Sivut

perjantai 9. elokuuta 2019

Parannusta ruusukuumeeseen

Rosa Sommerwind - Maanpeiteruusu

Kuivuus alkaa olla taas viime kesäistä luokkaa. Se ja pari muutakin asiaa tympii niin voimakkaasti, että joudun pakottamaan itseni pihahommiin. Aloitekykyä parantaa hieman ajatus siitä, kuinka myöhemmin kuitenkin kadun tekemättömiä töitä.

Lauantaina psyykkasin itseni puutarhaan. Mitään siellä ei tapahdu, ellen itse tartu toimeen. Yhtäkin kasvia istuttaessa puutarhassa lähtee liikkeelle varsinainen kasvikaruselli. Puhumattakaan, kun istutusta kaipaa useampi tulokas. Vaikka kuinka olisin päättänyt vain ja ainoastaan istuttaa uudet kasvit, lopputuloksena on ylöskaivettavia ja muualle muuttavia. Niin nytkin.

Geranium cinereum 'Ballerina' - Harmaakurjenpolvi

Kasvarin kupeessa on odottanut istutusta harmaakurjenpolvi Ballerina ja jalokurjenpolvi Rozanne. Niiden tieltä Vasenrinteestä piti kaivaa pois loistotädyke. Loistotädyke on nätti kasvi, mutta muita korkeampana se pyrki kukkiessankin lähinnä makaamaan muiden kasvien päällä. Väärä asuinpaikka nätille kasville. Siis siirtoon ja tilalle Ballerina ja Rozanne. 

Veronica austriaca - Loistotädyke

Loistotädyke nousi rutikuivasta rinteestä hienosti kahtena sopivan kokoisena paakkuna. Syvensin kuoppaa ja toin viereen kottikärryllisen uutta multaa, kastelukannun ja ämpärin mahdollisia rikkaruohoja varten. Rinteestä ei niitä nyt tullut, mutta multaa tuli kurjenpolvien istuttamisen myötä tarjoiltua muillekin kasveille.

Seuraavaksi istutin toisen loistotädykepaakun Syyspenkkiin, kiven ja aidan väliin. Siellä oli sopivan tyhjä paikka, joskin paremmat näkymät niin kasville kuin minullekin aidan toiselle puolelle. Olin kyllä suunnitellut loistotädykkeelle toisen paikan, mutta koska yllättäen kasvin juurakko oli niin suuri, siitä riitti kahteen paikkaan. Ja se toinen eli Syyspenkin kiven tyvi on nyt vähän arveluttava, mutta kelvatkoon parempaa odotellessa. 

Rosa francofurtana 'Splendens' - Valamonruusu

Seuraavaksi suuntasin naapurin rajalla sijaitsevaan Ruusupenkkiin. Komea Valamonruusuni sai siirtokäskyn. Olin jopa varautunut luopumaan siitä kokonaan. Ihan siitä syystä, että Valamonruusun juurivesoja on tämän kesän aikana alkanut nousta vähän sieltä sun täältä. Omalla puolella saatoin sentään juurivesoja kaivella, mutta ei ole kovin kohteliasta järjestää naapurille juurivesaongelmia. Valamonruusu nousi kohtalaisen hyvin lapion ja rautakangen avulla. En mene takuuseen, etteikö juuria vielä maahan jäänyt, mutta parhaani niiden pois kaivamiseksi tein. Olisittepa nähneet jalkani kuivassa mullassa kaivamisen jälkeen. Mustat sukatkin olivat aivan tönkkönä pölyävästä mullasta.


Uusien ruusujen sijaan kuva anopin äitienpäiväruususta vierailijoineen.

