Sivut

torstai 25. huhtikuuta 2019

Löytämisen ja tekemisen iloa

Sinivuokko - Anemone hepatica

Tänä keväänä sinivuokoilla näyttää olevan runsas kukinta. Minulla sitä kasvaa useammassa paikassa. Jo pitkään olemme suunnitelleet autotallin seinustalla olevan kapean istutusalueen hävittämistä. Varjoisa ja vähämultainen paikka, joka lisäksi kaventaa tärkeää kulkuväylää saa luvan väistyä kivituhkapinnoitteen tieltä. Kaivoin jo alueelta pois vuorenkilpeä, pikkutalviota ja virkeinä kasvunsa aloittavia kieloja. Myös muutaman sinivuokkoesiintymän kaivoin hellin käsin ja siirsin talon toisessa päädyssä olevaan Metsäpuutarhaan (joka siis ei enää mikään varjoisa metsäpuutarha ole).

 
Kevään hankintalistani sai jatkoksi vaaleanpunaisen sinivuokon. Olen selannut lukuisten taimikauppiaiden sivuja, mutta toistaiseksi ei pinkkiä sinivuokkoa ole tullut vastaan. Etsintä jatkuu.

Teresanruusu - Rosa Therese Bugnet

Ruusupensaat näyttäisivät kaikki heränneen hyvin eloon. Oksien kärjissä on jonkun verran paleltumista tai kuivumista joka vuotiseen tapaan. Täytyy taas tulostaa yhteenveto omien ruusujen leikkausryhmistä oikean leikkaamisen tueksi. 


Vanhat puiset marjapensastuet tulivat tiensä päähän ja Ukkokulta purki ne pois. Ostimme tilalle kaupasta pyöreät tuet, joissa on kolme tai neljä harjateräksistä jalkaa. Vaikuttavat aika tukevilta ja niiden paikoilleen laittaminen oli varsin näppärää.
 
Kivipolku 4.5.2018. Taustalla häämöttää tierempan myllerrys.

Lankalauantaina pyörin hetken pihamaalla miettien, mistä päästä töitä aloittaisi. Tekemistä näin keväällä riittää. Kun joku kohta pihalla riittävästi ärsyttää, sen ohi on vaikea pysähtymättä edes kulkea. Varsinkin, jos paikka on kulkemisen kannalta keskeinen. 

Yläpihan istutusalueet on rajattu kulkuväylistä kestopuisilla laudoilla. Osa niistä alkaa olla tiensä päässä, kuten tässä Kivipolun kohdalla. Ukkokulta vaihtoi uuden reunuksen, joka taasen laittoi miettimään muutama vuosi sitten ison istutusalueen jakamiseksi rakennetun  Kivipolun kohennusta.

 
En yhtään tykkää muovinauhasta, mutta kalliimpiin ratkaisuihin ei budjetti taivu. Kaivoin mukulakivet pois, kärräsin pohjalle kivituhkaa (maanrakennuskangas siellä jo oli) ja ladoin päälle uusiokäyttöä odottavia pihakiviä. Reunoille naputtelin takaisin mukulakiviä, sillä pihakiviä ei kauniisti saanut useampia rinnakkain aseteltua. Muovireunus piiloutuu hyvin jo tässä vaiheessa ja vielä paremmin, kunhan kasvit nousevat. Kivituhkakin asettuu paremmin parin vesisateen jälkeen.


Samanlaisen kulkuväylän rakensin toissa kesänä Puutahaportin toisella puolella olevalle istutusalueelle. Se sai nimekseen Pionipolku, koska sen oikealle puolelle kokosin väliaikaisissa paikoissa odottavat pionit. Polun päässä on pari kärhöä. Tämänkin polun reunanauhat ovat muovia ja näkyivät ennen selvemmin. Jälleen kaivoin mukulakivet pois ja lisäsin kivituhkaa, jotta sain nostettua polun pintaa ylemmäs. Ladoin pihakiviä ja reunustin ne mukulakivillä.

Pihakiviä jäi vielä sen verran, että luultavasti teen niistä kasvihuoneen eteen tasaisen alueen. 

