Joulukuun sateisen harmaana päivänä puutarhahörhö kaipaa ympärilleen vihreitä virikkeitä. Yhdessä tai erikseen. Pitkän syksyn samentamat aivot hyrräävät hitaalla, eikä itsekritiikkikään enää ole aivan kohdillaan. Somemaailma täyttyy toinen toistaan taitavimmin toteutetuista piparitaloista ja joulukakuista. Illan tullen tunnelman täydentää tienoon asukkaiden kiivas valosarjoilla harjoitettu kilpavarustelu.
Ympäristön paineissa oloaan helpottaakseen puutarhahörhö kaivelee kaappiensa sisältöä ja löytää sieltä viimeistä käyttöpäiväänsä lähestyvän valmispiparitalon sekä putkilon räikeän vihreää koristemassaa. Nyt nopeasti sokeri pannulle sulamaan ja arkkitehdin luomus liimaten pystyyn. Pieni palovamma tai valuva kuorrute ei tahtia haittaa. Pääasia, ettei hyvää tavaraa tarvitse roskiin laittaa, vaan siitä jotain tuunaamalla saa aikaan raikuvat naurut perheenjäseniltä.
Ei tullut herttaisen söpöä ja valtakunnallisen päivälehden piparikisan voittanutta taideteosta. Sen sijaan valmistui huikentelevaisen valearkkitehdin opinnäyte, jolla tuskin tulisi hyväksytyksi edes peräkylän kirjastorakennuksen remonttia suunnittelemaan.
Onni ei siis ole viimeistä piirtoa myöten täydellisessä elämässä. Ei taidokkaissa piparitaloissa eikä ykköspalkintoa hipovissa blogikuvissa maukkaista leivonnaisista. Sen sijaan onni voi hyvinkin olla sydämen muotoisessa perunassa, jonka Ukkokulta on keittänyt ja nälkäisen puolison lautaselle laittanut.
Onni on myös saada avominiän valmistamia konvehteja, joiden suklaa sulaa kielellä taivaallista nautintoa tuoden. Joita maistaessa voi muistella MasterChef Australia -kilpailijoiden taitoja suklaan temperoinnissa. Joita taitoja ei siis itsellä ole laisinkaan.
 |
| Syreenin kevätlupaus |
Tässä muutama päivä sitten napattu kuva syreenin silmuista. Niissä on selvä lupaus keväästä, vaikka meistä puutarhahörhöistä se juuri nyt tuntuu olevan jossain saavuttamattomissa.
Tämän postauksen ainekset lähtivät liikkeelle muutamista blogikirjoituksista, joissa pyydetään anteeksi omaa väsymystä, huonoja ja pimeitä kuvia, pitkiä postausvälejä ja innotonta kommentointia. Jokainen meistä on joskus väsynyt ja innoton. Kukaan ei jaksa ja ehdi jatkuvasti päivittää blogia ja kommentoida toisten kirjoituksia. Elämää on ja paitää ollakin somen ulkopuolellakin. Hyviä kuvia on pimeinä talvipäivinä vaikea ottaa hyvilläkään välineillä. Ja kuka sen määrää, millaisia kuvia itse kukin voi ja saa julkaista.
Annetaan ilon pulputa pienistäkin asioista. Unohdetaan kilpailu toistemme kanssa. Ollaan juuri sitä, mitä olemme. Ei yhtään enempää tai vähempää.
Pamela Tola sanoi Ylen kulttuurihaastattelussa 15.12: "Elämä on arvokasta, vaikka se ei olisi pelkkää unelmien täyttymystä." Siinäpä oiva elämänohje meille kaikille!
Tämä oli niin hyvä! Arkkitehtiosio nauratti ja loppukommentteihin yhdyn sydämeni pohjasta! Ei joulun pitäisi olla kilpailua tai suorittamista. Tekee minkä jaksaa, mikä tuntuu mieleiseltä ja mikä omaan jouluun sopii. Eri elämäntilanteissa eri asiat ovat oleellisia tai tärkeitä. Näin myös postausten kanssa, välillä tauko on eri syistä tarpeen. Tärkeämpää on elää kuin somettaa elämistä :). Elämä on arvokasta, sen huomaa erityisen selkeästi silloin, kun on sen haavoittuvuuden äärellä. Oikein hyvää viikon jatkoa sinulle ihana Between!