Valamonruusun kaivamisessa meni tovi ja toinen tovi paikan putsaamisessa juurista ja kaikkialle levinneistä akileijoista. Urakan jälkeen oli helppo kaivaa multavaan ja pehmeään maahan kaksi istutuskuoppaa uusille ruusuille. Niin juuri, jos luopuu yhdestä ruususta, on tilalle laitettava kaksi uutta. Saaripalstan Sailan vinkistä löysin Espoonlahden Taimiasta Austin-ruusuja ja meille muuttivat "Crown Princess Margareta" ja "William Morris". Tänä kesänä kukintaa on turha odottaa, mutta jospa sitten ensi kesänä. Kummassakin kukat ovat persikkaisen sävyiset. Kruununprinsessa enemmän, kuin Williamissa. Hui, miten jännittävää saada puutarhaan ihan uudenlaisia ruusuja.


Terttuselja kunnan puolella

Vaan kuinka kävi Valamonruusulle? Enhän minä raaskinut sitä oksasilppuriin laittaa. Ei suinkaan. Leikkasin ruusun melko matalaksi juurtumisen edistämiseksi ja istutin sen puuvajan vieressä olevaan rinteeseen. Käytännössä ruusu on nyt hiukan kunnankin puolella, mutta puolustuksekseni sanottakoon, että minä olen kaikki nämä vuodet pitänyt kyseisen alueen kunnossa ja siistinä. Jos ruusu uuteen paikkaan kotiutuu, sen kukinnasta on iloa myös puistoalueella kulkevilla. Tulevat juurivesatkin on helpompi pitää kurissa, kun pääsen kiertämään ruusun joka puolelta.


Stachys byzantina - Nukkapähkämö asuu myös Pikkupuutarhan Kivipenkissä

Toinen loistotädyke odotti vedellä maustettuna vadissa pääsyä yläpihan Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Sielläkin multa on kuohkeaa viime aikaisten mylläysten jäljiltä ja kasvien keskellä sopiva aukko täytettä odottamassa. Toivottavasti loistotädyke kotiutuu uuteen paikkaan. Värimaailma kyseisessä kukkapenkissä on kyllä kaikkea muuta, kuin harmoninen. Olen koonnut sinne korkeita, tukemista vaativia kasveja, jotka muualla asuessaan ovat rötköttäneet muiden kasvien päällä. Hiukan sivussa sijaitsevan penkin värisekamelska ei toivon mukaan katsojien silmiä särje. Ja tukikepitkin saan hyvin piiloutumaan korkeiden kasvien sekaan.


Prunus padus - Tuomi

Yksi juttu täytyy vielä kertoa. Syksyllä 2017 Syyspenkkiä perustaessani siirsin siihen tontin vastakkaiselta laidalta valkoisen syreenin, joka ei ollut koskaan kukkinut. Ajattelin tarjota sille aurinkoisemman ja avaramman paikan. Jo viime keväänä kukinnan aikaan epäilin, että nyt on tapahtunut jokin kömmähdys. Epäilys sai vahvistuksen tänä kesänä. Kyseessä ei ollut valkoinen syreeni vaan tuomi. Muistan kaivaneeni vanhasta paikasta kuolleen puun pois, mutta kuvittelin sen olleen tien vierestä siirtämäni lila syreeni. Se oli kuitenkin menehtynyt valkoinen syreeni. Ilmeisesti vanhassa paikassa oli itänyt tuomi ja tuli siirretyksi Syyspenkkiin valkoisena syreeninä. 

Syreeniksi naamioitunut tuomi sai lähtökäskyn.

Ison tuomen kukkiessa keväällä talon päädyssä vertailin sen kukkia ja lehtiä Syyspenkin "valkoiseen syreeniin" ja ihmettelin niiden samanlaisuutta. Harrastelija kun olen, en heti uskonut epäilyksiini. Ehkä jossain syvimmissä sopukoissa kuvittelin tuomen muuttuvan pelkän toiveen voimalla syreeniksi. Nyt puuhun ilmestyi samanlaisia mustia marjoja, kuin lähellä kasvavaan tuomeen. Silloin päätin, että olkoon kukkiessaan miten nätti tahansa, suureksi kasvavaa tuomea en Syyspenkkiini halua. Kaivoin pois, joten se siitä valkoisesta syreenistä - tai siis tuomesta. Käykö teille muille tällaisia kömmähdyksiä?


