Villaa varpaille ja pipo päähän

 

Sateiden ja koleuden myötä varpaat kaipaavat lämmikettä. Puikot eivät ole käsistäni kesälläkään täysin pudonneet, mutta pimenevät illat houkuttelevat yhä enemmän kutomisen pariin.

Beigesta 7veikasta valmistui nilkkasukka, jonka mallineuleessa neljä oikean ja nurjan silmukkaa vaihtelevat kahdeksan kerroksen rytmillä. Tein sukasta vähän reilumman kokoisen laittamalla 14 silmukkaa/puikko. Resorissa on puikot nro 3 ja neuleessa 3,5.

Mummojemme neuleet -sivustolta löysin jo aikaa sitten Meeri-sukat. Tällä ohjeella muistelen kutoneeni ennenkin sukat. Kiva ja helppo mallineule, joka sopii sukkien lisäksi muihinkin neuleisiin.

Keltaista 7veikkaa käyttäen sukat valmistuivat vikkelästi. Ohjeen mukaisesti laitoin 13 silmukkaa puikkoa kohden. Resorissa puikkoina nro 3 ja muussa sukassa 3,5.

Ruttusukkiakin olen tehnyt aiemmin. Ohjeita on erilaisia. Tässä mallissa sukan varsi ei kovin paljon korkeudessa jousta, koska ruttu tehdään nostamalla silmukoita aiemmista kerroksista. Kivan näköinen, joskin minusta hiukan työläs tehdä. Ei siis ollenkaan vaikea, mutta tykkään paahtaa puikot kilisten eteenpäin sen sijaan, että palaan säännöllisin välein muutaman kerroksen takaisin.

Sukat valmistuivat keskiharmaasta ja vaaleanpunaisesta 7veikasta. Harmaa lanka on vanhoja varastojani. Sen sijaan vaaleanpunainen on uusi (tai pikemminkin paluun tehnyt) väri 100 gramman kerässä. Tähän sukkaan laitoin 14 silmukkaa/puikko varmistaakseni, että se menee tarvittaessa isompaankin jalkaan. Leveyssuunnassa joustavuus on ihan hyvä.

Yritän välttää uusien lankojen ostamista ja käyttää pääasiassa vanhoja varastoja. Tarjouksia on kuitenkin vaikea ohittaa, vaikka aina kaikkia toivevärejä ei olisikaan hyllyssä. Keltaisen ja oranssin määrä elo-syyskuun vaihteen sukissa on huomattavan suuri. Johtunee pimeyden lisääntymisestä ja auringonvalon kaipuusta.

Polvisukissa on 7veikan oranssi ja Raita-langan sävy pääsiäinen. Mallineuleena 4 o, 1 n. Resorissa on 62 silmukkaa. Mallineuleen alkaessa lisäsin kolme silmukkaa. Pohkeen kohdalla kavensin muutaman kerroksen osuudella neljän silmukan ryhmistä yhden silmukan pois.

Tilasin keväällä netistä tupsuja. Yksi harmaasävyinen tupsu kaipasi omaa pipoa, joten sellainen piti tehdä. Vaaleanharmaa 7veikka valikoitui tupsuun sopivaksi väriksi.

Mallineuleeksi oli tarkoitus laittaa SatunTuulia -blogista löytämäni kohokuvion, joka on itse asiassa aika lailla samanlainen kuin ensimmäisen kuvan beigeissä nilkkasukissa. Vasta muutaman sentin pipoa kudottuani huomasin tehneeni virheen. En jaksanut enää purkaa työtä, joten jatkoin virheen toistamista. 

Pipossa on 112 silmukkaa, 60 cm:n pyöröpuikot nro 3,5. Resorissa oikeat silmukat on kudottu takareunoistaan, jolloin resorista tulee siistin ja jämäkän näköinen. Kokonsa puolesta pipo käy hyvin aikuiselle.

Aurinkoisten värien teema jatkuu näissäkin sukissa. Keltaiseen 7veikkaan yhdistin sopivan sävyistä Raita-lankaa (jota ei taida enää olla myytävänä). Varteen ja kärkeen tein yksinkertaisen raitakuvion.

Parhaillaan työn alla on luonnonvalkoiset tumput. Katsotaan, milloin valmistuvat.

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen: Autokulta (2019)

Kesän ajan olen ihmetellyt erikoisen näköistä autoa, joka on pysäköity Espoon keskuksen kauppakeskus Entresseä vastapäätä. Pari viikkoa sitten kävin tekemässä vanhempieni ruokaostokset Espoontorilla ja samalla oli tilaisuus pysähtyä tarkemmin tutkimaan tätä hyvin ilmastoitua autoa.

Auto kuuluu Espoon keskuksen eri paikoilla näytteillä oleviin nykyveistoksiin. Paria puupölkkyä Entressen Smarket-päädyssä olen ihmetellyt kauempaa katsellen. Ei vain kertaakaan ole mukamas ollut aikaa käydä niitä lähempää katsomassa. Kuten ei tätä autoakaan aiemmin.

Tällaisella autolla ajellessa villasukille ja pipolle olisi käyttöä. Vai olisiko tässä uudentyylinen avoauto?

Mukavia ja erityiesti aurinkoisia syyskuun puolivälin päiviä teille kaikille!