Sain Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päiviltä Puutarhavuosi 2018 -haasteen. Kiitos Päivi, otan haasteen vastaan mielelläni.
Jouluruusu - Helleborus Double Ellen |
1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta
En voi väittää, ettenkö koskaan ennen olisi laiskotellut. Olen kuitenkin surkea itseäni riittävästi säästämään, joten silkka laiskottelu jää vähäiseksi. Kaikille ihmisille olisi terveellistä säännöllisin välein kellahtaa kesäkeinuun selälleen ja antaa kirjan painua rinnuksille ja ajatusten seikkailla omille reiteilleen.
Toukokuinen tapaturma ja siitä toipuminen pakottivat minut hiljentämään vauhtia ja unohtamaan monet mieluisatkin tehtävät. Viime kesästä taisi tulla elämäni laiskin, sillä vietin tunti- ellei päivätolkulla aikaa takkahuoneen sohvalla kirjan kanssa. Ovi oli ulos apposen avoinna ja ohut verho sen edessä varjostamassa. Poikkeuksellisen pitkät helteet ja äärimmäinen kuivuus helpottivat orientoitumista laiskaan elämään, sillä eipä tehnyt mieli - eikä ollut järkevääkään - mitään rutikuivaan ja pölyävään multaan istuttaa.
Kultakuoriainen ja Ruusuangervo - Spiraea japonica 'Froebelii' |
2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...
Muun puutarhan osalta suunnitelmat eivät toteutuneet laisinkaan, mutta hyötypuutarhan suhteen pysyin suunnitelmissa melko tarkasti. Suurin syy suunnitelmien toteutumattomuuteen on jo mainittu ensimmäisessä kohdassa eli tapaturma ryyditettynä kuivuudella ja helteellä.
Punahattu - Echinacea purpurea 'Magnus' |
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...
Tavallisesti istutan kasveja sekä alku- että loppukesästä. Nyt alkukesän istutukset supistuivat huhtikuisilta messuilta ostettuun kahteen jouluruusuun, jotka istutin toukokuun alussa. Runsaasta kastelusta huolimatta pahoin pelkään, etteivät jouluruusut selvinneet massiivisesta kuivuudesta. Aika näyttää, teenkö taas messuretken hankkiakseni uusia jouluruusuja.
Elo-syyskuussa istutin uusia kärhöjä, punahattuja, kurjenpolvia, päivänliljoja, ruusunätkelmää, etelänruusuruohoa ja syyshohdekukkaa. Lokakuussa istutin marhanliljoja, tiikerililjoja ja varjoliljoja. Ja tietenkin myös muita syyssipuleita.
Keltakärsämö - Achillea micrantha |
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani. Mikään ei pääse niitä tuhoamaan.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Olisit kysynyt, mikä meillä menestyy! Ei ole sellaista kasvia, jota en onnistuisi tappamaan, vaikka miten yritän huolella hoivailla.
Varmasti menetin, mutta vielä en tiedä, mitä ja kuinka paljon. Kuivuus koetteli puutarhaamme ennätysmäisesti. Moni kasvi oli kastelusta huolimatta henkihieverissä. Kuivuutta tehosti tontin valo- ja tuuliolosuhteiden melkoinen muutos. Metsä ei enää varjostanut edellisenäkään kesänä, mutta silloin satoi runsaasti, eikä aurinko porottanut mitenkään erityisen ahkerasti. Nyt tuli yhdellä rysäyksellä valoa, hellettä ja kuivuutta enemmän, kuin yhden puutarhan tarpeiksi. Ihminen tykkää, mutta varjoisaan viileyteen tottuneet kasvit eivät.
Kevät ja kesä tulevat olemaan odotuksen ja jännityksen aikaa. Kuinka moni kasvi on kuivuudesta huolimatta säilyttänyt juuristonsa ja jaksaa mullasta valoon ponnistaa, se jää nähtäväksi. Ainakin syysleimut ja jaloangervot olivat koko kesän hyvin huonovointisia.
5. Monessako puutarhakohteessa vierailit? (taimimyymälöitä ei lasketa!)
a. En yhdessäkään
b. No jos tuttavien puutarhat lasketaan, niin tulihan sitä muutamassa käytyä
c. Monta paikkaa kiersin, monta jäi vielä näkemättä
d. En enää muista, joka viikko vähintään yhdessä, sekä Suomessa että ulkomailla. Messut, puistot, puutarhat... kaikki mahdolliset kiersin.