VastaaPoistaKiitos Päivi! Sinulla on kyky nähdä ja sanoa asiat hyvin rakentavasti ja positiivisesti. Varmasti sinullakin on huonot päiväsi, mutta postauksissasi ja kommenteissasi se ei koskaan näy. Tuot aina hyvää mieltä mukanasi. Ihanaa olla virtuaalisesti laajan sydämesi vaikutuspiirissä.
PoistaYhtään ei huvittanut piparitalon rakentaminen, mutta tylsää oli kaapista löytyneet tarvikkeet sellaisinaankin tarjota syötäviksi. Piparitalo meni heti ensiminuuteilla vinoon ja muutenkin toteutus on kuin 5-vuotiaan tuherrusta. Jouduin ylittämään aika korkean kynnyksen piparitalon kuvan julkaisun kanssa, mutta päätin antaa mennä huumorilla. Maku on huomattavasti parempi, kuin ulkonäkö. Emme vietä joulua kotona, joten poika saa napostella mökin tyttöystävänsä kanssa.
Hyvä kirjoitus olen samaa mieltä näissä asioissa. Näkisit meidän isännän kanssa paketoidut lahjat, ne on myös riemastuttanut monia niin jouluna kuin muutenkin. Ne on paikattu etenkin kulmista teipillä tai vahvistettu neliön kokoisilla uusilla paperin paloilla jotka saattavat olla vaikka erilaistakin. Kerran minun hyvä ystävä tuli auttamaan paketoinnissa. Siunattu ihminen, apu oli silloin tarpeen. Me emme ole kaikissa asioissa yhtä hyviä ja meidän paketit on hyväksytty muiden mallikkaiden joukkoon hymyssä suin. Onneksi on muuten tullut lahjakassit, niitä tulee käytettyä muissa lahjoissa nykyään. Riemastuttava näky tämä piparitalo mutta varmasti ihanan makuinen ( kai se myös syödään?) kun kaikki herkut on syöty joulun jälkeen ja jotain tekee mieli niin mikä parasta viimeisen köyttöpäivänsä ohittanut piparitalo 😀......kokemusta on ❤
VastaaPoistaKiitos Nila! Tarjosit vastavuoroisesti naurun hetkiä minulle ajatellessani sinua ja miestäsi paketoimassa lahjoja. Opiskeluaikoina olin valintamyymälässä töissä. Jouluruuhkassa jouduin paketoimaan asiakkaiden lahjoja ja se vasta oli välillä kinkkistä puuhaa. Miten paketoida kauniisti pehmolelu tai pallo ilman sopivia laatikoita? Varsinkin, kun kauppias kehotti säästämään lahjapaperia ja nauhoja. Välillä oli useampi hikikarpalo otsalla. Lahjakassit ovat todellakin valtava helpotus paketointiongelmaan. Suurkiitos niistä.
PoistaPiparkakkutalo syödään, ilman muuta. Maku on parempi kuin ulkonäkö ja viimeiseen käyttöpäiväänkin on vielä hyvin aikaa. Olenpa muuten minäkin napostellut ikivanhaa piparitaloa. Hyvältä maistui, kun ei muutakaan ollut.
Jatkakaa vain omintakeisten pakettien tekemistä. Voin jopa kuvitella, että niistä on tullut klassikoita, joita muut jo innolla odottavat pohtien, miten jännästi tänä vuonna paketit on kokoon kursittu.
Ihana kirjoitus! Minä olen tänä jouluna antanut mennä aika lunkisti...monestakin syystä..
VastaaPoistaKiitos Sesse! Hyvä päätös ottaa joulu lunkisti. Sinullahan on vielä selkäkin kipeä. Mekin vietämme erilaisen joulun. Siitä enemmän myöhemmin.
