Vuosi 2019 pihassa

Viime vuodenvaihteessa joku aktiivinen bloggari oli kuvannut pihastaan tietyn kohdan joka kuun alussa ja kokosi kuvista postauksen vuodenkierrosta. Kyseisiä vuodenkiertopostauksia on ollut aiemminkin. Valitettavasti en merkinnyt itselleni mihinkään, kenen blogista on kyse. Idea jäi muhimaan päähäni ja siksi olen ottanut omassa pihassani samasta paikasta kuvan kunkin kuukauden alussa. Kuvan kohteeksi on valikoitunut alapihalle johtava puutarhaportti ilmeisesti silkasta laiskuudesta. Tuon kohdan ohi kuljetaan talvellakin ja sinne on helppo kipaista nopeastikin ottamaan kuva, jos sen on meinannut unohtaa.

Tammikuu 2019

Kuten tästä tammikuun alun kuvasta näkyy, lunta ei kovin paljon ole. Tammikuun ensimmäisellä viikolla oli enimmäkseen pilvistä ja lämpötila sahasi muutaman plusasteen ja -6 välillä. Vettäkin tuolla viikolla satoi. 

Helmikuu 2019

Helmikuussa lunta onkin jo huomattavasti enemmän.  Tammi-helmikuun vaihteessa oli muutama kunnan lumisadepäivä, jolloin lumitöitä sai tehdä urakalla. Otan lumityöt yleensä hyötyliikuntana. Suurin ongelma lienee, minne työntää kaikki se runsas lumi, jota joinakin vuosina taivaalta sataa. Juuri kun olet saanut tonttiliittymän putsattua, tuleekin aura, joka työntää sisääntuloväylälle puolimetrisen muurin tiukkaa lunta. Ei kun takaisin lumitöihin.

Viime talvi ei tilastojeni mukaan kovin kylmä ollut. Helmikuun 21. pvä alkaneella viikolla oli kolme yli -20 asteen päivää. Muuten suurimmaksi osaksi alle -10. Näköjään myös pilvistä tai puolipilvistä. Aurinkoisia päiviä yllättävän vähän.

Maaliskuu 2019

Kylmä ei ollut maaliskuukaan. Kuva on otettu 2.3. ja silloin päivällä on ollut plussaa. Puolen kuun jälkeen päivisin on ollut lähes jatkuvasti plussaa. Maaliskuun viimeisellä viikolla päivälämpötilat ovat olleet jo +10 asteen tienoilla. Lumi alkoi huveta hurjaa vauhtia. Eikä sitä kokonaisuudessaan kovin paljoa ollutkaan. Kalenterini mukaan mustarastas on laulanut 21.3., peipponen tepastelllut pihalla 25.3.  ja taimiakin olen koulinut 26.3.

Huhtikuu 2019

Keväällä kuukaudessa tapahtuu valtavasti. Huhtikuun alussa on vielä yöpakkasia, mutta päivälämpötilat huitelevat parhaimmillaan +15. Mustarastaat lurittelevat, peipposet laulavat ja joutsenet lentävät talon ylitse. Kauppareissuilta kotiutuu multasäkkejä ja pelaguun pistokkaita. Tomaatit venyvät kellarissa pituutta. Pihalla vihertää ja piippoja pilkistää joka paikassa. Pystykiurunkannus Beth Evans kukkii kauniisti. Elämä siirtyy enenevässä määrin pihamaalle. Puutarhuri unohtuu toistuvilla kierroksillaan istutuksiaan ihmettelemään.

Toukokuu 2019

Toukokuun alussa vehreys on jo runsasta ja lisää kasvua tapahtuu vauhdilla. Vapun jälkeen oli jonkin aikaa hiukan koleaa. Se ei haitannut, sillä lapio oli kasvanut puutarhahörhön käsiin kiinni ja askeleet suuntasivat automaattisesti pihatöihin tai vähintäänkin tutustumiskierrokselle puutarhaan. Biokomposti on jo tyhjennetty, lakanapyykki liehuu ulkona ja 13.5. kylvän ensimmäiset siemenet viljelylaatikoihin. Tomaatit ja paprikat muuttavat kasvihuoneeseen 20.5. Aluksi ne saavat harsoteltan suojakseen, vaikka yöpakkasia ei ole laisinkaan. Uusia kasveja löytää tiensä puutarhaani.

