Sivut

keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Oman maan syötävää

Kurkku Cordoba 12.6.
 

Viikkojen helleputken jälkeen lämpömittari näyttää +21, mikä tuntuu suorastaan kylmältä. Voi siis vaihteeksi hyvällä omallatunnolla istahtaa tietokoneen ääreen sen sijaan, että kiikuttaisi kastelukannuja ympäri puutarhaa. On aika tehdä katsaus tämän kesän oman maan tuotoksiin.

Kurkku Sherba 12.6.

Tomaatit, kurkut ja paprikat muuttivat kasvihuoneeseen 11.5. Taimet olivat kasvaneet kellarissa isoiksi. Koleutta uhmaten otin lämmittämättömään kasvariin siirrossa riskin. Kasvien ympärille viritettyä tuplaharsotelttaa lämmitti muutamana ensimmäisenä yönä lisälämmitin. Hyvin meni niin tomaattien, kurkkujen kuin paprikoidenkin suhteen. Pian saatoin riisua harsot pois ja virittää Blumat-kastelujärjestelmän.


Kasvarin toisella seinustalla on kolmea erilaista kurkkua: 2 kpl Cordobaa, 1 kpl Sherbaa ja 1 kpl Baby F1. Sherbassa oli jo minikokoinen alku taimet kasvariin viedessäni. Pian kukintakilpaan ja kurkkujen tuottamiseen yhtyivät muutkin. Ensimmäiset kurkut söimme jo kesäkuun alussa. Satoa on tullut niin runsaasti, ettemme ole kaikkia millään ehtineet itse syömään. Kurkkuja on jaettu mm. lapsille.

Tomaattisatoa 30.6.

Ensimmäiset tomaatit alkoivat kypsymään kesäkuun lopulla. Sen jälkeen olen hakenut kasvarista kulhollisen säännöllisin välein. Varsinkin kirsikkatomaatit ovat niin herkullisia, että niitä napsii ihan ilokseen.

Kasvihuoneessani on kahdeksan eri lajiketta: Gardener's Delight, Supersweet, Tigerella, Rosella, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Sungold ja Bumble Bee.

Edellisvuosien tapaan panostin pääasiassa kirsikkatomaatteihin, jotka viileämpinäkin kesinä ehtivät hyvin kypsyä. Kuluneiden viikkojen ylenmääräinen lämpö on saanut myös Tigerellan ja Golden Sunrisen kasvamaan isokokoisiksi ja kypsymään kunnolla.


Kastelun  kanssa on ollut tavallista enemmän säätämistä. Blumatia saa yleensäkin asennuksen jälkeen tarkkailla ja vääntää nupista, mutta nyt vielä enemmän. Muutamaan tomaattiin tuli latvamätää. Netissä sen sanotaan johtuvan kastelun epätasaisuudesta ja kalsiumin puutteesta. Niinpä kastelen tomaatit välillä suoraan kannulla, johon olen lisännyt tomaattilannoitetta. Se näyttäisi auttavan, sillä vähään aikaan ei latvamätäisiä yksilöitä ole ollut.

Alkukesästä olen tavannut käydä sulkemassa kasvihuoneen oven yöksi. Nyt öisin on ollut yhtä hikistä, kuin päivälläkin. Ovi on saanut olla ympäri vuorokauden auki. Olen ripustanut oven eteen harson, jonka kiinnitän illalla ovenkarmeihin nipsuilla kiinni. Näin naapurin kissa tai linnut eivät pääse kasvihuoneeseen.

Paprikaa minulla on Snacking Purplea, Lompardoa, pientä punaista Koralia ja kypsyessään keltaiseksi muuttuvaa Zazua. Varsinkin Koralia tulee runsaasti ja ensimmäinen niistä on jo saanut punaisen värin pintaansa.

Koralia ajattelin täyttää vuohenjuustolla ja säilöä liemeen joulupöytään laitettavaksi. Sen tyylisiä minipaprikoita olen ostanut kaupasta, siitä idea valmistaa niitä itse.


