 |
| Sormustinkukka taistelee jään vallasta omenapuun alla |
Ei ole elämä ihan reilua, kun kaikkialta muualta lumet ovat sulaneet kohisemalla, mutta meidän pihassa sitä riittää. Ja jäätä myös. Hiekkakäytäviltäkin löytyy vielä paksua ja kovaa jäätä. Olen sitä käynyt hakkaamassa pois, mutta ei siihen mikään tehoa. Päivittäin on ollut lämpöasteita, joiden vaikuttavuutta kova tuuli on madaltanut. Ja kun yöksi menee pakkasen puolelle, tarvitaan taas puoli päivää aurinkoa, jotta sulaminen käynnistyy uudelleen.
Monet ovat jo esitelleet kukkivia krookuksia ja sinivuokkojakin lumikelloista puhumattakaan. Ihan en sentään suurennuslasia mukaan ottanut, mutta tehokkaasti etsimällä löysin talon päädystä muutaman mullasta esiin tunkevan piipon. Kirjanpitoni mukaan juuri tuossa paikassa ei mitään sipulikasvia edes pitäisi olla. Pitänee vaihtaat tilitoimistoa tai tehdä vähintäänkin reklamaatio epätarkasta kirjaamisesta. No, itseäni saan syyttää.
 |
| Kevätkaihonkukka |
Muutamista paikoista sentään lumi alkaa vähitellen vetääntyä, mutta sen alta paljastuu yleensä sitten jäätikköä. En ole "ennen oli kaikki asiat paremmin" -ihmisiä, mutta talvet ovat kyllä muuttuneet ihan ihmeellisiksi. Ensin ei tule lunta laisinkaan ja sitten, kun se tulee, sen alla ja päällä ja varmaan välissäkin on jäätä. Kevätkaihonkukka sentään jaksaa tunkea itsensä ylös ihan mistä tahansa. Kaipa se kasvaisi napajäätikölläkin.
Kun kerran pihalla ei mitään voi tehdä, päätin ryhtyä maalauspuuhiin. Eteisen ja olohuoneen ruskealla tehostevärillä maalatut seinät saivat jälleen valkoisen pinnan. Kylläpä tuli valoisaa. Siinä ohessa tuli sitten sudittua muutama muukin seinä. 15 vuotta on olohuoneen edellisestä maalauksesta ja päällisin puolin seinät näyttivät ihan siisteiltä. Vaan niinhän siinä aina käy, että juuri maalatun rinnalla vanha näyttää todella kulahtaneelta.
Kyllähän sitä maalia seinälle sutii, vaan kaikki suojateippaaminen, tavaroiden siirtäminen ja listojen irroittelu vasta aikaa viekin. Maalauksen jälkeen sama homma taas toisinpäin. Kaksi päivää maalaamiseen ja oheistoimintoihin vähintäänkin tupla-aika lisää.
Rempan jälkiä siivotessani vaihdoin vielä lakanat ja vein pyykin ulos kuivumaan. Kevään ensimmäinen lakanapyykki kuivui maanantaisessa myrskytuulessa hetkessä. Mikä ihana puhtaan pyykin tuoksu leijailikaan kotiin, kun mankeloin lakanoita takaisin liinavaatekaappiin laitettavaksi.
Juurii eilen Intianmintulle hänen Mielen lumoa -bloginsa sepelkyyhkykuvaa kommentoin, etten vielä ole niiden huhuilua onnistunut kuulemaan. Eikös sitten tänä aamuna Juuson kanssa pikaisesti metsikössä pyrähtäessäni kyyhkynen aloittanut huhuilunsa. Mustarastaiden lurituksesta on saanut iloita jo pidemmän aikaa. Ja viime viikon lopulla sattumoisin vilkaisin työhuoneen ikkunasta, kun kolme joutsenta lensi talomme yli. Sääli, etten ehtinyt ulos kuulemaan niiden ääntelyä. Se vasta kevätmielen saakin nousemaan.
Meinasin tässä jo viikonloppua kaikille toivottaa. Vasta eletään alkuviikkoa, joten ei sentään kiirehditä. Mukavia arkipäiviä siis teille jokaiselle!
