Puutarhan lumo -blogin Kruunuvuokko esitteli useammassa postauksessa vanhoja Arabian astioita. Hänellä onkin runsaasti kauniita ja varsin hyväkuntoisia vanhoja Arabioita. Kruunuvuokko esitti ehdotuksen, että muutkin esittelisivät omiaan. Oma valikoimani on melko suppea, mutta niistä vähistäkin olen iloinen.
 |
| Kesäkukka -soppakulho |
Kesäkukka taitaa olla yksi yleisimmistä vanhoista Arabian sarjoista. Koriste oli alunperin nimetön. Myöhemmin sille keksittiin nimi Kesäkukka. Mallia on sota-aikana valmistettu kullatulla ja vihreällä raidalla.
Soppakulho ja muut kukkakoristeiset Arabiat ovat anopin kodista. Hän antoi ne vuosia sitten minulle. Muutaman kerran olen joitakin käyttänyt, mutta enimmäkseen ne ovat olleet lasiovellisessa kaapissa näytillä, etteivät mene esimerkiksi tiskatessa rikki.
 |
| Teekannu, pienempi |
Kaksi eri kokoista teekannua ovat niinikään anopilta saatuja. Kesäkukka-sarjan lisäksi Arabialla on lukuisia erilaisin kukin koristettuja astioita, jotka on nimetty naisten mukaan. Löysin kukkakoristeisia astioita mm. seuraavilla nimillä: Irmeli, Elli, Ulla, Tellervo, Selma ja Hilkka.
 |
| Teekannu, isompi |
Kukkakoristeisteisten astioiden valmistus ajoittuu 1930-luvulta eteenpäin. Osassa on piippuleima (1932-1949), osassa kotimaan tuotteille tarkoitettu tehtaanmerkki 1949-1964.
 |
| Sokerikko ja kermakko |
 |
| Sokerikko |
Kukka-aiheinen sokerikko on oman lapsuudenkotini jäämistöä. Tälle en löytänyt nimeä. Tuotanto ajoittuu vuosille 1932-1949. Veikkaan vanhempieni saaneen sokerikon isän vanhemmilta.
Kuvan kahvikuppi on isän lapsuudenkodista. Mummun eli isänäidin kuoltua sain näitä 11 kpl. Muistan, kuinka mummu kattoi näitä pöytään meidänkin ollessa vierailulla. Suurin osa kupeista ja aluslautasista on hyvin kuluneita.
Muutama vuosi sitten kävin vanhoihin Arabian astioihin perehtyneen jälleenmyyjän luona arvioittamassa nämäkin kupit. Asiantuntija tutki jokaisen astian hyvin tarkkaan käymällä joka kohdan sormilla sivellen, jopa suurennuslasia käyttäen. He kelpuuttivat myyntiin ottamiinsa ainoastaan vähäiset kulumat tai vauriot. Harvinaisemmissa astioissa ja esineissä seula oli keveämpi. Näille kupeille ei heidän mukaansa ollut kysyntää. Kesäkukka-tyyppisiä Arabioita on runsaasti liikkeellä. Keräilijät haluavat mahdollisimman virheettömiä tuotteita.
Muistoarvostaan huolimatta annoin nämä kahvikupit SPR:lle myytäväksi. Tuoton luonnollisesti käyttävät omien päätöstensä mukaisesti. Harkitsin hetken myyväni kupit itse, mutta nettikauppojen kautta myynnistä olisi aiheutunut sen verran paljon kuluja ja vaivaa, että olisin jäänyt miinukselle. Toivottavasti joku sai näistä vaikkapa kivat mökkikupit.
 |
| Salli, suunnittelija Greta Lisa Jäderholm-Snellman |
Tämä Salli-kahvikuppi kuuluu anopilta saatuihin. Sallia on valmistettu 1932-1949. Näitä kuppeja minulla on viisi kappaletta. Kuppi on unelmanohut ja -kevyt. Joskus vielä juon näistä kahvit kesäisenä sunnuntaipäivänä. Sellaisena päivänä, jolloin aurinko paahtaa helteisesti. Kahvi maistuu varmasti näistä kupeista yhtä kuumalta kuin auringonpaahde iholla.
