Sivut

maanantai 11. tammikuuta 2021

Pitääkö aina liioitella?

 
Ymmärrän, että joulukortteja askarrellessa työpöydälle muodostuu liukuhihnatehdas. Onhan se nyt huomattavan kätevää väsätä 60 samanlaista joulukorttia pötkössä pinoon odottamaan postitusta. 

Mutta onko myös neulekransseja väsättävä liukuhihnamentaliteetilla? Pitääkö aina liioitella? Pitää liioitella silloin, kun tekeminen on kivaa. Näiden neulekranssien kanssa kävi samalla tavoin, kuin välillä puutarhassa. Mopo karkasi täysin.


Ensimmäiset kranssit tein joulun alla. Yhden jo annoin naapurin Maritille "joulukukkana", kuten olen aiemmin kertonut. Ohje on Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogista. Muokkasin isompaan renkaaseen tarkoitettua ohjetta sen verran, että sain tehtyä pienempiä renkaita.


Olen siis tehnyt neljä isoa ja kuusi pienempää neulekranssia. Isompiin käytin Novitan Isoveli-lankaa. Pienempiin taasen enimmäkseen keinokuitulankoja, joita on syystä tai toisesta kertynyt laatikkoon. Yhden (alimman rivin oikeanpuoleinen) styrox-renkaan kohdalla Novitan Hile-lanka loppui kesken ja sen enempää ajattelematta jatkoin toisella jämälankakerällä. Vasta seuraavan päivän valossa huomasin värieron, mutta olkoon. Rusettikoristeet on vain löyhästi solmittu. Ne voi kranssin saaja halutessaan ottaa pois tai vaihtaa.

Kranssien tekeminen oli kivaa, eikä stressannut yhtään. Silti niiden valmistuttua oli mukava nollata itsensä ja kutoa yhdet tavalliset nilkkasukat. Lankana näissä on Novitan punaista 7veikkaa ja varsissa punasävyistä Polarista. 

Ihan huomaamatta omassa käytössä olevat villasukat alkavat olla kovin käytetyn näköisiä. Niinpä ajattelin laittaa nämä uudenkarheat villasukat omiin jalkoihin.

Pirjo Iivosen Jämälankasukkia-kirjasta tein keväällä muutamia malleja. Kokeilin silloin myös tätä Miss Farkkua, jolla ohjeella tein nyt ruskeat nilkkasukat vaaleanpunaisin somistein. Lankana jälleen 7veikka.

Varren pitsikuvio koostuu 8 silmukasta. Ohje on laadittu 12 s/puikko silmukkamäärälle, joten lisäsin pitsikuvioon muutaman lisäsilmukan saadakseni varresta hiukan tavallista reilumman. Ei se ohjeen silmukoillakaan kiristä, mutta tällä kertaa halusin väljemmän lopputuloksen.

Samalla Miss Farkku -ohjeella tein myös punamustat sukat, jotka laitoin alulle jo ennen joulua. Toinen sukka jäi vaiheeseen innostuttuani neulekransseja väsäämään. Nyt on punainen Miss Farkku saanut kaverinsa valmiiksi.

Seuraavaksi olisi tarkoitus keskittyä aivan tavallisiin perussukkiin. Lankoja on taas kertynyt niin paljon, että määrän vähentämiseksi niitä on syytä myös käyttää. Pitsikuvioita on kyllä kiva kokeilla, joten katsotaan, miten pysyn perussukkalupauksessani.

Adoptiokissa on kipitellyt lumisissa portaissa.

 Viime aikoina ulkoilut ovat jääneet vähiin, kun kaiken aikaa on niin paljon muuta tehtävää. Talvessa on se hyvä puoli, että lumiset pakkaskelit ajavat ihmisen käyttämään auton sijasta jalkojaan, jos vain aikaa patikoimiseen on riittävästi. Ulkona seisova auto on rapsutettava lumesta ja jäästä ja mielellään vähän lämmitettäväkin ennen liikenteeseen lähtöä. Samassa ajassa olen jo kävellyt puoliväliä kylää asioideksani vaikkapa postissa. Kylän keskustassa käymiseen menee aikaa jo enemmän, mutta sunnuntain aamulenkki sujuu tunnissa. Ja vieläpä kauniin lumisissa maisemissa.

Loppiainenkin on viimein taputeltu ja nyt voimme aloittaa konkreettisesti tämän vuoden arjen. Toivottavasti siitä tulee meille kaikille antoisa. Runoilija Tommy Tabermannin sanoissa on meille hyvä ohje:

Ihmeitä ei pidä odotella.
Ihmeitä pitää tehdä.

