Vuosi alkoi vauhdilla

 
Rauhallisen joulunajan jälkeen tammikuu alkoi vauhdilla. Vanhemmat saivat pienen kaksion kaupungin ylläpitämän seniorikodin tehostetun hoivan yksiköstä. Pariskuntapaikkoja on todella vähän ja sellaisen saaminen on jo lottovoittoon verrattava asia. Koska hoivakotipaikkoihin on pitkät jonot, piti myös päätös muutosta tehdä vikkelästi. Saimme tiedon paikasta välipäivinä ja sopimus tehtiin 5.1. Äiti muuttaa ma 11.1. ja isän siirrän väliaikaisesta hoivakodista tiistaina. Olin varautunut kuukausien odottamiseen ja jopa jonkinlaisiin "painostuspuheluihin". Olen kuin puulla päähän lyöty moisesta onnenpotkusta.

 
Kaikki edes kerran elämässään muuttaneet tietävät, miten paljon järjestettäviä asioita paikan vaihdokseen liittyy. Hoivakotiin muutossa on vielä omia erityispiirteitään. Kotivakuutukset, sähkösopimukset, turvaranneke- ja siivouspalvelu on sanottava kokonaan irti, on tilattava nimilappuja vaatteiden merkitsemistä varten, on allekirjoitettava apteekkisopimuksia. Osoitetietojen muutokset menevät useille tahoille postiin ja maistraattiin tehtävän ilmoituksen perusteella. Monille tahoille osoite on muutettava itse tai ainakin siten voi nopeuttaa tiedon välittymistä.

Rosa Majalis - Metsäruusu

 
Tulevalla viikolla on vanhusten lisäksi varsinainen tavaroiden siirto. Meillä on melkoinen haaste saada äiti ymmärtämään, ettei hoivakotiin yksinkertaisesti voi viedä kaikkea haluamaansa. On pakko luopua monista rakkaista tavaroista. Hoivakotia ei myöskään sisusteta samalla tavoin kuin perinteistä kotia. Sinne voi viedä joitain kalusteita. On vain muistettava, ettei vapaata lattiatilaa muurata umpeen tavaroilla, vaan jätetään tilaa rollattorilla ja pyörätuolilla liikkumiselle ja esimerkiksi sänkyjen läheisyyteen mahdollisille hoitotoimenpiteille. Säilytystilaa on minimaalisesti, joten vaatteissakin on suoritettava karsintaa. Koriste-esineistä puhumattakaan.

 
Äidin on vaikea ymmärtää, ettei hän tarvitse kahvikalustoa, eikä edes aterimia isolle porukalle. Hoivakodissa ruokaa on tarjolla aamusta myöhäiseen iltaan talon puolesta. Ruokailut tapahtuvat pääasiassa yhteisen pöydän ääressä salissa muiden asukkaiden kanssa. Joku muu hoitaa siivoamisen, eikä pyykkiäkään tarvitse itse pestä.

Oman tottumisensa tulee vaatimaan yhteiselo isän kanssa kahden kuukauden tauon jälkeen. Olen kuitenkin todella iloinen, että 69 vuoden avioliitto jatkuu saman katon alla vielä edes hetken aikaa. Välillä näytti epätodennäköiseltä, että vanhempia saisi edes saman rakennuksen eri kerroksiin, puhumattakaan yhteisestä makuuhuoneesta.

Kunhan saame vanhemmat tavaroineen hoivakotiin, alkaa heidän nykyisen asuntonsa tyhjentäminen ja siivoaminen. Ei sekään ihan sormia napsauttamalla hoidu, mutta eiköhän sunnitellulla loppurutistuksella selviä siitäkin. 

Rosa Fairy

 
Loppuvuosi toi tänne etelärannikollekin valkean talven. Yhdet kunnon lumityöt on jo tehty ja säätiedostusten mukaan kolaamista on luvassa lisääkin. Siitä huolimatta, että rakastan valoa ja lämpöä, en nyt koe lainkaan hullummaksi katsella valkeaa maisemaa. Pienet pakkaset takaavat, että luonto on kuin postikortti. 

Marjalle kiitos tällaisesta "joulukortista".

 
Tilasin jo nipun siemenpusseja, joiden pitäisi saapua aivan lähipäivinä. Tarkoitus on tehdä toinenkin tilaus, kunhan käyttämäni siemenkauppa saa uuden valikoimansa julkaistua. Kunhan saan vanhempien muuttoruljanssin järkevään jamaan, kylvän ensimmäiset siemenet multaan. Ainakin chili, paprika ja kelloköynnös sekä keijunmekko on listalla. Muut vielä avoimia, mutta eihän tässä niin hirvittävää hoppua niiden kanssa ole.

 
Loppiaisen jälkeen korjasin joulukoristeet pois. Siinä ei paljon työtä ollut, kun tänä jouluna en montaa koristettakaan ollut esille ottanut. Valosarjat jätin niin sisälle kuin uloskin. Ja kynttilöitä poltan iltaisin edelleen ahkerasti. Sisäänkäynnin puoleisesta tuijasta sammutin jouluvalot eilen. Pihan puolella saavat olla vielä hetken. Illan sinessä on lumella kuorrutettu valaistu tuija kaunista katseltavaa. Valosarjojen pois kerääminen ulkoa saa jäädä lämpimämpiin säihin. Todennäköisesti pakkanen on niitannut johdot tehokkaasti havuoksiin, enkä halua niitä väkisin käydä pois riipimässä.

 
Moni vanhempien tilanteeseen ja muuttoon liittyvä asia on sekä valvottanut että pitänyt kiireisenä. Niinpä en ole ehtinyt ja jaksanut postauksianne kummoisesti kommentoida. Antanette minulle anteeksi. Aion kyllä aktivoitua blogin suhteen, kunhan saan vanhushössäkän tasaantumaan.

Kauniita talvipäiviä ja hyvää viikonloppua kaikille.
Seuratkaa tinttien touhuja ja tehkää vaikka lumienkeleitä - ja kylvösuunnitelmia.