Eilen minäkin huomasin ensimmäisten vihreiden lehtien puskevan kukkapenkistä. Sisälläni läikähti lämpimästi!
VastaaPoistaMeilläkin on vielä lunta ja jäätä. Sivutiet ovat vaarallisen liukkaat kävellä, vaikka on piikkikengät jaloissa.
Kevättuulessa kuivuvat pyykit ovat kyllä niin raikkaan tuoksuisia ja melkein siliävätkin helpommin. Jokohan tulevana viikonloppuna saan itsekin kuivata vuodevaatteet ulkona?
Aurinkoista, ihanaa keskiviikkoa Sinulle!
Täällä tiet alkavat olla jo sulia ja isommat kuiviakin. Sen sijaan tallaantuneet metsäpolut ovat jäisiä ja liukkaita, eikä metsään nyt tule mentyä.
PoistaLakanoiden ripustaminen ulos on aina yhtä mukavaa hommaa. Nyt ei sentään mustarastas laulanut naapurin kuusen latvassa, kuten sen myöhemmin taas tekee.
Kiitos Piipe, aurinkoista keskiviikkoa sinullekin!
Kyllä sitä lunta ja jäätä meiränki pihalta viälä löytyy, eikä kukkivista kukista oo tiatuakaa. Maittamattomana orotan omaa vuarua.
VastaaPoistaSoot käyttänykki orotusaijan tehokkahasti hyäryksi.
Tuntui, että on viime hetket maalaamiseen ennen pihatöiden alkamista. Vielä, kun saisi ikkunat pestyä. Varsinkin auringon paistaessa ovat harmaatakin harmaammat.
PoistaSiellähän on keväisiä touhuja sekä sisällä, että ulkona. Keväällä tekisi mieli raikastaa kotia. Vaihdoimme tyttären kanssa muutaman huonekalun ja maton paikkaa eri huoneitten välillä. Sekin jo piristi, vaikkei mitään uutta hommattukaan. Mutta tavaroiden siirtelyn lomassa huomasi, ettei seinätkään ole ihan freesissä kunnossa. Sitä ei niin huomaa, kun kaikki huonekalut ovat paikoillaan. Ei vielä ruvettu maalaushommiin, vaikka mieli olisi tehnyt.
VastaaPoistaAurinkoa ja keväisen valoisia päiviä, sekä sisälle että ulos!
Huonekaluja siirtämällä saakin ihan mukavaa vaihtelua aikaan. Eteisen maalaamista olen pitkään miettinyt, mutta en vain ole saanut aloitettua. Olkkarin seinät olisivat varmaan vielä kelvanneet, mutta uuden maalin saaneen seinän vieressä näyttivätkin tosissaan kuluneilta. Kivalta tuntuu taas katsella puhtaita seiniä. Ihan heti ei raaski edes tauluja ripustaa takaisin. No, pari jo löysi tiensä, mutta uusille paikoille.
PoistaTämä alkukevät on sitten kutkuttavaa aikaa, kun pitää vahtia lumeien sulamista ja varsinkin niitä kasvun merkkejä! Tuskastuttaa kyllä hitaus, mutta ihan oikeasti kevät kyllä etenee sitten kohisten, kun sille päälle ryhtyy : ) Meillä on pihalta lumet sulaneet, mutta kasvua näkyy vasta vähän. Multa on roudassa monissa paikoissa. Tällä viikolla alkaa kuitenkin jo huhtikuu, jipii!
VastaaPoistaNyt alkaa olla tosiaankin käsillä ne ajat, jolloin ei tahdo pihasta pois päästä, kun aina pitää jokaista pudonnutta puunlehteäkin siirtää nähdäkseen, tuleeko sen alta piippoja. Mitenkähän sitä oppisi vain nauttimaan keväästä. Niin, ettei koko ajan odottaisi jotain vielä aurinkoisempaa ja vihreämpää ja kukkaisampaa ja....
PoistaKevät hidastelee.
