Sivut

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Tarvitsetko itsetunnon kohotusta?

Maitohorsma - Chamerion angustifolium

Mikäli vastaat otsikon kysymykseen myöntävästi, suosittelen sinua ryhtymään facebookin monenkirjavien puutarharyhmien seuraajaksi. Miksikö? Vastaus tulee myöhemmin. 

Ryhmiä löytyy laidasta laitaan ja useimpiin hyväksytään jäseniksi kaikki kiinnostuneet. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että monissa näissä ryhmissä jaetut tiedot ovat kunkin kirjoittajan omia kokemuksia, eivätkä välttämättä perustu ammatilliseen, tutkittuun tai ylipäätään minkäänlaiseen todennettuun tietoon. Mutu-tuntumalla mennään laidasta laitaan ja jaossa on myös runsaasti täysin väärää tietoa.


Koen olevani puutarha- ja kasviasioissa aikamoinen noviisi ja vuosien harjoittelusta huolimatta oppimisen alkutaipaleella. Monta asiaa on tullut opittua kantapään kautta, mutta paljon myös hankin tietoa lukemalla, netistä etsimällä ja innokkaasti erilaisia asiantuntijoita kuuntelemalla. Arvokkaana ja hyödyllisenä pidän myös täällä blogimaailmassa saatuja ohjeita, vinkkejä ja teidän kaikkien jakamia vertaiskokemuksia. Blogimaailmassa on intohimoisten, pitkän linjan harrastajien lisäksi runsaasti myös puutarha-alan ammatillisen koulutuksen saaneita ja ajantasaisen tiedon omaavia ihmisiä. Selvennettäköön, että intohimoinen pitkän linjan harrastaneisuus ja ammatillinen koulutus eivät sulje toinen toisiaan pois. 

Unikko

Mutta siihen itsetunnon kohotukseen. Hiljan törmäsin eräässä fb:n puutarharyhmässä maitohorsman kuvaan ja alla olevaan kysymykseen, jossa tiedusteltiin, onko kuvan kasvi sormustinkukka vaiko mikä? Sormustinkukka voi olla hyvin monelle vieras kasvi, mutta maitohorsman nyt luulisi suomalaisten tuntevan. Eihän sitä Helsingin Aleksanterinkadulla kasva, mutta kovin pitkälle ei Hesan keskustasta tarvitse mennä, kun jo horsmaa näkee. 

Horsmasta on tehty lauluja ja kaipa nyt kouluissakin sentään jotain opetetaan. Vai opetetaanko? Toki tiedän, että yleistietoutta jakavien aineiden opetusta on kouluissa vähennetty ja koulutuksesta ylipäätään leikataan, mutta tämä horsmakysymys ällistytti minua silti suuresti. Tai pikemminkin siihen kilpistyi moni muukin samantasoinen tietämättömyys, johon olen niin facebookin puutarharyhmissä, kuin somessa ylipäätään viime aikoina törmännyt.

Pihakäenkaali - Oxalis fontana

Tiedän ja ymmärrän, että maassamme on varmasti paljon ihmisiä, joilla ei juurikaan ole kosketusta luontoon ja kasveihin. Jos lapsesta asti asut kaupunkiympäristössä, eikä sinua ole viety korttelipuistoa pidemmälle tai et ole koskaan innostunut mistään kasvavasta, voi moni tavallinenkin luontoasia olla sinulle vierasta. 

Suomessa kaupungit ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä ja niissäkin luonto on todella lähellä ja saavutettavissa. Silti ihmiset ovat osin kummallisen vieraantuneita tavallisista ilmiöistä. Harva se päivä puutarharyhmissä kysytään erilaisista ötököistä ja kasveista, mikä sinänsä on hyvä. En vain ymmärrä kysymystä seuraavaa lausetta eli "millä myrkyllä kyseisestä ötökästä tai kasvista pääsee nopeimmin eroon"?  Mikä ihmeen vimma kaikilla on tappaa jokainen itselleen tuntematon ötökkä ja kasvi? 

Tietoa on tänä päivänä saatavissa enemmän ja helpommin, kuin milloinkaan aiemmin. Tuntuu, etteivät ihmiset viitsi sitä tietoa etsiä ja vielä vähemmän käyttää ja käsitellä. Pitääkö kaiken olla niin viimeisen päälle helppoa ja yksinkertaista?