Poikkeuksellinen kesä, sillä puutarhakohteet jäivät vähiin. Huhtikuussa olin Helsingin puutarhamessuilla, mutta Marketanpuiston toukokuiseen tapahtumaan en sitten päässytkään. Elokuun lopulla naapuri tarjosi minulle retken Kaisaniemen kasvitieteelliseen, joka oli piristävä ja antoisa retki. Lämmin kiitos vielä kerran sinulle Marit.
Leppäkerttu kärhönlehteen kääriytyneenä |
6. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?
Tähän kysymykseen tyhjentävästi vastaaminen vaatisi lottopotin voittamista. Paljon on toiveita, joiden tietää jäävän toteutumattomiksi unelmiksi. Moni toive muuttuu matkan varrella toisenlaiseksi ja yhtä moni toive haihtuu kokonaan.
Ei ole järvenrantaa alapihan takalaidassa vieläkään. Eikä taida tullakaan, kun kunta rakensi sinne aidatun pallokentän. Väliin sentään istuttivat pihasyreeniä, joten täytynee olla ihan tyytyväinen.
Juuson lepopaikka Kotikiven kupeessa |
7. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2018?
a. Lämpö ja aurinko
b. Kuivuus
c. Kukkaloisto
d. Joku muu. Mikä?
Ihan varmasti lämpö, aurinko ja kuivuus tulevat jäämään kesästä 2018 mieleen. Yhtä kuivaa kesää en meidän tontilla ole aiemmin kokenut. Vettä sai kantaa ruukkukukille ja kasvimaalle joka ikinen päivä, eikä aherrus näkynyt oikein missään. Muuta puutarhaa en edes alkanut kastelemaan, sillä tuskin olisin tarvittaviin litramääriin edes päässyt. Kärhöjä ja muutamia muita kasveja koitin kastella, mutta valtaosa oli surullista katseltavaa kuivuudesta lotkottavine olemuksineen.
Välillä tontin laidalla oli kivenlohkareita, välillä teiden pohjalta kaivettua hiekkaa. |
Tierempan aiheuttama melu ja pöly oli jokapäiväistä ja ajoittain rassasi hermoja. Luulisi, että tieto haittojen tilapäisyydestä olisi helpottanut niihin suhtautumista, mutta lähes kahden vuoden asuminen keskellä työmaata oli kokemus, jota en toiste haluaisi. Nyt melu ja pölyhaitat alkavat unohtua, mutta maiseman muutoksesta jaksan nauttia ihan joka päivä. On se vaan hienoa nähdä taivaanranta jopa omalla sohvalla istuen. Valoa ja avaruutta riittää.
Kesästä 2018 tulee mieleen jäämään myös 17-vuotiaan Juuso-kissan muutto paremmille hiirestysmaille. Juuso oli ihana kissa, jonka rutiinit ovat edelleen vahvasti läsnä. Aamulla keittiöön mennessäni havahdun usein väistelemään olematonta vesikuppia ja tunnen elävästi kissan kiehnäyksen jaloissani. Ikävöin edelleen Juusoa kovasti.
Paeonia lactiflora Coral Charm |
8. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?
Mitään erityisen suurta ei puutarhassa tullut viime vuonna tehtyä. Niitä normaalejakin manööverejä tavallista vähemmän. Suurinta ja parasta lienevät joka kesä ne lukuisat kävelyt ja tutkimuskierrokset puutarhassa. Hetket, jolloin kaikin aistein nauttii kasveista ja puutarhansa olemuksesta. Miksi puutarhaihminen jaksaa iloita samasta ruusun tai pionin kukasta joka ikinen kesä? Sen tietää ja tunnistaa toinen puutarhaihminen, joka omassa puutarhassaan laillani käyskentelee kerta toisensa jälkeen tuoksuttelemassa terälehtiä ja konttaamassa sinivaleunikkojensa äärellä.
Kelloköynnös - Cobaea scandens |
9. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?
Kaikki kasvit, jotka loppukesästä istutin. Ja tietenkin myös toukokuussa istutetut jouluruusut. Toivottavasti ovat mullan alla elossa ja ponkaisevat sieltä kevään tullen voimaa ja tarmoa täynnä uuteen kasvuun.
