Sivut

lauantai 28. joulukuuta 2019

Vuoden sukkaputki sulkeutuu



Vuosi lähestyy loppuaan Samoin tämän vuoden neulontaputki, jota voisi sukkaputkeksikin kutsua. Sen verran vähän mitään muuta on kuluneen vuoden aikana tullut kudottua. Keräsin tähän postaukseen ne sukat, jotka olen kutonut edellisen sukkapostauksen jälkeen. Laskin samalla, kuinka monet neuleet on tullut pergolassa tai sohvalla tikutettua.

Polvisukkia olen kutonut 12 kpl, aikuisten nilkkasukkia 52 kpl ja lasten sukkia 15 kpl. Pipoja on valmistunut 7 kpl ja tumppuja vain kahdet. Monta sukkaparia olen antanut lahjaksi, vienyt tuliaiseksi tai muuten vain ovat päätyneet jonkun varpaita lämmittämään. Naapurit tietävät kutomisharrastuksestani ja heidän kauttaan sukkia on lähtenyt maailmalle.


Perussukka sujuu nykyisin melkeinpä silmät ummessa. Kirkkaanpunainen raitalangalla somistettuna on sopivan leppoisa välityö marraskuisen sadepäivän iltapuhteena.


Vaaleanvihreästä 7veikan Juhanista syntyi Keikkuvi-pitsisukat. Merja Ojanperän ohje löytyy hänen Kauneimmat villasukat -kirjasta. Pitsikuvio on helppo ja nopea kutoa.


86-vuotias äitini on pitänyt lapsikatraansa vauvasta aikuisuuteen villasukissa ja -tumpuissa. Muutaman sukkaparin hän on tämänkin joulun alla kutonut. Sydänongelmat rajoittavat kuitenkin käsitöiden tekemistä. Kuukausi sitten äiti totesi minulle, ettei hänellä ole ainuttakaan sukkaparia omia jalkojaan lämmittämään. Niinpä lupasin kutoa hänelle sukat.

Ensin kudoin äidille kaaripitsisukat. Lankana on vaaleanpunainen Pirta-sukkalanka, jonka koostumuksessa on 5 % enemmän polyamidia (ja 70 % villaa), kuin esimerkiksi 7veikassa (75 % villaa, 25 % polyamidia). Puikoissa lanka tuntui jotenkin liukkaammalta. Äiti tykkäsi valmiista sukista.


Merja Ojanperän Helmiorvokki -sukkamalliin olen mieltynyt. Siksi niitä onkin tullut kudottua lukuisa määrä. Parhaimmillaan Helmiorvokki on kahdesta yksivärisestä langasta tehtynä. Tässä puhtaan valkoinen yhdistettynä farkunsiniseen. Ohjeeseen kuuluu myös virkattu kukka, mutta sen jätän pois. En ole kovin taitava virkkaaja. Ehkä sellainen kukka on myös vähän hankala laitettaessa villasukkaisia jalkoja kenkiin tai saappaisiin.


Kudoin äidille toisetkin sukat. Helmiorvokit, kuinkas muuten. Äiti pitää viininpunaisesta väristä. Tiedän äidin kutovan mieluummin harmaita tai tummansinisiä sukkia. Sukkien kuulemma pitää olla harmaita. Mielestäni elämässä tulee olla väriä ja niin uhmasin äidin käsityksiä valitsemalla pitsisen mallin ja harmaata iloisemman värin. 


Meillä on tosi mukavat naapurit. Vastapäisten talojen rouville kudoin sukat joululämpimiksi. Marit saa Merja Ojanperän Haiku-sukat.


Maritin Pena-miehelle tein vaaleansinisestä 7veikasta Merja Ojanperän Oliverit (Kauneimmat villasukat-kirjasta). Maritin mukaan Penalla on iso jalka. Enpä ole koskaan tullut hänen jalkojaan sukan kokoa silmäillen katsoneeksi. Jotenkin on niin helppo tehdä sukka omaan jalkaan sovitettuna, joten arvailuksi meni, jaksoinko kutoa Penan sukan terästä riittävän pitkän. Toivottavasti.


