Sivut

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Päässä vellovan kaaoksen selkeytystä


Sipuleita istuttaessani ja muutenkin pihalla möyriessäni on tuntunut, että syksy tuli jotenkin yllättävän nopeasti ja kenties aikaisinkin. Piti oikein katsoa kalenterista ja täältä blogista, millaista on ollut vuosi sitten. Oikeastaan aika samanlaista. Puutarhassa ovat samat kukat kukkineet, kuin nytkin ja kasvarissakin ovat tomaatit edelleen olleet kypsymässä. Nyt olen jo siivonnut koko kasvarin tyhjäksi.

Mehitähti

Yöpakkasia ei meillä ole vielä ollut, mutta ei ole paljon puuttunut. Perjantaina päivälläkin lämpöä riitti nippa nappa kymmenen astetta, mikä tuntui luissa ja ytimissä, kun pitkään on ulkonakin pärjännyt ihan kesätamineissa. Tosin aamuisin viisiasteisessa autossa kädet kaipaavat käsineitä, eikä varpaatkaan pikkukengissä kovin lämpimiksi oloaan tunne.


Komeamaksaruoho

Sieltä täältä olen leikannut pystyyn kuivuneita tai muuten ruskeiksi menneitä perennanvarsia ja silpunnut niitä kompostiin. Suurin osa on edelleen paikallaan ja jotkut vielä kukkivat täyttä päätä. Kesäkukat alkavat pääosin jo olla aikansa eläneitä ja suurin osa onkin päässyt kompostia täydentämään. Pelaguut ja verenpisarat vein viikolla autotalliin, jossa ne saavat olla, kunnes sielläkin alkaa olla liian kylmä. Begoniat ovat edelleen amppeleissa ja jättikukkainen daalia mullassa. Luin jostakin, että daaliat kaivetaan ylös vasta, kun niitä on pakkanen ensi kerran puraissut. 

Punainen begonia roikkuu edelleen pergolan katossa

Joka kerran kellariin mennessä sinne on vietävää sylin täydeltä. Voin olla siinä mielessä tyytyväinen, että meillä on tilaa säilyttää kausitavaroita. Syksyisin usein mietin, mihin ihmeessä kaikki työvälineet, purkit, purnukat ja oheistavarat oikein tunkisin, ellei olisi kellaria ja muita varastotiloja. Toisaalta, mitä enemmän säilytystilaa, sen enemmän näyttää olevan säilytettävääkin. On niin helppo laittaa turhaakin tavaraa säilöön, kun ainakaan tilanpuutteen vuoksi siitä ei tarvitse luopua.

Syysleimu - Phlox paniculata

Minulla on ollut aina tapana kerätä valtaosa puutarhatarvikkeista talveksi kellariin. Jopa useimmat puutarhakoristeet olen laittanut suojaan. Nyt mietinkin, mitä voisi jättää puutarhaan talveksi? Mikä kestää sateen, pakkasen ja lumen painon ja mikä kenties vain kaunistuu ruostuessaan? Joidenkin tavaroiden edestakaisin rahtaaminen tuntuu niin tylsältä. 

Työvälineet meillä säilytetään kellarissa kesälläkin. Ainoastaan jotkut useimmin käytössä olevat työkalut olen sijoittanut alapihan puuvajaan. Lapio, talikko, harava, pieni möyhennin, pienet oksasakset ja muutamia muita sellaisia, joita parhaimmillaan tarvitsee päivittäin. Ja kottikärryt ilman muuta. Niiden tulee olla helposti ja nopeasti saatavilla. Talveksi nekin matkaavat kellariin.

Puuvaja elokuussa

Viime vuoden juttuja blogista lukiessani totesin, että tässä on vielä rutkasti hyvää aikaa tehdä puutarhassa jos jonkinlaisia mullistuksia. En nyt ole aikeissa rakentaa uusia istutusalueita, mutta vanhoissa on kyllä kohennettavaa. Olopihan kukkapenkin kunnostus on edennyt ehkä piirun verran, mutta ei alkuunkaan riittävästi. Pari päivää sitten jo siellä kaivelin, mutta sitten päätin, että antaa olla. Penkille ei edelleenkään ole kunnon suunnitelmaa, eikä niin ollen myöskään mitään istutettavaa. 

Clematis Aljonushka, joka jaksaa edelleen kukkia

Nyt olen kuitenkin tullut toisiin aatoksiin - ties kuinka monennen kerran. Ehkä sittenkin kannattaa näin syksyllä laittaa puitteet kuntoon, jolloin pääsee heti keväällä istuttamaan uusia kasveja. Talven aikana voi miettiä, mitä kasveja haluaa. Näin ei tule tehtyä äkkipäätöksiä, vaan hankinnat ovat harkittuja. Lisäksi keväällä on kasvien tarjonta runsaampaa.