VastaaPoistaUlkona kuivunut pyykki tuoksuu niin raikkaalle.
Kivaa keskiviikkoa!
Kaiketi tämä on sitä joka vuotista keikkumista. Ihanaa kuitenkin, että ollaan jo näin pitkällä.
PoistaMukavaa keskiviikkoa sinullekin!
Meillä on myös vielä lunta ja erityisesti tuota jäätä. Joidenkin kukkapenkkien päällä on paksu jääkuori, joka hieman huolestuttaa. Mutta ensimmäinen piippokin on bongattu. Pyykki liehuu täälläkin!
VastaaPoistaSitä jäätä on meilläkin ja se huolestuttaa kovin. Ihmeellistä, että jääkerroksia on jopa kohopenkeissä ja lumikerroksen alla. Toivottavasti ei taas tule vaurioita ja kasvimenetyksiä.
PoistaPyykin ripustaminen ulos kuivumaan on monella tavoin mukavaa. Ei tarvitse viikata lakanoita pieneen pyykkitelineeseen monikerroksisina ja hitaasti kuivuvina kasoina.
Meillä on myös lunta ja tosiaan ihan älyttömästi jäätä! Minuakin hieman huolestuttaa kuten Cheriä tuossa yllä se että istutusaluieissa on myös hurjat jääkerrokset.
VastaaPoistaSuoraan sanoen olen niin kadehtinut muissa blogeissa näkemiäni lumikelloja ja muita piippoja. Jotenkin tympii ihan kympillä nyt, eikä koiran kanssa ulkoilukaan oikein huvita (pakko kuitenkin lähteä) Aamupäivällä koira on oleillut pihalla, mutta jokapäiväinen lenkki olisi lähdettävä tekemään. Hirvittää jo valmiiksi kun on niin liukasta, vaikka liukuesteet kengiin on olemassa.
Sitä jäätä on meilläkin paksuja kerroksia. Kuten tuossa Cherille kommentoin, kummastuttaa, että jäätä on jopa kohopenkeissä ja lumen alla. Ei ole vielä aikoihin toivoakaan mistään lumikelloista. Onneksi sipulikukat ottavat kyllä nopeasti kiinni varhaiset kaimansa, kun maa alkaa sulaa.
PoistaEnpä ole minäkään saanut itseäni mihinkään lenkille. Odotan niin kovasti, että pääsisi pihassa jotain tekemään, mutta ei vielä toivoakaan.
Meiltä on jo kaikki lumet sulaneet, mutta vähän pelkään että jos luvattu pakkasaalto saapuu, meidän sipuleiden piipot ja lumikellot tykkäävät pahaa.
VastaaPoistaTulipas teille ihanan raikas valkoinen seinä!
Öisin näyttää olevan ihan kunnolla pakkasta. Aika hyvin sipulikukat kylmyyttä sietävät. Minun lumikelloni ovat vielä hangen alla.
PoistaKolme kerrosta maalia tuo ruskea seinä vaati, mutta nyt on vaihteeksi valkoista ja valoisaa.
Yöpakkaset saisivat loppua, nopeammin pääsisi lopuistakin talven merkeistä eroon.
VastaaPoistaKrookukset meillä kyllä kukkii iloisesti, mutta kevätkaihonkukka hidastelee.
Mukavaa viikon jatkoa!
Kiitos Sirpa!
PoistaHuomasinkin blogistasi, että sinulla jo krookukset kukkivat. Yöpakkasia on luvassa tulevinakin öinä, joten ei tässä ihan vielä vihreyttä yllin kyllin saada.
Oi sehän on jo kevät pitkällä siellä kuitenkin, aivan kuin kesä kun pyykit ulkona kuivumassa ja niihin tulee ihana tuoksu! Hyvää loppuviikkoa ja huhtikuun vaihtumisen odotusta!
VastaaPoistaKiitos, samoin sinulle Pelaguu!
PoistaOnhan täällä jo paljon kevättä näkyvissä ja kaiken aikaa lisääntyy. Sitä on vain turhan malttamaton joka ikinen kevät.
