Turun puutarhamessuilla

Yleiskoristelualue on ammattiopisto Livian opiskelijoiden tekemä.

Voitin Mielen lumoa -blogin arpajaisissa liput Turun puutarhamessuille. Lämmin kiitos Intianmintulle, joka onnettarena soi minulle houkuttelevan tilaisuuden ajella katsomaan hieman eri tavoin toteutettua virittäytymistä uuteen puutarhakauteen. Matkakumppanikseni sain naapurin Maritin, jonka kanssa jo viime kesänä tuli harrastettua useampi puutarha-aiheinen retki.

Yleiskoristelualueen teemana Koti puutarhassa

Aiemmin olen käynyt ainoastaan Helsingin kevätmessuilla ja sinne toki aion suunnata tänäkin keväänä. Itse asiassa jo kuluvalla viikolla. Turun messut on vähän pienempi, mutta ihan kompakti tapahtuma, jossa riitti katsottavaa yhdelle päivällä sopivasti. Enimmäkseen tuli pyörittyä A-salissa, jonne valtaosa kasvillisuudesta oli keskittynyt. Toki kävimme tsekkaamassa muidenkin salien annin, mutta meri veneineen tai mökkiaihe iglusaunoineen eivät nyt niin kovin kiinnostaneet.

Messuilla pitäisi aina tehdä ensin yleiskierros ja sen jälkeen palata itseään kiinnostaviin kohteisiin. Valokuvaamisen suhteen messut ovat sunnuntaiharrastelijalle hankala paikka, sillä ihmisiä on kaikkialla ja joka paikassa kaikenlaisia kylttejä ja ylimääräisiä härpäkkeitä. En ole laisinkaan innostunut kuvankäsittelijä, joten yritän pärjätä lähinnä rajauksella. Niinpä jo kuvausvaiheessa on pakko yrittää löytää sellainen kuvakulma, jolla minimoi kaiken ylimääräisen ja kuvaan kuulumattoman pois. Alkuun en oikein osannut kuvata yhtään mitään ja sitten räpsin sinne tänne. Virittäydyin kuvausmoodiin vasta loppumetreillä, jolloin koko päivän messuilu alkoi jo tuntua jaloissa.

Päällimmäisenä messuista jäi mieleen hyötyviljely. Kukkaistutustenkin lomassa oli runsaasti yrttejä, mutta myös erilaisia ruohoja. Muutamissa kohteissa katselin jättikokoisten tomaattien ja kurkkujen aika pientä multatilaa ja näiden hyötykasvien sijoittamista pieneen tilaan ylipäätään. Kuten tuossa yläkuvassa näkyy, kurkunkin saa mahtumaan mukavasti aika kapeaan paikkaan. Pohdin, josko jatkossa hyödyntäisin talon lämpimän seinustan tomaattien kasvattamiseen istuttamalla tomaatit viljelysäkkiin, jonka taasen sujauttaisin sopivasti säkin peittävään laatikkoon.

Kukkakauppa Bronco oli sisustanut kokonaisen 8 metrin korkuisen seinän täyteen parveke ja terassi-ideoita. Harmi, ettei yksityiskohtia päässyt tutkimaan yhtään lähempää ja zoomittomana kuvaaminenkin oli hankalaa. Kukkakaupan linkistä pääset heidän kotisivuilleen ihailemaan yksityiskohtaisempia kuvia. 

Tämä Broncon porrasistutus oli minusta jotenkin niin rauhoittava ja kaunis. Tykkään tällaisista harmonisista asetelmista, mutta itse en osaa sellaisia luoda.

Jaloleinikki eri värisenä on selvästi tämän hetken hittikukka. Sitä näki niin maljakoissa kuin ruukuissakin. Kaunis se onkin.

Oravankesäpesän kaksi laatikkoa edessä, vasemmassa yläkulmassa Puutarhassa-blogin laatikko

Neljä puutarhabloggaria oli toteuttanut omat istutusideansa yhteistyössä Kekkilän ja Flörin (entinen Kauppila) kanssa teemalla Unelmien viljelylaatikko. Mukana olivat:

OravankesäPesäwww.oravankesapesa.net
Mama`s Garden www.kotipuutarha.fi/mamas-garden
Puutarhassa puutarhakamari.blogspot.fi
House no 465 www.houseno465.blogspot.fi

Mama´s Gardenin idea

Helsingin messuilla on aina myynnissä jättimäiset määrät tulppu- ja ruusupuntteja. Turussa niitä ei juurikaan näkynyt. Sen sijaan kukkivia hortensioita oli sekä myytävänä, että myös runsaasti eri paikkojen koristeluissa.

