Sivut

maanantai 12. elokuuta 2019

Puutarhasta löytyy aina ihmeteltävää

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Puutarhassa jokainen päivä on erilainen. Vaikka päältäpäin näyttäisi, ettei mitään erityistä ole tapahtunut, lähempi tarkastelu osoittaa aivan muuta. Lumien sulamisen aikaan alkaneet puutarhakierrokset jatkuvat aivan seuraavien lumien saapumiseen saakka ja aina löytyy jotain katseltavaa. Kiivaimpaan kasvuaikaan yksi kierros päivässä ei edes riitä ja se ensimmäinenkin kierros saattaa kestää pienen ikuisuuden.

Copaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnös avasi vihdoin ensimmäisen nuppunsa ja muut näyttävät seuraavan johtajaansa nopeaan tahtiin. Valtaosa nupuista on köynnöksen yläosissa, joten kuvaaminen vaatii varpaille nousua ja kunnon venytyksiä tahi tikkaita, jos oikein läheltä haluaa kuvata. Kelloköynnös on kaunis viherkasvinakin, mutta ilman muuta kukinto palkitsee kasvattajan. 

Lilium lancifolium 'Flore Pleno' - Tiikerililja
  
Viime syksynä istutin syyssipuleiden ohessa myös muutaman tiikerililja Flore Plenon sipulin. Kerrottu kukka avaa vasta ensimmäisiä nuppujaan, enkä vielä täyteen mittaansa avautuneesta kukasta kuvaa saanut. Seuraavana päivänä se on jo mahdollista.

Lilium lancifolium 'Flore Pleno' - Tiikerililja
  
Hauskasti  ainakin yksi viidestä vanasta tuottaa keltaisempia kukkia. Melkein ehdin jo unohtaa nämä tiikerililjat ja ihmettelin, mitä kummaa Allaspenkistä vielä nousee. Taidanpa taas syyssipulitilauksen yhteydessä muistaa lisätä näitä kesäkukkijoitakin.

Lilium Rosella's Dream - Värililja

Rusakko-vintiö söi suurimman osan alapihan liljanupuista, mutta yhteen Kiemurapenkin liljan varteen se sentään jätti nuput. Nyt saan ihailla vaaleanpunaista Rosella's Dreamia. Muiden osalta on odotettava ensi vuoteen.

Lilium orientalis 'Stargazer' - Idänlilja
  
Pionipenkin liljoista suurin osa on jo avautunut ja lakastunutkin. Stargazer päätti antaa muiden rauhassa etuilla ja ottaa nyt koko huomion itselleen. Kieltämättä se on komea lilja. Stargazerin pitäisi myös tuoksua, mutta hajuaistini on edelleen poissa.

Lilium lancifolium - Tiikerililja

Perinteinen oranssi tiikerililja on monille tuttu jo lapsuudesta. Minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa, mistä tiikerililja on meille tullut. Aina se on kasvanut jotenkin hassusti penkin laidassa ja ollut vaarassa kaatua käytävälle. Sen sipuli on kaivamisen kannalta vaikeassa paikassa, joten olen antanut olla. Ajatuksena on ollut hankkia näitä lisää, mutta toistaiseksi aikomus ei ole toteutunut. Itusilmujen olen antanut pudota penkkiin, mutta niistä lisääntyminen taitaa viedä ikuisuuden.

Puulilja OT hybrid 'On Stage'

Puulilja On Stage tuoksuu todella voimakkaalle. Aiempina kesinä tunsin sen tuoksun jo kaukaa lähestyessäni liljan istutuspaikkaa. Nyt voin pyöriä ihan vieressä haistamatta mitään. Itse asiassa tuntuu kummalliselta, kun ei kykene haistamaan sen enempää hyviä kuin huonojakaan tuoksuja. Tuoksut ovat olennainen osa joidenkin kukkien viehättävyyttä.
 