Toisen vastapäisen naapurin Annelle kudoin Vellamo-sukat, joihin ohjeen löysin netistä, Juurakko Creations-blogista. Ilokseni Annen työkaverit tyhjentävät sukkavarastoni joulun alla, joten Annelle kiitokset ahkerasta sukkakassin kiikuttamisesta.


Pikkuveljen teini-ikäiselle Siirille ja myös hänen äidilleen kudoin mustat perussukat. Kumpikin vei äidilleni lankaa toiveenaan saada uudet sukat. En ollut varma, jaksaako äiti tämän joulun alla sukkia kutoa, joten päätin tehdä omat versioni. Nyt sekä Siiri että äitinsä saavat tuplasti sukkia, koska äitini jaksoi sittenkin vielä muutaman sukkaparin kutoa.


Pikkuveli toivoi niinikään itselleen lämpimiä sukkia koiran ulkoiluttamista varten. Aiemmin äitini on kutonut koko perheelle mustia villasukkia. Niinhän siinä on käynyt, että mustat sukat ovat lähteneet joko vaimon tai tyttären jaloissa kävelemään. Kuka nyt kolmesta samanvärisestä sukkaparista erottaa omansa. Nyt pikkuveli kaukoviisaana valitsi sukkiensa väriksi oranssin varmistaakseen itselleen lämpimät sukat. 


Muutama sukkapari pitää aina olla varalla, jos vaikka tulee yllättävä toive. Marjapuuron punaisesta 7veikasta ja keväällä tarjouksessa olleesta 7veikan Polkasta kudoin kerrosrivinousu-mallilla nilkkasukat. Muutin perinteistä kerrosrivinousua siten, että vaihtelin nostettavan silmukan paikkaa. Kerrosrivinousussa on hyvä lisätä silmukkamäärää puikkoa kohden, sillä mallineule kiristää jonkin verran. Näissä sukissa on 14 silmukkaa/puikko.


Merja Ojanperän Juhannustanssi kuuluu niinikään lempimalleihini. Tosin jätän alkuperäisessä ohjeessa olevan kuvion varresta pois ja toteutan sukan yleensä vain varren röyhelöllä. Jalan päälle kudoin rivin valepalmikkoa. Näissä sukissa röyhelön valkoinen osuus on Novitan pörröistä Pilvi-lankaa (ei taida enää olla tuotannossa). Toisena lankana on Polaris-lankaa. Valitettavasti käyttämäni väri on poistunut myynnistä. 

100 gramman kerä oli hieman vajaa, joten kutoessa jännitin, riittääkö lanka loppuun saakka. Kudoin vähän pienemmän sukan taatakseni langan riittävyyden. Tuskin apua oli siitä, että sukkien kärjissä kiihdytin kutomisen vauhtia pelätessäni langan loppuvan.


Polvisukat kudoin tummansinisestä 7-veikasta ja Novitan Korpi-langasta (sävy 995 Koski). Yksinään Korpi-langasta oli vaikea saada symmetrisia sukkia. Resorissa ja kantalapussa oikeat silmukat on kudottu takareunoistaan. Mallineuleena 4 o, 1 n. Resorin jälkeen silmukoita on 65, joista pohkeen jälkeen kavensin 10 s. Loput kavensin ennen kantalapun aloittamista, jolloin sukkaosioon jäi 12 s/puikko.


Ensi vuoden puolella on tarkoitus opetella kirjoneuleiden teko tikapuutekniikalla. Näissä tummanvihreällä ja luonnonvalkoisella kudotuissa sukissa ei vielä tikapuutekniikkaa ole käytössä. Resorin jälkeen lisäsin 2 silmukkaa puikkoa kohden, jolloin varressa on 14 silmukkaa puikolla. Tällä kertaa sain kyllä langat kulkemaan niin hyvin, ettei kirjoneule kiristänyt, kuten tavallisesti. Varren lopussa kavensin yhden silmukan kultakin puikolta. Jalkaosiossa silmukoita on 13 puikolla.


Yhden pipon olen jo tänä vuonna itselleni 7veikan kirsikanvärisestä langasta kutonut. Mitoitin pipon siten, että hiukseni mahtuisivat hyvin alle. Siitä huolimatta se on turhan löysä ja niinpä päätin kutoa samasta langasta uuden pipon. Tällä kertaa käytin valepalmikkoa mallineuleena ja vähensin silmukkamäärää. Taisin vähentää liikaa silmukoita. Ja valepalmikkokin on hivenen kireämpi neule, kuin aiempi tuplahelmineule. Joudun siis kutomaan vielä kolmannenkin pipon. Ehkä valitsen vaihteeksi jonkun toisen värin.


