 |
| Sinivaleunikko - Meconopsis betonicifolia |
Uutisten mukaan terminen kevät alkoi Etelä- ja Lounais-Suomessa jo reilu kuukausi sitten eli ennen maaliskuun 15. päivää. Sen jälkeen kevät ei sitten ole edennyt laisinkaan, vaan on pysynyt paikalleen jämähtäneenä. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolella. Kevään hitaan etenemisen havaitsemiseen ei edes Ilmatieteen laitosta tarvita. Jokainen huomaa sen ulos mennessään.
 |
| Tarhakylmänkukka - Pulsatilla vulgaris |
Sipulikukkien väri-ilottelua on saanut odottaa pitkään ja hartaasti. Piippoja nousee mullasta jotenkin harvakseen, eivätkä ne näytä millään jaksavan avautua. Kaipa minäkin piippojen sijassa pysyttäytyisin mieluummin mullan turvallisessa maailmassa.
Pientä eloa sentään penkeistä välillä löytää. Päivänliljapenkistä löysin kaksi pikkuruista karvakaverusta eli ihan itse siemenestä kasvattamani sinivaleunikot ovat selvinneet talvesta ja kurkistavat mullasta. Samoin Pikkupuutarhan Kivipenkissä ovat nousseet kumpainenkin loppukesästä sinne istuttamani tarhakylmäkukka. Toisen pitäisi olla rubra eli punainen.
Ristiturvatko kenties, vai mikä otus on käynyt napsimassa osan piipoista. Ainakin posliinihyasintit maistuvat jänöille, sillä jättävät usein papanalahjansa siihen viereen.
 |
| Sinivuokko - Anemone hepatica |
Sinivuokotkaan eivät pidä mitään kiirettä nuppujensa avaamisella. Yksi ainokainen sentään uhmaa koleita ilmoja muiden pysytellessä tiukasti nuppuisina.
 |
| Leskenlehti - Tussilago farfara |
Leskenlehtihavaintoja on jo raportoitu pidemmän aikaa, mutta minun ensimmäiseni osuivat silmiin viime viikolla. Auringossa niitä kukkii ojien pientareilla keltaisenaan, mutta pilvisenä päivänä voi joutua hetken etsiskelemään. Hyvin nuppuiset leskenlehdet naamioituvat karikkeeseen.
Lauantaina uskaltauduimme poistamaan jänisverkot pihan puilta ja pensailta. Jos vaikka tuulet laantuisivat ja lämpiäisi niin, että saisi vihdoin alapihankin kunnolla haravoitua. Kukkapenkeistäkin on vielä valtaosa siivoamatta. Niiden siistimiseen tarvittava multa on vielä jäässä. Suursäkin reunamilta olen saanut kaavittua sen verran, että multaa on riittänyt etupihan kukkapenkkeihin.
Myös alapihan lehtikompostit ovat umpijäässä. Ne pitäisi tyhjentää ja siirtää toiseen paikkaan mahdollisen aidan rakentamiseksi. Metsän kaatumisesta tuli paljon ylimääräistä hommaa verrattuna normikevääseen. Lisäksi olen edelleen muuttuneesta tilanteesta jotenkin niin ymmälläni, että töihin tarttuminen kangertelee. Eiköhän se tästä.
Löysit sentään aika monta "ilonpisaraa".
VastaaPoistaHarmittaa tosi paljon, kun mikään ei tunnut edistyvän.
Jospa ensi viikolla, en viitsi katsoa ennusteita :)
Jokaisesta piiposta ja mullan pintaan ilmestyneestä kasvista jaksaa iloita, mutta koleasta säästä sitten taas ei. Päivä toisensa jälkeen ajattelee ja toivoo, että josko tänään jo olisi lämpimämpää. Paljonhan pihalla voisi jo tehdä, mutta lämpimän sään ja kevään etenemisen odotus jotenkin syö naista ja hänen energiavarantojaan.