Alcea rosea 'Carnival' - Tarhasalkoruusu
  
Olin jo hiukan huolissani, menikö kaikki viime kesän perennakasvatukset pieleen. Syksyllä istutin keväällä kylvetyt ja kesän aikana ruukuissa kasvaneet taimet penkkehin. Salkoruusu Carnival oli mix-pussukka, jossa piti olla kirkkaita värejä. Ehkä sellaisia vielä penkistä joskus nousee, mutta nyt vanhan pinkin salkoruusun vierestä ilmestyi yllättäen haalean vaalea kukka. Piti kuvata sen takaraivo, sillä muita kasveja tallomatta en olisi päässyt kasvotusten Carnivalia kuvaamaan. Kunhan nuo muut nuput aukeavat, voin katsoa häntä silmästä silmään.

Achillea micrantha - Keltakärsämö

Koko kesä on pitänyt kehua keltakärsämöä. Todella kiitollinen kasvatettava. Kasvaa aika korkeaksi, mutta pysyy hyvin pystyssä. Vähän sentään kallistelee aurinkoa kohti. Yhdestä taimesta on vähitellen kasvanut komea joukko. Keltakärsämö näyttää houkuttelevan kaikenlaisia pörriäisiä. Kukka kestää pitkään keltaisena ja hyväkuntoisena.

Achillea micrantha - Keltakärsämö

Keltakärsämö kuuluu niihin kasveihin, joita kannattaa katsella ihan läheltä. Alussa se on täynnä pikkuruisia nuppineuloja, jotka vähitellen avautuvat muodostaen pikkuisten kukkien laajan rykelmän.
 
Rudbeckia laciniata - Kultapallo
  
Jälleen kerran kävi niin, etten muistanut kultapalloa juhannuksen korvilla leikata matallammaksi. Huhupuheiden mukaan se kukkisi leikkaamisesta huolimatta ja pysyisi paremmin pystyssä. Nyt se huitelee korkeuksissa ainoastaan tuettuna. Muuten se nauttii rennosta loikoiluista muiden kasvien päällä. Kultapalloni kaipaa itse asiassa parempaa istutuspaikkaa, mutta toistaiseksi en ole sellaista keksinyt. 

Lonicera periclymenum - Ruotsinköynnöskuusama
  
Honkkarista halvalla ostettu ruotsinköynnöskuusama on osoittautunut reippaaksi kukkijaksi. Köynnöksellä ei vielä ole mittaa metriä enempää, eikä montaa haaraakaan siihen ole vielä kasvanut. Silti jokaiseen latvaan on tullut kukka, joka on jo vähän räjähtäneenäkin aika jännittävä. Alapihan aitaaminen tuotti runsaasti uusia mahdollisuuksia. Täytyyhän aidan reunus täyttää sinne sopivilla kasveilla.

Mahonia aquifolium - Mahonia

Mahoniapensaani olivat hätää kärsimässä tappotalven 2015/2016 jälkeen. Silloin paleltui melkoinen osa kummastakin pensaasta ja pelkäsin menettäväni nämä ikivihreät kasvit. Blogiystävät kehottivat leikkaamaan kuolleet oksat reippaasti pois ja antamaan mahonioille mahdollisuuden uuteen nousuun. Näin tapahtui. Kahteen vuoteen eivät kukkineet laisinkaan, mutta tänä keväänä kukkia oli runsaasti. Ja nyt sitten noita sinisiä marjoja. Pensaat ovat kasvaneet kiitettävästi ja lehdet ovat upean kiiltäviä. Suojaan mahoniani varhain keväällä rhodojen tapaan. Ikivihreinä ne ovat alttiita kevätahavalle.

Allium sativum - Valkosipuli
 
Valkosipulin satoa ei ole vielä korjattu. Valkosipuli kuuluu Ukkokullan reviiriin, enkä arvaa mennä siihen sotkeutumaan. Valkosipuleihin on tullut hauskat kukinnot. 