PoistaAsiaa on tämä teksti! On ihanaa antaa joskus mennä heikun keikun, mutta pokkaa tarvitaan, kun sen laittaa kaiken kansan nähtäväksi. Tekisi kyllä ihan mieli kurkistaa tuon piparitalon sisään, sillä siellä on varmasti jotakin jännittävää!
VastaaPoistaKiitos Pirkko! Eipä ollut ihan helppoa julkaista kuvaa piparitalosta. Painin jatkuvasti liian tiukan itsekritiikin ja perfektionismin kanssa, joten iso kynnys tuli ylitettyä. Huumori on mauste, jonka avulla moni asia helpottuu. Sitä pitäisi opetella käyttämään enemmän.
PoistaPiparitalon sisällä saattaa ollakin jotain jännittävää, mutta se jääköön jälkikasvun selvitettäväksi.
Arvoisa rouva Valearkkitehti, saisinko suunnitteluohjeet persoonalliseen mökkiluomukseen? Tyylittömyys ja kaiken samankaltaisuus on alkanut tympäistä. Sydänperunoillekin kaipailen kasvatusvinkkejä. Kesänvihreä on pirteää näin joulun kynnyksellä. Hyvää Joulua! t. rva Annelipunneli Myttynen tukijoukkoineen
VastaaPoistaArvoisa rouva Annelipunneli Myttynen!
PoistaValearkkitehdin tittelin kansainvälisestä nettikaupasta hankkineena on pakko myöntää, ettei mökkiluomukseen ole minkäänlaisia suunnitteluohjeita. Vain pölynmakuinen kumarrus keittiönkaapin perukoille valmispiparitalolaatikon esiin kaivamiseksi ja raivoisan intensiivinen etsintä tahmaisten aivosolujen syvyyksistä rakennusmenetelmien käyttöön otettavaksi. Lopputulos on nähtävissä kuvassa. Ehkä sittenkin kannattaisi laskea kymmeneen ennen, kuin mitään tekee.
Sydänperunan kasvatusvinkki on jonkun pätevän maanviljelijän päässä. Kaupan perunalaarin kyljessä luki kiinteä peruna ja 0,69 €/kg. Ei taida sinua auttaa.
Meillä sitä kesänvihreää pirteyttä riittää, jos vain tänään sataneiden lätäköiden syvyyksistä jotain vielä näkyy.
Hyvää joulua ja paljon huumoria sinun jouluusi!
Toivottaa "Jossain pilvipalvelussa hyväksytty Valearkkitehti"
PS. Pitänee varoa kunnan rakennustarkastajaa. Jäi rakennusluvat anomatta. Todisteet tosin syödään ennen virkamiesten joululomalta paluuta.
Tuo piparitalo on ihan huippu. Siellä sirenissä silmut mutta mulla kukkii puolukan oksat maljakossa,no onhan nuo sisällä lämpimässä. Eipä täälläkään syystalvella hirveesti intoilla minkään asian vuoksi,ei joulunkaan,odotellaan vaan sitä kevätaurinkoa energiaa antamaan.
VastaaPoistaKiitos Pihakeiju! Piparitaloni kohdalla on paras luottaa makuun. Ulkonäkö on sen kohdalla muutenkin katoavaista sorttia.
PoistaSyreenit taitavat tehdä silmut yleensäkin jo syksyllä, mutta tällaisessa syys-lokakuuta vastaavassa säässä se ei muutenkaan olisi mikään ihme. Enpä ole puolukan oksia maljakossa kukkivina nähnyt. Varmasti kauniita.
Kevättä kohden mennään. Ensi viikolla on jo talvipäivän seisaus, joten hurauksessa tämä syksykin on eletty.
Niin tosiaan tuo piparitalo on ihan huippua, siellä uskon asuvan kääpiöistä ainakin Nuhanenän tai sitten possuista Kolme pientä porsasta.