 |
| Jaana, Raija Uosikkinen |
Niinikään anopilta saatu kahvikuppi. Jaanaa minulla on kuusi kuppia aluslautasineen. Pullalautasia on viisi. Jaanaa on valmistettu 1958-1967. Suunnittelijana Raija Uosikkinen.
 |
| Papukaija-kaadin, 2 l |
Ehdoton Arabia-aarre on anopilta saatu kahden litran Papukaija-kaadin. Sitä on valmistettu 1940-luvun alussa. Papukaija-kaatimeni on ehjä, eikä siinä ole kolhujakaan. Kaatimen sisällä on lasitteessa tumma viiva, joka asiantuntijan mukaan pudottaa astian arvoa. En ole Papukaijaa myymässä. Kesällä laitan siihen kukkia. Nekin siten, että laitan kaatimen sisään sopivan kokoisen lasimaljakon suojaamaan itse astiaa.
 |
| Oksa-kaadin, harmaa |
Raija Uosikkisen Oksa-puhalluskoristetta tehtiin KL-kaatimeen vihreänä koko tuotanto ajan. Harmaa versio oli lyhytikäisempi, se tuli käyttöön 1955 muutaman vuoden ajaksi.
 |
| Oksa-kaadin, vihreä |
Oksa-kaadinta valmistettiin vuosina 1953-1971. Tämä vihreäkuvioinen oli lapsuudenkodissani ahkerassa käytössä. Siksi se onkin aika kulunut. Ylemmän kuvan harmaakuvioinen Oksa-kaadin on anopilta saatu.
 |
| Voipytty, iso |
Niin iso kuin pienikin voipytty ovat anopilta. Kumpikin on hyväkuntoisia. Nämä voipytyt ovat kivitavaraa.
 |
| Voipytty, pieni |
Pohjan piippukuvion mukaan näiden valmistusvuosi on 1932-1949. Tuotantoaika pidempi eli 1883-1957.
 |
| Häränsilmä, tuhkakuppi |
Appiukon jäämistöstä meille tuli mm. vihreästä lasista valmistettu pieni tuhkakuppi. Se on Kaj Franckin suunnittelema Häränsilmä, jota valmistettiin Nuutarjärvellä 1956-1971.
 |
| Kiulu-maljakko |
Myös pikkuinen Kiulu-maljakko on appiukon peruja. Kuvassa väri kellertää, mutta todellisuudessa maljakko on viininpunainen. Se on Armando Jacobinon suunnittelema, Kumelan valmistama esine. Italialaissyntyinen Jacobino toimi lasinpuhaltajana ja lasisuunnittelijana ensin Nuutajärvellä, myöhemmin Riihimäellä Kumelan lasitehtaalla työskennellen siellä kuolemaansa 1970 saakka.
Nämä lasit ovat myös appiukon jäämistöä. En ole täysin varma, mutta nettiseikkailun jälkeen oletan lasien olevan Kaj Franckin Nuutajärven puhallettua lasia. Näitä valmistettiin 1953-1966. Laseja on valmistettu eri värisinä. Meillä on nämä kaksi.
Arabian joululautaset
Edesmennyt veljeni antoi minulle useana jouluna lahjaksi Raija Uosikkisen Arabialle suunnitteleman joululautasen. Ensimmäinen hänen antamansa eli vuoden 1979 lautanen putosi kerran keittiön seinältä, johon olin lautaset riviin ripustanut. Hajosi tietenkin. Vuoden 1991 joululautasen olen ostanut itse. Se ei kuitenkaan ole Raija Uosikkisen, vaan sen on suunnitellut Tove Slotte. Uosikkisen suunnittelemia joululautasia valmistettiin vuosina 1978-1983.
Pidän näistä joululautasista enemmän, kuin suositummasta Kalevala-lautassarjasta. En ole joululautassarjaa kerännyt täyteen, koska en ole innostunut niillä seinää täyttämään.