Allium cepa - Kepasipuli

Tavallisen sipulin nostin runsas viikko sitten. Ensin sipulit kuivuivat puuvajassa muutaman aurinkoisen päivän ja sitten vein ne kellariin jatkamaan kuivumista. Varret alkavat olla sen verran kuivia, että pian voin napsaista ne pois ja laittaa sipulit verkkopussiin. Muutama on jo käyty hakemassa keittiöön syötäväksikin. Sen verran paljon meillä käytetään sipulia, että oma sato riittää vain hetkeksi. Ehkä ensi vuonna laitan sipulia enemmän. Se kun on todella helppoa kasvatettavaa.

Kotilo

Vettä on satanut lisää ja välillä vähän ukkostanutkin. Sade on tervetullutta, eivätkä nämä määrät vielä korvaa luonnon vesivajetta. Kotilot olivat kaivautuneet mullan syvyyksiin, mutta kömpivät heti sateiden alettua esiin. Kuunliljat ja nauhukset ovat jokakesäiseen tapaan pitsikuvioituja. 

Daalia Hartenaas

 Nauttikaa kukista ja elokuisesta kesästä. Vielä riittää valoa ja lämpöä.

 

40 kommenttia:

  1. Onpa kaunista kukintaa. Kauniita monenvärisiä liljoja on sinullakin. Tarhasalkoruusu on niin kaunis. Eilen avautui meillä ensimmäinen kultapallo. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vaan mukavaa, että näitä kukkijoita riittää pitkin kesää. Kultapallosta tykkään, kunhan pysyisi paremmin pystyssä. Vaikeaahan se on moisella hongankolistajalla.

      Poista
  2. Sulla on tosi upeita liljoja!
    Ja tuo ruotsinköynnöskuusaman kukka on myös niin hauska ja erikoinen.
    Puutarhassa riittää ihmeteltävää ympäri vuoden. Nyt sateen jälkeen kaikki näyttää taas niin erilaiselta. Ja varmasti kaikki kasvit piristyvät vielä loppukesän spurttiin, kun vihdoin saivat juotavaa.
    Mukavaa uutta viikkoa ja paljon ihmetyksen aiheita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateella on ollut selvästi virkistävä vaikutus. Koivuista on pudonnut lehtiä valtavasti ja kadulla näytti ihan syksyiseltä, kun autot kulkiessaan pöllyttivät keltaisia lehtiä ilmaan.
      Perhosia odotellessa jatketaan ihmettelyä. Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  3. Oi mitä kaikkea ihanaa! Onpa hauskan keltainen tuo yksi tiikerililja! Minulla oli hirveä pähkäily keväällä ennen kuin keksin eräiden taimien olevan itusilmujen taimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiikerililja Flore Pleno on jännän näköinen muodoltaankin. Keltaisen yksilön väri näyttää tummuvan oranssimmaksi avautumisen myötä.
      Pitääpä tarkkailla omia itusilmuja. Nyt tiikerililja on alkanut pudottamaan niitä.

      Poista
  4. Kauniita liljoja ja upea kelloköynnös. Mukavaa viikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva! Todella mukavaa, että kukkijoita riittää ihan pitkälle syksyyn.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos! Keltainen kärsämö ansaitsee kehut ja kiitokset.

      Poista
  6. Ihania kukkia! Tiikerililjat ovat kauniita, tuo vaalea kerrottu mielettömän ihana! Stargazer kuuluu sarjaan uh huh, sietämättömän värinen, kokoinen ja hajuinen :-D Hajuaistin puute sen kohdalla ei välttämättä ole huono asia.
    Keltakärsämö alkoi kiinnostaa, olen paaponut kituvaa kultakärsämöä paahdepenkissäni jo kymmenen vuotta ja se on aina vain yhtä onneton raasku, ei liene kukkinutkaan kuin pari kertaa. Pitää varmaan miettiä sen siirtämistä. Ja tuon keltakärsämön hankkimista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Saila, rakastan suorapuheisuuttasi! Stargazer on selvästi ulkoavaruudesta laskeutunut kummajainen. Koskettelin sitä äsken pihalla ollessa ja olen vakuuttunut sen olevan muovia. Hurjaa, kuka kehtaa laittaa pihalleni muovikasveja???
      Suosittelen keltakärsämöä. Se sopisi tanakkuutensa ansiosta myös monien muiden korkeiden perennojen joukkoon. Kukkii todella pitkään ja kaikin puolin kiitollinen kasvi. Alkuun en ollut siitä niin kovin innostunut, mutta se on hiljaisella sinnikkyydellään arvonsa ansainnut. Eikä näytä kiusaantuvan kuivuudestakaan. Suosittelen lämpimästi.