Ocalis deppei |
Kesäkukista kaksi pääsi ehdottomien suosikkien joukkoon. Toinen on itse siemenestä kasvatettu kelloköynnös, joka hurmasi rehevällä kasvullaan ja kauniilla kukillaan. Toinen ilontuoja oli oxalis, joka kukki ahkerasti ja jonka lehdistöä ihailin kerta toisensa jälkeen. Oxalista on minulla ollut ennenkin ja tulee olemaan vastaisuudessakin. Kelloköynnösta kasvatin toisen kerran ja tällä kertaa onnistuneesti. Se rohkaisee kasvattaman jatkossakin.
Etelänruusuruoho - Knautia macedonica |
10. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei
b. Yksi
c. Älä edes kysy, montako!
d. Virhe? Mitä? Minullako? Eeei suinkaan...!
Sen verran omituinen kesä oli, ettei edes virhehankintoja tullut tehtyä. Kyllä niitäkin aina joukkoon mahtuu, mutta eipä tullut kierreltyä kauppoja, joten hankinnat ylipäätään jäivät hyvin pieniksi.
Sain äitienpäivälahjaksi tohon käytettäväksi hiekkakäytävillä kasvavien rikkojen tuhoamiseen. Enpä päässyt tohoa kertaakaan kokeilemaan, sillä kuivuus hoiti rikat. Niiden kasvu oli kovin olematonta. Jotain hyötyä siis kuivuudesta oli. Tohon hyödyllisyys tai hyödyttömyys paljastunee siis vasta myöhemmin.
Loistokärhö - Clematis 'Warszwska Nike' |
11. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?
Kaksi kasvia nousee positiivisuudessaan ylitse muiden. Viime kesä oli ruhtinaallinen tomaattikesä. Tomaatintaimet sai kasvariin aikaisin, eikä kylmiä öitä montaa ollut. Sato alkoi kypsymään niinikään aikaisin ja itse kasvatettuja tomaatteja pääsi syömään tasaiseen tahtiin. Joka syksy osa tomaateista täytyy tuoda raakoina sisälle jatkamaan kypsymistään. Nyt niin ei tapahtunut. Kaikki kypsyivät kasvarissa. Erityistä oli myös se, että ylimääräiset tomaatintaimet istutin talon seinustalle ja hyvä sato tuli niistäkin. Kaikki kypsyivät.
Toinen positiivinen yllättäjäkasvi oli kärhöt. Niin maassa asuvat kuin purkkeihin istutetut heräsivät henkiin aikaisin ja kasvoivat hurjaa vauhtia. Kukkiminen oli runsasta ja kaunista. Vain Ville de Lyon oli hyvin vaisu, mutta muutamin kukin sekin jaksoi kukkia.
Kuivuudesta kärsivä kevätkaihonkukka |
12. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?
Mikään kasvi omana itsenään ei tuottanut pettymystä. Kannoin huolta kuivuudessa kärsivistä kasveistani koko kesän ja kannan yhä, sillä ehtivätkö ne kerätä voimaa talvea ja uutta kasvukautta varten? Toivon mahdollisimman monen omaavan riittävästi sitkeyttä selviytyäkseen viime kesän koettelemuksesta.
13. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasvimaalle
b. Kukkiin
c. Kiviin / Kiveyksiin
e. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
f. Puutarhamatkailuun
Kokonaisuudessa rahaa taisi mennä eniten tällä kertaa kasvimaahan, sillä ostin hyvän kasvilampun kellariin taimikasvatusta varten. Ei se kallis ollut, mutta suhteessa isoin yksittäinen rahaerä. Koskaan aiemmin ei tomaattini ole olleet niin tanakoita ja hyväkuntoisia, kuin kasvilampun alla kellarissa kasvaessaan. Ehdottomasti kannattava investointi.
14. Mistä ihan todella innostuit?
a. Uudesta kasvituttavuudesta
b. Jostain puutarhafilosofiasta tai puutarhan tyylisuuntauksesta
c. Väreistä
d. Ihan joka asiasta!
Puutarhan kasvukausi on kaikkinensa niin ihanaa ja innostavaa aikaa, etten nosta sieltä mitään erityistä esiin. Näin talvella ihan unohtuu, miten hienoa on aloittaa ja lopettaa päivänsä puutarhassa kiertelemällä. Kuinka paljon saakaan aikaa kulumaan pelkästään siihen, että katselee, kyykistyy, konttaa, vääntelee ja kääntelee nähdäkseen kasvun ja kehityksen. Ei kahta samanlaista kokemusta, vaikka puolen tunnin välein samat kierrokset tekisi.