Omenaminttu -  Mentha ×rotundifolia

Mitä enemmän kaiken elollisen kanssa touhuan, minun tapauksessani puutarhan, sitä enemmän arvostan ja kunnioitan luontoa ja siellä olevaa elämää. Olen minäkin kokeillut etikkaa ja mäntynestesaippuaa rikkaruohoihin, mutta saatuani niiden mahdollisista negatiivisista vaikutuksista lisää tietoa, olen alkanut kyseenalaistaa toimintatapojani. Se, mikä on vahingoksi maaperälle ja siinä asustaville eliöille, ei voi olla hyväksi ihmisellekään. Ja se, minkä vaikutuksia emme tarkkaan tiedä, ansaitsee tulla paremmin tutkituksi ennen, kuin teemme jotain peruuttamatonta. 

Mäntysuovan käyttö tuholaisten torjuntaan ei ole ollut sallittua vuoden 2010 alusta alkaen.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ylläpitää rekisteriä sallituista kasvinsuojeluaineista. Mäntysuopa poistettiin listalta, kun sen tehoaineista ei ole kasvinsuojeluaineilta edellytettäviä tutkimustuloksia. Tukes. 


Ai niin, se itsetunnon kohotus. Minua ei ole varustettu syntymälahjana hyvällä itsetunnolla ja sitä parantaakseni olen elämässäni saanut tehdä ankarasti töitä. Ei se itsetunto nyt yhden horsman tunnistamisesta niin kovasti kohennu, mutta jos horsmatyyppisiä tunnistustehtäviä on monta viikossa, alkaa rinta jo kummasti röyhistyä. Tiedän, että puutarhablogeissa on aika fiksua ja tietäväistä porukkaa, joten horsmatyyppiset tunnistustehtävät ovat teille kaikille helppoja. Kunhan nyt puoliksi leikilläni tällaisen vinkin teille heitin. 


PS. Eilen puutarharyhmässä oli kuva puna-apilasta, jonka tunnistamiseksi kysyjä pyysi apua. Onkohan seuraava tunnistusta kaipaava kasvi kenties voikukka?

41 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Kumma kyllä edes lapsuuteni kotiseudulla, joka oli aikamoista landea, ihmisten luonnontuntemus oli ala-arvoisella tasolla, harva oli kiinnostunut vaikkapa nyt kasveista tai niiden määrittämisestä, ja niille, joita tällaiset asiat kiinnostivat, naurettiin ihan avoimesti. Ei se "tynnyrissä kasvaminen" siis välttämättä vaadi edes kaupungissa asumista.

    Mutta nyt kiinnostuin! Miksi mäntysuopaa ei olisi hyvä käyttää? Olen ollut siinä luulossa, että silloin, kun johonkin kemialliseen torjunta-aineeseen on ns. pakko turvautua, on mäntysuopa vähiten paha vaihtoehto. En tosin ole perehtynyt asiaan ollenkaan, joten ei ihmekään, etten ole tietoinen.

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärsin, että suurin syys Tukesin mäntysaippuan käyttökieltoon on siinä, ettei sen vaikutuksista ole riittävästi kansainvälisiä tutkimuksia. Se tiedetään, että mäntysaippuaan lisättävät hartsihapot ovat erittäin vaarallisia kaloille ja selkärangattomille ja siksi esimerkiksi mattojen pesu vesistöjen äärellä on kielletty. Mäntysaippua ei ole enää sama tuote, mihin lapsuudessa moni on tottunut, jolloin se oli puunjalostuksen sivutuote, eikä siihen lisätty samalla tavoin muita aineita, kuten nykyisin.

      Näitä kasvimyrkkyasioita lukiessani törmäsin myös siihen, että moni puutarha-alan ammattilainenkin neuvoo käyttämään surutta myrkkyjä, jotka on jo yleisesti vaarallisiksi todettu ja jopa kielletty. Tieto ei siis kulje tai siitä ei välitetä.