VastaaPoistaEikös se paha susi Sepe aikonut possujen talon hajoittaa. Tämä piparitalo ei hajoa, sillä arkkitehti on kyllä tehnyt tarkat lujuuslaskelmat ja näkeehän sen.
Talo lepää lujasti perustuksillaan ja on jo valmiiksi hieman vino ja se kestää kyllä kaikki pahan suden yritykset.😊 Minä näen ikkunoissa kolme iloista porsasta, näetkö sinä? ❤️👍
Sepe Susi puhalsi ja puhkui possujen taloa kumoon. Minun piparitaloni ei puhkumalla hajoa, sillä sokeriliimaa on taatusti riittävästi. Hauska mielleyhtymä tämä sinun Kolmen pienen porsaan satu, sillä poikani tykkäsi pienenä tuosta sadusta kovasti. Hän saa tyttöystävänsä kanssa syödä piparitalon joulun aikana. Saattaapa ikkunoista hyvinkin kolme iloista porsasta näkyä.
PoistaKoko postaus on todella hyvä ja asiaa kirjoitit.
PoistaMinulle tuo piparitalo on ehdottomasti satujen talo ja siellä asustaa ne ihanat possut ja välillä kääpiöt. Heti nähdessäni talon tiesin keitä siellä asuu ja miten oli aikanaan mukava lukea tuon talon asukkaista pienille sukulaislapsille.
Tuo vihreä karamelliväri on se juttu joka sai minut näin muistelemaan. ❤️
Kiitos Suvi! Joulu jolkottaa lähemmäs jo hyvää vauhtia. Lämpöä ja valoa sinun joulunodotukseesi.
VastaaPoistaKiitos tästä kirjoituksesta. Tuli hyvä mieli potusta ja valearkkitehdin luomuksesta. Elämä on.
VastaaPoistaKiva, että tykkäsit. Huumori mielessä postausta kirjoitin, vaikkakin mökin kuvan julkaisu vaati vähän venymistä. Ehkä stailaaminen olisi parantanut lopputulosta, vaan mitäpä sitä totuutta piilottamaan.
PoistaAsiaa kirjoitit. Täydellisyys voi olla jopa tylsää.
VastaaPoistaKiitos Gitta! Hyvä huomio, täydellisyys voi tosiaankin olla tylsää. Siinäpä ajattelemista tällaiselle perfektionistille.
PoistaHyvä elämänohje. Itse joskus päivittelen että olen muistaaksni kuullut joskus termin ruuhkavuodet, itse sanoisin ennemmin ruuhkaelämä, ei tämä tunnut loppuvan ikinä. Tuo piparitalo on kuule aika hellyyttävä, rakkaudella tehty, kuin unohtumaan päässyt pieni tönö jossain keskellä metsää.
VastaaPoistaRuuhkaelämä voisi hyvinkin olla korvaava termi ruuhkavuosille. Vanhempien elämä jatkuu aktiivisena lastenlasten hoitamisessa ja siinä sivussa vielä vanhukset. Usko pois, muutos tulee vielä sinullekin. Hyvää kannattaa odottaa.
PoistaTönö todellakin. Vaan ei pääse metsään unohtumaan, sillä se seisoo kaikkien näkyvillä keittiössä ja tulee jälkikasvun syömäksi joulun aikaan, toivottavasti.
Oikein sympaattinen mökkihän sieltä syntyi! Vedet silmissä kuvittelin sen rakennusprosessia ja nauroin näille kommenteille! Ihana illan piristys!
VastaaPoistaKommelluksilta ei voi koskaan välttyä; itsehän keitin tässä illalla kilon sijaan 2kg lanttuja lanttulaatikkoa varten. Vietämme nimittäin joulun appivanhemmilla, joten teemme huomenna kotiin jouluruuat. Tajusin virheeni vasta sitten kun vertailin porkkana- ja lanttusurvosten määriä ja tarkistin pussin kyljestä, paljonko isäntä oli kumpiakin ostanut. Tänä vuonna saa ainakin syödä lanttulaatikkoa niin paljon kuin sielu sietää! Pitää huomenna ottaa ajatusta enemmän mukaan ruuanlaittoon, että muita ainesosia tulee oikeat määrät.
