääneet hankkimatta. Ne ilmestyvät kauppoihin jo elokuussa ja viestivät muhkealla olemassaolollaan syksyn saapumista. Kesän ja valon ihmisenä krysanteemien ilmestyminen on kuin viimeinen niitti kesän päättymiseen.  Enää sitä ei voi mitenkään ohittaa, vaikka kuinka aurinko paistaisi ja lämpö meitä hellisi. Sisäänkäynnin ruukut ovat olleet jo jonkin aikaa tyhjillään. Olen miettinyt, hankinto niihin krysanteemeja laisinkaan, vai siirrynkö suoraan johonkin talvenkestävään ratkaisuun? 

Käydessäni kylän asiamiespostissa, ohitin autolle mennessä pienessä kesäkioskissa kukkia myyvän mummon, joka tarjosi muhkeita kysanteemejä viiden euron kappalehintaan. Kioski pitää saada kesäkukista tyhjäksi ja siksi mummo myi kukkia puoleen hintaan. Niinpä matkaan lähti kaksi isoa valkoista krysanteemia, jotka tosin ovat vielä istuttamatta. Ehtiihän sitä huomennakin. Ei kaikkea tarvitse tänään tehdä.
 
Kesämalvikki
 

30 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat kesäkukkasista <3 mukavaa syksyn jatkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja, samoin sinulle mukavaa ja aurinkoista syksyn jatkoa!

      Poista
  2. Aika ihania karkkivärejä! <3
    Tuo daalia on niin suloinen, niitä ja isosamettikukkia, kosmoksia, pelakuita pitää minulla aina olla. Muita kesäkukkia voikin vaihdella vähän fiiliksen mukaan.
    Tuo maurinmalva voisikin olla yksi ensi kesän uusista herkuista. Sitä minulla ei ole koskaan ennen ollutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maurinmalvan bongasin muutama vuosi sitten jonkun blogista ja sen jälkeen siitä on tullut kesään kuuluva kukka. Se tuntuu olevan helppo ja kiitollinen. Ainoa miinus on korkeakasvuisena sen kaatuileminen, joten tukea se vaatii. Olen miettinyt, auttaisiko, jos sitä alkuvaiheessa leikkaisi enemmän. Pitääpä laittaa muistiin ensi kesää varten.

      Poista
  3. Kauniita kesäkukkia daaliat on nyt loistossaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daaliat tosiaan sävyttävät mukavasti syyskukintaa. Minulla niitä on tänä vuonna vain kaksi, mutta iloa saan niistäkin.

      Poista
  4. Hyvävoimaisia kesäkukkia;) Sama kokemus verenpisaroista, eivät menesty täydessä varjossa, vähän aurinkoa pitäisi olla. Begoniat ja ahkeraliisat ovat jaksaneet kukkia pohjoisseinustallakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahkeraliisan minäkin olen todennut varmaksi varjossakin kukkijaksi. Siksi myös noita riippabegonioita suosin, koska ne pärjäävät vähemmällä auringolla, jollainen meidän sisäänkäyntipuolelle on. Jatkossa täytyy sijoittaa verenpisarat valon puolelle - jos vaikka saisin nuo kaksi kaunotarta talvetettua.

      Poista
  5. Samanlaiset ajatukset begonioista, mutta tuo ensimmäisen kuvan valkoinen on valtavan kaunis. ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marliska, tuo valkoinen begonia on ollut tämän kesän loistosijoitus. Se on kukkinut taukoamatta ja sen kukat jaksavat ihastuttaa. Nupussa kukka on hieman vaaleanpunainen ja auetessaan sitten muuttuu täysin valkoiseksi. Muut begoniat olen saanut hyvin talvetettua mukulina, joten toivotaan niin käyvän tämänkin suhteen.

      Poista
  6. Daaliat sykähdyttää aina, nyt kuiten parina viime kesänä en ole saanut niitä kauniiseen kukintaan ja jotenkin into niiden kasvatukseen on hieman laimentunut.
    Ostamani sininen daalia kukki viime kesänä ja sen kukka oli kauniin kermankeltainen, miten mahtaa käydä nyt?
    Ihmakukka on todellinen ihmekukka ja nyt kun se täällä on jo kukkinut vien mukulat taas maalle kellariin.
    Sinitähtönen oli tänä kesänä minun juttuni, jotain uutta on aina kiva kokeille ja kesäkukista saa monesti niin kauniita yllätyksiä ja väriä perennojen aukkopaikkoihin.ä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daalioiden ja ihmekukan mukuloiden talvettaminen on oikeastaan aika helppoa, kunhan muistaa ajoissa keväällä laittaa ne kasvamaan. Itse asiassa minulla ihmekukat alkoivat työntää versoa jo ennen multaan pääsyä. Kellarissa on sen verran lämmintä, että päättivät ihan itse heräillä.
      Hankitko daaliasi kaupoista vai tilaatko niitä netistä? Ajattelin vain, että mistä ensi keväänä löydän niitä etsimiäni matalampia daalioita. Tänä vuonna kaikkia kasveja on saanut tukea ylenmäärin, eivätkä daaliat tee siinä normaalikesänäkään poikkeusta.

      Poista
  7. Aivan upeat kuvat!
    Ihanat värit kukissa!
    Mukavaa maanantai päivää sinne!😊❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari!
      Matalalla paistava syysaurinko saa kukkien värit loistamaan. Ja nyt on ollut niin lämmintä, että kukat tosiaankin jaksavat kukkia kauniisti.
      Mukavaa maanantaita ja alkavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  8. Meillä on myös auttamatta liian lämmin autotalli. Vierasmökki (+15 astetta) on sekin talvella himpun liian lämmin. Olen myös varannut sen ensisijaisti pienille koristepuille ja kaikki ei vain mahdu. Silti ostan joka kesä pelakoita, kun en oikein ilmankaan osaa elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman pelaguita ei voi olla ja aina niitä koittaa myös talvettaa. Jotenkin tuntuu helpommalta edes yrittää sitä talvettamista, kuin kantaa syksyllä kompostiin.