      Noissa fb:n puutarharyhmissä tietämättömyys kummastuttaa ehkä eniten siksi, että siellä on kuitenkin ihmisiä, jotka ylipäätään ovat kiinnostuneita kasveista ja kasvattamisesta (ja moni vuosia omaa puutarhaa rakentanutta), kun ovat moiseen ryhmään liittyneet. Eli pullossa voi kasvaa näköjään puutarhan keskelläkin.

      Poista
    2. Aaivan, ymmärrän. Kiitos tiedoista! :)

      Poista
  2. Mekin vähän salaa nauretaan kaupunkilaisserkuillemme, jotka mm. eivät erota lepakkoa ja sammakkoa toisistaan... :D Ja aamu-tv:n kesäkuvakisassa oli ennen sellainen juontaja, joka myöskään ei tuntenut kasveja tai eläimiä ollenkaan, ja meidän perheen suurta hupia oli katsoa tuota ohjelmaa ja juontajan arvauksia. Suosikkitapaukseni oli kuva porosta, johon juontaja komentoi että: "Tässä onkin lempieläimeni......VUOHI."

    Itse kun on maalla kasvanut, ja luonnosta kiinnostunut isä on pienestä pitäen opettanut jokaisen otuksen ja kasvin nimen, tuntuu niin hassulta että joku ei voi tuntea edes poroa tai kuusta tai lepakkoa... Tietenkään kaikkien ei tarvitse olla kiinnostuneita luonnosta, mutta ihan tuollaiset peruseliöt olisi jokaisen hyvä osata. Maitohorsmakin on kyllä sen verran yleinen, näyttävä ja jossain määrin ikoninenkin Suomen kasvi, että kyllähän se pitäisi kaikkien tuntea...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ennen kuvittelin, että mediassa työskentelevät toimittajat kaivaisivat riittävästi taustatietoa ohjelmaan tullessaan, elleivät sitä jo entuudestaan itse omaa. Kuvitelmani on osoittautunut aivan vääräksi, sillä aikamoista humpuukia välillä toimittajien suusta tulee. No, voihan tuollaiset aamuohjelmat ottaa komedian kantilta.

      Poro, horsma tai puna-apila... No, ehkä ne eivät ole niin tärkeitä tietää...

      Poista
  3. Hauska kirjoitus. :) Itsekin olen usein ihmetellyt noita facebookin puutarharyhmien kysymyksiä. On siellä paljon toki sellaisiakin kasveja joita itse en ihan heti tunnista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta joukossa on paljon asiallista tietoa. Siksipä niitä itsekin seuraan. Ja ryhmiä on toki erilaisia.

      Poista
  4. Kysymys rentunruususta männöö sammaan sarjaan kun lapset luuloo jotta maito tulloo tölökistä! Jos näitä asioita ei pienenä opeteta, niin siinä sitten käyp.
    Mitä täänpäivän koulussa opetettaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja raha tulee pankin (tai nykyisin ihan minkä tahansa rakennuksen) seinästä.... Moni mielestäni tavallinen asia kuuluu yleissivistykseen, mutta eikö juuri niistä aineista kouluissa nipistetä. Sääli.

      Poista
  5. Kauniita kuvia♥ Ystävätär kertoi että ylä-aste ikäisille oppilaille oli tehty jonkilainen eläin-kasvi kysely....eivät tunnistaneet lainkaan eläimiä,kuten lehmää:)) Se oli kyllä melkoinen yllätys.. Itsellekkin kyllä tulee joka kerta tätä nettiä selaillessa hirveä määrä ihan uusia kukkia/kasveja joita en ole ikinä nähnyt/kuullut, että opittavaa aina vaan riittää:)) Kaunista kesäviikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yläasteikäinen ei tunnista lehmää!!! Aika harvoin niitä enää edes maaseudulla näkee, mutta silti.
      Ihan hirvittävä määrä on kasveja, joita en tunnista. Siksipä noita ryhmiä seuraankin, kun niistä saa tietoa ja uusia vinkkejä. Kasvien suhteen tiedonjano sen kun kasvaa.
      Viikonloppu on alkanut lämpimissä merkeissä. Samoin sinulle toivotan mukavaa viikonloppua!

