Sivut

lauantai 2. syyskuuta 2017

Pilvenkurkottajat


Keväällä tulee luvattua yhtä sun toista, mikä ei sitten kesän tai koko kasvukauden aikana toteudukaan. Hyvistä aikomuksista huolimatta. Niin kävi - jälleen kerran - aikomukselleni leikata kultapallo alkukesästä vähän matalammaksi, jotta se kukkisi aikanaan vähän inhimillisimmissä korkeuksissa. Jonkun kerran kultapallojen ohi kulkiessani ajattelin, että haenpa sakset ja hoidan homman. Joko en niitä saksia hakenut laisinkaan tai sitten sillä hakumatkalla eksyin muihin tehtäviin. Kuten niin usein tapahtuu. Leikkaamatta jäivät kultapallot.

Kultapallo - Rudbeckia laciniata ´Goldquelle´

Koko puska on ihan hölmön näköinen, kun keltainen kukinto keikkuu varren latvuksessa taivaita hipoen. Ihme sekin, ettei muutamaa vartta lukuunottamatta kasvit makaa maassa retkottamassa. Kultapalloilla on korkeutta varmasti yli kahden metrin. Ellei enemmänkin. Minulla ei ole mitään erityistä suhdetta kultapalloon ja olenkin miettinyt, pitääkö sen ylipäätään kasvaa puutarhassani. Sille, kun ei ole oikein hyvää paikkaa. Onhan se yksi vanhoista perinnekasveista, joten olkoon ainakin toistaiseksi.

Tuoksuvatukka - Rubus odoratus

Tuoksuvatukka ei nyt varsinaisesti mikään kurkottelija ole, mutta aika hyvin sekin itselleen kesän aikana mittaa kasvattaa. Ja leveyttä. Tuoksuvatukan istuttamisessa kannattaa muistaa, että se leviää juurivesoillaan helposti luvattomiinkin paikkoihin. Ei sentään kuulu ihan hirvittävän agressiivisiin leviäjiään, mutta tarkka sen kanssa kannattaa olla.


Tykkään kovasti tuoksuvatukan kukista, joiden sävy vaihtelee vaaleasta tummaan. Terälehdet ovat kuin hienoa silkkipaperia ja nuputkin aika söpöjä. Tuoksuvatukan sanotaan kukkivan toisen vuoden versoilla, mutta kyllä se kukkii leikattunakin joka kesä. Ehkei niin runsaasti ja aikaisin, kuin leikkaamattomana, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Leikkaan tuoksuvatukan syksyllä alas, vaikka joka vuosi se ei ole tarpeen. Leikkaamattomana tuoksuvatukasta tulee nopeasti ruma pöheikkö, jossa on etupäässä rapsakasti kuivuneita varsia enemmän, kuin lehteviä versoja. Tuoksuvatukka toimii erinomaisesti näköesteenä, sillä se kasvaa vikkelästi yli kaksimetriseksi. 


Aikamoinen hujoppi on myös lumikärhö. Korkeus ei kuitenkaan mitenkään haittaa, enkä kuvittelekaan, että sitä madaltaisin latvuksissa keikkuvia kukkia paremmin nähdäkseni. Ei, mieluummin vaikka kannan tikkaat alapihalle ja kiipeän niiden avulla yläilmoihin. Se ei ole sentään tarpeen, sillä lumikärhössä kukkia on runsaasti alaosissakin. Tai oikeastaan ihan kaikkialla.

Lumikärhö - Clematis ´Summer Snow´ (´Paul Farges´)

Lumikärhöllä on kasvuvoimaa ja ihan huomaamatta se on taas kiivennyt korkeuksiin. Pari vuotta sitten laitoin Päivänlilja-penkkiin saamastani raudoitusverkkojämästä köynnöstuen. Se näytti vähän kummalliselta seisoessaan korkeana penkin päässä. Jämäkän raudoitusverkon madaltaminen olisi kuitenkin vaatinut niinikään jämäköitä työkaluja, joten tuki sai jäädä korkeaksi. Kun sitten viime kesänä istutin lumikärhön, totesin, ettei tuki ole laisinkaan liian korkea. Lumikärhö täyttää tuen yläosia myöten ja ylikin.


Ihastuin lumikärhöön viime kesänä niin lujasti, että keväällä olin vähän huolissani, kun kärhön versoja ei alkanut kuulua. Sieltä se kuitenkin aikanaan kömpi mullasta esiin ja aloitti kasvun kohti korkeuksia. 