5-vuotiaalle sukulaistytölle kudoin tupsupipon Pirtan sukkalangasta, josta aiemmin kudoin äidille kaaripitsisukat. Käsialani pipossa on luvattoman epätasaista. Puolustaudun sillä, että kudoin pipon outoja pyöröpuikkoja käyttäen. Edelleenkin olen sitä mieltä, että Pirta-lanka on liian liukasta. Menköön harjoitustyönä. Seuraava pipo jollain toisella langalla ja tutummilla pyöröpuikoilla.

Enpä ole puikkoja käsistäni näiden töiden jälkeen laskenut, mutta mahdolliset valmistuvat työt menköön ensi vuoden piikkiin. Kirjoneuleet kiinnostavat minua kovin, mutta niistä tulee aina liian tiukkoja. Suunnitelmissa on opetella tikapuutekniikkaa. Jos sen avulla saisin enemmän joustavuutta ja tasaisuutta kirjoneuleisiini.


Tähän loppuun vielä kuva ihastuttavasta Rozettasta. Kahden vanan kaikki kukat ovat avoinna, osa jo vähän lakastumassa. Kolmas vana kasvaa kahden välissä ja myyjän mukaan Rozetta saattaa tehdä vielä neljännenkin vanan. Johan näiden auenneiden kukkien ihailusta on silmät ymmyrkäisinä. Voiko enää enempää edes vaatia.

PS. Kiitos kaikista postauksiini jättämistänne kommenteista. Palaan niihin, kun olen jälleen toimivan netin äärellä.

48 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Marketta. Kiva aloittaa taas uusi sukkaputki.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Kaksi viikkoa olen ollut erossa puikoista ja huomenna starttaa taas uusi sukkaputki.

      Poista
  3. Vau mikä määrä ihania sukkia on vuoden varrella valmistunut!
    Kirjoneulesukat olisivat niin ihania, mutta mullakin niissä tahtoo lanka kiristää. Työkaveri kertoi lankadominanssista, sitä ajattelin kokeilla seuraavissa sukissa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni!
      Lankadominanssiin jo tutustuin ja siitä on apua etenkin siihen, miten kuvio nousee näkyviin pohjaväristä. Tikapuutekniikkaakin jo kokeilin, mutta sitä pitää opetella lisää. Ei vaikuttanut vaikealta.

      Poista
  4. Vau, miten paljon ja tosi kivoja! Minä olen neulonut vain kolmet, neljännet ovat keskeneräisinä puikoilla koskematta jo tovin. Ihmeellinen saamattomuuden kausi nyt muutenkin menossa...
    Onpa kiva tuo edellinen postaus, jossa on kuvattu vuodenkierto samasta paikasta. Minäkin aina aion kuvata niin, mutta en sitten kuitenkaan enää muista. Tässä vaiheessa se taas tulee mieleen, että ai niin, unohtui taas ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo! Minä kudon sukat loppuun vaikka hampaat irvessä. Tai sitten puran pois. Inhoan keskeneräisiä töitä. Tykkään kutomisesta. Siksi kai noita sukkia valmistuu.
      Arvaa vaan, kuinka monta kertaa meinasi kuukauden kuva jäädä ottamatta. Muutaman kerran hätäpäissäni juoksin pihalle jotain räpsäisemään. Koostetta tehdessä sitten voi kiitellä itseään. Ajattelin kokeilla, josko tuosta saisi tehtyä itselle perinteen. Silloin voisi tehdä vertailuja jo vuosienkin välillä.

      Poista
  5. Mahtava sukkakavalkadi!
    Kyllä ovat saajat olleet onnellisia :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Aika monet varpaat ovat nyt lämpiminä.