      Poista
  6. Ai etteikö mäntysuopaa? Se onkin yksi harvoja puutarhavinkkejä mitä olen joskus kokeillut ja erittäin hyvällä menestyksellä.
    Pensashanhikin taimeen tulikin kirvoja ja sain ne häviämään kun suihkuttelin pensaan useaan kertaan mäntysuopaliuoksella. Pensas selvisi mainiosti ja kasvoi ja kukoisti sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, että joku aine toimii, eikä tapa isäntäkasvia, ei kuitenkaan ole tae siitä, etteikö käytetty aine olisi myrkky monelle muulle eliölle luonnossa. Usein tärkeä tieto tulee jälkijunassa, jopa vuosien kuluttua. Vielä 70-luvulla Suomessa käytettiin DDT:tä kasvimyrkkynä. Nykyisin jokainen taitaa tietää, kuinka vaarallinen myrkky se on kaikille.

      Poista
  7. Ihana tuo tunnistusjuttu :-D Mutta kieltämättä: itseänikin kovasti ihmetyttää kanssaihmisten tietämättömyys joistakin ihan perusasioista. Onneksi olet liittynyt noihin ryhmiin, miten ne pärjäisivätkään ;-D
    Tuo kemikaalihomma on hyvä nostaa esiin. Kemianteollisuuden tuotteita ne mäntysuopa ja etikkakin ovat, miksi ne olisivat sitten sen suotavampia kuin muutkaan.
    Kirjoitin muuten vahingossa ensin "kemikaaliohomma". Oi että! Nostagiaa! Mihin ovat ihanat kemikaaliot kadonneet! Nekin ovat muuttuneet brändätyiksi ketjuliikkeiksi isoihin ostoskeskuksiin. Vaadin kempparit takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että erittäin harvoin kirjoitan mitään noihin fb:n puutarharyhmiin. Lähinnä käyn lukemassa ja ammentamassa tietoa itselleni. Sekä ihmettelemässä. Ja on siellä hyviäkin ryhmiä, joissa harvoin törmää asiattomuuksiin.
      Niin ne vanhat hyvät kempparit yhtäkkiä katosivat. Sääli, sillä ne olivat ihan jotain muuta, kuin nämä steriilit brändiliikkeet, joita kauppakeskuksissa nykyisin on. Kaverin kanssa käytiin aina lapsena ja vielä nuorenakin espoolaisen lähiöostarin kempparissa joululahjaostoksilla. Siinä oli taikaa.

      Poista
  8. Niin minä istun tässä meidän landella eli tuulen humistessa ihanasti ympärillä ja ainakin rikkaruohoja monia tunnistan.
    Ikäni maaseudun ihmisenä itseäni pitänyt tosin kaupungin laidalla nykyisin asuvana olisi ehkä kuitenkin paras muuttaa keskikaupungille kerrostaloon ja olla kaikesta tietämätön tai ainakin hyvin epävarma
    Between kirjoituksesi on todella hyvä ja niin hyvin kuvaa meidän tätä nykypäivää eli nykyihminen ei uskalla mennä metsään tai ainakin se oma auto pitää olla koko ajan silmin nähtävänä.
    Olikohan pahasti sanottu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut lainkaan pahasti sanottu. Näin se tuntuu olevan. Nuorempana ajattelin, ettei minusta koskaan saa tulla samanlaista "ennen kaikki asiat olivat paremmin" -ihmistä. Toivon mukaan ei tulekaan, sillä kaikki ei todellaan ennen ollut paremmin. Mutta kieltämättä monissa asioissa ollaan menty ihan väärään suuntaan ja se tuntuu surulliselta.

      Poista
  9. Kirjoituksesi on erinomainen! En kuuly fb:iin, joten tämä keskustelu täällä blogistaniassa on ainoa sometuskanavani. Totta on, että ihmiset alkavat hiljalleen vieraantua luonnosta, ei tokikaan kaikki. On helppo kaupungissa elää ekoihmisen elämää tuntematta maata, kasveja, eläimiä ym. Hauskoja tuollaisia kaupunkilaiskommentteja olen myös kuullut: meillä yksi kaupunkilainen ihmetteli kuinka saan persiljan kasvamaan niin isoksi, no kyseessä oli lehtikaali tai että pellossa kasvaa ruiksia...hymyilytti :D