Jos kasvihuoneessa kaikki sujuu hyvin, kasvimaalla onkin sitten ongelmallisempaa. Olen laittanut sadettimen kasvimaata kastelemaan vähintään joka toinen päivä. Kurpitsoille olen antanut sen lisäksi vettä myös kastelukannulla. Lavakauluksissa multa kuivuu tosi nopeasti, kun aurinko paahtaa niihin päivästä toiseen.

Kesäkurpitsat ovat kukkineet huonosti, eikä sen vuoksi satoakaan ole paljon tullut. Juhannuksena sentään saimme muutaman pötkylän grillattavaksi ja salaattiin.

Spagettikurpitsa ei ilmeisesti tee ainuttakaan hedelmää. Sen sijaan Tom Fox kiemurtelee jo naapurilavaan ja kasvattaa neljää mollukkaa kupeessaan.

Salaatti ei meinannut itää ollenkaan. Kylvin sitä uudelleen, mutta hölmöyksissäni samaan lavaan, johon olin istuttanut esikasvatetut ruusukaalit. Mangoldi ponnisti itsensä ilmoille ruusukaalin viereltä, salaatti ei jaksanut kilpailla tilasta ja valosta.

Ruusukaalit olivat pitkään ehjälehtisiä ja komeita. Kuvittelin, että säästyin kaalin tuholaisilta. Olisi pitänyt uskoa viisaampia ja virittää ruusukaalille suojavarusteet. Nyt kaaliressukka alkaa olla varsin pitsilehtistä mallia.


Porkkanaa kylvin huhtikuussa isoon ruukkuun kasvihuoneeseen. Ruukun siirsin lämpimien ilmojen saavuttua ulos. Viikonloppuna päätin katsoa, miten porkkanat voivat ja kaivoin mullasta oheisen sadon. Hyviä ovat. Loput porkkanat kylvin tavalliseen tapaan omaan lavaansa. Ne saavat jatkaa kasvuaan.


Samaten perunaa kylvin huhtikuussa ruukkuun kasvihuoneeseen. Nostin ne mullasta juhannukseksi. Suurin osa oli pikkuruisia miniperunoita, hyviä kyllä. Toisen satsin perunoita laitoin myöhemmin isoon ruukkuun ulos. Saavat vielä jatkaa kasvuaan.


Herneitä kylvin yhden lavakauluksellisen. Keräsimme sadon viikko sitten ja söimme saman tien. Pakastettavaksi ei niin pienestä satsista millään jää, mutta pääasia onkin päästä napostelemaan ja maistelemaan itse kasvatettua. 

Kastelu kasvimaalla kesäkuun lopulla.

Sipuleista ei löytynyt yhtään ajantasaista kuvaa. Yllä olevassa, kuukauden takaisessa kuvassa valkosipulit näkyvät oikeassa yläreunassa. Niiden takana kasvaa tavallista sipulia. Valkosipulit ovat alkaneet kellastuttamaan alalehtiään, joka on merkki korjuukypsyydestä. Yleensä valkosipuli korjataan elo-syyskuun vaihteessa tai jopa myöhemmin. Tänä vuonna ei ehkä niin pitkälle nostoa kannata jättää. 

Tavallista sipulia olemme ottaneet sieltä täältä tarpeen mukaan.

Vadelmia olen kerännyt jo parin viikon ajan. Vadelma kypsyy vaiheittain, joten myös sen kerääminen sijoittuu pidemmälle ajanjaksolle. Yllättävän hyvän sadon kolmen metrin vatturivi antaa. Marjojen kokokin on kohtuullisen hyvä, mistä kiitos kuulunee kasvimaan ahkeralle kastelulle.