PoistaPaljon löysit kuitenkin kevään airueita pihaltasi vaikka on niin koleaa. Minullakin on tulossa muutama sinivaleunikko siemenestä mutta ovat aika ruikuleita vielä. En ole niitä aikaisemmin kasvattanut joten en tiedä minkä kokoisia niiden pitäisi nyt olla, josko edes kulkivat ensimmäisenä vuonna.
VastaaPoistaTäälläkin lähti muutama pihapihlaja pois pihalta joten tiedän suunnilleen tunteen, kun yhtäkkiä tuleekin pihalla uusi tilanne eteen. Katselin ojan vierellä olevia pajuja sillä mielellä josko alkaisi pajuaitaa kasvattamaan näköesteeksi, en tiedä..
Sinivaleunikkoni eivät ehtineet kukkaan ensimmäisenä kesänään. Istutin ne kukkapenkkiin vasta loppukesästä ja jännitin, selviävätkö edes talvesta. Selvisivät ja kukkivat viime kesänä. Aiemmat yritykseni sinivaleunikon kanssa ovat menneet pieleen, joten iloitsen näistä karvavauvoista nyt sitäkin enemmän. Ovat muuten tänä keväänä aikaisempia ja tuhdimpia, joten sinuna olisin toiveikas.
PoistaKuulin tuon saman uutisen töissä ohimennen, siinä sanottiin myös ettei terminen kevät ole vielä tullut Keski-Suomeen. Joo, ei tosiaan :D
VastaaPoistaKyllä, uutisen mukaan terminen kevät on alkanut vasta Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ei tuolle säälle mitään voi, mutta ihan hirveästi siihen joka vuosi lataa odotuksia. Eikä sillekään mitään voi.
PoistaMuuttunut ympäristö saa varmasti ajattelemaan pihan toiminta uudella silmällä. Jäistä on meilläkin eikä tietoakaan kunnon keväästä. Eikä näy tarhakylmänkukkia vaikka ovat kasvaneet jo monta vuotta puutarhassa. Ehkä eivät uskalla nousta vielä.
VastaaPoistaPiipot tuo toivoa että kyllä se kevät herää vaikka myöhässä. Ja voihan olla että tänä vuonna kukkii taas tulppaanit ja juhannusruusu yhtä aikaa kuten pari vuotta sitten kun oli viileä kevät ja alkukesä.
Pari vuotta sitten oli tosiaan tulppaanit ja juhannusruusu kukassa samanaikaisesti. Silloin tulppujen kukinta oli muutenkin runsasta ja se kesti pitkään.
PoistaYhtäkkiä noita kasveja mullasta ilmaantuu. Ensin ei näy mitään ja seuraavana päivänä onkin jo selvästi esillä. Siksi noita pihakierroksia kannattaakin tehdä usein. Jos yksi päivä jää väliin, yllätyksiä löytyy. Tosin tänä keväänä hitaus on merkille pantavaa.
Sullahan on kivasti jo ensimmäisiä bongattavia pennkipunnertajia! Meilläkin ensimmäinen perennapenkin nurkka kurkistelee hangen alta ja siellähän on pientä elämääkin nähtävissä. Nuo sinivaleet on kevään söpöisimpiä löytöjä.
VastaaPoistaTuskailin, ettei meiltä lähde lumet ikinä. Kyllä ne aina vappuun mennessä pääosin ovat lähteneet ja nyt valoisuuden ja tuulisuuden vuoksi tahti kiihtyi selvästi. Sen sijaan maa, kompostit ja multasäkit ovat hämmästyttävän kohmeiset. Yöpakkaset lienevät tehneen tehtävänsä.
PoistaHuh, tosi myöhään tuntuvat olevan pihat ja kompostit umpijäässä. Kyllä metsäisillä pohjoisrinteillä huomaa joka vuosi kevään tulevan myöhään, mutta nyt se on myöhään vähän kaikenlaisilla kasvupaikoilla... ja tänään viimeksi taivaalta tuli lunta.