Mukulaleinikki - Ficaria verna

Viikko sitten katselin maasta nousevia mukulaleinikin lehtiä ja totesin niihn pian ilmestyvän nuppupallurat. Näin kävi. Lauantaina nuppuja löytyi jo useampi, joista yksikään ei sentään vielä ole auennut.

Jouluruusu - Helleborus

Silloin tällöin omalla pihamaalla törmää iloisiin yllätyksiin. Odottamattomiinkin. Metsäpuutarhassa (entisessä sellaisessa) kasvavan vanhimman rhodon kupeessa näin ohi kulkiessani pilkottavan jotain valkoista. Ensin ajattelin tuulen tuoneen jonkun roskan, mutta tarkemmin katsoessani kukaltahan se näytti. Pakko oli mennä läheltä katsomaan ja jouluruusuhan se siellä. Tämän on pakko olla siementaimi, jonka olen ehkä haravoimalla saanut tuohon siirtymään. En nimittäin takuuvarmasti ole ikinä jouluruusua tuohon kohtaan istuttanut. Niin tai näin, ihana yllätys.

Iris reticulata Katharine Hodgin
  
Monessa blogissa on jo ollut kauniita kuvia kevätkurjenmiekoista. Omista ei ole näkynyt piipon pilkahdustakaan. Vaan pääsiäisenä nämäkin kaunottaret ovat heränneet ja ryhtyneet samantien kukkimaan. Ensimmäisen Katharinen vieressä on monta odottamassa vuoroaan. Täytyykin olla tarkkana, että muistaa heitä käydä tervehtimässä.

Iris reticulata Harmony

Samoin siniset Harmony-irikset ovat ryhtyneet joukolla kukkimaan. Heitä on myös keittiön ikkunan alla, joka on varjoinen ja viileä paikka. Niinpä siellä Harmonyt tulevat maailmaan vasta muita myöhemmin ja pitkittävät näin kevätkurjenmiekkojen kukintaa pihassani.


Tulppaanien kukintaan menee vielä tovi, vaikka ensimmäiset nuput jo löysinkin. Millainen kaunotar tästä nupusta vielä kuoriutuukaan. Sen näemme myöhemmin.


Pihaelämä on nyt jännittävää löytämisen iloa. Tekeminenkin on mukavaa, kun kaikki raskaskin työ vie ideoita ja suunnitelmia eteenpäin. Sen enempää Kivipolkua kuin Pionipolkuakaan minun ei pitänyt pääsiäisenä ryhtyä tuunaamaan, vaan ykskaks huomasin olevani työn touhussa. Ei kaduta, päin vastoin.
 

33 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat ja niin kaunista kukintaa! Sinivuokoista tulee aina heti lapsuuden äitienpäivät mieleen, niitä kun aina käytiin äidllle pieni kimppu keräämässä ja ilolla sen sai sitten ojentaa:) Mukavaa kevätpäivää💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, niin sini- kuin valkovuokoista tulee lapsuus mieleen. Vuokkoja etsittiin ja niitä nähdessä tiesi kesän olevan ovella.
      Mukavaa alkavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Kyllä tuli siistit ja mukavat polut! Minullakin odottaa työlistalla 3-4 kivipolun korjausta ja tämän sinun projektin lukeminen muistutti tehtävästä. Kumma kun polut eivät pysy kunnossa, vaikka vasta noin 10 vuotta sitten tulivat tehdyksi ;). Pitäisi saada se inspiraatio aloittamiseen, niin sitten valmiin näkeminen on niin palkitsevaa. Ihania kevätkukkijoita sinulla, minäkin olen laittanut pikku-irikset syksyn ostoslistalle, sillä ovat niin kauniita teidän monien kuvissa! Samaa mieltä olen tuosta löytämisen ilosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaiset rakennusprojektit pyörivät työlistalla pitkään ja aina ohi kulkiessa ajattelee, että kohta niihin tartun. Polkujen tuunaaminen oli raskasta, mutta oli kyllä hieno tunne katsella valmista työtä.
      Kevätkurjenmiekat ovat ihania. Minulla on kahta eli Harmonya ja Katharine Hodginia. Näin jonkun blogissa lilaa iristä ja sellainen meni heti syksyn hankintalistalle.