Valkoherukkapensas on koko päivän täydessä paisteessa, joten sen marjat alkoivat jo rapisemaan. Punaherukasta olin kerännyt muutaman litran eräänä hellepäivän iltana. Nyt nekin olivat jo täysin kypsiä ja oksat lakoontuivat sadon painosta maahan. Kuivuudesta huolimatta marjat olivat suuria ja meheviä. Kerätessä oli oltava helläkätinen, sillä kypsyyden vuoksi marjat irtosivat melkein itsestään ja rapisivat helposti maahan.


Sunnuntaina aloitin heti aamusta herukkaurakan. Lämmintä oli edelleen, mutta onneksi ei sentään kolmenkympin lukemia. Päätin kerätä kaikki herukat päivän aikana, jos vain suinkin jaksaisin. Lyhyttä ruokataukoa lukuunottamatta istuin useamman tunnin puskissa. Sain 30 litraa marjoja, joista kaksi kolmannesta keitin mehuksi ja kolmanneksen annoin veljenvaimolle.

Marjoja poimiessa kaksi kättä on tarpeen. Toisella voi nostaa oksaa ja toisella irrottaa marjoja. Seisaaltani kerätessä vieressäni on vanha palli, jonka päälle laitan marjaämpärin. Istuessa ämpäri on jalkojeni välissä. Vadelmapuskissa keksin laittaa maahan lyhtyjen ripustamiseen käytettävän metallikoukun ja siihen astian roikkumaan. Näin sain molemmat kädet vapaaksi ja koukkua oli helppo siirtää sopivalle etäisyydelle.

Kasvimaalla on oltava kasvamassa vatsantäytteen lisäksi myös silmäniloa. Samettikukka on erinomainen siihen tarkoitukseen. Vuosia sitten esikasvatin samettikukat, mutta nykyisin kylvän ne suoraan maahan. Hyvin ehtivät kukkaan ja tekevätkin sen näyttävästi.

Cosmos 'Velouette'


Joka vuosi varaan vähintään yhden lavakauluksen kesäkukille, yleensä kosmoksille. Niin myös tänä vuonna. Kosmosten kukintaa saa odottaa näin heinäkuulle, mutta sitten niistä riittääkin iloa pitkälle syksyyn. Kylvin neljää erilaista kosmosta: Velouette, Double Click Cranberries, Double Click ja Daydream. 

Cosmos 'Double Click Cranberries'


Kosmoskukat ovat kasvattaneet korkeat varret ja vähitellen latvuksien nuput alkavat avautua. Korkeiden varsien vuoksi kuvaaminen vaatii vähintäänkin varpailleen nousua.

Samassa lavakauluksessa kosmosten kanssa on yksi rivi villiporkkana Daraa. Se ei ole kasvanut kovin korkeaksi, eikä tule tänä vuonna kukkimaan. Aion siirtää Darat kukkapenkkiin, kunhan kaipaamani sateet saapuvat ja kostuttavat riittävästi maata. Tässä vaiheessa ei ole viisasta istuttaa kasveja paikkaan, joka olisi yksi kasteltava alue lisää.


Yrttejä varten säästämääni tilkkuun kasvimaan reunassa kylvinkin kesäkukkien siemeniä. Pussukallisen erivärisiä ruiskaunokkeja ja kehäkukkaa sekä samettikukkia. Samettikukista vain osa on itänyt. Ruiskukkien varret hortoilevat sinne tänne. Pörriäiset tykkäävät ruiskukista ja tomaatteja poimiessa onkin hauska kuunnella siivekkäiden kesämusisointia.

Viime kesänä niin ruiskukkaa kuin kosmoksiakin kasvoi yhdessä lavakauluksessa. Nyt kummankin siementaimia putkahtelee kasvimaan käytävillä. Kivituhkapinnan alla on tuhti maanrakennuskangas, joten taimet on helppo nipsaista pois, eivätkä ne myöskään kasva kovin suuriksi.