VastaaPoistaIhania nuo karvaiset, vau, sulla menestyy valeunikko!
Täällä ei sentään tänään tullut lunta, mutta aika arktiselta ilma edelleen tuntuu. Kevättä odottaa aina niin valtavasti, joten tämä hitaus on yhtä kidutusta.
PoistaSinivaleunikkomenestykseni on vielä varsin tuoretta laatua. Aiemmin en ole niiden suhteen onnistunut, joten nämä jo toisesta talvesta selviytyminen tuntuu isolta plussalta.
Olen miettinyt onko meidän sipulipenkissä käynyt myyrä, vai onko syynä kylmä kevät. Sipulikukkia , kuten krookuksia, on meille ilmaantunut todella vähän.
VastaaPoistaHarvinaisen vähän minullakin on edes piippoja. Tässä vaiheessa pidän syynä kylmyyttä. Tosin olopihan yhdessä penkissä on pyöreitä koloja, joiden pelkään olevan myyrän tai hiiren tekosia. Toivotaan parasta kumpikin. Siis mieluummin kylmyys, kuin jyrsijät.
PoistaRusakot ovat täälläkin tehneet tuhojaan, tuore vihreä on kelvannut, mm. tellima ja harjaneilikka. Ja samanlaiselta karvapallerolta näyttää minunkin sinivaleunikkoni, elämäni ensimmäinen ja itse siemenestä kasvatettu.
VastaaPoistaEikös olekin upea onnistumisen tunne löytää talvesta selviytyneitä karvapalleroita - ja vieläpä ihan itse siemenestä kasvatettuja. Voittoisa fiilis, pakko tunnustaa.
PoistaIhania lupauksia keväästä. Nyt alkaa jo pikkuhiljaa uskoa, että kyllä se kevät tulee.
VastaaPoistaParina yönä ei ole ollut pakkasia ja hivenen tuntuu, kuin olisi lämpimämpää. Siinä on jo syytä iloon ja toivoon.
PoistaEtenee kyllä hitaasti, mutta kuitenkin lähes joka päivä löytää jotain uutta!
VastaaPoistaJa nyt jokainen uusi löytö saa aikaan mahtavan onnistumisen tunteen. Ihminen on kyllä aika mukautuvainen.
PoistaKevään pieniä-suuria ihmeitä!
VastaaPoistaJa karvaiset pienet ystävät kuin puutarhan peikon poikasia!
Aurinkoa viikkoosi!
Kiitos, aurinkoa täällä on ollutkin aika mukavasti, mutta voisitko puhaltaa sieltä vähän lämpöä joukkoon.
PoistaMeillä suli eilinen viisisentinen lumikerros tänänn pois ja heti löytyi vaikka mitä piippoja. Omassa päässä ulkona on pidettävä vaikka SuloVilenin pipoa, on sen verran vilpoista. Täällä (Tampereen seutu)kukkii sinivuokot monessa paikassa.
VastaaPoistaViime vuonna olikin lämmin toukokuu. Sain tomaatit kasvariin harvinaisen aikaisin. Ei näistä säistä tiedä, joten toivotaan lämpimämpää. Sulo Vilen taisi pitää pipoaan ympäri vuoden.
PoistaKyllä kai se tästä vielä lämpeneekin. Jospa toukokuussa olisi jo niitä parinkymmenen asteen päivä, kuten viime keväänä. Maa on jäässä, vesisade varmaan sulattaisi. Oikein mukavaa vapunalusviikkoa sinulle😃
VastaaPoistaLämpenee toki. Sitä on vain niin malttamaton ja tuntuu, että kevättä on jo muutenkin odottanut pitkään. Vesisade voisi tosiaan sulattaa niin maata kuin kompostitkin. Ja pilvisellä säällä ei ehkä ole yölläkään niin kylmää.