      Poista
  3. Mäki oon mettästäny pinkkiä sinivuakkua jo monta vuatta, turhaan. Ihana jouluruusuyllätys. Mullaki o ainaki viis 'Niger'n siämentainta. Yks niistä kukkiiki parasta aikaa. Kyllä tuli hianot ja siistit poluut. Kummasti piisaa töitä puutarhas, vaikkei tavallaan mitää uutta tekisikkää. Aina o joku vanaha kohta orottamas kohennusta. Ihania nua kurijenmiakakki ja tiätenki niiski o haku päällä. Ei meillä sentäs viälä tulppujen nuppuja näy, no paitsi niiren piänien, vaikka kovasti penkit o jo ruvennu vihertämähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä johtunee pinkin sinivuokon harvinaisuus kaupoissa? Jatketaan etsintää.
      Piha on ikuinen työmaa. Kun yhden paikan saa kuntoon, seuraava jo odottaa tekijäänsä. Varsinkin, kun mieli tuppaa siinä ohessa muuttumaan.
      Istutin viime syksynä pari pussillista Harmonya ja Katharine Hodginia. Taisivat nousta kaikki ja joitakin vanhoja vielä odottelen. Iiriksiä täytyy hankkia syksyllä lisää. Kauniita.
      Täällä vihertää jo melkoisesti. Eilen huomasin koivuissakin hiirenkorvat ja tuomessa voi jo sanoa olevan lehdet. Nyt olisi pieni vesisade toiveissa, sillä kuivaa on taas.

      Poista
  4. Olipas ihanan keväistä! Siisti polku tuli. Niin kuule silmä katsoo vain kukkia ja muuta kaunista, etten huomannut koko tietyötä taustalla, ennen kuin tekstistä luin :D
    Mistähän tosiaan sais sitä pinkkiä vuokkoa, olisi niin namu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietyö on onneksi jo mennyttä. Lokakuussa saivat kahden vuoden urakan valmiiksi. Meillä on siis edessä ihan erilainen kesä, kun työkoneet eivät pörrää talon nurkalla.
      Aion metsästää pinkkiä sinivuokkoa, kunhan sitä jostain löydän. Silmät avoinna siis, jos vaikka jostain eteen pöllähtää.

