Sukkia sulle, sukkia mulle...

Lankalaatikostani löytyi vajaa kerä 7veikan "Pääsiäinen" -kausilankaa. Yhdistin sen yksiväriseen keltaiseen ja näin syntyivät keväänkeltaiset nilkkasukat.

Keltaisen värin makuun päästyäni jatkoin niinikään vanhojen lankojen varastosta löydetystä kelta-harmaa -sävyisestä Raita-langasta ja yksivärisestä keltaisesta polvisukat kutomalla. Pirteät tuli.

7veikan turkoosi värisävy oli jonkun aikaa poissa myynnistä. Tai ehkä sitä netin kautta olisi saanut, mutta kaupoissa ei väriä ollut. Yhdistin turkoosin tarjouksesta ostamaani sinisävyiseen Polka-lankaan. Näin syntyi perussukat aikuiselle ja lapselle.

Niina Laitisen "Villasukkien vuosi" -kirjasta olen aiemmin kutonut "Levottomat"-sukat vihreänä. Nyt käytin 7veikan kirsikkaa. Ohjeessa käytetään ohuempaa lankaa ja 2.5 puikkoja. Vaikka en erityisen tiukkaa kudokaan, olen huomannut käsialallani Laitisen ohjeita noudattamalla tulevan liian pienikokoisia neuleita. Siksi kudoin nämä sukat paksumpaa 7veikkaa ja 3.5 puikkoja käyttäen. Hyvät tuli.

Yksi mokakin näihin sukkiin jälleen tuli. Nimittäin mallineule tulee toteuttaa peilikuvana toiseen sukkaan. Unohdin kuitenkin toisen sukan kohdalla vaihtaa A-mallikaavion B-kaavioon niin varressa kuin kärjessäkin ja niin sukista tuli samanlaiset. Ei haittaa, ainakaan minua.

Samaisesta Laitisen "Villasukkien vuosi" -kirjasta nappasin "Ihanat" -sukkien takaosaan tulevan sydänkuvion. Ihanat-sukatkin olen tehnyt kirjan mallin mukaisesti aikaisemmin marjapuuron punaisina. Nyt pelkistin sukkia kutomalla sydänkuvion etuosaan. Muutenkin poikkesin hieman alkuperäisestä ohjeesta. Mallikuvio on helppo, eikä jokaista riviä tarvinnut ohjeesta vilkuilla.

Lankana käytin 7veikan farkkusinistä 3.5 puikoilla, kuten väriä lukuunottamatta on alkuperäisessäkin ohjeessa. Sukista tuli omiin jalkoihin hivenen liian löysät, mutta esimerkiksi legginsien päälle vedettynä kyllä pysyvät polvissa. Todennäköisesti nämä sukat menevät kuitenkin eteenpäin.

Marjapuuron punaisesta Eerosta kudoin nilkkasukat palmikkokuviolla. Näiden sukkien valmistumista uhkasi melkoisesti auringonpaisteen ja lämmön lisääntyminen. Sisälle kun ei enää millään malta kovin aikaisin tulla, eikä siis jää aikaa sohvalla istuskelemiseen. Yhtään en valita, sillä mikäs sen hienompaa, kuin ulkoelämään siirtyminen. Sitähän tässä on koko talvi innolla odotettu.

Eräs ihminen kysyi minulta, eikö ole tylsää ilta toisensa jälkeen kutoa sukkia, kuvata niitä ja vielä esitellä blogissa muille. Ei ole laisinkaan tylsää. Ei kutominen, eikä niiden kuvaaminenkaan. Tylsempää minusta on istua kädet sylissä mitään tekemättä. Kuvaamisessa ja blogijulkaisussa taka-ajatuksena on koota itselleni kuvallinen muistio kutomisistani. Samalla joku toinen voi saada niistä vinkkejä itselleen, kuten minäkin saatan ammentaa toisten tekemisistä. 

Toinen ihminen taasen kysyi, miksi käytän aina 7veikkaa. Minusta 7veikan hinta-laatu -suhde on hyvä. Lisäksi langan hinnasta edes osa menee kotimaisen työn tukemiseen. Kolmantena plussana on näiden lankojen kattava saatavuus. Perusvärejä löytyy jopa oman kylän ruokakaupasta ja naapurikylän isommissa marketeissa on jo melkoiset valikoimat. Materiaalin hankinnan vaikeus tuppaa helposti tappamaan kivan harrastuksen. Siinä ehkä oleellisimmat syyt. Toki minä muitakin lankoja olen käyttänyt ja käytän vastaisuudessakin.

Kunhan kevät tästä etenee ja lämpenee, jää kutominen vähemmäksi. Silloin pihalla riittää tekemistä ja sisälle tultua puikkoja enemmän kutsuu suihku ja sänky.