    Toivotaan ettei kouluissa opetusta ympäristöön liittyvissä aineissa vähennettäisi, paljon on opittavaa itse kullakin onneksi, ikuista elämän mittaista elämänkoulua eri oppiaineineen meille noviiseillekin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnosta vieraantuneiden ihmisten kommentit tuntuvat hassuilta niin kauan, kuin niitä saa huvikseen kuunnella. Vaan entäpä sitten, kun tietämättömyys ulottuu vallassa oleviin ihmisiin ja he tekevät meitä koskevia päätöksiä lähinnä mutu-tuntumalla. Oikeastaan aika pelottavaa.
      Elinikäinen oppiminen on kivaa ja mahdollista. Tiedonjano ei minulla ainakaan näytä loppuvan.

      Poista
  10. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.
    On todella monta tyhmää tunnistus-kysymystä Fb:ssä joita luulen että laittavat vain saadakseen huomiota. ainakin minusta tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipi usein olla kysymyten takana myös huomiohakuisuus ja provosointi. Usein kyllä keskustelun edetessä selviää, että tietämättömyyttä on yllättävän paljon.

      Poista
  11. En voi muuta sanoa kuin, että loistava kirjoitus. Täyttä asiaa ja olen samaa mieltä kanssasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansu!
      Tällaisia asioita julkisesti kirjoittaessa hiukan pelottaa, miten ankaran tyrmäyksen saa. Vaikeita asioita, joissa tunteilla on iso merkityksensä.

      Poista
  12. Onpa hyvä lukea ettei kaikilla ole hallussaan esim. puna-apilan nimeä. Mä olen tosi huono muistamaan kukkien ym. kasvien nimet.
    Vaikka koulussa niitä piti kerätä mieletön määrä ja opetella suomal.sekä latinalaiset nimet.
    Eipä ole nuo opit jääneet päähäni, vaikka hyvin meni kuulustelu kasveista läpi, toisin olisi nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monen luonnonkukan kohdalla minullakin on nimi hukassa, mutta horsma ja puna-apila ei sentään. Puutarhakasvit tuppaavat talven aikana osin unohtumaan, muttei muistuvat nopeasti kesän saavuttua.

      Poista
  13. Niin totta kaikki, vaikka tuo mäntysoopan myrkyllisyys luontoon oli minulle uutta. Muistan kyllä nuo poistetut matonpesupaikat. Mutta kun kaupan hyllyt yhä vieläkin ovat täynnä pahempiakin myrkkyjä ja niitä vielä mainostetaan. Täytyy myöntää, että teen laimean liuoksen ruusun kirvoille. Laiskuutta kun en vitsi nokkosliuosta tehdä. Kun vesisuihkukin auttaisi. Mutta herätit ajattelemaan. Tuosta tunnistamisesta, kun itse piti kerätä ja opetella 80 kasvia latinalaisine nimineen, niin oppihan sitä. Hämmästyin minäkin kerran, kun eräs nainen sanoi maitohorsmaa lupiiniksi. Ja eipä silti. Kun kerran pyysin poikaani noutamaan mesästä männyn oksia uuniluutaan, niin toi kuusen oksia!!! Oma poika. Taisin kyllä sanoa hänelle vähän pahasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monia myrkkyjä saa myydä esimerkiksi johonkin tiettyyn päivämäärään saakka. Tiedän ihmisiä, jotka hamstraavat tiettyjä aineita tietäessään niiden myynnin päättyvän. Lisäksi joitakin aineita sallitaan ammattilaisille, mutta ei harrastelijoille. Valvonta lienee aika olematonta.

      Poista
  14. Tosi hienoa pohdintaa ja miettimisen aihetta meille kaikille! Piti lukea kirjoituksesi oikein kahteen kertaan. Juuri eilen linkkasin Puutarhurin Majan Facebook sivuille Ylen jutun muurahaisista https://yle.fi/uutiset/3-9726068 ja siitä miten ne ovat myös hyödyllisiä. Ymmärrän kyllä, että väärässä paikassa olevat tuholaiset ja vieraslajit täytyy hävittää. Mutta välillä tosiaan tuntuu että kaikki liikkuva täytyisi hävittää pihalta. Ötökät ovat meille tärkeämpiä kuin uskommekaan.