Puutarhamessuille tuttuun tapaan myös hollantilaiset olivat mukana juurakoineen ja mukuloineen. Myynti ei syystä tai toisesta ollut nyt niin intensiivistä, mihin Helsingin messuilla olen tottunut. Mukuloita ja sipulipussukoita pääsi ihan rauhassa tutkimaan ja käsissään punnitsemaan ilman, että joku oli haukkana tekemässä kauppaa. Minusta asiakkaan tutustumisrauhaa kunnioittava myyntitapa tuntuu mukavammalta. Oli aikaa ajatella ja puntaroida ilman tunnetta, että setelit on oitis kaivettava esiin kukkarosta.

Tällä kertaa en osallistunut "liljabingoon", enkä tullut ostaneeksi muitakaan mukuloita. Ajattelin käyttää Turun messut enemmänkin katselemiseen ja suunnitelmien hiomiseen ja ajoittaa mahdolliset ostokset Helsingin messuille. Sorruin sentään yhteen pionin juurakkoon, sillä ne olivat aivan jättimäisen kokoisia. Alexander Fleming lähti pussissa kotiin.

Siemenkauppiaita oli aika vähän, enkä löytänyt valikoimista niitä, jotka olin listannut messuhankinnoiksi. Siemenhankintojen osalta jäi siis painetta Helsingin messuille. 

Olkoon kukin mitä mieltä tahansa, mutta minusta siemenet ovat aika kalliita. Ainahan sitä yhden pussin raaskii ostaa, mutta jos hankittavia on useampia, se jo tuntuu kukkarossa. Olisin tykännyt, jos siemenpusseissakin olisi ollut jonkinlaisia ryhmäalennuksia. Esimerkiksi viiden pussin ostajalle kuudes kaupan päälle tai jotain vastaavaa. Ilmeisesti siemenet käyvät kaupaksi ilman kummempia myyntikikkojakin.

Pioninjuurakot olivat komeita

Taimistoja ja taimikauppiaita messuilla oli minusta melko vähän. Muutama Turun alueen suurin luonnollisesti. Taimihankintojen kannalta se ei ehkä ollut niin kovin suuri haitta, sillä missäpä säilytät kuukauden tai kaksikin vaikkapa isokokoisia taimia ennen mahdollisuutta istuttaa ne maahan. Toisaalta messuthan ovat erinomainen paikka löytää uusia taimistoja ja tutustua niiden valikoimiin.

Kaikenlaista härpäkettä oli näilläkin messuilla kaupan. Osa toki hyvinkin pihaan ja puutarhaan nivoutuvaa, mutta yllättävän paljon myös vaatteita, koruja ja kaikenlaista muuta, minkä yhteys messujen aiheeseen ei minulle avautunut. Tulihan sitä muutakin sitten tutkittua, mutta kenties olisin sen tilalla mieluummin katsellut vaikkapa sekatööreja tai puutarhajalkineita. Kaikki pienikokoiset oksasakseni ovat elämänsä lopputaipaleella ja olin valmistautunut tekemään tuttavuutta uutuuksien kanssa. Vain yhteen oksasaksikauppiaaseen törmäsin, mutta ei tullut kauppoja.

Viimeisenä ennen pois lähtöä osallistuimme äänestykseen, jossa valittiin lukuisista erilaisista kenkiin tehdyistä kukka-asetelmista kaunein. Samassa tilassa oli näytteillä myös kukista ja kasveista kootut tai niillä koristellut puvut. Lähdön tiimellyksessä minulta jäi selvittämättä, kenkäasetelmien ja pukujen tekijät. Olisiko kyseessä ollut Suomen Kukkakauppiasliiton Varsinais-Suomen piirin työtä?

Unohdin messuille lähtiessäni tulostaa näyttelyaluekartan. Siitä olisi ollut apua, vaikka alue ei niin kovin suuri olekaan. Sisääntuloaulassa oli iso kartta, mutta eipä niitä yksityiskohtia myöhemmin enää muistanut. Kovin paljon ostoksia en tehnyt, mutta yllättävän monella kauppiaalla maksupääte lakkoili. En ollut varautunut kovin runsaalla setelinipulla, joten pari ostosta jäi maksupääteongelmien vuoksi tekemättä. Minun kannaltani sinänsä hyödyllistä, sillä nyt on vajaa viikko miettiä, olivatko edes tarpeellisia ostoksia.

Mennen tullen vettä satoi aivan kaatamalla. Vesisade loppui oikeastaan vasta oman kunnan alueelle saavuttuamme ja loppumatkan meitä saatteli sankka sumu. Sateinen lauantaipäivä sujui varsin mukavissa merkeissä. Naapurin Marit oli oivallista matkaseuraa, kiitos hänelle! Kiva oli myös törmätä messuilla useampaan Kati-nimiseen blogituttuun ja muutamaan muuhunkin tuttuun. Jotenkin yhteinen kiinnostuksen aihe saa ihmiset tutustumaan ja tarinan lentämään, vaikka aiemmin ei niin hyvin olisikaan toinen toistaan tuntenut. 

Kevään messukausi on siis korkattu ja hyvin harjoitelleena jatkan turneeta Helsingissä. Tässähän alkaa jo olla ihan kunnolla kevätfiilis!