Niin keväinen kuva syreenin oksasta. Minä en ole omaa puutarhaa edes tutkinut viikkokausiin. Nyt on luntakin jo n.30cm ja lisää sataa koko ajan, joten annan kasvien uinua rauhassa talviuntaan.
Loppukirjoituksestasi olen aivan samaa mieltä. Varsinkin näin loppuvuodesta ja joulun alla elämässä on varmasti monella energiat vähissä ja paljon muutakin tekemistä kuin some. Tai olisi ainakin todella surullista, jos some olisi ainut elämänsisältö. Suklaanmakuista viikon jatkoa sinulle!
Olisihan mökistä voinut fiinimmänkin tehdä, mutta aina ei jaksa olla fiksu ja filmaattinen. Meni sinne päin, vaan ei haittaa. Naurattaa kyllä itseäkin.
PoistaTotisesti saat syödä lanttulaatikkoa. Toivottavasti tykkäät lanttulaatikosta. Hyväähän se on. Keitetyn lantun voi pakastaa soseutettunakin. Ajattelin jonain päivänä tehdä lanttusosepihvejä pakkasessa olevasta soseesta. Minulle sattuu keittiössä aika useinkin möhläyksiä, kun yritän kiireessä tehdä liian monia asioita yhtä aikaa. Tai väsyneenä, silloin ajatus ei ole tekemisessä mukana.
Tuoreet puutarhakuvat ovat vähissä täälläkin. Aina sataa ja on pimeää. Ei paljon huvita kameran kanssa ulos mennä. Kesällä sitten otetaan sekin asia moninkertaisena takaisin, vai mitä.
Toivon hartaasti, että kaikilla olisi somen lisäksi muutakin elämää. Some on mukava mauste, jonka pohjaksi tarvitaan vankkaa elämää.
Rakastan suklaata, joten kahdesti ei tarvitse suklaanmakuista viikkoa toivottaa. Tosin yritän nyt pantata herkuttelua juhlahetkiin. Kiireettömiä hetkiä jouluvalmisteluihisi!
Minustakin piparimökki näyttää tosi sympaattiselta ja on kuin suoraan satukirjan sivulta.
VastaaPoistaElämää on tosiaankin somen ulkopuolella.
Ihanaa ja tunnelmallista joulun odotusta sinulle.
Ehkä jonkun pikkuisen pelottavan peikkosatukirjan sivuilta. Maku sentään on ulkonäköä herkullisempi.
PoistaKävin juuri ihastelemassa jouluisen kaunista kotiasi ja ihania kukka-asetelmia.
Odotan jo kovasti joulua. Meillä se alkaa ylihuomenna.
Oi, tämä oli oikein hyväntuulen postaus! <3
VastaaPoistaMinä aina kuvittelen tekeväni jotain hienoja piparitaloluomuksia, mutta niistä tulee aina jotenkin toispuoleisia tai harvoja. Aiemmin saatoin selitellä, että tehtiin lasten kanssa piparitalo, vaikka olin itse syypää toispuoleisuuteen. Nyt lapset ovat jo aikuisia, joten heitäkään ei voi enää syyttää omasta arkkitehtuurista. Parasta on että osaa ottaa asiat rennosti ja huumorilla, sillä paras piparkakkutalokin on se tehty piparkakkutalo.
Ja puutarhahöperölle kelpaa kaikki vihreys tähän vuodenaikaan. Eli tuo kuorrute on just passeli! Ihanaa joulunaikaa ja mukavan leppoisia hetkiä!
Ja kiitos kauniista joulukortista! <3 <3 <3
PoistaItse olin todella laiska korttien suhteen tänä vuonna. Postin lakko sai minut empimään korttien kanssa. En ole koskaan aiemmin aikuisiällä ollut lähettämättä kortteja. Nyt jo harmittaa päätökseni, kun olen nähnyt miten ihania kortteja olen saanut. Ensi vuonna en jätä kortteja väliin, sillä niitä on niin ihana saada.