Lidlistä keväällä ostettu alppipiikkiputki on myös sitkeä kukkija.

Näin ne suunnitelmat vähitellen asettuvat omassa pienessä päässä järjestykseen, vaikka välillä tuntuu, että siellä on vallalla pelkästään suurensuuri kaaos. Olen huomannut, että myös tällä asioiden blogiin kirjaamisella on selkeyttävä vaikutus. Varsinkin, jos jostain ideasta syntyy vuorovaikutuksellinen keskustelu, kuten usein tapahtuu.


Nyt siis kivituhkaa tilaamaan, jotta saan perusaineksia suunnitelmien toteuttamiseen.

26 kommenttia:

  1. Minustakin syksy tuli jotenkin varkain. Syytän siitä elokuuta, josta puuttuivat hellepäivät.
    Teillä on kyllä hyvä paikka tuo kellari talvisäilytyksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuu oli tosiaankin kaikkea muuta, kuin kesäinen. Tuntuu, että siirryimme syksyyn heti heinäkuun päättyessä.

      Poista
  2. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :) Viime talven jäljiltä päätin jättää syysistutukset väliin ja liput myös kevät istutukset puolesta. Hyvää sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä jotain vielä syksyllä istuttaisinkin, mutta yksinkertaisesti en ehdi miettiä ja hankkia uusia kasveja. Keväällä intoa on taas ihan uudella tavalla.

      Poista
  3. Samaa mieltä, syksy tuli ihan liian aikaisin :( Joka vuosi se kyllä alkaa samaan aikaan koulujen kanssa, mutta silti taas tuntuu, että liian aikaisin. Niin paljon on vielä tekemättä, eikä enää jotenkin ehdi.

    Mutta kyllä se hyvä olisi tehdä pohjatyöt valmiiksi näin syksyllä ja sitten vaan keväällä kasvisuunnitelman valmistuttua ruveta istuttamaan. Kyllä asioiden kirjoittaminen tai piirtäminen auttaa hahmottamaan kokonaisuuden paremmin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä ei taida koskaan yllättää ja jatkua lokakuulle. Valitettavasti.

      Poista
  4. Tuo kuvasi pinkistä kärhöstä oli tosi hellyttävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin vilkaisemassa blogiasi ja olisin liittynyt lukijaksi, mutta tarjolla oli vain omalla nimellä seuraaminen. Täytyy selvitellä asiaa. Blogger on taas muuttanut asetuksia, näemmä.

      Poista
  5. Juu, pitäisi tässä vielä olla aikaa reilusti tehdä yhtä jos toista. Toivon ainakin niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Satu, luin postauksesi ja lähetän sinulle voimahaleja!

      Poista
  6. Talavesta tuloo tooooosi pitkä, jos jo ny laittaa hanskat naulaha. Aina pihalla o jotaki tekemistä, joka on sitte pois ens keväältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä muista, että olisin koskaan laittanut hanskoja naulaan vielä syyskuussa. Yleensä näillä leveysasteilla touhutaan vielä joulukuussakin.

      Poista
  7. Minustakin syksy tuli ihan yllättäen, pidänhän elokuuta vielä aivan kesäaikana. Minä olen vanhetessani tullut rauhallisemmaksi, turha ja joskus myös tarpeellinen höösääminenkin on jäänyt vähemmälle, ne kellonympäri- uurastukset ovat jääneet unholaan. Oikeasti ei mitään katastrofia tapahdu jos ei jotain tee ajallaan tai ollenkaan. Ehkä kukkaruukut ja työvälineet pitää ainakin sisätiloihin tuoda, etteivät mene pilalle ulkona lumen alla. Tämmöiset ajatukset liittyvät minulla aina tähän vuodenaikaan, on jotenkin väsynyt ja "kypsä" kaikkeen mutta annas olla kun kevät koittaa, silloin sitä jaksaa ja on ihan mahdoton into päällä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä syksy saa aikaan jonkinlaista alakuloa, jollaista harvoin on keväällä. Syksy on kaikknensa eräänlaista luopumista. Pihatyöt on kyllä ihan mukavia, vaikka ajoittain niihin ryytyykin. Tulee ainakin oltua ulkona ja kuntoiltua.

      Poista
  8. Hyvä on syksyllä tehdä mahdollisimman monta hommaa kevään tieltä. Ihan kukkapenkkien putsauksessakin saa monta aikaa menemään. Helppoa on sitten kevään innossa ja riemussa vaan istuttaa. Talvella voi pohtia ja suunnitella, mitä oikeasti haluaa hankkia ettei tule turhia heräteostoksia. Vaikka tuskin niiltä koskaan täysin välttyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä pyrin syksyllä tekemään mahdollisimman paljon, sillä keväällä on tosiaankin mukava aloittaa ikäänkuin puhtaalta pöydältä. Ja silti tekemistä riittää keväällekin ihan riittämiin.