      Poista
  6. Paljon kauniita villasukkia kuluneelta vuodelta. Minulla on muuten parhaillaan kaksi kirjastosta lainattua Merja Ojanperän sukkakirjaa, eli "Kauneimmat villasukat" ja "Näyttävimmät villasukat". Tuosta Ojanperän Näyttävimmät villasukat kirjasta sain eilen valmiiksi Riimi sukat miniälleni. Lisäksi minulla on lainassa Tiina Kuun "Tuhansien villasukkien maa" josta löytyi kiva sukkamalli kudottavaksi kahdelle muulle miniälleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko!
      Merja Ojanperällä on kauniita sukkamalleja. Eivät laisinkaan niin vaikeita, mitä ensisilmäyksellä näyttää. Minulla on nuo molemmat kirjat. Tänään tuli postissa "Suka ja neuleet" -lehti, jossa on myös muutama Merjan malli.
      Tiina Kuun kirjaa en ole nähnyt. Kiitos vinkistä. Täytyykin katsoa, josko kirjastosta saisi sen lainattua.

      Poista
  7. Kyllä olet tehnyt kauniita sukkia.Hyvää loppuvuotta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva! Sinulle toivotan oikein hyvää alkanutta vuotta 2020!

      Poista
  8. No oot sinä tyttö nitkutellut puikkojes kanssa! Kauniita ja lämpöisiä sukkia on ilo pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nettimartta!
      Kaksi viikkoa olen ollut puikoista erossa ja nyt alkaa olla vieroitusoireita. Asia korjaantuu huomenna, kun uusi sukkaputki alkaa.
      Pääkin pysyy selkeänä, kun sukat lämmittävät varpaita.

      Poista
  9. Kauniita sukkia, ihanan värisiä ja niin monenlaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja!
      Kiva kokeilla uusia malleja, vaikka helppo on tikutella tuttujakin.

      Poista
  10. Kerrassaan ihania sukkia! Itse en taitaisi enää osata sukkaa kutoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Gitta!
      Vuosien tauon jälkeen kutominen vaati hiukan opettelemista, mutta äkkiä vanhat taidot löytyivät. Iloista on huomata, että yhä pystyy uuttakin oppimaan.

      Poista
  11. Vau! Melkoisen määrän olet sukkia neulonut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Tykkään kutomisesta, siksi ehkä valmistakin syntyy helposti.

      Poista
  12. On siinä sukat poikineen! On siulla taito hyppysissä!

    VastaaPoista
  13. Jopa oletkin ollut ahkera, monta sukkaparia on valmistunutkin ja niin kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Ahkeruudesta en tiedä, mutta kivahan noita sukkia ja muita neuleita on tehdä.

      Poista
  14. Hengästyin, läähätin kun luin sukkataivastasi läpi! Uskomatonta! Niin kauniita, niin ihania, kuin koruja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos kehuistasi! Tykkään kutomisesta, värikkäillä langoilla leikkimisestä ja uuden oppimisesta. Tuntuu tosi mukavalta, kun muutkin kutomuksistani tykkäävät.

      Poista
  15. Olet sinä ollut tosi ahkerana! Ei minulta onnistuisi.
    Meillä taitaa tuo sama kukka juuri aukoa kukkavanojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeviregina! Varmasti sinä osaat jotain sellaista, mitä minä en. Muutama vuosi sitten olisin tuskin uskonut näihin pystyväni, mutta opetteleminen on kannattanut.
      Rozetta on aivan ihana amaryllis. Toivottavasti sinun kukkavanasi ovat avautuneet.

      Poista
  16. Voi teitä sukankutojia! Ihmiset esittelevät blogeissaan sukkia, jollaisia en ole tiennyt olevan olemassakaan. Ihania!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Blue Tit! Käsitöistä on tullut tämän päivän hitti-ilmiö. Uusia sukkakirjoja julkaistaan ja ihmiset kehittelevät omia mallejaan. Mukava vaihtoehto minulle, joka en ole kovin taitava ruoan valmistaja. Monet kun julkaisevat kuvia hienoista ruoka-annoksistaan.