Kesäkuu 2019

Kesäkuusta muodostui lämmin ja kuiva. Harva se päivä kalenterissa lukee: kastelua, kastelua, kastelua. Kastelua kasvimaalla, kastelua yläpihalla, ruukkujen kastelua, kärhöjen kastelua, taimien kastelua, vesitynnyrien täyttöä. Kesäkuussa on myös ollut kukkapenkkien kanttausta, rikkaruohojen kitkemistä, käytävien haraamista, otsalautojen maalaamista, trimmausta ja ruohonleikkuutakin, tosin kuivuuden vuoksi vähemmän.

Lämpimiin kesäpäiviin on toki kuulunut keinussa lukemista, pergolassa ruokailua ja tomaattien ihmettelyä kasvihuoneessa.

Heinäkuu 2019

Heinäkuu oli kesäisen lämmin, mutta ei edelliskesän tapaan yhtä kuiva. auringonpaisteesta ei ollut puutetta. Kurkut kasvoivat ja tuottivat kasvihuoneessa satoa ahkerasti. Tomaatitkin jonkin verran, mutta edelliskesän veroista tomaattikesää ei nyt tullut. Kesäkurpitsaa riitti vaikka joka aterialle ja säilöntään. Kaalikasvit kärsivät ötököistä ja moni muukin kasvimaalla iti ja kasvoi kituliaasti.

Jos touko-kesäkuu oli puiden juhlaa koristeomenapuiden ja kriikunoiden kukkiessa ihanasti ja tuurenpihlajoiden muuttaessa meille, heinäkuun loppupuolesta tuli kurjenpolvien esiinmarssi. Miten kurjenpolvet joka puutarhamyymälässä osuivatkaan silmiini ja houkuttelivat niitä ostamaan. Istutinpuutarhaan Ballerinaa ja Rozannea ja ties mitä.

Elokuu 2019

Elokuu oli yhtä täyteläisen kesäinen, kuin kesä- ja heinäkuukin. Liljat, ruusut ja kärhöt kukkivat. Puutarhassa useampi alue koki ison mylläyksen. Etupihan Bermudankolmio sai vihdoin osakseen kauan odotetun kohennuksen. Alapihan Hortensiapenkin toinen pää koki täydellisen uudistuksen ja sai nimekseen Metsäruusupenkki. Myös edellisenä syksynä perustettu Syyspenkki puistoaidan vieressä, kasvimaan kupeessa sai uusia kasveja ja alkoi vähitellen hahmottua toivotunlaiseksi.

Syyskuu 2019

Syyskuu ei ollut huono kuukausi säiden puolesta sekään. Kesä ikäänkuin jatkui ja jatkui syyskuun puolelle. Kriikunapuut ja aroniapensaat tekivät valtavan sadon. Mehujen ja soseiden valmistuksen lomassa pihalla jatkuivat normaalit puutarhatyöt. Pitkään suunniteltu kasvimaan kunnostus lähti vihdoin liikkeelle. Yleensä teen lähes kaikki puutarhatyöt yksin, mutta Ukkokulta osallistui kasvimaan kunnostukseen täyspainoisesti. Vanhat viljelylaatikot purettiin ja laitettiin uudet tilalle. Kasvimaa-alue perustetiin kokonaan uudelleen. Työ vaati kahdelta ihmiseltä melkoisesti lapioimista ja kärräämistä, mutta kyllä se oli sen väärti.

Vaikka sää syyskuussa oli kesäistä, kesän loppuminen oli jo ilmassa. Kasvihuone ja kasvimaa alkoivat hissukseen tyhjetä. Kesäkukkaruukutkin vähetä. Syyssipuleita ilmestyi autotalliin odottamaan istutusta ja vähitellen ne pääsivät multaankin. Taivaalla kaikui kurkien ja hanhien muuttoilmoitukset. Ja ruska oli kerrassaan loistava.