Huushollissamme on ollut kuppeja moneen lähtöön. Arabioista ainakin Ruijaa ja neljä sinistä Singabore-teekuppia. Ne ovat lähteneet eri tavoin kiertoon.
Maanantaivastaisena yönä ja päivälläkin satoi hieman uutta lunta.
Perintö-arabioiden sijasta katamme pöydän monille suomalaisille tutuiksi tulleilla Arabian astioilla. Inkeri Leivon 1979 suunnittelema Arctica miellyttää silmääni niin paljon, että siitä olen kerännyt niin arki- kuin juhlavampaankin käyttöön ruoka- ja kahviastiat. Valkoiseen Arcticaan on helppo yhdistää muun värisiä astioita ja servettejä. Valkoinen lautanen tai kahvikuppi näyttää hyvältä myös värikkäällä pöytäliinalla.
Kaj Franckin Teema on myös yksinkertaisuudessaan ja yhdisteltävyydessään meille sopiva astia. Teemaa myydään ainakin mustana, valkoisena, keltaisena, punaisena ja harmaana. Uutenä näkyy olevan puuteri. Minulla on Teemasta lähinnä valkoisia ja punaisia mukeja sekä valkoisena erilaisia tarjoiluastioita.
Mikä parasta, niin Arcticaa kuin Teemaakin on hyvin saatavissa. Kupin tai lautasen rikkoutuminen ei tuo astiastoon pitkäaikaista parittomuutta. Uusia on hyvin saatavissa.
Maanantaiaamun lumipilvet vyöryivät taivaanrannassa.
Suomalaiset astiat ovat kauniita ja
hyvälaatuisia. Vanhoja, tuotannosta poistettuja astioita on edelleen
aika hyvin täydennettävissä monessa niihin erikoistuneissa kaupoissa.
Useimmilla kivijalkassa toimivilla vintage-myymälöilläkin alkaa olla
myös nettisivut. Hinta riippuu paljolti astian kunnosta ja siitä, kuinka yleisesti sitä on saatavilla. Harvinaisuudet maksavat.
Tietoa vanhoista astioista joutuu onkimaan monesta eri lähteestä. Aikaa siihen kannattaa varata runsaasti. Mikäli omien vanhojen astioidesi historia kiinnostaa, hyviksi paikoiksi osoittautuivat seuraavat:
Arabian tehtaan käyttökeramiikka
PS.
Osassa teksteistä fontti on haluttua pienempi. Yritin muuttaa fontin kokoa ottamalla ensin tekstistä pois kaikki muotoilut, jonka jälkeen valitsin sopivan fontin koon. Toisinaan tämä kikka toimii, nyt ei.
Olet kyllä hyvin perehtynyt Arabian astioihin. Kylläpä Huutokauppakeisarin silmä kirkastuisi tuosta Papukaijakannusta :)))
VastaaPoistaEhkäkä koetan etsiä omanikin arabiani tavarat. Eivät kyllä ole noin hienoja, mutta ite säilytän ne ja perijät tehkööt mitä lystäävät.
Kiitos esittelystä!
Kiva, että tykkäsit esittelystä. Kerro ihmeessä omistasi. Voivat hyvinkin olla monen mielstä hienoja.
PoistaVanhat Arabiat ovat kiinnostaneet minua vuosikausia. Varsinkin omista on ollut kiva etsiä tietoa.
En tiedä, kiinnostaako vanhat Arabiat lapsiani. Taidan jättää niiden kohtalon heidän päätettäväkseen sitten aikanaan.
Tuttuja astioita, omasta kaapista näitä löytyy. Olin aikoinani, ennen hoitajakoulutusta tamperelaisessa tavaratalossa "koulutettuna kahvikupinmyyjänä" eli lahja- ja taloustavaraosastolla. Saimme koulutusta Arabialla, Iittalassa ja Riihimäen lasitehtaalla. Siitä lähti kiinnostukseni näihin tuotteisiin. Anopin sisaren -joka työskenteli Arabialla -jäljiltä minulla on runsaasti tallella Arabian 50-luvun astioita ja koriste-esineitä. Osan olen myynyt Vanhat Kupit Paimalaan
VastaaPoistaSepä se, vanhat Arabiat ovat monille tuttuja. Ehkä juuri siksi myös niin rakkaita.