    Luonnon ja eläinten kunnioitus lähtee tietenkin jo ihan lapsuudesta. Vanhemmilla on suuri vastuu näiden asioiden opettamisesta jälkikasvulleen. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että nyt jo edesmenneet isäni ja mummoni ovat opettaneet minulle lapsena luonnonkasvien tunnistustusta ja luonnon sekä eläimien arvostusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kyse on myös lisääntyneestä yksilöllisyyden korostumisesta ja empatiataitojen vähenemisestä. Ei nähdä eikä haluta nähdä asioiden kokonaisuutta ja merkitystä laajemmin.

      Poista
  15. Olen pienestä pitäen puuhaillut kasvien parissa ja opintiellä tunnutaan olevan kaiken aikaa. Monta juttua on matkan varrella valjennut, mutta opittavaa riittää. Yhä.

    Tuon horsman näin minäkin. Ajattelin, että voiko olla totta...eikö edes Irwinin Rentun ruusu -laulu ja levynkansi ole tavoittanut, jotta kuva ja nimi yhdistyisi. Mutta eihän ne nimet vaan aina tuttuja ole...

    Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni nimi on itselläkin kadoksissa ja uskon olevani elämänmittaisella opintiellä. Herätti vaan ihmetystä, kun samankaltaisiin "horsma"-kysymyksiin törmää vähän liiankin usein.

      Poista
  16. Asiaa! En ole enää aikoihin jaksanut lukea facebookin puutarhapalstoja. Itse olen harrastanut puutarhajuttuja 25 vuotta ja lisäksi olen puutarhuri koulutukseltani, ei jaksa oikoa siellä asiatonta tietoa. Muutenkin koettanut karsia elämästäni kuluttavia asioita ja keskittyä omasta mielestäni oleellisempaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerran jo lopetin yhden tietyn puutarharyhmän seuraamisen, mutta menin sitten liittymään siihen uudelleen. Luulenpa, että viisainta on jättää ryhmä, koska se tuntuu juurikin kuluttavan enemmän kuin antavan mitään tietoa tai uusia oivalluksia.

      Poista
  17. Välillä sitä saa melkein pöyristyä ihmisten huonoa lajituntemusta, vielä kun puhutaan ihan perus kasveista tai eläimistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. En yhtään ihmettele, kun moni puutarhakasvi on ihmisille vieras. Mutta ihan tavalliset kasvit ja eläimet, joihin Suomen luonnossa alituiseent törmää. Ettei niitä tunneta, tuntuu oudolta.

      Poista
  18. On todella surullista, että ihmiset eivät enää tunnista peruskasveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on vaikea ymmärtää, ettei ihmisiä ylipäätään edes kiinnosta. Minusta on upeaa oppia uusia asioita ja kartuttaa tietoa sellaisestakin, jota en välttämättä koskaan missään tarvitse.

      Poista
  19. Olipa hyvä kirjoitus!!!! Minä olen lopettanut yleisten puutarharyhmien seuraamisen, koska en jaksanut lukea kysymyksiä horsmista ja sinivuokoista. Olen samaa mieltä, että ihmiset eivät enää viitsi etsiä itse tietoa, kun somessa voi kysyä muilta. Minäkin olen noviisi puutarhahommissa, mutta ennenkuin kysyn keneltäkään mitään, yritän itse etsiä tietoa. Jotenkin se itseetsiminen ja vastauksen löytäminen tuo minulle hyvän fiiliksen, onnistumisen kokemuksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin. Tiedon etsiminen ja löytäminen on helpompaa kuin koskaan. Aika vähäisillä vinkeillä netistä löytää oikean vastauksen ja siinä ohessa paljon muutakin mielenkiintoista tietoa. Taidan heittää hyvästit vähintäänkin sille yhdelle fb:n puutarharyhmälle, sillä se aiheuttaa enemmän harmitusta, kuin ideoita ja uusia löytöjä.

      Poista
  20. Apua, olen syyllistynyt rikokseen, sillä just vähän aikaa sitten suihuttelin kirvoja ruuista mäntysuopaliuoksella. Voi hyvän tähden, Tukes!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun kannattaa seuraavina viikkoina olla varovainen, sillä minkä tahansa puskan takana saattaa vaania Tukesin valvoja.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!