Ostin vain yhden pussillisen kehäkukan siemeniä. Kuvan Bronzed Beauty näyttää itse asiassa siemenpussin kuvassa huomattavasti värikkäämmältä ja kookkaammalta, mitä todellisuudessa. Nätti kyllä, mutta ehkä pienoinen pettymys odotuksiin nähden.

Siihen nähden, miten runsaasti kehäkukka tuottaa siemeniä, oli pussissa niitä todella vähän. Ajattelin vähäisen siemenmäärän johtuvan kukan erityisyydestä, mutta sama koski myös myöhemmin ostamiani ihan tavallisia kehäkukkia. Nyt pitääkin korjata omista kukista siemenet talteen, ettei näyttävämmän kehäkukkakasvuston saadakseen tarvitse ostaa nipputolkulla 10 siemenen pussukoita.

Tungosta aidalla 5.7.

Kesän aikana ei ole kovin usein tullut käytyä kävellen kylillä, jolloin matkamme yleensä alkaa puistikon halki. Jollen leikkaisi nurmikkoa  myös muutaman metrin osuudelta kunnan puolella, en ollenkaan tietäisi kasvieni uteliaasta levittäytymisestä aidan rakoihin. Villiviini nyt ilman muuta suikertelee pitkiäkin matkoja ja sen viherryksen näkee myös omalle puolelle. Sen sijaan harjaneilikoiden uteliaisuus näyttäytyy enemmän puistossa kulkijoille. Muutama sormustinkukkakin on kasvattanut vartensa aidan raoista vapauteen. Samoin tulikuusaman kukintaa piti käydä ihastelemassa aidan ulkopuolelta.

Acer tataricum subsp. ginnala - Mongolianvaahtera 5.7.


Hiidenmäen puutarhassa -blogin Minna laittoi jokin aika sitten kuvan mongolianvaahteran kauniista "nenistä". Kiitos hänelle muistutuksesta, sillä olin täysin unohtanut käydä tsekkaamassa kunnan rajamme tuntumaan istuttamien mongolianvaahteroiden tilanteen. Löytyihän niistäkin muutama punasäväyinen nenä. Kolmesta mongolianvaahterasta kaksi on selvinnyt hyvin kasvuun. Yksi on kyllä elossa, mutta aika huonossa hapessa. Olen käynyt kitkemässä rikkaruohot pikkupuiden tyveltä, jotta niiden ei tarvitse ihan kaikesta energiasta muiden kanssa tapella. 

Lonicera x brownii `Dropmore Scarlet' - Tulikuusama 26.6.

Laitanpa tähän loppuun vielä kuvan tulikuusaman kukasta. Ostin köynnöksen kesällä 2017 halpamarketista neljä kympillä -tarjouksena. Tulikuusama on kukkinut joka kesä, niin myös tänä vuonna.

Dianthus barbatus - Harjaneilikka


Saimme juuri viiden minuutin sateen, toinen samanlainen viikon sisällä. Kiiruhdin turhaan hakemaan pyykkejä narulta, sillä edes itse en kastunut. Taivaanrannassa on taas mustien pilvien rintama. Kunpa ne antaisivat useamman tunnin sateen puutarhalleni.

Tulipa taas pitkä tarina. Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun saakka.
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!


29 kommenttia:

  1. Mukavasti olet saanut satoa tästä kuumasta ja kuivasta kesästä huolimatta. Meilläkin on syöty keltaista kesäkurpitsaa, perunoita, punaherukkaa ja kirsikoita. Porkkanat ovat kasvussa ja pääsin näyttämään kaksivuotiaalle lapsenlapselleni, kuinka porkkana nousee maasta. Hän oli hyvin vaikuttunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Napostelen parhaillaan kasvarista hakemiani tomaatteja. Niin tomaatteihin kuin muuhunkin satoon olen ihan tyytyväinen, kun ottaa huomioon tämän kesän haasteelliset olosuhteet.
      En yhtään ihmettele, että lapsenlapsi vaikuttui porkkanasta. Onhan se hieno oranssinen taideteos.