Kärsiikö joku teistä auringoallergiasta? Heinäkuusta lähtien oikea käsivarteni on kutissut aivan hillittömästi. Jonkun verran kutinaa on myös jaloissa. Vaiva ilmenee oltuani jonkun aikaa auringonpaisteessa. Oireet sopivat hyvin aurinkoallergiaan, vaikka iholleni ei ole noussut näppylöitä. Olen rasvannut ihoa pahimman kutinan aikaan kortisonivoiteella ja muuten mentolia sisältävällä voiteella, jonka sanotaan rauhoittavan kutinaa. Olen myös ottanut säännöllisesti histamiinitabletteja. Kutina rauhoittuu hoidoilla, mutta auta armias, jos taas unohdan suojata kädet ulkona. Alueemme terveyskeskus on ollut kesäkauden kiinni ja olen yrittänyt tulla toimeen maalaisjärjen ja googlen avulla. Pian alkaa kuitenkin kutinamitta olla täynnä.

Rosa Therese Bugnet - Teresanruusu

Teresanruusu kukkii ja kukkii. Älkäämme siis antako maallisten kutinavaivojen murtaa uskoamme kesän jatkuvuuteen, vaan mennään lippu korkealle eteenpäin.


P.S.
Etukäteen ajastetuissa postauksissa on se huono puoli, että ennen niiden julkaisua ehtii tapahtua yhtä sun toista. Kuivuudesta ruikuttaminen sai helpotusta keskiviikkona ensin parin ukkoskuuron ja sen jälkeen kohtuullisen pitkään ja reippaasti ropisseen sateen voimalla. Kyllä tuntui mukavalta kasvien saadessa kaivattua virkistystä. Toivottavasti sadepäivä ei jäänyt ainokaiseksi. Ja toivottavasti sadetta saatte te muutkin sitä pitkään odottaneet.

Mukavaa viikonloppua kaikille!




34 kommenttia:

  1. Kateellinen tuosta katolta syöksyvästä sadevedestä! Sadetta tännekin päin lupailtu, mutta ohi ovat menneet kaikki sadepisarat. Pihalla on rutikuivaa ja kasteluletkuunkin olen turvautunut. Minunkin pitäisi joitakin kasveja siirrellä, mutta en ole kuivuuden takia vielä uskaltanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuivuuden aikana ei kasveja kannata siirtää tai edes istuttaa. Taivaalta tuleva kastelu on paljon tehokkaampaa. Tällekin päivälle on luvattu sadetta ja myös muille päiville. Tulee niin tarpeeseen. Toivottavasti tekin saatte osanne sateesta.
      Mukavaa viikonloppua sinulle Vilma!

      Poista
  2. Minä hain pylväshaavan piiskataimia joskus muinoin 5 kpl kaverini äidin pihasta. Parin vuoden päästä yksi oli "muuttunut " koivuksi! 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi olisi ollut muuttuminen toisinpäin eli koivusta pylväshaavaksi. Piiskataimesta tunnistus taitaa olla vielä vaikeampaa, kuin vankemmasta yksilöstä.
      Puun tunnistaminen on vaikeaa. Katsoin eilen telkusta Puutarhakisaa, jossa yhtenä aiheena oli 9 puun tunnistaminen. Monet tunnistettavista oli erikoisia puita, mutta toisaalta Etelä-Ruotsissa ne ovat ehkä tunnetumpia, kuin täällä meillä. Pieleen olisi mennyt tunnistus minulta.