PoistaVappu on tosiaan ihan ovella. Täytyypä muistaa ostaa munkkirasvaa.
Piippoja nousee jo lupaavasti, mutta tunnelma ei ole silti kovin keväinen. Meillä tuli tänään aamulla lunta ja maa oli valkoisena. Pyh!
VastaaPoistaAurinkoista ja lämmintä uutta viikkoa!
Ai, sielläkin tuli lunta. Täällä sentään paistoi aurinko, mutta koleaa oli silti. Pitäisi hyödyntää tämä "odotusaika". Nyt menee turhaa energiaa kylmyydestä surkutteluun.
PoistaKyllä se tästä vielä iloksi muuttuu.
Niinpä, ulos ei voi ajatellakaan menevänsä kuvailemaan ilman hanskoja ja villasukkia saappaissa. Ryhdyin jo pesemään talvivaatteita sivuun laitettavaksi, mutta totesin turhaksi, kun jouduin hakemaan niitä takaisin aktiivikäyttöön.
VastaaPoistaToivotaan, että pian lämpiää ja pääsemme kunnolla nauttimaan kaikista keväthommista. Mukavaa viikon alkua myös sinulle!
Tuollaiset suloiset ilmestymät ovat ilahduttavia! Tänään oli havaitsevinani pari leskenlehden kukkaa, mutta en käynyt niitä lähitutkimassa. No, reilusti pakkaselle kääntyy taas mittari yöksi, joten ei kannata kiirehtiä! Nyt on hyvää aikaa tehdä kaikenlaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Mukavaa alkuviikkoa!
VastaaPoistaKiitos Pirkko, samoin sinulle mukavaa alkavaa viikkoa! Ja aika sekalaisessa säässä tämä taas alkoi; vuoroin paistaa aurinko, vuoroin sataa taivaan täydeltä rakeita.
PoistaKovin on malttamaton mieli ulos kaikenlaista tekemään, mutta kaipa sitä on vaan taivuttava suunnitteluhommiin.
Pienikin ilmestys mullan keskeltä voi olla suuren ilon aihe! Ihanaa, kun näkyy tuollaisia odotettuja karvaturreja! Nyt olemme kyllä kaikki niin tämän kylmän kevään kanssa yhdessä harmissamme, ehkäpä jo loppuviikosta harmi muuttuu mielihyväksi!
VastaaPoistaKaipa tätä koleutta kestäisi paremmin, jos Suomen kesä olisi pidempi. Nyt tulee väkisinkin ajatelleeksi, että kaikki tämä aika on pois muutenkin lyhyestä kasvukaudesta. Toivotaan lämpimämpää.
PoistaKevät tulee hitaasti mutta varmasti, ja nuo pienet pilkahdukset ilahduttavat joka kevät. Tuo edellisen postauksen metsätyömaa sai kyllä nielaisemaan kerran jos toisenkin. Ennen metsän sisällä kasvaneet kuuset saattavat kyllä kaatua suojatta jäädessään, joten ymmärrän tuon sikäli, mutta totuttelua tuo taatusti vaatii. Pihallanne alkaa nyt aivan uusi vaihe.
VastaaPoistaEi ihme, jos jo kuvien perusteella tulee nielaistua parikin kertaa. Arvaa vaan, miten tämän uuden maiseman keskellä asuminen ja oleminen hämmentää. Keväisin on aina paljon tekemistä ja nyt uusi miljöö tuo monenlaisia uusia tehtäviä. Ei oikein tiedä, miten päin olisi ja mistä aloittaisi.
PoistaVoi että nuo piipot ilahduttaa! Ja millä ihan sama, nuo pomppivat pystykorvat kävivät ruusupenkissä nakertamassa piippoja. Tuo Sinivaleunikko on niin ihana mutta olen tappanut muutaman yksilön saamatta niitä kukkimaan... josko jonain päivänä...