Jälleen kerran saan soimata itseäni laiskuudesta, sillä kärhön versoja olisi kannattanut kasvun edetessä käydä ohjaamassa paremmin tuen ruudukoihin. Nyt kärhö leventelee rehvakkaasti köynnöstuen ympäristössä sinne tänne ja sitä pitää joissain kohdissa väistellä. Joka vähänkään tuntee kärhöjen käyttäytymistä, ymmärtää, ettei oksia niin vain taivutella ja tartuntakärhiä revitä irti toisistaan vahingoittamatta kasvia ja sen kukintaa. Saa siis leveillä rauhassa tämän kesän. Ehkä ensi kesänä muistan olla ajoissa paikalla ohjaamassa kasvavia versoja.

Kesämalvikki - Lavatera trimestris - illan suussa.

Kesäkukista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen nousee ehkä ruukuissa kasvatettavat pelaguut ja petuniat. Eivät ne kovin korkeaksi kasva, eivätkä todellakaan pilviä kurkottele. Mutta siemenestä kasvimaalaatikkoon kylvämäni kesämalvikki sen sijaan ei kasvussa turhia kursaile, vaan heiluu pontevasti jo kasvattajaansa korkeampana. 

Tähän saakka kesämalvikkini ovat pysyneet sateissa ja tuulissa pystyssä. Kunnon rankkasateen kohdatessa sitkeinkin hujoppi taipuu ja niinpä kesämalvikkiakin saattaa sen elämän loppumetreillä joutua tukemaan. Kesä on jo kääntymässä syksyyn ja yöt vähitellen kylmenevät. Kannattaa siis poimia malvikkia maljakoihin sisätiloja somistamaan. Siihen tämä ihana kesäkukka on oivallinen, sillä se kestää maljakossa pitkään ja avaa jopa nuppujaan.


43 kommenttia:

  1. Mulla on ihan sama juttu ton kultapallon kanssa; en vain ehdi/muista leikata sitä ajoissa. Ehkä jonain vuonna sen teen... ehkä en!

    Meillä lumikärhö kukkii ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikärhö on todellakin ihana. Viime kesänä sen hankin, enkä ole katunut hetkeäkään.
      Niin, ehkä leikataan kultapallo ensi kesänä. Tai sitten ei, kuten kävi nyt ja kaikkina edellisinä kesinä.

      Poista
  2. Lumikärhö on minulla hankintalistalla, se puutarhan kaunottaria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikärhössä on paljon samaa, kuin mantsuriankärhössä. Olisiko mantsuria enemmän pensasmainen. Ihania kumpikin. Lumikärhön kanssa olen onnistunut paremmin, mutta en luovuta msntsuriankaan suhteen.

      Poista
  3. Lumikärhöt ei oo kestäny meillä talavia, valitettavasti. Ny on taas uus yritys, muttei alaku kovin hääviltä näytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä olekaan katsonut lumikärhön menestymisvyöhykettä. Itse olen täysin yllättynyt lumikärhön kasvuvoimasta ja positiivisesti.

      Poista
  4. Kultapallot ovat ihania. Niitä ei meillä ole. Niistä olen kuitenkin haaveillut.
    Monen kasvin kanssa kasvukaudella "pitäisi" tehdä jotakin. Niitä voisi leikata tai ohjata niiden kasvua paremmin tai rakentaa tukikeppivirityksiä ja monen monituista hommaa. Joskus homma tulee tehdyksi, mutta useimmiten ei tule.Turha niistä on soimata itseään. Ehkä se onnistuu ensi vuonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tässä meidän puutarhatouhussa niin lohdullista onkin, että ellei tänä vuonna, niin sitten seuraavana...tai sitä seuraavana. Moni asia on poistunut työlistalta kokonaan, kun niitä ei ole ehtinyt ajallaan tehdä. Joskus nuo poistumiset ovat olleet pelkästään positiivisia ilmiöitä.

      Poista
  5. Haha, meillä kasvaa kohta vaahtera parvekkeen kattoon asti, ellei ehditä pian leikata. :D Ihania kuvia taas, etenkin toi lumikärhö täyteläisessä ilta-auringon valossa (vai onko se aamuaurinkoa?) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on ilta-aurinko. Aamut ovat aina niin kiireisiä, ettei millään ehdi pihalle kuvaamaan. Iltaisin on taas rauhoittavaa kulkea puutarhassa tsekkaamassa kasvua.

      Poista
  6. Kauniita pilvenkurottajia. hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva, samoin sinulle mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  7. Tuoksuvatukka on minustakin mukava kasvi. Siirsin sitä toiseen paikkaan, mutta uusia alkuja näkyy vanhassakin paikassa, sitkeä sissi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan sitkeä sissi. Minäkin olen kuvitellut kaivaneeni koko puskan ylös, vaan niin vain uusia alkuja on pian putkahtanut vanhaankin paikkaan.