      Poista
  7. En tiennytkään kerrotuja tiikerililjoja olevna, aika hauskoja! :)

    Keltakärsämö näyttää ihanalta! Itse istutin alkukeväästä punakärsämöä hieman ongelmallisen kuivaan paahdepenkkiin. Jää nähtäväksi, miten se siinä viihtyy, mutta uskoisin pärjäävän hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiennyt minäkään ennen viime syksyä, jolloin ostin Flore Plenot nettikaupasta. Hauskoja ovat.
      Tutustuttuani keltakärsämöön nyt paremmin, olen alkanut pohtimaan muiden kärsämöiden hankintaa. Punakärsämöä oli joskus yksi taimi, mutta se menetyi (muistaakseni tappotalvena 2015/2016). Nyt voisi olla aika kokeilla sitä uudelleen. Keltakärsämö on viihtynyt erinomaisesti aika kuivassa paikassa. Onhan kärsämöt luonnossakin melko kuivien paikkojen kasveja.

      Poista
  8. Upea kelloköynnöksen kukka. Minulla on valkoinen, nuppuja on paljon mutta yksikään ei ole vielä avautunut. Tuntuu kestävän ja kestävän. Tällaisia liljoja minulla ei ole yhtään mitä sinulla on kukassa. Keltakärsämö on oikea auringon kultaaman värinen. Minulla on punakärsämö ja sekin on tosi kova kukkimaan ja pitkään. Onneksi meillä ei mökillä ole kotiloita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin kelloköynnöksen nuppuni oli alkuun valkoinen ja muuttui sitten siniseksi. Tosin kelloköynnöstä on myös valkoisena, mutta sen kasvattamisessa en tänäkään keväänä onnistunut.
      Olen viime vuosina kerännyt liljoja ahkerasti ja tänä vuonna ne kiittävät runsaalla kukinnalla. Siis ne, joita rusakko ei popsinut kesäkuussa. Kotiloita meillä on aika paljon, vaikka viime kesän kuivuus taisi niitä vähän verottaakin. Ferramolia kuluu ja sateiden jälkeen kuljen pihalla etikkaliemipurkin kanssa marinoimassa kotiloita.
      Punakärsämö on nyt laitettu vinkkilistalle. Kuten tuossa Elinalle kommentoin, minulla on aiemmin ollut punakärsämöä, mutta se meni tappotalvena. Nyt olisi aika kokeilla sitä uudelleen.

      Poista
  9. Köynnöskuusaman kukka on kyllä erikoisuudessaan hieno. Tai kummallinen. Jos noista valkosipuleista katkaisee nuo kukinnot heti tuoreeltaan pois, niin saa isompia sipuleita. Kasvuvoimasta kukkiminen vie oman voimansa, joten se on sipulin koosta pois.

    Rusakko on kyllä ihan vihoviimeinen ilonpilaaja, kun napsii ristihuuliinsa kukkien nuppuja! Toivottavasti joku hankkii jänispaisteja talven mittaa. Joutaa kantaa harventaa.