      Poista
  3. Niin ihana sadekuva! Tänne tuli silloin alkuviikosta vajaa 1 mm ja varhain tänä aamuna 0,5 mm.
    Vautsivau, ostit sitten ne kaikkein ihanimmat! Tai sitä on kyllä vaikea julistaa, että mikä olisi ihanin, mutta ihan kärkipäästä kumminkin! Margareta on selvästi oranssimpi, aprikoosinvärinen ehkä? Morrisin kukka muuttuu persikkaisen pinkistä vaaleanpunaiseksi kukan vanhetessa. Niin kauniit kukkamuodot molemmissa, ja suuret kukat.
    Taimivaihdoissa on joskus tullut noita erehdyksiä, esim. ruusuruohona saamani kasvi osoittautui mäkimeiramiksi yms. Tuomi on kyllä hämäävä, pitkään paapoin yhtä tontin laidalla paatsamana, kunnes selvisi, että se onkin tuomi. Tuomikin on kaunis, mutta ei mihinkään sellaiseen paikkaan, johon haluaa pienemmän kasvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän sateet taisivat mennä kaikki kerralla Poriin - uutisista päätellen.

      Lähdin ostamaan yhtä Austin-ruusua, mutta en osannut valita Williamin ja Margaretan välillä, joten repäisin ja ostin molemmat. Taimilappujen kuvat olivat haalistuneita ja vähän repaleisia, mutta muistin sinun kuvasi Williamista ja jossain toisessa blogissa oli kuvia Margaretasta. Kummassakin väri on alkuun persikkainen ja Williamissa se muuttuu vaaleanpunaiseksi. Juuri kuten kerroit. Kukan muoto on niin upea. Olin kyllä täysin myyty löytöjeni äärellä. Myymälässä oli useampi muukin Austin-vaihtoehto, mutta nuo tarttuivat kouriin, eivätkä enää irronneet. Täytyy tutustua paremmin Austin-ruusujen sielunelämään, jotta saan pariskunnan pysymään hengissä ja kukkimaan.

      Tontin laidalla tai itse asiassa kunnan puolella on isokokoinen tuomi ja se riittää mainiosti. Onneksi kehrääjäkoi ei ole koskaan muuttanut sitä kummituspuuksi ja ihan nättihän se on kukkiessaan. Vaan en tosiaankaan halua isoksi kasvavaa tuomea alapihalleni. Eiköhän tuurenpihlaja ja Ludwig Späth-syreeni riitä sinne.

      Mukavaa viikonloppua ja ennenkaikkea virkistäviä sateita Saaripalstalle!