Lokakuu 2019

Lokakuussa ruska jatkui, mutta yhä enemmän puunlehtiä leijaili maahan. Päivät olivat aika lämpimiä, eikä yöpakkasiakaan vielä ollut. Puutarhatyöt olivat enemmän haravoimista, rapsuttelua ja siistimistä. Ruukkujen pesua, tavaroiden siirtämistä talveksi kellariin. Ja sipuleiden istuttamista, sillä pussukka jos toinenkin eksyi kauppareissulla ostoskoriin kaikenlaisista ennakkopäätöksistä huolimatta.

Päivänvalon vähetessä ja iltojen pidetessä hyötyliikunta puutarhassa oli pakko vaihtaa lenkkeilyksi kylänraitilla. 

Marraskuu 2019

Marraskuussa pihassa ei enää tähdellistä tekemistä ole. Öisin oli pientä pakkasta, päivällä harvemmin. Ensimmäinen lumi satoi 7.11. viipyen vain päivän. Lunta tuli sen verran, että hain kolan ja lapion kellarista. Seuraavana päivänä oli +5 ja vesisade, joten ensilumille sai heittää hyvästit.

Aloitin loka-marraskuun vaihteessa lintujen ruokinnan. Tinttitv:n seuraaminen onkin mukavaa korviketta kesäkukkien ihastelulle. On kuin suurenkin arpajaisvoiton saaneella, kun pihaan ilmestyy uusi lintulaji. Jännitävin hetki koko syyskauden tinttitv:ssä oli varpushaukan ilmestyminen etupihan syyshortensiaan. Ei siis mikään ihme, kun kaikki pikkulinnut hävisivät hetkessä piiloihinsa. Varpushaukka käänteli päätään jonkin aikaa tilannetta tarkkaillen ja lähti sitten pois. 

Joulukuu 1. pvä 2019

Joulukuu on ollut yhtä säätilojen sekamelskaa. Hei kuun alussa saimme tänne eteläänkin hennon lumikerroksen puutarhan kaunistukseksi. Kovin pitkään ei valosta päässyt nauttimaan, sillä pian taas plussat kertyivät mittariin, vettä satoi kaatamalla ja välillä vaakatasossakin. Tuultakin on saatu kiitettävästi. Aamulähdöissä on ollut haastetta kerrakseen, kun on pitänyt pohtia sopivaa vaatetusta. Jos on aamulla ollut kylmä viima ja pakkasta, iltapäivällä onkin sitten joko aurinko paistanut tai vettä vihmonut. Jokaiselle jotakin peräti yhden ainokaisen päivän aikana.

Joulukuu 5. pvä 2019

Puutarhaihminen toivoo tietenkin lunta kasvien suojaksi ja pakkasta nitistämään kotilot ja lämpimässä kosteudessa muhivat kasvitaudit. Vuoden pimeimpään aikaan lumi tuo valoa ja piristää. Kasvukaudella aika rientää konkreettisesti puutarhassa, joten talvi on hyvää aikaa levätä, ladata akkuja ja unelmoida tulevasta kesästä. Ehkä vähän voi myös kohentaa kotia ja hoitaa asioita, jotka ovat jääneet rästiin puutarhainnostuksen vuoksi. Tekemisestä ei todellakaan ole puutetta talvellakaan.

Tämä postaus olkoon yksi malli vuodenkierrosta pihassa. Hetken mielessä käväisi ajatus tehdä kollaaseja kesän kukkijoista, mutta kuvavarastoa läpikäydessäni totesin sellaisen postauksen paisuvan paremmin kuin pullataikina. Jääköön toiseen kertaan.

Ehkä vuonna 2020 keksin pihastani jonkin toiseen kohteen kuvattavaksi säännöllisesti. Kerää sinäkin vuoden ajan kuvia puutarhasi tietystä kohteesta vuodenaikapostaukseen koostettavaksi.