-Tommy Tabermann-



38 kommenttia:

  1. Minullakin lähtee käsistä välillä tekeminen. Ei vaan pysty lopettamaan! Ja mihin ne kaikki tuotokset sitten laittaisi? Siinäpä pulma. Kivahaan se on kaikenlaista tehdä. Miten muuten senkin ajan käyttäisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kädentöitä kertyy lipaston laatikko täyteen. Onneksi varsinkin sukille on ollut ottajia, mutta tahtia taitaa olla viisasta hidastaa. Kunhan tässä kesä lähenee, käsityöt vähenee.

      Poista
  2. Näinhän siinä usein käy, ei vaan malta lopettaa tekemisestä. Noista riittää lahjoja moneksi kerraksi, jos raaskii luopua.
    7 veikan langat on minusta nykyisin laadultaan kovin vaihtelevia. On säikeitä lähes poikki, paksuus vaihtelee ja mikä pahinta, nyppyyntyvät jo melkein kutoessa, saati käytössä. Oletko kokeillut muita lankoja?
    Kohta päästään siemenpuuhiin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin raaskin luopua käsitöistä. Muuten olisi nurkat täynnä.
      Novitan vaihtaessa 7veikan 100 gr:n keriin laatu minusta huononi, ainakin joissain väreissä lanka on kovin säikeistä ja vahvuudeltaan epätasaista. Minulla on runsaasti vanhempia 7veikan lankoja, jotka ovat parempilaatuisia. Olen kokeillut myös Gjestalin Jannea, joka on laadukasta, joskin kalliimpaa. Parhaillaan etsin 7veikalle vaihtoehtoja. Mielelläni kuitenkin ostaisin kotimaisen yrityksen lankoja, vaikka niitäkään ei kaikkia täällä valmisteta. Ainakin osa rahasta jää kuitenkin kotimaahan.

      Poista
  3. :D jos jonkun tekeminen on kivaa, niin mikäs siinä, tekee vaan. Aika tavaran kaupihtoo, oli meillä sananlasku lapsena.
    Mullakin olisi lankoja, kun vaan tekis vaikka sukkia. Tässä lumituiskussa kyllä vois lähteä uloskin ihmettelemään sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne langat ihan heti siellä kaapissa happane. Jos vaikka maltat odotella sitä inspiraatiota.
      Aamulla tuli tehtyä kunnon lumityöt ja illalla kotiin palatessa toiset. Huomiseksi on lisää lumitöitä luvassa.

      Poista
  4. Kivoja kransseja ja sukkia. Joitakin sukkia on tullut tehtyä itselleni ja lapsenlapsille. Minä käytän kesät talvet villasukkia joten niitä tarvitaan. Nuo ekat punaiset on kyllä kivan pirteät, tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin hiippaillaan villasukissa kotona kesäisinkin. Siksi niitä voi kutoa varastoonkin tarvittaessa käyttöön otettavaksi.

      Poista
  5. Aivan, kun on kivaa tekemistä, siitä kannattaa nauttia ja tehdä vaan. Tekemisen ilo on tärkeää, ja aina ainakin näille tekemisille ottajia löytyy, kun ovat kaikki niin kauniita. Mukavaa talvista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekemisen ilo ja uuden oppimisen ilo ovat käsillä tekemisessä tärkeitä pointteja.

      Poista
  6. Kauniit kranssit,kunpa osaisin neuloa, tekisin samanlaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaat varmasti tehdä jotain muuta kaunista. Nämä neulekranssit ovat yllättävän helppoja.

      Poista
  7. Ei liioittelu haittaa sillon kun on kivaa! Toivon sinulle myös voimia edellisen postauksen asioissa eli vanhempiesi muutossa. Luin postauksesi kun matkasimme lapsen luo Jyväskylään, mutta en edellenkään pysty kommentoimaan kuin tällä pöytäkoneella. Latasin firefoxin, muttei sekään auta puhelimen tai tabletin selaimena. Joko on odotettava, jos ongelma häviää itsekseen tai maksettava jollekin asiantuntijalle (jos sellaisen löytäisi?)

    Kiva jos saat neulomalla mukavasti nollausta, sillä varmasti vanhempien tilanteet aiheuttavat välillä huolta ja työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista, ettei kommentointiongelmasi ole selvinnyt. Oletko kysynyt nuoriltasi? Yleensä he ovat taitavia ongelmanratkaisijoita ja tietävät myös, mistä neuvoa löytyy.
      Vanhusten muutto alkoi tänään ja siinä riittää töitä useaksi päiväksi. Todennäköisesti koko loppukuuksi. Tänään tehtiin täysi päivä ja huomenna jatketaan. Tämän aherruksen jälkeen nollausneulominen on poikaa.