      Poista
  4. Ihania kukkia! Erityisesti katselin noita ruusuja :) Sehän se tahtoo olla, että juurista leviävät. Meidän pihan hansaruusu on kotiutunut niin hyvin, että on muutamia juurivesoja. En ole vielä raskinut ottaa niitä pois, niistä ei vielä ole haittaa. Minulla ei ole aurinkoallergiaa, mutta tuttavaperheen nuorilla muistelen olevan. Muistelen tuttavani kertoneen, että vaatii omat kikkansa, jotta kesä sujuu hyvin. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kaikki ruusut eivät tee juuriversoja. Minullakin on Hansa-ruusu ja se on pysynyt yllättävän hyvin paikallaan versomatta joka suuntaan.
      Kaikki kikat kutinan hillitsemiseksi ovat tarpeen.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  5. Ole onnellinen saadusta sateesta! Tutulta kuulostaa tuo karuselli; siirrot aiheuttavat yleensä ketjureaktion. Valamonruusu on kyllä tosi kärkäs leviämään, tuo uusi paikka kuulostaa hyvälle. Toivotaan huikeaa kukintaa uusien ruusujen asetettua paikoilleen! Toivottavasti allergiasi helpottaa, kuulostaa kiusalliselta vaivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sade tulee tarpeeseen ja tekee iloiseksi. Lisääkin saisi tulla ja ilmeisesti niin tapahtuu tässä lähipäivinä.
      Valamonruusu on hieno ruusu, joten toivottavasti se viihtyy uudessa paikassaan.
      Mukavaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  6. Minulla oli viime talvena hankikylvössä jalokellon siemeniä. Keväällä lumien sulettua nostin kylvöruukut sisälle lämpimään ja aloin odottamaan itämistä. Parin viikon päästä huomasin yhdessä ruukussa elon merkkejä. Jalokellot ovat kuulemma hankalia lisättäviä siemenestä, joten luonnollisesti ilahduin suuresti tästä uudesta alusta. Hoidin, kastelin ja varjelin pikkuista taimea kärsivällisesti, kunnes kasvi oli niin suuri, että totuus paljastui. Jalokellon sijaan olin onnistunut kasvattamaan upean ja rehevän vesiheinän taimen. Vaikka olin laittanut harsot ruukkujen päälle ennen niiden talvettamista, jostain rakosesta oli vesiheinä päässyt kallisarvoisiin purkkeihini itämään. Niin että kyllä, kömmähdyksiä tapahtuu :) Harmitti, mutta kyllä naurattikin. Harva puutarhaharrastaja sitä tieten tahtoen vesiheinää kasvattaa :D Hienoa, että olette saaneet sadetta! Sitä kaivattaisiin täälläkin. Tänään satoi vähän, mutta niin vähän, että sitä ei voi edes sateeksi kutsua. Mukavaa viikonloppua, toivottavasti allergiasi helpottaa pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti nauratti vesiheinän kasvattaminen. Voin kuvitella sen innostuksen ja vaalimisen, mitä taimen purkkiin ilmestyminen aiheuttaa.
      Sade ilahdutti todella paljon. Lisää saisi tulla ja onhan sitä luvassa. Sääkartassa on edelleen palovaroitus eli kuivaa on. Ihan pienillä sateilla maa ei kastu pintaa syvemmältä.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  7. Kauniita kukkia. Tänään saatiin tännekin pitkästä aikaa sadetta oli kyllä tarpeen. Toivotaan että allergiasi helpottaa. Oikein hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että teilläkin tuli vettä. Kasvit kiittävät.
      Hyvää sunnuntaita sinulle Ritva!

      Poista
  8. On sulla mahtavasti kukkia ja niin komeita.
    Meilläkin on kuivaa, mutta onneksi yks päivä satoi 15 ml, muttei ton enempää :( :(
    Aurinkoihottuma on inhottava, tiedän ja oon nähnyt kuinka pitää yrittää peittää iho mahdollisemman hyvin. Systerini kärsii siitä, ja sukulaispoika pitää ostaa aurinkosuoja vaatteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! Toivottavasti teillekin tulee lisää vesisateita.
      Vielä en ole saanut varmistusta, onko kyseessä aurinkoihottuma, kun en ole päässyt lääkäriin. Epämiellyttävää tämä jatkuva kutina on. Olen kuullut aurinkoihottuman hankaluudesta.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  9. Voi kun täälläkin sataisi! Torstaina yritteli pariin kertaan, mutta ei siitä kuitenkaan mitään tullut. Kuivaa on, kun olin tänään lapiohommissa niin ei meinaa lapio upota kuivaan ja kovaan maahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutamasta sateesta huolimatta maa on pintaa syvemmältä todella kuivaa. Kasvihommat täytynee jättää myöhemmäksi ja toivoa lisää sadetta.
      Hyvää sunnuntaita ja toivottavasti myös sateita sinulle!