VastaaPoistaMinäkin olen onnistuneesti saanut hengiltä muutaman sinivaleunikon, joten noiden itse siemenestä kasvatettujen ilmestyminen jo toisena keväänä peräkkäin aiheuttaa kyllä aikamoisia onnistumisen tunteita. Ihan jo sen vuoksi kannattaa kyllä yrittää. Joskus saattaa sitten onnistua.
PoistaPihakiarrokset kiihtyy. Pian ei kerran päiväs tehty kiarros riitä mihinkää. Kummasti penkiistä punnertaa piippoja ja muita elonmerkkiä. Kylymänkukkien päälle heittelin syksyllä havuja ja näyttääs kaikki selevinnehen, eikä mikkää elukakkaa oo mitää verottanu.
VastaaPoistaAivan, yksi kierros päivässä ei mitenkään riitä, kun päivässä tapahtuu jo niin paljon. Tämä on kyllä vuoden parasta aikaa. Jos vielä vähän voisi vaatekerroksia vähentää.
PoistaKyllä sieltä ihania lupauksia pikkuhiljaa alkaa kurkistelemaa maasta Eiköhän jo ala lämpenemään ilmat kun vappukin lähestyy:)
VastaaPoistaJospa vappu tosiaan olisi jonkinlainen käännekohta. Tänäänkin täällä on satanut useaan kertaan oikein kunnolla rakeita. Välillä maa oli aivan valkoisena rakeista.
PoistaKeväällä sitä iloitsee jopa leskenlehdistä. Sulla tosin on piippoja ja karvajaisia ihan katsottavaksi asti.
VastaaPoistaEi noita piippoja ja karvakorvia kovin montaa ole, mutta saivat minut totisesti iloitsemaan.
PoistaKarvaiset kaverit ovat ihania. Meilläkin sinivaleunikon alkuja näkyy. Hurraa. Hyvä, kun muistutit kylmänkukista. Pitää mennä tarkastamaan ne.
VastaaPoistaTämä vaihe keväästä on silkkaa tarkastuskierrosten tekemistä. Ihmetyksen aiheita on runsaasti, kun kaikkia viime kesän istutuksia ei heti edes muista.
PoistaJotain sentään nousee, mutta raukat saavat olla vielä kylmissään. Säätiedotteessakin sanottiin että kevät ei ole edennyt yhtään. Ei täälläkään. Ja kohta on toukokuu ja kesä on muutenkin niin lyhyt, apua! Minun blogissani olisi sinulle hassu haaste, jos haluat osallistua! :)
VastaaPoistaSepä tässä laittaakin harmittelemaan, kun Suomen kesä on muutenkin niin lyhyt. Tuntuu, että kylmyys ja raekuurot nipistävät siitä vähästäkin aimo osan. Vaan eiköhän se tästä vielä iloksi muutu.
PoistaKäynpä vilkaisemassa, millaisen haasteen olet laittanut, kiitos.
Ihanaa kun jotain vihreää puskee maasta. Tämä kylmyys on kyllä aika järkyttävää, välillä tulee rakeitakin... Ei auta kuin toivoa, että maastanäkyvät pienokaiset selviävät! Noita pieniä karvaisia tekisi mieli silitellä<3
VastaaPoistaKaipa ne siellä mullan suojissa säilyvät, mutta kiva kaikkea vihreää ja kasvavaa olisi vähitellen katsella mullan pinnallakin. Tänään on tullut useaan otteeseen oikein kunnon raekuuroja. Maa oli hetki sitten ihan valkoisena, mutta nyt aurinko on osan rakeista sulattanut.
PoistaNouseehan sieltä kaikenlaista mukavaa. Kylmää on. Alkaa jo ihan tympiä. Saisi lämmetä ja vähän äkkiä!
VastaaPoistaMitäpä sitä kaunistelemaan, jatkuva koleus ja raekuurot tympivät. Ilokseni sentään illat ovat valoisia. Eiköhän se tästä lämpene, kun joukolla niin toivotaan.
Poista