Tuulisina päivinä pyykit kuivuvat hyvin ulkona, vaikka ei kovin lämmintä olisikaan. Helpompi mankeloidakin, kun eivät ole aivan rutikuivia.
Siis aivan sama meillä! Lunta ei tosin ole ollut enää pariin viikkoon, mutta jäätä on vielä monessa paikassa! Melkein mitään piippoja ei ole näkyvissä!
VastaaPoistaKasvihuoneeseen sain sentään luotua illuusion keväästä ja vaivaa itselleni kun täytyy muistaa illalla laittaa lämmitys, etteivät ne kasvit palellu siellä. Viime yönäkin oli 7 astetta pakkasta!
Heti kiinnitti huomioni, kun kirjoitit mankeloivasi lakanat. Minäkin mankeloin aina lakanat ja pyyheliinat, tulee niin ihanan sileää. Jostain taannoin luin, että nykyään kukaan ei mankeloi, vähän nuoremmat eivät edes tiedä, mikä mankeli on, saati omista sellaista :D Oli kuinka epätrendikästä tahansa, minä ainakin mankeloin!
Meillä on peipponen laulanut oikein sydämensä kyllyydestä pari päivää tuossa pihakoivussa! Pirteyden huippu suorastaan!
Kävinkin ihastelemassa kasvarinne avajaiskuvia. Taisi jäädä kommentoimatta, kun tuli aamulla kiire lähtöön. Piti kysymäni, millainen lämmitys kasvarissanne on? Ja pysyykö lämpö hyvin sisällä, kun nuo kasvarit eivät kuitenkaan ole kovin tiiviitä?
PoistaMinulla on jo toinen mankeli menossa. Ei se ensimmäinenkään rikki mennyt, mutta anoppi luopui omastaan, eikä minulla ollut kahdelle käyttöä, joten myin vanhemman pois. Olen myös kuullut, ettei nuoret välttämättä edes tunnista mankelia. Käymme silloin tällöin ystäväni kanssa periaatekeskustelua mankeloinnin tarpeellisuudesta. Hän ei mankeloi, eikä silitä. Ei kuulemma ole tarpeellista. Ei ehkä tarpeellista, mutta on ne liinavaatteet vaan niin paljon siistimpiä mankeloituina. Äitini mankeloi aina liinavaatteet, joten olen tainnut periä tavan jo kotoa. Onneksi kaikkien trendien perässä ei tarvitse juosta, aion nimittäin jatkaa mankelointia minäkin.
Iloisia pikkupiippoja jään keskellä, meillä ei ole edes niitä, vaikka lumi onkin jo kaikonnut lähes tyystin. Remppa piristää, vaikka vähän hermoja kiristääkin ne aikaavievät pohjatyöt. Hyvä tuli ja terkut Juusolle!
VastaaPoistaJuso kiittää terkuista! Joskus se on ollut säheltämässä maalipönttöjen lomassa, mutta tällä kertaa veteli hirsiä ikkunalaudalla.
PoistaRemppa tuppaa välillä vähän stressaamaan, mutta lopputulos vie negatiiviset tunteet mennessään. Nyt taas näyttää hyvältä.
Nuo pienet kasvien pilkahdukset lumen alta olivat minullakin se ensimmäinen kevään merkki siirtolapuutarhalla, siitä se alkoi. Maalaaminen kyllä aina piristää.
VastaaPoistaNiitä piippoja onkin todella mukava etsiskellä. Ja kaduilla kulkiessa katse etsii pientareilta leskenlehtiä.
PoistaMeillä riittää myös lunta ja jäätä, joten et ole ainoa kärsivä 😉 Muutaman tulppaaninpiipan löysin pihaa tutkiessa. Mutta kyllä tässä mennään kovaa kohti kesää, ei huolta!
VastaaPoistaValon määrä oli tänäänkin niin huikea, että piippojen vähäisyydestä huolimatta voi vain nauttia saapuvasta keväästä. Niin se on.
PoistaMeillä on myös jäätä puutarhassa. Etupihalla kukkii, mutta mitään puutarhahommia ei voi vielä tehdä.