      Poista
  8. Kauniita kransseja ! Minulla on sellainen ikuisuunneule jota istahdan kilkuttelemaan aina kun pitää selvitellä ajatuksia, usein se auttaa ja monta päätöstä on sen silmukoihin kiedottu. Mitään noin vaativaa (villasukat, palmikkoneuleet) en tällä keskittymiskyvyllä ja ajanhallinnalla nyt pystyisi tekemään, menisi stressin puolelle heilahtamalla.

    Toivottavasti sait muuton hoidettua ja vanhempasi saman katon alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millainen ikuisuusneule sinulla on? Minulla nuo sukat toimivat hyvin nollaamisessa, sillä perussukkiin ei paljon ajatusta tarvitse.
      Muuton ensimmäinen osio eli äidin siirto on hoidettu. Huomenna vuorossa isä ja sen jälkeen vanhan kodin tyhjentäminen ja tavaraa sinne tänne sekä loppusiivous. Hommaa riittää koko loppukuuksi.

      Poista
    2. Se ikuisuusneule on toinen islantilainen villapaita. Ensimmäisen kilkuttelin pikavauhtia, tämän toisen olen jo kertaalleen purkanut kun vaihdoin mallin lennossa ja totesin, että neulon jäänmurtajakokoluokan neuletta. Valkoista pörröistä neuletta on niin terapeuttista jo pelkästään pitää sylissä, herkutteluneulontaa siis.

      Poista
  9. 🤗...kyllä pittää!
    Kauniita kransseja ,ihania sukkia...🧡🧦

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa! Kiva, että sinustakin välillä voi liioitella.

      Poista
  10. Ei ehkä aina, mutta silloonku se hyvältä tuntuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan aina pidä liioitella. Johan siinä menee pää ja kroppa sekaisin, vaikka kuinka kivalta itse tekeminen tuntuisi.

      Poista
  11. Upeasti olet ahkeroinut! Ja mikäs siinä, jos kaikille löytyy käyttäjät jossain vaiheessa. Vaikka itsellä on välillä ollut fiilis, että sukkatuotanto on mennyt överiksi, niin kaikki ovat lopulta johonkin päätyneet 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukkien kutominen on trendikästä ja moni niitä tekee urakalla. Aika paljon on ihmisiä, jotka eivät itse tee käsitöitä ollenkaan. Se on ollut minun onneni. Kaikille sukille on löytynyt ottajansa. Syksyisin annan sukkia myös nälkäpäiväkeräykseen.

      Poista
  12. Kiva idea, neulekranssi. Punamustista sukista tulee ihan flamencotanssijat mieleen röyhelöhameineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa ajattelin punamustasukkien valmistuttua. On vielä tuoreessa muistissa vuoden takainen Andalusian matka, jossa flamencomekkoja näin livenä.

      Poista
  13. Kivoja neuleita. Karjalan värit on noissa punamustissa sukissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä onkin Karjalan värit. Hyvä huomio, kiitos Ulla.

      Poista
  14. Ihanaa on oikea talvi. Toivotaan että pysyykin niin ;)
    Tommylla on niin viisaita sanoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säähän sopii tämän postauksen otsikko eli lumentulossa voisi siinäkin olla vähemmän liioittelua. Eilen tehtiin kolmen tunnin lumityöt. Kohta on lähdettävä kolaushommiin, jotta pääsen aamulla pihasta pois. Aura lykkäsi illalla melkoisen vallin portille ja lunta sataa edelleen lisää. Huh, mikä määrä lunta.

      Poista
  15. Ihanaa on ottaa joskus uudet villasukat käyttöön. Olet tavattoman tuottelias.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, uudet sukat ovat hetken aikaa tosi mukavat. Välillä olen tuottelias, välillä en saa mitään aikaan.

      Poista
  16. Kauniita kransseja ja ihania sukkia. Minullakin on tuo Iivosen kirja ja siinä on monta koukuttavaa mallia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mustakissa! Iivosen kirjassa on monta kivaa mallia, joista osa odottaa vielä malliin tarttumista.

      Poista
  17. Kiitos Suvi! Kranssien tekeminen saa riittää, mutta sukkia valmistuu jatkossakin.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!