Tomaatti - Solanum 'Indigo Rose' |
15. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt
En ole edes laskenut, kuinka monta kertaa täytimme kaksi 200 litran vesitynnyriä ja kuinka paljon ja usein laskimme vettä suoraan letkusta kasveille. Silti toivoisin, että olisin jaksanut kastella enemmän. Jos siitä suinkin olisi ollut hyötyä kasvien selviytymiselle ja varmasti olisi ollut. Menneitä asioita on turhaa jossitella. Katsotaan, mitä tuleva kasvukausi tuo tullessaan. Korjataan sitten aukkopaikat ja iloitaan selviytyjistä.
Myös pelaguut tykkäsivät kesästä 2018 |
16. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt
Mitään en toivo tehneeni vähemmän. Olipa kerrankin oikein lämmin ja aurinkoinen kesä. Ylenmääräisestä laiskottelustakin jäi mukava muisto. Ihan on, kuin olisi viettänyt pitkän kesäloman. Kuten vietinkin.
Syysvuokko - Anemone hupehensis |
17. Odotatko tulevaa/alkavaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?
Ehdottomasti into taas kasvaa päivä päivältä ja sormet syyhyävät päästä puutarhaan touhuamaan. Mukana on myös kauhunsekaisia tunteita, koska yhtään en tiedä, miten viime kesän kuivuus tulee näkymään kasveissa. Toisaalta menetykset voi nähdä mahdollisuutena johonkin uuteen. Ehkä tässä olisi jo hyvä hetki laittaa aivonystyrät suunnitteluhommiin...
Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
- Sain haasteen Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päiviltä.
2. Kerro haasteen aloittaja.
- Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista.
3. Haasta vähintään yksi blogiystäväsi mukaan.
Syksyn 2018 ruskan loisto jää muistoihimme. |
Haastan mukaan seuraavat blogit (Olen ollut viime aikoina aika vähän täällä blogimaailmassa, joten jos olet jo haasteen selättänyt, ei siihen tarvitse toistamiseen tarttua.):
Kukkia ja koukeroita -blogin Tuulikin
Päivänpesää elämää -blogin Katjan
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Mukava haaste, olenkin huomannut tämän kiertävän muutamissa blogeissa. Itse olen tehnyt jo muutaman yhteenvedon viime kesästä, ja tämä on nyt siitä erilainen että voi valita annetuista vaihtoehdoista yhden joten ei tarvitse miettiä aihepiiriä, joten helpottaa. Kiva onkin tähän tarttua, ja mietinkin jo omia vastauksiani tätä lukiessa.
VastaaPoistaSinulla olikin viime kesä vähän erilainen, kuten sanoit että oli kuin olisit pitänyt pitkän kesäloman. Varmasti sormet syyhyävät nyt entistä enemmän taimikasvatukseen, ja ajatukset ovat jo ensi kesässä, ollaanhan kohta jo selätetty tämä tammikuu.
Kiva kun pyysit minut mukaan tähän haasteeseen - tämä onkin mukava toteuttaa :)
Minustakin tämä on mukava haaste, joka herätti ajatuksia ja toisenlaisia näkökulmia menneeseen kesään. Haasteissa on se hyvä ominaisuus, ettei niitä suinkaan tarvitse heti toteuttaa. Aina voi jättää muhimaan päivään, jolloin aiheet on kadoksissa.
PoistaAjatukset ovat enenevässä määrin jo kesässä. Tyttären muuton takia en ole ehtinyt kylvöhommiin, mutta tarkoitus on aloittaa lähipäivinä. Siemeniä on jo ostettu ja suunnitelmia tehty. Oikeastaan hyvä, että puutarhurin elämässä on talvi kasvukausien välissä. Ehtiipä hengähtää ja ottaa vauhtia uutaan jaksoon.
Kiitos, että osallistuit haasteeseen! Pohdintojasi oli taas kerran mukava lukea :) On mielenkiintoista nähdä, miten puutarhasi ensi kesänä muuttuu vai muuttuuko sen kummemmin. Tuleeko mahdollisesti tarvetta paikkailla kuivuuden tuhoja tai jopa muuttaa entistä metsän varjostamaa aluetta valoa ja kuivuutta paremmin sietäväksi? Toivottavasti ei sentään kovin mittavia tuhoja ole tullut. Voin kuvitella, miten innolla odotat taimikasvatusta ja tulevaa kesää puutarhapuuhineen, kun jouduit viime kesänä enemmän lepäilemään ja toipumaan tapaturmastasi. Mukavaa alkavaa viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Minna, tämä on kiva haaste.