      Poista
  5. Voi, miten ihana puutarha! Miten ihania kuvia! Nuo polut ovat todella upeat. Minä levitin tänään viimeiset lumikasat, joten huomenna meidän piha (ehkä) on lumeton :) Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Nyt kaikkea ihanaa ilmestyy päivittäin ihasteltavaksi.
      Lumen levittäminen on kevättä edistävää puuhaa. Sitä minäkin harrastin ahkerasti, kunnes aurinko sulatti loput.
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  6. Hienot polut tuli. Ja mikä yllätys, jouluruusun kukkiva siementaimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana yllätys, eikä paikkakaan hullumpi. Sopii hyvin rhodon kupeessa asustamaan.
      Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  7. Hienot polut ja puutarhayllätykset tuovat hyvän mielen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Olen tyytyväinen polkuinen ja vielä niiden ulkonäkö paranee, kunhan kasvit intoutuvat kasvuun.
      Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  8. ihanat kivipolut!! voi mitä kaikia ihania kukkia kaunita sieltä putkahtaakaan pintan.
    kEVÄT ON IHANAA AIKAA....
    kun alku pyörähdyksilta ...löytää aloitus paikan...
    Mukavaa huhtikuun loppusia!!
    ja ihanaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kevät on ihanaa aikaa. Mikä sen mukavampaa, kuin joka päivä löytää uuteen kasvuun innostuneita piippoja.
      Mukavaa vapun odotusta ja leppoisaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  9. Mun irikset näemmä sitten päättivät kadota maisemista! Kolmena keväänä ne olivat ilona. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin on käynyt joillekin oman pihan iiriksille. Osa sentään jaksaa kasvaa ja kukkia useamman vuoden. Syksyllä taas lisää herkkuja multaan, niin keväinen ilo on taattu.
      Hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  10. Polusta tuli nätti ja käytännöllinen, hyvä yhdistelmä. Sinulla on kukkea piha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nettimartta! Tavoitteeni on ollut rakentaa kukkea piha. Vuosien työ alkaa vähitellen kantaa hedelmää.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  11. Hienot kivipolut ja niin ihania pikku kukkijoita! Niin mullekin aina käy, että yhtäkkiä vaan huomaa, että on aloittanut jonkun ison projektin, hupsis vaan. Tänä keväänä tosin koitan malttaa mieleni ja olla myllertämättä liikaa, ainakin ennen ylppärijuhlia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan pitänyt juuri nyt polkuja tuunailla, vaan ihan muut työt odottivat. Niin vain huomasin ahertavani kivien ja kivituhkan kanssa.
      Ylppäreissä on sen verran touhua, että niihin kannattaa panostaa ja jättää pihatyöt toiseen kertaan.
      Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  12. Kevät imaisee mukaansa ja talven lomailleet puutarhurinkädet ja -lihakset ryhtyvät hommiin ennen kuin on ehtinyt itse edes ajatuksen tasolla miettiä niitä :D Siistiä jälkeä tuli ja nyt polut kestävät hyvän näköisinä pitkään. Jouluruusun kukkiva siementaimi oli varmasti ihana yllätys. Äidilläni muuten oli myös jouluruusun siementaimia ihan toisella puolella pihaa, mihin hän on niitä istuttanut. Luonto aina välillä yllättää iloisesti. Kauniita kukkijoita on sinullakin jo siellä. Mukavaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin imaisee ja se imu jatkuu keväästä syksyyn. On se jännä, miten ideoita pulpahtaa ihan vain pihamaalla kulkiessa ja samassa huomaa olevansa työn touhussa.
      Hauska yllätys äidilläsikin. Hetken tuollaisen löydön tehdessään täytyy kelata omia muistojaan, että enkö tosiaan ole tätä tähän istuttanut.
      Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  13. Ihana jouluruusuyllätys sinullakin. Jouluruusut taitavat välillä tarvita kotiutumisaikaa, kukkivat sitten, kun niille sopii.
    Täytyykin käydä kurkkaamassa postaustasi, kun vihdoin taas koneen ääreen istahdin.
    Mukavaa vapun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
  14. Iirikset ovat niin kauniita. Polusta tuli oikein hieno!
    Kevät etenee, koivukin jo hiirenkorvalla.
    Ihana kevät!

    Mukavaa huhtikuun viimeistä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikkunasta ulos katsoessa luonnossa on jo selkeä vihreä sävy. Koivuihin tuli hiirenkorvat ihan odottamatta. Mukavaa joka tapauksessa.
      Hyvää huhtikuun loppua myös sinulle!

      Poista
  15. Ihana jouluruusuyllätys!
    Ja olet todella aloittanut ahkeroinnin. Hyvän polun olet jo saanut tehtyä, eikä edes olla vielä toukokuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pitkän talven jälkeen riittää intoa pihapuuhiin. Aurinko ja lämpö saavat kuvittelemaan, että olisimme jo pidemmällä. Huhtikuun loppu on vasta käsillä, joten ei tässä mitään kiirettä ole.

      Poista
  16. kevät vaan on niin ihanaa ja tarmokasta aikaa! kivipoluissa oli varmaan aikamoinen homma, lopputulos kerrassaan upea, joten urakka kannatti todellakin!
    mulle käy myös noin, olen voinut suunnitella ihan jotain muuta, mut sit yks kaks suunnitelmat muuttuu ja huomaan puuhastelevani ihan jotain muuta kuin alunperin piti.
    mukavaa puutarha viikonloppua Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan kivipoluissa hommaa, kun ensin purin pois vanhat kivet, sitten kärräsin paikalle uusia kiviä ja kivituhkaa. Talven jälkeen pihatöissä löytyy taas uusia lihaksia ja menee hetki, ennenkuin kroppa tottuu raskaisiin töihin. Muta mieli on maan tasalla työskennellessä hyvä ja valmista katsellessa vielä parempi.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!