      Poista
  9. Minäkin pyrin tekemään mieheni suosiollisella avustuksella syystyöt mahdollisimman pitkälle valmiiksi, jotta keväällä saa aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, sanoit juuri niin, kuin tuossa ylempänä Irenelle totesi. Eli kiva laittaa syksyllä paikat kuntoon, jotta keväällä voi aloittaa puhtaalta pöydältä.

      Poista
  10. Minustakin tämä kesä meni jotenkin nopeammin ohitse, kuin muut kesät. Yhtäkkiä oli syksy ja tuntui ettei ollut ehtinyt tehdä puoliakaan, mitä oli suunnitellut.
    Mutta onneksi syyskuussa on riittänyt kauniita päiviä ja olen ehtinyt saada puutarhaa enemmän kuntoon ja jopa muutamia uusiakin istutuksia tehdyksi.
    Yritän kitkeä ja siistiä kaikki paikat syksyllä kuntoon, mutta perennat ja pensaiden leikkaukset jätän keväälllä. Olen huomannut, että näin ne talvehtivat paremmin. Ja tykkään talventörröttäjistä. Haluan, ettei piha ole ihan alaston talvisaikaan, kun muutenkin on niin lehdetöntä ja paljasta.
    Meillä tuntuu myös olevan valtavasti hommaa kaikkien pihakalusteiden ym. roudauksessa suojaan. Noita polyrottinkikalusteita voisi kuulemma jättää uloskin, mutta luulen niiden kestävän kauemmin jos ne ovat talvet suojassa.
    Ruukut olen yrittänyt valita niin, että ne kestävät talveakin. On niin mukava katsella edes ikkunasta, jos puutarha on talvellakin koristeellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa sitä lataa kesälle aina niin valtavasti suunnitelmia ja odotuksia, ettei mitenkään kaikkea ehdi. Sitten tulee syksy ja huomaa, että paljon on yhä tekemättä. Onneksi sitä on vuosien myötä oppinut ymmärtämään, ettei yhdessä kesässä valmista tule. Eikä tule eikä tarvitsekaan.

      Tämä syyskuu on kyllä ollut kerrassaan upea. Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt. Melkeinpä voisi sanoa, että nyt on tullut kesän sateista korvausta korkojen kanssa.

      Monet pitävät pihakalusteet ympäri vuoden ulkona, mutta olen huomannut, että niiden suojaaminen tai sisälle vieminen lisää niiden ikää ja vähentää huoltotarvetta. Tänään juuri katselin, millainen määrä hämähäkinverkkoa ja kaikenlaista töhnää pihatuoleihin oli edellisen putsauksen jälkeen kertynyt. On siinäkin oma kevättaikansa, kun voi taas tuolit ja pöydät ulos kantaa.

      Poista
  11. Kyllä tässä ehtii miettiin muuttua vielä moneen kertaan ennen talven tuloa. Pakkaa se väsyttämään ja tympimään syksyn tulo, mutta tosiaan, kaikki minkä tekee nyt, on poissa kevään työlistalta. Tai ainakin niin luulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, keväällä sitä ihmettelee, että miksen tehnyt syksyllä tuota ja tuota. Ja vaikka miten paljon tekisi syksyllä, talven aikana ehtii listaa pidentää enemmän kuin riittävästi.

      Poista
  12. Niinpä, vielä on hyvin aikaa järjestellä pihaa ja pistää rakenteita kuntoon. Hyvä kun kirjoitit tilaavasi kivituhkaa, täytyy muistaa tehdä se myös. Polkuja ehtii hyvin rakentaa näin syksyllä, kun ei ole muita puutarhakiireitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, tämä on erinomaista polkujen rakentamisaikaa ja siihen tuota kivituhkaa tarvitsen. Tilaan suursäkissä, kun pihaan ei voi autokuormaa kipata. Jos jotain jää, se säilyy säkissä kevääseen. Olen todennut, että kivituhkalle on aina jotain käyttöä.

      Poista
  13. Olisihan se järkevää tehdä syksyllä hommia valmiiksi kevättä varten. Siis olisi. Mutta nyt syksyllä on vähän into hiipunut pihatöiden suhteen. Keväällä sitten uudella innolla. Hyviä syyspäiviä!

    VastaaPoista
  14. Minäkin pähkäilin uuden kukkapenkin kanssa, mitä tehdä nyt, mitä vasta keväällä. Alkuun ajattelin kaivaa vain muodon, sitten se yllättäen olikin kaivettu kokonaan;) Ja istutukset päätin jättää kevääseen, mutta alesta löytyi jo jotain värimaailmaan sopivaa, joten muutama perennakin siinä jo on. Ja reunassa kaikki tänä vuonna tilaamani tulppaanit:) Mutta talven aikana suunnitelma varmasti vielä jalostuu...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!