    Kotilot on kovasti vähentyneet meilläpäin - johtuu varmaan peräkkäisistä kuivista kesistä. Pitääpä olla valppaana nyt kun aloi viimein sataa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopas tuo kukkien katkomisohje Ukkokullalle. Hän on itsepäinen ja tekee, kuten itse tahtoo. Kiitos kuitenkin, välitin tiedon hänelle ja ehkä se auttaa ensi vuonna. Nyt hän on kuulemma tyytyväinen sipulien kokoon.
      Kotilot ovat täälläkin vähentyneet, mikä varmaan johtuu kuivuudesta. Epäilen niiden lymyilevän mullassa ja hyökkäävän sieltä porukalla riittävästi vettä saatuaan. Mitenkähän saisi rusakot syömään kotiloita? Pääsisi kotiloista ja rusakot jättäisivät täydellä mahalla puutarhan rauhaan.

      Poista
  10. Hienoja liljoja! Monennäköisiä on kuitenkin kukassa, vaikka osa joutuikin aiemmin kesällä jäniksen suuhun. Ruotsinköynnöskuusamassakin on kaunis kukka. Minulla kukkii nyt tuoksuköynnöskuusama ensimmäistä kertaa ja olen aivan ihastunut sen tuoksuun. Väriltään se ei ole ihan noin keltainen kuin ruotsinköynnöskuusama, vaan enemmän persikan suuntaan taittunut. Ihana joka tapauksessa. Mukavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusakko ei käynyt yläpihalla lilja-aterialla, onneksi.
      Tuoksuköynnöskuusama on hieno köynnös. Meillä sellainen kasvoi monta vuotta terassin kupeessa, kunnes yhtenä keväänä kuoli. Vanhaan paikkaan ei enää sovi uutta köynnöskuusamaa, enkä toistaiseksi ole löytänyt sopivaa paikkaa uudelle köynnökselle. Tuoksun ja kauniin kukinnan vuoksi sen pitäisi olla helposti ihailtavissa.

      Poista
  11. 'Stargazer' taitaa olla sukua minun 'Salmon Star' liljalle, tuoksu on todella voimakas ja sen voi haistaa metrien päästä. Kuusamista minulla ei ole kokemusta, joskus pyöritellyt niitä puutarhamyymälästä mutta on jäänyt jostain syystä hankkimatta. Kovin niissä on kauniit kukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä voimakas tuoksu on On Stage-liljassa. Tuoksuu tosi pitkälle.
      Köynnöskuusamat on kauniita ja minusta myös helppoja. Tuoksuköynnöskuusamassa on ihana tuoksu, kuten Minna tuossa ylempänä kertoo. Ja kukat kauniita hienoisessa erikoisuudessaan.

      Poista
  12. Kauniita liljoja. Kelloköynnös kukkii minulla ensimmäisen kerran. Olin ihmeissäni, kun kukat tipahtivat pois noin viikon kukkimisen jälkeen. Onkohan se tyypillistä? Vai oliko kyseessä tuulen tekemä poikkeus.

    Hajuaistin puuttuminen yhä on kurjaa. Se vaikuttaa yllättävän moneen asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kelloköynnöksen kukat minullakaan paljon pidempään ole paikoillaan pysyneet. Niin kävi viime vuonna ja niin näyttää käyvän nytkin. Täällä ei eilen edes tuullut ja yksi kukka oli jo maassa. Ne irtoavat ihan hyväkuntoisen näköisinä, mikä on sääli. Onneksi uusia nuppuja avautuu koko ajan. Katsoin tänään, että pieniä nuppuja on ilmaantunut useita, joten eiköhän kukintaa riitä.

      Totta, hajuaistin puuttuminen on todella tylsää ja se vaikuttaa yllättävän moneen asiaan. Valitettavasti hajuaistin palaamisesta ei ole mitään takeita. Se joko palaa tai sitten ei. Asialle ei voi tehdä mitään.