      Poista
  8. Malvikit on tosiaan hyviä maljakkokukkia, mullakin on nyt ollut viikon sama kimppu maljakossa, olen poistanut vain kuihtuneet kukat ja vaihtanut välillä vettä, ja näyttää samalta kuin vasta poimittuna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut saman. Malvikit kestää ja kestää. Tänään hain kimpun myös toiseen maljakkoon. Täytyy nyt nauttia, kun malvikit vielä kasvimaalla kukkii.

      Poista
  9. Näin kävi täälläkin, taas...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, niin. Samoja lupauksia ja lupauksista lipsumisia liikkeellä.

      Poista
  10. Lumikärhön hankin tänä kesänä, jospa se ensi vuonna jo kukkisi :) Kultapallot ovat kyllä jotenkin söpöjä syksyn kukkasia. Ja tykkään kovasti niiden lehdistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän lumikärhösi kuki jo ensi vuonna. Omani hankin viime kesänä sen verran aikaisin, että se ehti kukkiakin.

      Poista
  11. Tuo lumikärhö on kyllä niin upea😍..sellainen pitää joskus kyllä saada omallekkin pihalle:) Olisi niin paljon ihania,upeita kukkia joita haluaisi!! Kaunista syyskuuta sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta. Varsinkin blogeissa seikkaillessa näkee niin paljon ihanuuksia, ettei millään kaikkia pysty edes omaan pihaan hankkimaan. Onneksi niitä voi käydä ihailemassa muiden kuvissa.
      Kiitos samoin, kaunista syyskuuta sinulle!

      Poista
  12. Mukava katsaus korkeuksiin kurottavista kasveista. Minullekin on tuttu tuo tuoksuvatukka, pihan alkuvuosina istutettiin sitä vähän joka puolelle. Kylläpä olikin hirmuinen työ saada se juurineen kiskottua pois, kun se aikoi valloittaa koko pihan. Mainio kasvi se kyllä on jos näköestettä kaipaa.
    Kultapallo on kaunis maljakossa, täällä se kasvaa humalan tukemana :) Tuo saksienhakumatka pisti kyllä vähän hymyilyttämään, niin tuttua ..
    Kaunista syyskuuta sinulle, Between.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisesti sanottuna, tuskin enää tuoksuvatukkaa pihaani istuttaisin. Tai ehkä hyvin rajattuun paikkaan. Silti siitä tykkään, etenkin näin loppukesän kukinnan aikaan.
      Kuinkahan monella tavaroiden hakumatkalla olen eksynyt ihan johonkin muuhun hommaan ja alkuperäinen tehtävä on täysin unohtunut. Se on varmasti tuttua monelle.
      Kiitos Tuulikki, myös sinulle kaunista syyskuuta!

      Poista
  13. Komeat hujopit, lumikärhösi on aivan ihana ja tuoksuvatukkaan piti oitis tutustua tarkemmin. Ilmeisesti sopii vaatimattomana moneen paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoksuvatukka ei tosiaankaan ole kovin vaativa kasvi. Sen kanssa olisin kuitenkin varovainen, sillä siitä voi tulla myös riesa, kuten muutamat ovat kommentoineet.

      Poista
  14. Lumikärhöä en ole kokeillut, kun se on perin arka täällä pohjoisessa. Mutta Matsuriankärhö kyllä pärjää. Tähtiä ovat kukkansa molemmilla!

    Tuoksuvatukasta tulee helpolla riesa, jos antaa sen leveillä tahtonsa mukaan. Vesoja tulee, vaikka ei ole tilattukaan. Muuten ihan tosi kiva kasvi oikeassa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikärhön ja mantsurian kukat ovat todellakin aika samankaltaisia. Mantsuria taitaa kasvaa enemmän pensasmaisesti. Kunpa oma mantsuriani vihdoin ryhtyisi kasvamaan, eikä vain olla möllöttäisi, kuten se nyt tekee.
      Totta, tuoksuvatukan kanssa kannattaa olla varovainen.

      Poista
  15. Kultapalloista ja malvikeista tulee aina mummola mieleen, sieltä niitä sai poimia maljakkoon ja hyvin kestivätkin. Itselläni ei ole kumpaakaan. Mutta Mantsuriankärhö on, eikä haittaisi, vaikka olisi tuo lumikärhökin, ovat niin kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoja perinnekasveja ovat kumpikin. Niin kultapallo kuin kesäkukka malvikkikin. Malvikkia olen kasvattanut nyt muutaman kesän ja ehdottomasti niin tulen tekemään jatkossakin. Aivan ihana ja helppo kesäkukka ja oivallinen myös maljakkoon. Suosittelen.