      Poista
  2. Ku on varahin asialla, nii satuaki saa aikaasin. Mulla taitaa parahin sato tulla mettästä. Hain eilee sangoollisen mustikoota ja meinaan hakia tänäänki. Ny on sopivan viiliät kelit. Mullon justihin suarakylyvetyt kehäkukat ja tsinniat ruvennu kukkimahan. Darat eivät meinaakkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu, että olet löytänyt omat mustikkapaikkasi. Juuri eilen uutisissa puhuttiin, kuinka mustikkasato jää pieneksi ja marjatkin minikokoisiksi kuivuuden johdosta. Meidän nurkilla myydään itse poimittua 5 kg:n mustikkalaatikkoa 60 eurolla.
      Aamulla tuntui suorastaan kylmältä, kun puoli kahdeksan aikaan lähtiessäni mittari näytti +10. Jaksaa taas jotain tehdäkin.
      Kaksivuotisena Darasi kukkii varmasti ensi kesänä.

      Poista
  3. Tarkasti jaksoin lukea ;). Olet saanut hienosti satoa, mikä ei ole säät huomioiden mikään itsestäänselvyys.
    Kastelu on melko uuvuttavaa ja pakko on lavoja kastella, jos sieltä mitään satoa haluaa saada.
    Minulla oli sama kokemus Bronzed Beautysta. Pussin kuva oli vakuuttavampi kuin todellisuus.
    Iloa ja satoa edelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan ole tänä kesänä itsestään selvyys saada oman maan satoa. Vesiletkua on tullut viriteltyä harva se päivä. Tänään kunnan keskustassa käydessäni katselin, miten pelloilla kasvava vilja oli kovin matalaa.
      Ajattelin jo, että olen turhan ronkeli tuon Bronzed Beautyn suhteen. Hyvä kuulla, että sinullakin odotukset sen suhteen olivat todellisuuteen nähden isommat.
      Kiitos, juuri naposten kasvarista noudettuja tomaatteja.
      Aurinkoisia heinäkuun päiviä sinulle!

      Poista
  4. Sinulla on suorastaan kadehdittavan näköinen hyötytarha! Niin vehreää ja runsasta. Kyllä kannatti sadettaa ja kastella ahkerasti. Ruusukaali valloittaa yllättävän suuren tilan. Sen lähelle kannattaakin laittaa ainoastaan retiisiä, salaattia tai jotain muuta suht nopeasti kasvavaa ja pois korjattavaa. Alkukesällä kaikki mahtuvat vielä kasvamaan lähekkäin mutta jo tässä vaiheessa kesää ruusukaali suurine lehtineen peittää aika tehokkaasti suuren alueen.
    Enpä tiennytkään, että kosmosta on myös kerrannaiskukkaisena. Varsinainen herkku! Minusta tuo 'Bronzed Beauty' on kuvassasi kauniimpi mitä siemenpussien kuvissa. Makuja on monia.
    Nyt on tosiaan vilpoisampaa kuin pitkään aikaan. Aamulla meillä näytti mittari 12 astetta ja tuuli on tuivertanut muutaman päivän sen verran navakasti, että löysin yhden maanrajasta katkenneen kurjenpolvenkin nurinniskoin puolen metrin päässä istutuspaikastaan. Pelastin puskan pistokkaiksi mutta saa nähdä, juurtuvatko.
    Mukavaa ja toivottavasti vähän sateisempaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskasti vierailemme samanaikaisesti toistemme blogeissa.
      Laitoin ihan liian monta ruusukaalia samaan laatikkoon. Ja vielä muuta sinne viereen. Tämä on ensimmäinen ruusukaalikasvustoni, joten menee opiskelun piikkiin. Lisäksi olisi ollut viisasta pitää ruusukaalit suojassa isoinakin, sillä ötökät ovat ne löytäneet. Turhaa isottelua kuvitella, etteivät ne meidän pihalle tulisi.
      Olen panostanut hyötytarhan kasteluun. Muu puutarha onkin sitten kuoleman kielissä. Poimin pari tuntia sitten kypsyneitä vadelmia ja kiittelin niiden kokoa. Ihan on kastelun ansiota, sillä paikka on koko päivän paahteessa ja ilman vettä vatut olisivat nuppineulan kokoisia.
      Onpa teillä tuullut navakasti. Toivottavasti kurjenpolvi juurtuu. Yleensä ne ovat aika sisukasta sorttia. Blogistasi luin, että teillä on satanutkin sen verran runsaasti, että ruukut lainehtivat. Jos vain saat taimet pelastettua liialliselta märkyydeltä, on kaikki kosteus muuten silkkaa plussaa tämän kesän kuivuudessa.
      Onnistuin saamaan kaupasta vain yhden kerrottujen kosmosten siemenpussukan ja sielläkin siemeniä oli kokonaista 10 kpl. Ensimmäinen kukka on jo kuihtunut, odottelen muiden aukeavan.
      Eilen saimme kaksi 5 minuutin sadetta. Kosmeettista kosteutta puutarhan kannalta, mutta hyvä alku sekin. Olin onnesta sykkyrällä ja viittä vaille, etten mennyt itseäni sateeseen kastelemaan. Kummasti viilennyt sää antaa virtaa itsellekin. Ajatuskin kulkee taas puutarhahommissa, vaikka vielä pitää hetki jarrutella äärimmäisen kuivuuden vuoksi.
      Iloisia päiviä Hiidenkiven puutarhaan ja runsaasti rapsutuksia karvaiselle puutarhaoppaalle!