PoistaSinulla on sitten vankasti tietoa vanhoista Arabioista. Ystäväni K-ryhmässä töissä ollessaan kartutti myös tietoa Arabioista. Hänen kauttaan sain edullisesti ja häneltä lahjana Arcticaa.
Esittele sinäkin omia Arabioitasi. Tykkäisin kovasti, kuten varmasti monet muutkin.
Ihania astioita! Ruusukuppisarja on soma, ja mukavaa, että se meni hyväntekeväisyyteen. Minustakin on kiva viedä SPR:n, eläinsuojeluyhdistysten jne. kirppareille ikään kuin kannatustavaraa. Niissä tulee kyllä myös katsastettua astiatarjonta, vaikka täälläkään ei ole mitenkään astioista pulaa päin vastoin. Kesäkukka-astioista haaveilen, lapsuuden kesähuvilalla oli pari Kesäkukka-kuppia ja ne olivat minusta niiiiiiin ihanat. Malli on ihana vieläkin, mutta joka kerta, kun olen niitä jossain myynnissä nähnyt, ovat olleet kovin hinnakkaita, ilmeisesti ihania muidenkin mielestä!
VastaaPoistaOn kiva lukea tarinoista astioiden takana. Niitä antaneet ihmiset tulevat tuollakin tavalla mieleen.
Kannatuksen vuoksi minäkin kierrätän tavaroita SPR:n kautta. Tuotto menee hyödylliseen tarkoitukseen. Katselen mielelläni kirppareilla vanhoja astioita, erityisesti näitä kotimaisia Arabioita ja muita. Yritän pitää itseni aisoissa, enkä ryhdy mitään keräämään.
PoistaJännä, että Kesäkukka-sarjaa myydään kovaan hintaan. Sitä näyttää olevan aika paljon liikkeellä. Pitkään ajattelin säilyttäväni ruusukuppini kesämökkikäyttöön. Kahvit ruusukupista lasiverannalla tai syreenien lomaan sijoitetussa keinussa olisi hienoa. Tosin kesämökki ei ole ollut kovin vahvasti edes suunnitelmissa.
Vanhoihin astioihin liittyy monilla kivoja tarinoita. Mummun ruusukuppeja katsellessa aistin jopa sen hiivaleivän tuoksun, jota mummu leipoi.
Oi, miten ihania aarteita!
VastaaPoistaVarsinkin, kun sulla sisältyy moniin tunnearvoakin.
Vanhat Arabian astiat ovat munkin lemppareita.
Aarteitahan nämä ovat. Anopin astiat etenkin ovat myös hyväkuntoisia. Sen verran rakkaita, ettei oikein raaski käyttää rikkoutumisen pelossa.
PoistaHei!
VastaaPoistaHaastan sut päivätehtävään nimeltä yllätysresepti! Otatko haasteen vastaan?❤️
⤵
https://jasukuvaa.blogspot.com/
Kiitos Jasmin! Mielelläni otan haasteen vastaan, joskin sen toteutus voi mennä keittiöremontin vuoksi vähän pidemmälle.
PoistaOi miten kauniita astioita minä haluaisin joskus myös itselleni muutamia voipyttyjä ja kannuja. Minulla on myös aika paljon Arabian astioita niin uutta kuin vanhaakin. Esittelen joskus minäkin ne ehkä ensisyksynä tai talvena. Minä rakastan yli kaiken kaikenlaisia astioita ja niitä minulla on ehkä liikaakin vielä. Arctican kupit minä olen myynyt mutta pullalautaset olen säästänyt koska ne sopivat väritykseltään Piilopaikka sarjan kanssa mitä olen ostanut Arctican tilalle. Jotain pois mitä ei ole enää tullut käytettyä ja jotain tilalle.
VastaaPoistaKiitos esittelystä tätä oli kiva lukea ja hyvä kun laitoit hyviä paikkoja missä voi käydä katsomassa tietoa astioista jos on tarvetta.