      Poista
  10. Ovela tuo tuomi, kun osaa syreeniksi naamioitua. Ja kyllä, viimeinkin satoi, ihan 20 milliä. Totta muuten, että näin syksyä (anteeksi kesäihmiset) mennessä vaatii puutarhatöiden aloittaminen jonkunverran ponnistusta, mutta kun pääsee käyntiin, niin mukavaa hommaahan se on. Sulla on pihallasi niiiiin kauniita kukkijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin naamioitunut tuomi tai hölmö harrastelijapuutarhuri. Kallistun jälkimmäiseen. Kyllä tässä pikkaisen tarvitaan potkua takamukseen puutarhahommien aloittamiseksi. Yleensä viileiden säiden saapuminen parantaa suorituskykyä.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  11. Kauniita kuvia kukkivista. Ihana kun saitta sadetta. Meillä tänäuamuna rännit soi kun lyhyt rankka kuuro osu kohalle. Nuo Austin-ruusut koukuttaa minnuukin ja kanadalaiset kanssa. Koivuja pittää kuatoo ja penkki siihen tehä niitä varten.
    Oon noita tuomen vesoja yrittäny hävittee tuosta lähimehästä, kun aina niihen se koi tulloo ja muutenkaan en monia tuomia halluu lähelle. Rehevässä kasvualustassahan se viihtyy.
    Harmi jos se on aurinkoihottummoo, pitkähihasta pittää piälle vettee kesälläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö rännien loriseva laulu kuulostakin ihanalta. Viittä vaille, etten mennyt itsekin sateeseen seisomaan. Niin iloinen olin puutarhan luonnonkastelusta.
      Uusi penkki Austin- ja kanadanruusuille kuulostaa hienolta idealta. Tilan raivaaminen koivuilta onkin iso urakka, mutta varmasti kannattaa.
      Tuomi näyttää olevan reipas versoja. Niitä on ihan tarpeeksi luonnossa, joten omaan pihaan en yhtään halua.
      Mukavaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  12. Me joudumme vielä odottelemaan sadetta. Yhtään taimea ei ole päässyt istuttamiseen, on vain maltettava odotella taivaalta tulevan veden kastelua. Aurinkoihottuma on inhottavaa, olen joskus nuorempana kärsinyt siitä.
    Keväällä löysin purppuratuomen juurelta siementaimen, otin sen talteen ja luultavammin se päätyy tyttären pihaan. Kerran laiton pihaan syysleimua, osoittautuikin asteriksi mutta kun lehdet olivat nuorella taimella ihan samanlaiset kuin syysleimulla. Ei auttanut muu kuin kaivaa pois ja siirtää hanakasti leviävä asteri pois perennamaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saatte pian sadetta. Uusien istutusten kasteleminen vaatii työtä, joten sen toivoisi hoituvan luonnonmukaisesti.
      Asterit ovat uskomattoman kärkkäitä leviämään. Yhdestä penkistä hävitin, kun valtasivat tilan kaikilta muilta. Nuorista taimista on välillä vaikea ottaa selvää. Kaipa sitä jossain takaraivossa aina elättelee suuria toiveita ja se lisää erehdyksen mahdollisuuksia.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  13. aikamoinen puutarhasessio sinulla ollutkin! maanpeiteruusut ovat ihastuttavia...no oikeastaan kaikki ruusut ovat. ymmärrän hyvin, ettet raaskinut silputa valamonruusuasi, vaan etsit sille uuden kasvupaikan.
    miten kauniilta voikaan näyttää vesisad, kun sitä on kaivannut useamman viikon. josko huomenna sataisi täälläkin, kaikki on jo rutikuivaa. ihan puieni sade ei edes maata kunnolla pyty kastamaan.
    oikein hyvää viikonloppua Sinulle, toivottavasti saat avun myös kutisevaan käsivarteesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tykännyt valamonruususta kovasti. Se kukkii aina runsaana. Toivottavasti kotiutuu uuteen paikkaansa.
      Metsäpalovaroitus on edelleen hyvin laajalla alueella ja täälläkin. Vettä on satanut jonkin verran, mutta maa on yhä pintaa syvemmältä todella kuivaa. Toivottavasti tekin saatte sadetta.
      Mukavaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  14. Nuo ruusut on niin puhuttelevia! Onneksi säästit Valamonruusun, kun se kukkii niin kauniisti ja pitkäänkin. Ihan helppo konsti pidättää niitä juurivesoja on laittaa 15 sentiä korkea reunanauha istutuskuopan kehykseksi. Juurivesat kulkevat ihan pinnassa, joten ne eivät pääse leviämän tuon helpon ja halvan konstin ansiosta.