VastaaPoistaOnneksi niitä puutarhahommia ehtii tehdä sitten myöhemmin. Sinulla taitaa olla opiskelutkin kiivaimmillaan.
PoistaKyllä tuo kevät osaa pitää meitä jännityksessä :)
VastaaPoistaLuin viime vuoden mökkipäiväkirjaa. Täsmälleen vuosi sitten olin lapioinut terasseilta ja portailta lumet. Nyt ei ole mitään lapioitavaa, eikä edes harjattavaa.
Ajattelin kun luin mankeloinnistasi, että ihanaa kun löytyi mankeloija-kolleega, etten sentään ole ainoa :)Mankeloin jo kolmannessa polvessa :)
Huomasin sitten onhan meitä kolme perinteitten jatkajaa :)
Aika samanlaisia nämä keväät loppujen lopuksi ovat. Muisti vain tekee tepposiaan ja jokainen kevät tuntuu oikealta ja myöhäiseltä.
PoistaOn meitä mankelinaisia varmaan enemmänkin, mutta kovin yleistä se ei nykyisin taida olla. Kun sileisiin lakanoihin on tottunut, ei vaan voi ryppyisten väliin mennä. Mankelointi on sitä paitsi todella helppoa ja nopeasti tulee valmista.
Jotenkin lohduttavaa kuulla, että muillakin on vielä pihalla lunta ja jäätä. Ei viitsi edes kurkkia sinne, kun ei sieltä kuitenkaan vielä mitään merkittävää löydy. Ihan kuin kevään tulo olisi oman pihan kohdalla pysähtynyt! Onneksi sentään lintujen laulua kuuluu... Aurinkoisia päiviä sinullekin!
VastaaPoistaLinnut konsertoivat nyt niin upeasti, että jo ihan sen takia pihalla kannattaa pyörähtää. Mitään vihreää siellä ei juurikaan ole.
PoistaElä hättäile. Nythän on ihan vielä talvi- ainakin meillä. Aamulla oli liki 15 astetta pakkasta ja päivällä ei juuri mene plussalla, vaikka aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Itse en ole nähnyt vielä yhtään krookuksen alkuakaan nousevan maasta. Malttia, malttia. Viikonloppuna näin sepelkyyhkysen talon viereisllä pellolla, mutta muista muuttolinnuista ei ole vielä mitään havaintoa täällä.
VastaaPoistaMalttia nyt tarvitaan. Auringonpaiste hämää sen verran, että sitä kuvittelee kevään saapuneen. Yöpakkaset pitävät huolen, ettei sulamista kovin laajasti tapahdu. Joka vuosi sorrun samaan kiirehtimiseen, vaikka kuinka lupaan nauttia jokaisesta hetkestä.
PoistaToivon teidän pihalle oikein superlämpöaallon, joka murtaa jäätä ja lunta. Joskus on tosi pitkästyttävää odottaa juuri sitä aikaa, kun mitään ei vielä oikein näy.
VastaaPoistaKiitos, varsinkin sen jään sulattamiseen taidetaan superlämpöaaltoa tarvitakin. Kyllä se tästä hissukseen etenee, kunhan malttaa odottaa.
PoistaOdottavan aika on pitkä! On meilläkin vielä ihan ihmeellisiä jäälaattoja pihalla. Joka päivä töistä kotiin tullessani toivon, että lumet olisivat sulaneet pihasta, mutta ei, kaukaa jo näkee että vielä on valkoista.. Muutamista sulaneista paikoista tulee otettua kaikki ilo irti :)
VastaaPoistaSielläkin kuitenkin jo puskee piippoja, eli lupaavalta näyttää!
Muutamia piippoja tosiaan on jo ilmaantunut. Ja eilen löysin raparperista punaiset alut. Aikamoisia sissejä, kun keskeltä jäätä murtavat itsensä esiin.