      Poista
  13. Puutarhasta löytyy aina ihmeteltävää, postauksesi otsikko on ihan nappiin ja totta.
    Kelloköynnöksen kukat ovat niin siroja ja kuvauksellisia, tosin ovat aika lyhytikäisiä.Kerman valkoinen on minusta vielä kauniimpi, mutta sen siementä on vaikea löytää ainakaan marketin siemenhullystä. Kultapallo ja se on aina vain niin kaunis ja mielestäni sopii niin arkeen kuin juhlaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoista kelloköynnöstä ei tosiaan marketeissa pahemmin ole. Sinistä sen sijaan viime aikoina jo paremmin. Kylvin keväällä valkoisia kelloköynnöksiä, mutta ne eivät itäneet laisinkaan.
      Aika pian yksittäisen kukan kukkiminen on ohi, mutta onneksi uusia avautuu tasaiseen tahtiin. Köynnös olisikin kerrassaan upea, jos se olisi täynnä samanaikaisesti avoinna olevia kukkia.

      Poista
  14. Kelloköynnös tosiaan aukoo nuppujaan hyvään tahtiin, kun ensin on alkuun päässyt. On sinulla paljon upeita liljoja! Minulla oli 20 vuotta sitten monta erilaista värililjaa, mutta liljakukkojen ilmaantuminen päättyi taistelussa kukkojen voitoksi. En tuolloin ehtinyt kerätä näitä syömäreitä pois riittävällä ahkeruudella ja luovutin liljojen suhteen. Nyt on kasvamassa viime keväänä istutettu yksi liljalaji, mikä tuli lahjana taimien mukana. Vielä ei ole liljakukkoja näkynyt, mutta seuraillaan tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä koputtaa taas puuta, etteivät liljakukot saavu tontillemme sankoin joukon. Muutaman niitä joka kesä löydän, mutta vähään aikaan ei ole ollut suurta riesaa. Muistan kyllä sellaisenkin kesän, kun liljojen varret olivat täynnä toukkotöhnää.

      Poista
  15. Aivan ihana tuo kerrottu tiikerililja, samoin keltakärsämö on varsin huomiotaherättävä. Olet oikeassa, että puutarhasta löytyy aina jotain uutta ihmeteltävää ja sitä jatkuu vielä pitkälle syksyyn. Loppukesän kukintatahti ei ehkä ole niin vauhdikas ja tapahtumarikas kuin alkukesän, mutta se on sitäkin rehevämpi. Toivotaan paljon lämpöä ja aurinkoa loppukesään, ja sopivasti sadetta myös. Mukavaa tiistaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä, ettei kaikki kuki samalla vauhdilla, kuin alkukesästä. Silloin ei meinannut perässä pysyä kameransa kanssa. Vähän viileämpi sää myös pidentää yksittäisten kukkien kestoa.
      Nyt on saatu vesisateita ja silti on lämmintä eli aika mukava sää puutarhan kannalta.

      Poista
  16. Kaunista kukintaa ihania liljoja. Nyt mekin saatiin pitkästä aikaa vettä kahteena päivänä ei tarvitse niin paljon kukkia kastella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Irma, että tekin saitte vihdoin niin paljon vettä, ettei kaiken aikaa tarvitse kastelukannun kanssa kulkea.

      Poista
  17. Kaunista katseltavaa! Stargazer on minullakin juuri avannut kukkansa, ovat kyllä hienoja! Kelloköynnöksen nuput tipahtelivat pois neulanpään kokoisina, kuivuivat kuumissa heinäkuun helteissä! Eipä taida ehtiä yhtään avautua uusistakaan. Sinulle kävi hyvin Mahonian kanssa, minä jouduin tuo karmean talven jälkeen uusimaan omani, nyt olen suojannut jokaisen kavättalven aivan kesän kynnykselle saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi kelloköynnöksesi kukkien kohtaloa. Pienestä nupusta avautuvaan kukkaan vaatii kyllä aika pitkän ajan. Toivotaan, että jossain köynnöksesi lehtien piiloissa olisi edes muutama nuppu kehittymässä. Olen huomannut, että kelloköynnös tarvitsee runsaasti kastelua. Tai sitten minulla on liian monta tainta yhdessä ruukussa.
      Mahoniat olivat tosi surkeassa kunnossa tuon tappotalven jälkeen, jopa seuraavan vuoden. Olin kyllä suojannut ikivihreäni, mutta vesisateiden ja pakkasen vuorotteleminen kuritti monia muitakin kasveja ankarasti.