      Poista
  17. ihanaakin ihanampi sukkamaratonipostaus! moni on saanut ilahtua antamistasi sukista, luulenpa et villasukat on yksi parhaimmista lahjoista. itsekin niitä annan joka joulu, nyt kahdeksan paria. kahdet on viel tekeilläkin, kuten yleensäkin, kun kaikkia en ehdi kutoa ennen joulua.
    Rosetta on kyl upea, taidanpa hankkia sellaisen viel loppiaiseksi itsellenikin.
    mukavaa vuodenvaihdetta Sinulle ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona!
      Villasukat on kiva lahja. Siinä kutoo ikään kuin lämpimän viestin tärkeälle ihmiselle. Tulipa mieleen, että sitähän voisi antaa sukkalahjakortin, jollei ehdi kaikkia sukkia saada määräpäivään mennessä valmiiksi. Itse käytän kotona villasukkia melkeinpä läpi vuoden, joten kyllä niille on käyttöä.
      Rozetta on aivan ihana amaryllis. Jouduin muutaman kaupan kiertämään sen löytääkseni. Yksi vana on vielä tulossa.
      Oikein hyvvää alkanutta vuotta sinulle Ilona!

      Poista
  18. Herttinen sentään, mikä määrä kauniita sukkia ja myssyjä! Olet tuottanut iloa monelle lahjan saajalle ja antajalle. Pitsineuleet ovat itselle haasteliaita ja kirjoneuleista tahtoo tulla liian tiukkoja. Mutta neulominen on kivaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku!
      Kirjoneuleista tulee minullakin liian tiukkoja, joten siksi niiden tekniikka on työn alla. Pitsineuleissa monet ovat helpompia, mitä ohje aluksi näyttää. Ennen pelkäsin pitsineuleita, mutta kannatti uskaltautua niiden pariin. Kokeile sinäkin.

      Poista
  19. Voi veljet mikä määrä sukkia ja kuinka kauniita! Ja lisäksi pipoja ja tumppuja! Ovatko kätesi hetkeäkään ilman puikkojen heilumista?! Koko sukkasarja on täynnä kauniita tuotoksia, mutta nuo pitsineuleiset ovat ihastuttavan näköisiä ja lisäksi miellyttäviä jalassa. Onneksi villasukat ovat päässeet nykyisin arvoasemaan. Niitä käyttävät nuoret ja vanhat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko!
      Kieltämättä sohvalle istuutuminen saa kädet äkkiä hakeutumaan puikkojen pariin. Tykkään kutomisesta ja siitä, että opin uusia malleja. Ennen tein sanaristikoita. Kutomisesta on tullut vastine sille.
      Villasukkainnostus on jännä ilmiö. Se on todellakin vallannut ihmiset sukupuoleen ja ikään katsomatta. Junassa oli hauska nähdä pikkutakkiin pukeutuneen miehen kutovan siinä, missä moni muu tuijotti känykkäänsä.

      Poista
  20. Kauniita,lämpöisiä,ihanan värisiä!
    Lahjan saajat iloisen onnellisia!
    ;)Äitikin varmasti tykkäsi noin kauniista ja kauniin värisistä sukista! :))
    Kiitos Between!-blogi -ystävyydestä!
    Hyvää uutta vuotta 2020

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, kiitos! Sinulla on aina jotain kaunista sanottavaa. Kylvät hyvyyttä ympärillesi.
      Oikein hyvää alkanutta vuotta sinulle!

      Poista
  21. Hengästyttävä sukkakavalkaadi! Tuossa onkin silmukka poikineen ja valtava määrä iloa ja lämpöä sukkien käyttäjille.

    Valtavan kaunis amaryllis, täytyypä panna nimi mieleen ja koettaa olla syksllä ajoissa hankintahommissa.

    Rauhallista vuodenvaihdetta ja onnellista uutta puutarhavuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hirnakka! Kaikenlaisia listoja tapaan tehdä, mutta yksittäisiä silmukoita en sentään vielä ole laskenut - paitsi kutoessani tietenkin. Väreillä ja malleilla leikkiminen on vain niin kivaa. Kaupoissa on ihania lankoja. Melkein yhtä vaikea kulkea lanka- kuin siemenhyllyn läpi.

      Rozetta on ihana amaryllis. Neljäs vana on parhaillaan nousussa.

      Palasimme tänään kahden viikon lomalta, joten vuodenvaihde tuli ja meni. Oikein hyvää alkanutta vuotta 2020 sinulle!

      Poista
  22. Upeita sukkia olet tehnyt <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja! Mukavaa, että niin monet tykkäävät.

      Poista
  23. Marjapuuron väriset sukat ovat suosikkini♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Marjapuuro värinä sopii sinulle hyvin.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!