      Poista
    2. Minä tein viime vuonna ruusukaalien kanssa saman virheen: minulla oli yhdessä lavassa niitä peräti kuusi kappaletta ja vielä naurista välissä. Tänä vuonna ruusukaaleja on vain kaksi ja niiden kaverina olisi salaattia, tilliä ja samettikukkaa, jos etanat eivät olisi syöneet niitä.
      Toistaiseksi kurjenpolvet ovat virkeitä. Sadetta ei tullut määrällisesti kovin paljoa mutta jo valmiiksi kosteille taimiruukuille se oli liikaa kun oli vielä tarjotinkin alla. En usko, että taimille ehti tulla isompia vaurioita. Eiköhän enimmät vedet ole imeytyneet jo kukkapenkin kuivaan multaan. Taivas on lupaavasti harmaan pilvikerroksen peitossa. Tulisikohan tänään vettä?
      Kiitos! Karvainen kaveri on saanut paljon rapsutuksia. Mielellään ottaa ne vastaan ja tunkee syliinkin, jotta saisi maksimaalisen rapsutuskokemuksen.

      Poista
    3. Näin sitä oppii uutta ja viisastuu seuraavaa vuotta varten. Jospa tulisi edes muutama ruusukaali, sillä tykkään niistä kovasti.
      Minäkin uskon, etteivät kurjenpolviesi juuret ehtineet vaurioitua, kun eivät päivätolkulla kosteassa lilluneet. Saivat ainakin kunnon nesteytyksen. Pilvistä on ollut täälläkin, mutta melko lämmintä ja todella kova tuuli. Eikä sateista tietoakaan.
      Karvakaverinne on suloinen otus. Kivahan sellaista on välillä sylissäkin pidellä.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Hyvälle näyttää hyötykasvihommat🙂
    Tuo aidanvierus kuva on jotenkin tosi mukava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän kuivuuteen ja puutarhurin laiskuuteen nähden hyötykasvitarhassa kaikki hienosti.
      Kasvini kaipaavat selvästi vapauteen, kun kaikki yrittävät päästä aidanraoista puiston puolelle.