PoistaTotisesti tuleva kesä jännittää tavallista enemmän. Miten kasvit ovat selvinneet kuivuudesta, onko paljon aukkopaikkoja ja miten paljon on muutoksia edessä? Pää surisee ideoista, joita tuskin yhdessä kesässä kaikkia pystyy toteuttamaan. Jostain on kuitenkin aloitettava ja hiljaa hyvää tulee.
Kiitos haasteesta, tähän saakin meittiä vastauksia pidemmän tovin ja sopivia kuvia mutta varmasti vastaan. Ihana kuva ahomansikoista, ne ehdottomasti kuuluvat kesään.
VastaaPoistaHaasteeseen vastaamisella ei ole kiirettä. Sinulla on aina hienoja kuvia puutarhasi eri osista. Niitä katselee mielellään.
PoistaSamaa mieltä, ahomansikat kuuluvat kesään. Olen antanut niiden levitä tontilla itsekseen, enkä ole niitä vaivaksi kokenut.
Mukava haaste. Aurinkoista alkavaa viikkoa:)
VastaaPoistaMinustakin tämä on mukava haaste.
PoistaViikosta on luvattu kylmää ja aurinkokin taitaa näyttäytyä, toivotaan.
Kiva haaste ja vastaukset.
VastaaPoistaMinustakin tämä on kiva haaste. Sen voi myös ottaa ilman haastamistakin.
PoistaKiva oli taas lukea haastevastauksiasi. Minullakin sama haaste on odottamassa.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa. 😊
Tämä on siinäkin mielessä kiva haaste, että sen avulla pääsee selaamaan kesäkuvia, joka taasen herättää uusia ideoita ja innostuksen tulevaan kesään.
PoistaMukavasti vastailit kysymyksiin. Miullakin on tuo haaste vuottamassa.
VastaaPoistaKauniit kuvat, onko siulla objekti läheltä kuvvoomiseen!
Hyvvee alakanutta viikkuu!
Sittenpä odotan mielenkiinnolla, miten sinä tämän haasteen "selätät".
PoistaOn minulla ihan hyvä marco-objektiivi, mutta jostain syystä olen laiska vaihtelemaan objektiiveja. Nämäkin kuvat on otettu 17-50 mm:n Sigma-objektiivilla. Käytän kukkakuvauksissa yleensä yksijalkaista (monopod) jalustaa. Sen korkeutta voi pikalukituksilla nopeasti säätää ja sitä tulee kolmijalkaista jalustinta enemmän kuskattua mukana. Kuvia käsittelen lähinnä rajaamalla ja muuttamalla pikselikokoa, jotta latautuvat paremmin.
Olipa mukava lukea vastauksesi tähän haasteeseen! Kuten kevään tapahtumista kerroit, aina ei voi tietää mitä tapahtuu, vaikka kuinka olisi suunnitellut jotain muuta. Toisaalta näissä tilanteissa sitä aina laittaa elämänsä arvot tarkistukseen ja näkee oleellisemmat asiat selkeämmin. "Laiskottelullakin" on oma merkityksensä ja tunnistin vastauksestasi tutun tunteen: monesti puutarhakierroksella saatan istahtaa nautiskelemaan tunnelmasta, äänistä jne. - siinä jotenkin imee itseensä rauhoittumista. Joten oli hienoa lukea suurimmaksi saavutukseksesi ne puutarhan tutkimuskierrokset. Ihana vastaus! Nauratti se "konttaaminen" - niin tuttua! Minäkin kokeilen tänä vuonna ensimmäistä kertaa kasvattaa kelloköynnöstä, saa nähdä miten onnistuu. Tuo Oxalis on ihan uusi minulle, mutta kuvasi on kaunis! Toivottavasti puutarhasi on selvinnyt kuivuudesta ja kasvuolosuhteiden muutoksesta, odotetaan yhdessä niitä puutarhakierroksia!
VastaaPoistaSinänsä hassua, että ihminen ymmärtää elämän tärkeysjärjestyksen vasta kaiken ollessa vaakalaudalla. Toukokuinen tapaturma oli vakava ja laittoi miettimään arvomaailmaa sekä muistutti, kuinka tärkeää on elää tässä ja nyt, ei sitku-elämää.