      Poista
  16. Sinäpä sen sanoiksi puit: onko hujoppikultapalloa pakko olla nykypuutarhassa? Sen oikea paikka olisi punamultanavetan seinustalla. Monena keväänä leikkasin kultapallot mataliksi ja se auttoi jkv. Tänä keväänä en leikannut...Yksi komea lumikärhöni hävisi, nyt kasvattelen toista. Malvikista tuli suosikkini tänä kesänä ensi tutustumisen jälkeen.Tuoksuvatukka-uh-saa kasvaa montun täytteenä.Samoilla jäljillä näköjään kuljetaan näissä puutarhamietteissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankalia kasvatettavia kannattaa harkita. Kaikkien ei todellakaan tarvitse kasvaa omassa pihassa, vaikka niistä muuten tykkäisikin.
      Malvikkia kylvin ensimmäisen kerran muutama kesä sitten ja siitä tuli ehdoton kesäkukkasuosikkini. Helppo ja tykkään sen maljakkokestävyydestä.

      Poista
  17. Kultapallo tuo mieleen lapsuuden, äidinädilläni oli sellainen pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kultapalloa näkee paljon vanhoissa pihoissa. Minäkin muistan sen jo lapsuudesta. Sitä sen sijaan en muista, mistä se minun pihaani on tullut. Ehkä naapurista, josta vuosia sitten sain monta kottikärryllistä jakotaimia.

      Poista
  18. Upeita pilvenkurkottajia! Tuota lumikärhöä olen etsinyt, mutta en ole täältä sitä vielä löytänyt. Jospa se jossain tulisi vastaan. Kultapallon istutin tänä kesänä. Vaikka se hyvin onkin lähtenyt kasvuun, nuput siinä ovat vielä pikkuruiset, joten voi olla, että ensimmäinen kukinta jää ensi vuoteen. Mukavaa alkanutta syyskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtään en muista, miten pitkään kultapallon ensimmäiseen kukintaan meni. Ei se varmaan ensimmäisenä kesänään kovin hyvin kasvanut ja kukkinut.
      Lumikärhö on niin ihana, että jos vain eteen tulee, kannattaa ostaa. Huikean kaunis loppukesän kukkija.
      Kiitos, myös sinulle mukavaa syyskuuta!

      Poista
  19. Sanotaan että kultapallo leikataan juhannuksen tietämissä n.40 cm korkeuteen. No täällä se ei juhannuksen aikoihin ollut vielä kasvanut tuota korkeammaksi, joten en leikannu. Nyt huitelee tuolla 180cm öbaut ja kukat alkaa avautua. Ja taas mietin miksi en kylvänyt malvikkia! Ens kesänä otan oikein sydämen asiaksi kasvattaa sitä, niin kaunis se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran varjoisassa paikassa kultapallo minullakin kasvaa, ettei se vielä juhannuksena kovin korkea ollut. Ehkä pitää tehdä sen kanssa ensi kesänä leikkauskokeita.
      Muistetaan keväällä postata ajoissa, että malvikin siemenet eivät unohdu kauppaan. Suorakylvettävänä se on helppo, kun ei tarvitse miettiä sen mahtumista.

      Poista
  20. Kultapallosta vähän samanlaisia ajatuksia. Huvittavaa on että keväällä ihmettelin mikäköhän kasvi tuossa nousee. En muistanut että olin siihen mitään edes tyrkännyt. Nostin kasvin ylös, ja se oli ihan selkeä ostotaimi turvepaakussa. Nostin sen pois koska olen juuri hankkinut muita taimia siihen kohtaan.
    Istutin mysteeritaimen ajatuksena katsoa mikä siitä tulee...ja kultapallohan siitä tuli :o Nyt se hujottaa yksinään. Istutusalueen etureunassa...
    En oikeastaan keksi muuta kuin taimilaput on olleet sekaisin, sillä ihan varmasti en ole kultapalloa ostanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sinun täytyy kaivaa kultapallo äkkiä pois, ettei pääse väärään paikkaan lujasti juurtumaan. Onneksi se ei ole mikään ärhäkkä leviäjä, joten vahinkoa ei ole vielä tapahtunut.
      Blogimaailmassa tuppaa ihastumaan ja innostumaan monista kasveista, joita ei ehkä sittenkään ole tarvis omaan puutarhaan istuttaa. Sen alan vähitellen hyväksyä ja sen mukaisesti toimimaan. Kultapallo saa todennäköisesti lähteä.

      Poista
  21. Mie tykkeen kultapallosta ihan korkiinakin. Lumikärhö on tiälläkin ja kauniisti kukkii. Tuoksuvattu kaivettiin pois, ol viärässä paikassa ja siirrettiin toisaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokusen tuoksuvatukan voisi täälläkin pois kaivaa. Kukahan sen tekisi.

      Poista
  22. Minulla kultapallo unohtui myös lyhentämättä. Sama unohdus tapahtuu joka kevät, jollei mieheni siitä minulle huomauta.
    Ihanat malvikkikuvat.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!