      Poista
  7. Sinulla on kyllä mahtavan runsas hyötytarha 😊 kastella olet varmasti saanut 😄 Minulla taisi vatun taimet kärsiä jo niin paljon, että kuolivat 🙈 vaikka olen niitä kastellutkin silloin tällöin... Meillä on jäänyt sato niin kasvihuoneessa kuin kasvilavoissakin vähäiseksi, kastelusta huolimatta. Onneksi saadut kurkut ja tomaatit ovat olleet hyviä, eli lapset ovat nauttineet pienestä naposteltavasta 😊 Ainoastaan avomaan kurkku on jaksanut tuottaa ihan järjettömän määrän kurkkuja 😅
    Josko näitä tällaisia kesiä ei ihan joka vuosi tule 🙈
    Kauniita ovat nuo sinun kukkakuvasi taas 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjukka! Sadetin on kastellut kasvimaata ahkerasti. Tänäänkin oli aikomus se laittaa, mutta kovan tuulen vuoksi vesi olisi mennyt kasvimaalta sivu suun. Jospa huomenna koittaisi paremmalla tuurilla.
      Vattu pärjää aika hyvin kuivuudessakin, mutta marjojen kokoon tällainen erämaakuivuus kyllä vaikuttaa.
      Avomaankurkusta saa monenlaista säilykettä talvellakin syötäväksi. Kiva, että lapset ovat päässeet kasvarissa maistelemaan ja kasvun ihmettä näkemään.
      Joo, lämmöstä kyllä tykkään, mutta näin äärimmäistä kuivuutta en yhtään kaipaa.

      Poista
  8. Oman maan sato on ihan parasta. Kurkkua tuli meilläkin alkuunsa reilusti, nyt on taukoa mutta monta uutta alkua löytyy. Valkosipulit korjasin jo ettei ala kynnet irtaantumaan toisistaan. Kaalien suojaus on näköjään ihan ehdotonta mutta sen kun jaksaa tehdä niin hyvät on taimet, sen totesin nyt ensi kertaa verkon alla kaalia kasvattaen. Kiitos lyhtyteline-vinkistä, se tulee heti huomenna käyttöön kun kerään vadelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ripaus omakehua, mutta oman maan sato maistuu taivaalliselta. Tomaatit olemme syöneet sellaisenaan, sillä en raaski niitä mihinkään salaattiin pilkkoa ja muiden sekaan kätkeä. Tuntuu, kuin jokainen tomaatti olisi ahtanut itsensä täyteen aurinkoa ja lämpöä.
      Keskustelimme eilen illalla valkosipulien nostamisesta. Se kuuluu Ukkokullan vastuualueeseen ja siihen minun on ilmeisesti tyytyminen. Yhden hän sentään kävi nostamassa nähdäkseen tilanteen. Irtaantumista ei vielä ollut näkyvissä.
      Piti tuo kaalihommakin taas kantapään kautta kokea eli ensi vuonna kunnon suojaus kaaleille.
      Kiva, jos lyhtytelinevinkki tulee käyttöön. Säästää selkää ja vapauttaa käsiä. Näitä käytännön vinkkejä on mukava saada ja antaa. Sinun ämpärivinkkisi on tässä kuivuudessa kerrassaan loistava. Safiirihortensia ja revontuliatsalea nauttivat kumpikin ämpäreiden seurasta.

      Poista
  9. Upeaa runsautta kasvitarhassasi niin syötävien kuin silmänruuan suhteen! Kyllä kelpaa kesästä nauttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumpaakin pitää olla, vatsalle täytettä ja silmälle iloa.