PoistaViime kesänä korostui hidas ja pienistä asioista nautiskelu. Miten paljon sitä imeekään iloa ja voimaa niistä terälehdistä ja mullasta nousevista versoista. Täytynee tulevina aikoina panostaa siihen, ettei niitä pieniä nautintoja unohda tai väheksy.
Minua naurattaa useinkin tullessani pitkän puutarhapäivän jälkeen sisälle pesulle ja syömään. Peilistä katsoo hikinen ja multainen nainen, jonka tukka hapsottaa ja kynnet ovat kaikkea muuta, kuin esittelykelpoiset. Kasvien parissa touhutessa unohtuu ulkonäköseikat ja niin vain tulee kontattua polvet mustiksi ja pyyhkäistyä multaisella hanskalla hiukset otsalta. Se kaikki putsaantuu pesussa ja mieli on hyvä ahkeroinnin tuloksia katsellessa.
Viime kesän kokemukset kelloköynnöksestä olivat niin palkitsevia, että ihan lähipäivinä on tarkoitus kätkeä uusia siemeniä multaan. Tuntui, ettei se ollut lainkaan vaikeaa. Ehkä edellisenä vuonna epäonni sattui kohdalleni.
Oxaliksia on monenlaisia ja monella nimellä; onnenkäenkaali, käenkaali, onnenapila. Kukka on aika vaatimaton, mutta niitä oli paljon. Parasta minusta käenkaaleissa on lehdistö ja niissäkin on eri sävyjä. Ajattelin tänä keväänä metsästää tummalehtisiä käenkaaleja noiden vihreälehtisten kaveriksi.
Joka kevät puutarhakautta odotetaan jännityksellä, sillä talvetkin tekevät välillä harvennustaan. Taisin surra kuivuutta viime kesänä niin paljon, että nyt suuntaan katseen eteenpäin.
Vastauksista päätellen puutarhavuotesi oli varsin menestyksellinen ja siitä jäi pääosin positiivinen mielikuva. Kuvat ovat jälleen kauniita. Puutarhan hoitoon kuuluu, että joka vuosi odottaa tulevaa kesää uusiin asioihin innostuneena ja toisaalta pelon sekaisin aavistuksin menetyksistä ja erehdyksistä. Eihän se muuten olisikaan niin jännittävää!
VastaaPoistaOlen huomannut, että vaikka yksittäisiä harmeja kesän aikana päivittelee, ne unohtuvat pian. Puutarhassa tapahtuu kaiken aikaa, eikä joka asiaan voi mitenkään edes vaikuttaa. Kuten sanoit, siinä se puutarhaharrastuksen kiehtovuus piileekin. Jännitystä riittää ja enemmän ilon, kuin surun aiheita. Olet oikeassa, hankaluuksista huolimatta viime kesästä jää hyvät muistot.
PoistaOli kiva lukea vastauksesi. Monella tapaa oli erilainen kesä sinulla.
VastaaPoistaKesäni oli hyvin eriainen, kuin edelliset. Jälkikäteen ajateltuna ei kuitenkaan huono kesä ollenkaan.
Poistamielenkiintoisesti toteutettu haaste, sitä oli ilo lukea. mennyt vuotesi on ollut elämänmakuinen iloineen ja suruineen.
VastaaPoistaKesässäni oli tosiaan elämänmakua vaikka toisille jakaa. Hyvin siitä selvittiin ja eteenpäin taas mennään.
PoistaJopas on mukava haaste. Kiva oli lukea vastauksiasi, kesää tuli ihan ikävä, se suorastaan huokuu vastauksistasi. Kauniit kuvat täydentävät kauniisti positiivista tekstiä.
VastaaPoistaKiitos Anneli! Kesää alkaa ikävöimään kukkaisia kuvia katsellessa. Pian on taas uusi kesä edessä. Sitä odotellessa nautitaan kauniin lumisista maisemista.
PoistaMainio haaste ja vastaukset!
VastaaPoistaKiitos Sussi! Tämä Minnan laatima haaste on todella mukava.
PoistaTosi kiva haaste! Vastauksiasi oli hauska lukea. Upeat kuvat jälleen! Iloa viikkoosi!
VastaaPoistaTuli jälkikäteen mieleen, että haasteeseen osallistuneet voisi kerätä listaksi haasteen aloituspostaukseen. Sieltä olisi helpompi käydä tarkistamassa, keillä haaste on jo kiertänyt. Sopiiko, että linkitän sinunkin postauksesi sinne?
VastaaPoista