      Poista
  18. miten paljon sinulla onkaan erilaisia liljoja. minustakin aiemman postauksesi tarhapäivälilja on Stella de Oro, niitä on minullakin kolme Hulevesipenkissä. isäni kasvatti aikoinaan paljon värililjoja, olen onnistunut hävittämään ne kaikki, ehkä myyrätkin ovat avittaa hiukan.
    kelloköynnös on todella kaunis, harmitus sentään, jos se tiputtaa kukat liian aikaisin. kultapallot kuuluvat suosikkeihini. itsekkään en niitä koskaan leikkaa ja tuppaavat kaatuilemaan ilman tukia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona, Stella d'Oroksi minäkin keltaista liljaani veikkaisin. Harmi, ettei isäsi liljakokoelmasta ole jäljellä kaunottaria. Kasvien suhteen on välillä vaikea päätellä, mikä niiden hengen vei; myyrä, pakkanen vai joku muu.
      Tähän mennessä en ole kertaakaan leikannut kultapalloja, vaikka joka vuosi niin päätän tehdä. Ihan vain kokeillakseni, kukkivatko tosiaan matalampina. Ehkä vielä jonain kesänä muistan ajoissa leikkaamisen.

      Poista
  19. Kauniita liljoja siulla on. Tuoksut noissa jalommissa on kyllä voimakkaita, metrien piähän haistaa! Tarhapäivänliljojen kauneuden tajusin vasta nyt hiljattain ja kolomii lajiketta miullakin kukkivana on nyt. Tuota kelloköynnöstä harmittelen, kun en hankkinu tällekesälle. Ostin nyt tuon Ruotsinköynnöskuusaman ja meinasin kivimuurin piälle panna kasvamaan.
    Nuo kärsämöt on kuin kunnon keltasta voita väriltään, ovatko kovia levviimään. Ihanoo kukintoo on siulla siellä runsaasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, että olet löytänyt tarhapäivänliljoista uuden kasvialuevaltauksen. Toisinaan sitä kuvittelee olevansa sinut jo kaikkien kasvien kanssa ja sitten löytyykin jokin itselle lähes tuntematon laji. Miten kiva onkaan laajentaa valikoimaa ja tulla tutuksi uusien kasvien kanssa.
      Ruotsinköynnöskuusama on varmasti hieno kivimuurilla. Olisipa minullakin kivimuuri kasveilla kaunistettavaksi. Vaikka itse asiassa kivimuurit ovat kyllä hienoja sellaisenaankin.
      Keltakärsämö ei tunnu olevan mitenkään kova leviämään. On pysynyt suhteellisen pienellä alueella ja siitä ponnistaa vuosittain yhä useampia varsia kukkineen.

      Poista
  20. Mun kelloköynnös tuskin kerkiää kukkia, nii alakutekijöös näyttää olevan. Likipitäen oman onnensa varas. Lilijat on kyllä hianoja. Hauska keltaane tiikerililija. Mullaki kukkii ny taimihulinoolta ostamani kerrottu tiikerililija ensimmäästä kertaa. Pitääki käyrä kuvaamas se. Syksyllä on ihan pakko hommata lisää lilijojen sipulia, ku on kerran niiren makuhun päässy (en toki syä niitä) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelloköynnös aloitti kukinnan paljon viime kesäistä myöhemmin. Veikkaan, ettei minullakaan kaikki nuput ehdi kasvaa riittävän isoiksi avautuakseen. Riippuu tietenkin jonkin verran myös ilmoista.
      Liljan sipulit saattaisivat maistua hyvältä, mutta parasta makua ne antavat puutarhassa. Itsekin ajattelin hankkia syyssipuleiden mukana taas muutaman liljan kesäksi.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!