PoistaTäälläkin kovasti odotellaan lumien sulamista, rinteissä on vähän jo paljasta maata muttei sielläkään todellakaan mitään krookuksia näy - katselin tänään nenä melkein kiinni maassa :D Kaipa se kevät tulee sitten kun on sen aika, vielähän eletään maaliskuuta mutta huhtikuun aikana ainakin soisin jo pihamaan alkavan sulaa. Mieli on kuitenkin niin malttamaton ..
VastaaPoistaRinteessä meilläkin lumi on lähtenyt sulamaan. Tasamaalla on paikoitellen vielä aikamoisia lumimääriä. Kunhan yötkin tästä lämpenevät, sulaminen varmasti kiihtyy.
PoistaKyllä se kevät sieltä tulee ja kohisten. Uskomatonta miten kevät etenee eri tahtiin vaikka välimatkat saattavat olla pieniä. Piippoja ei näy vielä minullakaan, vaikka kirjanpidon mukaan olen jotain sipuleita maahan tökännyt, vai olenko vain hätäinen 😊
VastaaPoistaVarmasti toisten julkaisemat lumikello- ja krookuskuvat innostavat odottamaan samaa suoritusta omalta pihalta. Sopivan lämpöinen paikka, niin johan kukkii. Meillä ei oikein sellaisia paikkoja ole. Turha näköjään verrata, kun itse kunkin pihat ovat kovin erilaisia - ja eri paikoissa.
PoistaMeillä kans kevättä odotellessa maalattiin seiniä ja laitettiin uutta lattiaa. Vielä pitäisi ehtiä maalata keittiön kaapit ennen puutarhatöiden alkua. Sitten passais pitkäksi aikaa. Kyllä se vain piristää, kun on uudet kolhiintumattomat pinnat!
VastaaPoistaTotta, hetken on todella tyytyväinen olo, kun katselee puunattuja paikkoja. Punatiilitakka pitäisi vielä maalata, mutta edelleen Ukkokulta ei ole suopea ajatukselle. Taitaa jäädä tältä keväältä.
PoistaVoihan kevät. Kyllä se teillä on niin aina aikaisin. Ihanaa kun kasvit alkavat pukkaamaan vihreyttään. Kyllä valkoinen maali tekee ihmeitä valonmäärälle.
VastaaPoistaVähän kevät nyt näyttää keikkuvan sinne tänne. Tänään herättiin lumisateeseen, josta vieläkin maassa on valtaosa.
PoistaValkoinen on hyvä perusväri, johon saa vaihtelua vaikkapa tekstiileillä. Valoisaa tosiaan tuli, kun ne kaksi ruskeaa seinää palautuivat jälleen valkoisiksi.
Aika hitaasti meiltäkin lähtee jäät ainakin varjoisimmista paikoista. Monessa blogissa tosiaan kukat tunkevat jo maan läpi. Kyllä meillekin joskus, kunhan jaksetaan odottaa!
VastaaPoistaKevät tulee kaikille, niin se on. Välillä vain maltti unohtuu jonnekin.
PoistaTäälläkin ollaan odottavalla kannalla, vain joitakin piippoja näkyvissä...
VastaaPoistaAamulla on ihana lähteä töihin, kun linnut jo laulavat lähi puissa. Kuuluu talitinttien ja viherpeippojen ääniä, mutta mustarastasta en ole vielä kuullut.
VastaaPoistaOdottavan aika on pitkä, mutta onneksi intoa sitten löytyy ja laittaa kotona uutta ilmettä.. Ihanata viikonloppua sekä alkanutta huhtikuuta!
VastaaPoistaSitä jäätä minäkin kiroilen täällä, mutta onneksi sekin sulaa vähitellen. Maalaamalla saa nopeasti uutta jälkeä, mutta todellakin ne esivalmistelut vievät tuhottomasti aikaa...
VastaaPoistaKevään eteneminen on tosiaan hieman verkkaista, mutta onneksi huomiselle on luvattu jo lämpimämpää. Sitä odotellessa.
VastaaPoistaTämä on ihanaa ja kamalaa aikaa, vähän jo lupauksia kasvun ihmeestä ja sitten vielä talven viimeiset kuristusotteet... Ulkona kuivuva pyykki on yksi kevään parhauksista!
VastaaPoista