    Ja huh - meillä on niin kuivaa, että en uskalla istuttaa tai siirtää yhtään mitään ennen kunnollista sadetta. Kovasti toivoisin kuvasi mukaista sadetta tännekin.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tita juurisuojausohjeesta. Jälkikäteen sitä on vaikea toteuttaa, mutta uusien kasvien osalta ohje on nyt takaraivossa. Olen tykännyt valamonruususta sen runsaan ja kauniin kukkimisen vuoksi. Muutenkin se on terve ruusu, joten en raaskinut siitä luopua. Taidan laittaa sille juurisuojan, kun se on vielä mahdollista.
      Toivottavasti tekin saatte vettä. Täällä on nyt jokunen sade tullut, mutta maata vähän kuopaistessa huomaa sen olevan pintaa syvemmältä täydellisen kuivaa. Kuulas ja aurinkoinen syksy olisi kiva, mutta luonnon ja puutarhan kannalta sateinen syksy olisi parempi.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  15. Mukavia elokuun kesäpäiviä Sinulle ♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle! Elokuu on vielä täyttä kesää.

      Poista
  16. Ihan ymmärrettävää on sekoittaa syreeni ja tuomi keskenään. Yleensäkin, jos pitää jotain kasvia tietyn lajisena, on hyvin vaikea uskoa päässä mahdollisesti pyöriviä epäilyksiä. Minä olen saanut kiiltoleimuna syysasteria ja äitini jalopähkämöä mirrinminttuna. Keväällä kasvattelin ratamon taimia, kun en erottanut niitä loistosalvian pikkutaimista. Oli pakko käyttää kasvimaalta otettua multaa kaupan mullan jatkona, kun pussista ei olisi muuten riittänyt kaikille kylvöille enkä viitsinyt odottaa uuden säkin ostamista. Tiesin toki, että mullasta ilmestyy varmasti rikkaruohoja. Kasvikarusellit ovat aina jännittäviä, kun ei tiedä varmasti etukäteen, millainen ketjureaktio yhden kasvin istuttamisesta voi seurata. Meille on ennustettu alkuviikoksi sadetta, mutta saa nyt nähdä, miten käy. Viime viikolle luvatut sateet muuttuivat aurinkoisiksi poutapäiviksi. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkullista yritteliäisyyttä kasvattaa ratamoja. Voisin hyvin kuvitella tekeväni niin itsekin ja ihan tosissani kuvitella niitä loistosalvioiksi. Tällaiset kömmähdykset ovat jälkikäteen hauskoja, mutta kyllä minua pikkuisen harmitti kaivaa syreeniksi kuvittelemani tuomi pois, kun siinä samalla meni osa Syyspenkistä uusiksi. Ja kieltämättä hetken tunsin itseni tyhmäksi.
      Meillä on koko päivän tänään satanut ja hetki sitten ukkonen jyrisi ihan päällä. Nyt pilvien välistä näkyy sinistä taivasta ja sää selvästi kirkastuu. Yhtään ei ole harmittanut viettää sisäpäivää. Onpahan voinut intensiivisesti syventyä tulevien projektien suunnitteluun. Itse asiassa on ollut hyväkin, että niitä on pyöritellyt päässään jonkin aikaa. On löytynyt uusia ideoita ja näkökulmia. Nyt vain pitäisi saada jostain työvaihde päälle ja sopiva rako aikatauluun, jotta projektit lähtisivät käyntiin.

      Poista
  17. Olipa kiva postaus, kiitos tästä. Minulla on myös maanpeiteruusua, pidän siitä kovasti. Hyvä kun et hävittänyt valamonruusua. Meillä satoi koko viime yön, sade olikin tervetullutta. Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
  18. Kauan kaivattua sadetta saatiin vähän tännekin.
    Ihanat ruusut.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!