      Poista
  10. Kiva, kun olette saaneet hyvän sadon puutarhasta ja kasvarista, vaikka taivaalta ei olla vettä saatukaan. Huvimaja ei sovellu kurkkujen kasvatukseen, se on nyt muutamana vuonna tullut todettua, vaikka tomaatit siellä hyvin kasvavat. Runsaasti kukkivat myös kesäkukkasi, täällä kosmokset edelleen kasvattavat varsiaan ja kukkanuput odottavat tulemistaan. Helteiden jälkeen viileät säät tuntuvat jopa ristiriitaislta - aamuisin ja iltaisin ihan palelee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä tulee usein tuskailtua taimikasvatuksen kanssa, mutta näin satoaikaan kaikki tuskailu on tipotiessään. Nautin aivan valtavasti siitä, että saan poimia itse kasvatettua pöytään laitettavaksi.
      Tarkkaile kosmoksiasi. Nuput ilmestyivät omiini ihan ykskaks-yllättäen ja nyt ne ovat alkaneet poksahdella auki kivaan tahtiin. Kosmokseni ovat hurjan korkeita, kuten aiempinakin vuosina.
      Ihan piti eilen illalla sukat laittaat jalkaan. Ukkokullan kanssa naurettiin, sillä viime viikolla ei moista olisi voinut kuvitella.

      Poista
  11. Hyvännäköistä satoa olette jo saaneet! Minä maistoin ensimmäisen tomaatin tällä viikolla ja kurkkuja saa alkaa syömään muutaman päivän päästä. Kurkut kylvin kyllä aika myöhään, täytyy ensi vuonna muistaa aiemmin.
    Mukava kun puistossa olijatkin saavat nauttia teidän kukkijoista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurkut ovat nopeakasvuisia, mutta sopivaan aikaan kylvettynä ne myös alkavat tuottaa satoa aikaisin.
      Siitä sinunkin tomaattikesäsi alkaa. Yksi kun kypsyy, toiset tulevat vikkelästi perässä.
      Moni ohikulkija on minut alapihalla nähdessään tullut juttelemaan meidän kukista ja kasveista. Siten on syntynyt kivoja juttutuokioita ja olen myös tutustunut paremmin moniin alueen asukkaisiin.

      Poista
  12. Valtavasti monenlaista ja -väristä satoa. Eikö ole upeaa, että puutarhasta saa syötäviä herkkuja, syötävän kauniiden kukkien lisäksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on todellakin upeaa syödä oman puutarhan tuotoksia ja ihailla kukkien kauneutta. Miten ne tomaatit ja kurkut voivatkaan maistua niin hyviltä. Vaikka hyötytarhani on suhteellisen pieni, on siitä saatu ilo aivan valtava.

      Poista
  13. Muhkealta näyttää sinun kurkku- ja muu satosi!
    Vaihteletko aina lavoissa kukkalavan paikkaa, vai kasvatatko kukat aina samassa lavassa?
    Vettä on tosiaan tullut erittäin vähäisiä määriä kerrallaan. Ei ole paljon ollut iloa siitäkään. Ilma tuntuu kamalan kylmältä helteiden jälkeen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylvän ja istutan kasvit lavoihin vuoroviljelyä noudattaen. Pyrin mös miettimään kullekin sopivia kumppanuuskasveja tuholaisten välttämiseksi. Ainoastaan parsa ja pensasmustikat sekä mesimarjat saavat luonnollisesti olla pysyvästi omissa laatikoissaan. Viime yönä valvoessani innostuin miettimään, mihin ensi keväänä kylvän kosmokset.
      Viileän kauden jälkeen tuli pari hellepäivää ja vihdoin tänään saamme vettä. Ai, että tuntuu hyvältä.

      Poista
  14. Hienoa satoa. Ja lisää tulee. Minä myöhästyin punaviinimarjojen kanssa. Ne olivat lähes kypsiä pari päivää sitten, on ollut muita kiireitä. Ja tänään puskat olivat tyhjät. No, torilta saa marjoja, jos on tarve. Ehkä linnuille meni tarpeeseen tässä kuivuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten harmillinen takaisku. Kylän sivuilla oli muutama päivä sitten pari juttua, kuinka muillekin on käynyt samoin. Meillä viisi mustarastasta pyrähti vattupuskissa, mutta muuten rastaat ovat kerrankin pysyneet kaukana.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!