Arvelenkin sinulla olevan myös vanhoja Arabioita. Olen huomannut sinun tykkäävän astioista ja kauniista kattauksista.
PoistaArctica on minusta aika onnistunut malli, joka muodoltaan ja valkoiselta väriltään sopii hyvin yhdistettäväksi moneen muuhun. Kahvikuppeja tulee nykyisin aika vähän käytettyä, kun enimmäkseen juodaan mukeista. Silti en aio Arctica-kupeista luopua. Olen kerännyt niitä siten, että niillä saa isommankin kattauksen.
Olisipa kiva, jos jossain välissä tekisit oman postauksen sekä vanhoista että uudemmista Arabioistasi. Myös muista astioista.
Niin nostalgisia ja kauniita. Minun suurin aarteeni on mummun ja vaarin häälahjaksi saama Verkko-astiasto.
VastaaPoistaIlmeisesti isovanhempiesi häälahja on Lomonosovin Verkko-astiasto? Se on kyllä kaunis, ehdottomasti aarre. Arabian Raija Uosikkisen Verkko ajoittuu 1960-luvun alkuun.
PoistaTosi kauniita astioita sinullakin, tuo papukaijakannu ihan huippu!
VastaaPoistaMinullakin on arcticasarjaa syvät ja matalat lautaset, vateja, kulhoja ja uunivuokia. Äidillä oli kahvikupit, ehkä minä perin ne sieltä itelleni. Sopisi ainakin samaan sarjaan.
Niin ja anopilla on mm. Myrnaa paljon ja teeman lautasia ja vateja. Ehkä nekin tulee joskus meille. Arabiaa siis riittää!
VastaaPoistaSinullakin on runsaasti oivallisiksi todettuja Arabioita. Toivottavasti saat aikanaan äitisi kahvikupit, ja Myrnan.
PoistaMyrna on kaunis. Teininä olin kylässä, jossa tarjottiin myös kahvia. Tilanne oli hiukan jännittävä, joten kädet tärisivät valmiiksi. Myrna-kupeissa on tavattoman pieni korva. Oli tosi vaikea saada tärisevillä käsillä siitä vakaa ote. Taisi kahvi hiukan läikkyä.
Olihan sinulla vaikka mitä! Kauniita astioita. Itse tykkään myös Arcticasta, siro ja kaunis muotoilu ja kuten sanoit, helppoja yhdistellä.
VastaaPoistaLöytyihän noita, vaikka muuta ensin tuumasin. Erässä vanhempien muutossa sain myös Arabian kulhoja ja muutamia ruokalautasia. Olivat tosi huonossa kunnossa, mutta kirpparilla menivät ensimmäisten joukossa.
PoistaKyllä, Arctica on yhdisteltävyyden lisäksi siro ja kaunis.
Aivan ihania Arabian astioita. Olen tosi iloinen, kun otit kopin ja jaoit nämä kauniit astiat ihasteltaviksi. Näiden pariin tulen palaamaan vielä toistekin. Kiitos Between. ❤️❤️
VastaaPoistaKiitos itsellesi Kruunuvuokko! Ehdotuksesi kiinnosti heti ja innoissani lähdin sitä toteuttamaan. Toivottavasti moni muukin esittelee omansa. Vaikka kaikkia ei itsellä olisikin, nousee niistä muistoja.
PoistaOmpa sinulla monta vanhaa kaunista astiaa. Suunnittelu on ollut kaunista ja kuviointi myös. Minullakin on ollut joitain, mutta en ole innostunut keräilemään, vaan olen laittanut kiertoon.
VastaaPoistaMummot ja isoäidit tulevat mieleen tuollaisia astioita katsellessa. Ennen olikin varmasti vieraskoreat ja perusastiat.
On aika vaikea luopua esineistä, joihin liittyy muistoja ja tarinoita. Vähemmän tärkeitä ja etenkin kuluneita arabioita minäkin olen laittanut kiertoon. En vaan halua täyttää kaappeja tavaroilla, joille ei ole käyttöä.
