Sivut

perjantai 20. joulukuuta 2019

Varpushaukka vaahterassa


Keskiviikon kaatosateessa huomasin varpushaukan vaahterassa. Olenkohan aktiivisella pikkulintujen ruokkimisella houkutellut myös haukan helpon buffetpöydän ääreen? Jokin aika sitten varpushaukka istui oksalla etupihan ruokintapaikan lähellä ja nyt talon toisella puolella. Siellä se könötti päätään käännellen puussa ties kuinka pitkään. Kameran objektiivi ei ulotu tunnistamista varten riittävän lähelle, mutta kiikarien, Ukkokullan ja Lintuportti.fi:n avulla vierailijan nimi selvisi. Onneksi olen sijoittanut ruokintabuffetit paikkoihin, joissa pikkulinnuilla on suojanaan puita ja pensaita.

Olkoon petolintu ja yleinenkin vielä. Silläkin on paikkansa Suomen luonnossa. Varpushaukan vierailu pihavaahterassani sai minuun mukavasti virkistävää innostusta. 


Postilakon vuoksi ehdin jo murehtia, tuleeko uusi Pihakalenteri postilaatikkoon vielä tämän vuoden puolella. Tulihan se. Luultavasti olen tätä kalenteria kehunut joka vuosi. Se vain on niin kätevä sekä kalenterina että puutarha-, luonto- ja sääasioiden päiväkirjana. 


Pihakalenteri on ilmestynyt jo 15 vuoden ajan. Omani on järjestyksessä 9. Kunhan vuosi vaihtuu, aloitan kalenterin kera uuden puutarhavuoden. Mukavaa sekä ajatuksena että käytännössä.
 

15 kommenttia:

  1. Petolintuja on hienoa nähdä. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Meillä varpushaukka elelee jossain tässä lähellä pihapiiriä. Se on välillä niin rohkeä, että saattaa istahtaa autojen kattokaiteiden päälle.

    Ristiriitaisia tuntemuksia se herättää aina silloin, kun nappaa pikkulinnun ruokintapisteiltä. Vaikka nekin ovat sijoitettu niin, että paljon on pensaita suojana.

    Varpushaukalla on tapana jäädä kytikselle, jos se iskee ensimmäisellä kertaa ohi. On ihan hermoja kiristävää seurata sitä, kellä kestää kantti. Pikkulinnut ovat ihan liikkumatta pensaiden sisässä ja haukka katselee, kellä pettää itsehillintä ensimmäisenä. Kun joku liikahtaa, se iskee!
    Silti se kuuluu tähän ekosysteemiin ja se vaan on hyväksyttävä.

    Närhet ovat hauskoja! Viime talvena tytär ihmetteli, että mihin kaikki pikkulinnut yht'äkkiä katosivat. Sitten hän huudahti, että pihatammessa on haukka. Minähän olin jo singahtamassa ulos, koska ajattelin sen olevan kanahaukka ja kyttäävän kanoja.

    Tammessa nökötti juuri kuvasi kaltainen, pieni haukan hahmo. Sanoin tyttärelle, että kanoilla ei ole hätää, varpushaukka vaan. Otin kiikarit ja katsoin lintua, joka osoittautuikin närheksi. Olen kyllä kuullut, että ne matkivat eleillään ja äänillä muita lintuja, mutta en koskaan ole tälläistä käyttäytymistä nähnyt.

    Naurettiiin tyttären ja Beoiben kanssa tätä tapahtumaa ja närhien mielikuvitusta. Mitähän ne ajattelee? "Taidanpa vähän härnätä talitinttejä ja esittää haukkaa!"

    VastaaPoista
  3. Petolintujen vierailuista ruokinnalla tulee helposti vähän harmi, kun siinä on kuitenkin yrittämässä auttaa pikkulintuja selviämään talvesta, eikä ruokkimassa petolintuja. Minä kuitenkin tavallaan tykkään nähdä myös niitä petoja, etenkin veikeitä varpuspöllöjä!

    VastaaPoista
  4. Hieno pieni haukka! En ole koskaan onnistunut näkemään sitä.

    VastaaPoista
  5. Lintumäärä tuo yleensä haukan paikalle. Sekin tarvitsee syötävää

    VastaaPoista
  6. Luonto on välillä myös julma, mutta se toimii omalla tavallaan.
    Onpa ulkoasultaan kauniit kalenterit. 😊

    VastaaPoista
  7. Nuo kalenterit ovat kyllä ihania! Omaani en ole vielä tilannut, vaihdan kalenteria yleensä vasta kevään koittaessa. Aikoinaan tuo kalenteri alkoi vasta huhtikuusta:) jatkuen tietenkin seuraavan vuoden huhtikuuhun!

    VastaaPoista
  8. Sinulla on hieno kokoelma Pihakalentereita. Pellon yllä kaartelee usein haukkoja, hyvä myyrä- ja hiirivuosi tarjoaa runsaasti ravintoa. Pöllöillä mahtaa myös olla kissanpäivät :)

    VastaaPoista
  9. Oi oi oi, sinulla onkin komea rivistö kalentereita! Minulla on vasta kaksi. Nätti ja hyödyllinen kalenteri.

    VastaaPoista
  10. Jostain sen on kanahaukankin ruokansa saatava. Yhtä monta pientä lintua katoaa sen uumeniin, ruokit sitten lintuja tai et. Nyt kuitenkin moni sellainen pikkulintu, joka muuten ei ehkä selviäisi talvesta, saa mahdollisuuden taas uuteen kevääseen.

    VastaaPoista
  11. Viime kesänä alapihallamme oli varpushaukka, mutta vain satunnaisena vieraana. Hienoa, että sait siitä kuvankin, minua ei ole koskaan onnistanut.
    Ensimmäinen kerta, kun kuulen Pihakalenterista. Googlasin sen, ja onpa hieno. Arno Kasvikin antamassa neuvoja. Täytyy laittaa mietintään, tuo ei ole kovin kalliskaan.

    VastaaPoista
  12. Enpä ole varpushaukkaa usein nähnytkään. Hienon kuvan olet onnistunut saamaan! Pihakalenteria en ole itse hankkinut, vaikka aika kutkuttavalta tuollainen yksissä kansissa oleva opus kyllä tuntuukin :)

    VastaaPoista
  13. Meillä kaartelee varpus-, kana- ja tuulihaukkoja, jotka olen havainnut saalistamassa pellolla. Ihan pihan ruokintapisteellä en ole niitä nähnyt.

    VastaaPoista
  14. Onhan siinä pikkulinnuilla vähän jännittämisen aihetta, kun tuollainen puussa päivystää! Meillä onneksi puut kasvaneet niin, että lintulautakin on jo suojaisemmassa paikassa. Pihakalenteri tuokin sinulle uutta intoa odotella uutta vuotta! Hyvää joulunaikaa!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!