      Poista
  9. Ompas tosiaan tuo ensimmäisen kuvan pegonia kaunis ja nuo dahliat =) Tuo talvetus tuntuu olevan meille monelle se ongelmallisin paikka. Meillä kellarissa on 4-6 astetta, mutta en ole onnistunut noissa talvetuksissa sitten millään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan aika lohdullista kuulla, ettei edes 4-6 asteen kellari takaa talvettamisen onnistumista. Oppaissa aina hehkutetaan juurikin alle 10 asteen olevan ihanteellinen lämpötila. Täytynee tästäkin syystä jatkaa lottoamista. Unelmissa on nimittäin lasitettua tila, jonka lämpötilaa voisi säädellä tarpeen mukaan.

      Poista
  10. Todella kauniit begoniat ja tuo vaaleanpunainen daalia on oikea karkki.
    Olen saanut muutamia pelargonilajikkeita talvetettua noin kymmen asteisessa ikkunallisessa autotallissa ja viime talvenakin onnistuin pitämään hengissä kaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä siirrän pelaguuni aina aluksi autotalliin, jossa on ikkunat. Kun lämpötila siirtyy pysyvästi pakkasille, pelaguut matkaavat kellariin. Siellä niitä täytyy muistaa käydä kastelemassa, koska muuten kuivuisivat lämpimässä tilassa.

      Poista
  11. Mä tässä tuumailen, että mihinköhän tungen kaikki mun pelargonit talveksi... Niitä on n. 50 kpl ja tietenkin kaikki pitää saada talveksi säilöön. Kellariin vaan ja loput sisälle. Taidan viettää talven kelmeässä violetissa valossa pelakuiden keskellä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loit hauskan mielikuvan itsestäsi istumassa siinä kelmeässä valossa valtavan pelaguupurkiston ympäröimänä. Osaisipa piirtää, mielikuvasta saisi hauskan sarjan.

      Poista
  12. Upeat kukkaset viellä sinulla loistaa Hyvää alkavaa viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mukavasti vielä löytyy kukkijoita, vaikka syksy onkin selvästi astunut kuvaan mukaan.
      Samoin sinulle mukavaa viikon alkua!

      Poista
  13. Tuo begonia on ollut mulle aina ongelmakukka, en saa sitä kasvamaan millään kauniisti, vaikka siitä tykkäänkin, olen siis luopunut koko ajatuksesta!

    Sinulla kasvaa ja kukkii vielä vaikka mitä ihanaa! Tuo maurinmalva on minunkin suosikki, tänä vuonna en sitä kylvänyt, mutta jostain syystä sitä nousee kasvimaan kompostista, ajattelin tänä syksynä kylvää sen jo kasvimaalle... Pelakuiden talvetus haastaa täälläkin, kymmenkunta pitäisi saada sisälle mahtumaan, osan jo siirsin sisälle kun halla poikkesi kylässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Begonia taitaakin olla vaikeaa saada kasvamaan kauniisti. Punainen riippuva versioni on kasvattanut pitkät roikko-oksat, jotka eivät kyllä erityisen kauniilta näytä. Mutta tuo valkoinen on tosissaan ihastuttava.
      Meillä ei vielä ole hallaa ollut, mutta aika koleita öitä kylläkin. Pelaguut ovat edelleet ulkona, joskin terassille halla ei ensimmäisenä tule. Ilmeisesti kohta on kuitenkin ryhdyttävä pelaguita sisätiloihin rahtaamaan.

      Poista
  14. Aamuni alkoi ihanasti kun klikkasin itseni blogiisi.. kiitos, kauniista kuvistasi ja kukkaisesta-aamunavauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanni, kiitos! Kylläpä kauniit sanasi lämmittävät mieltäni.

      Poista
  15. Between, minä en enää osta ulkokrysanteemeja! Ulkokukat kukkivat täsyillä ja liikkeet myyvät jo talven callunoita etc. Pelakuut saivat vielä jäädä ulos, mutta noviisina verenpisaran kasvattajana nostin ne vuorokausi sitten sisälle. Kaksi ruukuista on kukkinut upeasti, en vain ole onnistunut saamaan hyviä kuvia. Nyt sitten yritän marraskuulta alkaa niitä talvehdittaa ihan samoin kuin pelakuita...

    Minäkin inhosin begonioita siihen hetkeen asti kun näin Saaripalstan Sailan Siöulikukat kirjassa kiveä vasten kuvatun begonian eli näin se maku muuttuu:) Sen väri taisi olla persikka tms. ,mutta kyllä sinun valkoisesi on myös hurmaava!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna ei paljon ole tarvinnut syyskukkijoita kaupasta ostaa, kun kaikki puutarhan kukat ovat vielä niin hyvävointisia ja kukkivat täyttä päätä. Tänään kannoin pelaguut autotallin ikkunalle, mutta kaksi verenpisaraani sai vielä jäädä. Katsotaan huomisen jälkeen, kun luvassa on viileämpää. Ajattelin myös koittaa talvettaa verenpisarat.

      Ennen taisin tuntea vain ja ainoastaan sen kirkkaanpunaisen ruukkubegonian. Nyt olen tutustunut myös muihin ja mielipide on muuttunut. Muistaakseni Suvikummun blogissa oli kesällä aivan ihana oranssinkeltainen begonia, jollaista myös suunnittelin ensi kesänä tavoittelevani.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!