Kiitos Riina! Tämän piparitönön tekeminen oli aiempiin verrattuna hauskinta, sillä alusta alkaen ote lipsui ja johtoajatuksena oli vain käyttää ainekset hyödyllisesti.
PoistaHilkulla oli, ettei minultakin joulukortit jääneet tekemättä ja lähettämättä. Älä omia korttejasi sure, sillä moni muukin jätti lähettämättä. Ensi vuonna sitten uudella innolla.
Piparitalosi on aivan hurmaava!
VastaaPoistaKiitos Nettimartta! Tönön voisi tallettaa ensi vuoden Halloweenia varten. Korvaisi kummituskurpitsat loistavasti.
PoistaKiva on tuo piparkakkutalo, ei se mittään jos on vähän nurkka painunu! Kovasti on puutarhurille sopiva, väriensä puolesta.
VastaaPoistaMeille sato runsaasti lunta viimeyön seutuun ja sähköjäkin katko. Kaikki on kauniisti kuorutettu! Mukavoo joulunodotusta!
Värit valikoituivat sen mukaan, mitä sattui laatikossa olemaan. Olisihan sitä voinut itsekin kuorrutusta tehdä, mutta tällä kertaa näin. Tykkään kyllä vihreästä muutenkin, kuin puutarhassa.
PoistaAikamoinen myräkkä on siellä täällä myllännyt maisemaa. Toivottavasti olette jo saaneet sähkön takaisin, jotta joulujärjestelyt sujuvat. Hiukan kyllä kadehdin kuorrutettua maisemaa.
Sinulle myös mukavaa joulun odotusta. Tontut varmaan siellä jo kurkkivat.
Just näin 😊! Yritetään sinnitellä pimeän talven yli siellä jossakin odottavaa kevättä kohti. Pienet arkipäivän ilot ovat niitä parhaita!
VastaaPoistaEhkä kesä on meistä suomalaisista niin hienoa aikaa, kun sitä saa hartaasti odottaa. Sunnuntaina on talvipäivänseisaus, joten hyvällä mallilla matka kohti kesää jo on. Eikö vain.
PoistaTotta, arkipäivän ilot ovat parhaita ja niistä saaduilla nauruilla elää pitkään.
Ihana ja virkistävä postaus! Joulusta tulee niin helposti paineita vaikka kuinka yrittäisi niitä välttää.
VastaaPoistaKiitos Kuvakehrääjä! Valitettavasti joulu on monelle melkoista suorittamista. Koitetaan ottaa rennosti ja nauttia joulun hyvistä puolista.
PoistaIhana talo! Näytän tämän kuvan tyttärelle, jos piparimökkikylän koristelu ei tänään suju!! (Tiedän siis kokemuksesta, että hänellä on rima kovin korkealla.) Meillä siis mökit blogissa tänään vielä ihan ilman maalia.
VastaaPoistaMainiota, näytä kuva tyttärelle ja kerro, kuinka paljon se on saanut hymyä ja arvuuttelevia tarinoita aikaan. Sitäpaitsi hän saattaa innostua peittoamaan minun tönöni koristelut. Muista ottaa kuva (ja tietenkin pyytää tyttäreltä lupa sen julkaisemiseen).
PoistaMinulla on aina ollut hurjan korkeat vaatimukset itselleni, mutta näyttää näköjään vähitellen helpottavan. Jospa niin kävisi tyttärellesikin.
Ihana mökki ja koko postaus ♥ Tällaisia tarvitaan.
VastaaPoistaKiitos Pauliina! Huumorilla pääsee pitkälle.
PoistaMukavaa joulunalusaikaa sinulle!
;) mukava herskyvä tarina:)..elämän realiteetista..Sinun puutarhassa kukkii paras kukka!!Huumorinkukka! :)
VastaaPoistaMukavaa joulun alusaikaa!