PoistaEnnen oli tosiaan arkiastiat ja erikseen paremmat serviisit vieraille. Olen päättänyt, että arkenakin voi syödä mieluisilta lautasilta ja kattaa kauniisti.
Olipas tutun tuntuista taustatietoa vanhoista, kauniista astioista upeiden kuvien kera! Anopin kuoleman jälkeen kävin hänen jäämistönsä hitaasti ja perusteellisesti läpi jota kuin yksi tavara kerrallaan. Siellä oli vanhoja kauniita astioita, joiden kanssa minä olen huono (lähinnä rikon niitä) ja halusin saada ne kiertoon. Melkein kaikkien astioiden taustat ja käyvät hinnat sain selville ja sitten niitä nettikirppiksellä myin.
VastaaPoistaMonta uutta vanhojen astioiden omistajaa tapasin noissa merkeissä. Eihän tuossa rupeamassa oikeasti mitään järkeä ollut, mutta anoppi oli säästellyt enää vain rakkaimpia ja välttämättömimpiä tavaroitaan. Tavaran kunto kertoi usein, kumpaan luokkaan mikin kuului. Jotenkin vain halusin saattaa jokaisen anopin rakkaan tavaran mahdollisimman hyvään uuteen kotiin.
Hullu rupeama, mutta siitä jäi sitten hyvä mieli ja surutyökin tuli tehtyä siinä samalla 💖
Olet tehnyt melkoisen homman selvittäessäsi vanhojen astioiden tietoja. Tietoa joutuu kaivamaan monista lähteistä. Fiksua laittaa eteenpäin tavarat, joilla ei ole itselle käyttöä ja jotka parhaassa tapauksessa tekevät jonkun iloiseksi. Astioistakin voi halutessaan ottaa vaikka kuvat muistojen säilyttämiseksi. Oli varmaan myös hauska tavata ostajia. Taisit kuulla monia tarinoita.
PoistaKiinnostava tapa myös surutyön käymiseksi. Uskon itse tehneeni samaa vanhempien asuntoa tyhjentäessäni, vaikka äiti silloin vielä oli hetken aikaa elossa.
Kylläpä siulla onkin ihania Arabian astioita. Miekin oon keräilly niitä ja postauksen meinasin tehä, kuhan kerkiin. Kyllä näissä astioissa on se jokin mikä ilahuttaa ja kiinnostaa. Nuo värikkäät Kaj Franckin juomalasit annoin poikani perheeseen muutama vuosi sitten. Kauniita nekin ovat.
VastaaPoistaEsittele ihmeessä omat Arabiasi. Kiva nähdä, millaisia esineitä kullakin on. Aina tulee vastaan uusia esineitä ja tietoa niistä.
PoistaFranckin juomalaseja katsellessa on pakko todeta, miten hyvää materiaalia niiden täytyy olla. Eipä paljon naarmuja tai kolhuja. Nykylasi menee nopeasti harmaaksi tiskikoneella pestessä.
Sinulla on ihanan paljon todella hyväkuntoisia Arabian astioita. Kruunuvuokko esitteli vähän aikaa sitten omiaan. Kiva kun otit kopin vastaan.
VastaaPoistaKiitos Anneli! Kruunuvuokon vanhojen astioiden esittely oli mielenkiintoista katsottavaa. Jokin noissa vanhempiemme käyttöesineissä kiehtoo.
PoistaWow, a real nice collection of cups, etc. I am at the point where I am giving away all the heirlooms I have from three generations back. Time to pass it all on. Lots of memories of things, just like you have, but as I age I know it is time to pass it on and appreciate the thank you I get before I have passed on. I don't want to burden anyone with the responsibility after I have gone. I will save them the trouble and head work and do it now.
VastaaPoistaYou have a wise way to act. I, too, gradually cut down on unnecessary stuff. Two adults don’t need huge amounts of dishes. Our children have everything they need. They don’t want to fill their homes with decorations or memories of their parents.
PoistaUsein tunnearvo on suurempi kuin rahallinen arvo. Sinulla on kauniita esineitä.
VastaaPoistaKyllä. Kaikkea ei voi eikä pidäkään rahassa mitata.
Poista