Sivut

lauantai 22. tammikuuta 2022

Routatilanne tuo kevääseen jännitystä

Acer ginnala - Mongolianvaahter
 

Keskiviikko-torstain 12.-13.1. föhn-tuuli toi tullessaan kevättunnelmat tänne etelärannikolle. Syviä hankia täällä ei ollut ennen tuota poikkeuksellista lämpöpuhallustakaan, mutta +6℃ -asteeseen noussut lämpötila madalsi lumipintaa merkittävästi. Kaikkialla oli vettä ja loskaa, jonka sitten yöpakkanen muutti liikkumista vaikeuttaviksi jäätiköiksi. Seuraavien päivien plussan molemmin puolin sahaava lämpötila vesi-räntä-lumisateineen ei tilannetta miksikään muuttanut.

Vettä ja jäätä alapihalla 17.1.2022


Tonttimme on suurimmaksi osaksi hiekkamaata, johon vesi ei jää lammikoiksi seisomaan. Kiersin pihassa ja puutarhassa tsekkaamassa tämän hetken tilannetta. Vastasataneen lumen alla on tasaisella maalla paikoin helposti rikki rapsahtava jääkuori. Painanteissa lumen alla seisoo silkkaa vettä. Kanttausurani ovat muuttuneet istutusalueiden vallihaudoiksi. Mihinkäs se sieltä menisi, kun jäinen maa toimii eristeenä?

Askeljäljet alapihalla 21.1.2022

Askeltaessa kuuluu litinä ja lotina. Torstaina 20.1. kolasin yön aikana satanutta lunta pihalta. Se oli märkää, mutta selän kannalta onneksi yllättävän kevyttä kolattavaa. Parista paikasta kolasin lumen sijasta vettä tai vetistä loskaa. Yritin saada lammikot pois kriittisimmistä paikoista, sillä jäätyessään niistä tulee ihmisen luita uhkaavia jäätiköitä. Hiekoitushiekkaa on jo levitetty useampi säkillinen.

Routatilannetta voi seurata osoitteessa: https://www.vesi.fi/routatilanne/


Routa on Suomessa jokatalvinen ilmiö. Jos kovat pakkaset tulevat ennen lumipeitettä, routa ehtii päästä syvälle. Tällainen tilanne on nyt täällä Etelä-Suomessa. Routa on monin paikoin tavallista syvemmällä. Lämmin sää sulatti lunta, jolloin siitä syntynyt vesi ei imeytynyt routaiseen maahan. Se lammikoitui vähäisiinkin painanteisiin.


Sulavettä kauppareitin varrella 21.1.2022


Routa voi aiheuttaa vaurioita kasvin juuristoon, katkoa juuria. Kasvien kärkiin muodostuvat  kukkasilmut paleltuvat, eikä tule kukintaa. Kotimaista alkuperää olevat kasvit pärjäävät paremmin. Monen muualta lähtöisin olevan aran kasvin selviytyminen on epävarmempaa. 

Eräs yksinkertainen tapa suojata kasveja talvituhojen varalle, on haravoida syyslehtiä kasvien tyvelle. Ja jättää istutusalueet haravoimatta kokonaan. Tässä vaiheessa ohjeet ovat jälkiviisautta. Pakkaspeitteellä voi arimpia kasveja yhä suojata.

Jääkelit jatkuvat 21.1.2022


Kevät on aina jännittävää aikaa. Tänä vuonna ehkä tavallista jännittävämpää. Viime kesän ankara kuivuus laittoi  kasvit koville. Ehtivätkö ne valmistautua riittävästi talveen ja seuraavan kevään kasvuun ja kukintaan? Elokuu taasen oli hyvin sateinen. Helpottiko se kasvien tilannetta, vai vaikeuttiko entisestään? Miten muutenkin kovilla olleet kasvit reagoivat syvään routaan ja kunnon lumipeitteen puutteeseen? Siinäpä monta isoa kysymystä, joiden tuloksia voimme arvioida vasta kevään alkaessa.

Pilvinen taivas pe 21.1.2022

Toivokaamme, ettei isoja vaurioita tule. Että saisimme kokea iloisia tapahtumia puutarhoissamme kevään saavuttua.


4 kommenttia:

  1. Vähän on kyllä haastavaa tämä. Täälläkin on maan päälle jäätyneet lammikot eivätkä salaojat vedä. Vaikka kartta näyttää valkoista, on täälläkin selvästi maa jäässä - eikä ihme, marraskuussa tuli jo kova pakkanen, eikä lunta ollut lainkaan.
    Täytyy toivoa kasveille selviämistä tästä kaikesta! Onneksi mullasta aina jotain nousee, mikä on jokakeväinen suuri ihme.
    Katsoin juuri sattumalta tasan vuoden takaisia kuvia. Silloinkin oli maa aivan paljas, aivan kuin täälläkin oli viime viikonloppuna. Mutta sitten tuli kyllä kylmää vielä kauan. Toivon kuitenkin, että nyt ei tule kylmää, vaikka se hullua onkin. Ensi yönä pitäisi pohjoistuulen kääntyä viimein lounaaseen ja tuoda lauhaa plusasteista säätä viikoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näillä leveyksillä on useimmiten kylmää ennen lumentuloa, mutta nyt marras-joulukuussa oli aika kovia pakkasia ja pitkäänkin. Toivotaan, ettei tule sen muutaman vuoden takaisen tappotalven tapaisia massamenetyksiä. Silloin monelta kuoli esimerkiksi syysleimuja, mikä ihmetytti. Luulisi, että vanhat perinneperennat olisivat selvinneet. Näissä kasvi- ja sääasioissa tuntee kyllä oman pienuutensa ja voimattomuutensa.

      Aina sieltä mullasta vihreää nousee. Hetken tietenkin joku menetys harmittaa, mutta niiden murehtiminen ei pitkälle kanna.

      Piti käydä kurkkaamassa omia tammi-helmikuun kuvia. Täällä oli pitkästä aikaa sellainen normitalvi. Lumi tuli vasta aivan joulukuun lopussa, mutta tammikuussa sitä oli runsaasti. Helmikuun lopulla näyttää sulaminen alkaneen vauhdilla.

      Ennusteiden mukaan lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin, eikä kovia pakkasia ole luvassa. Toisaalta yli 5 päivän ennusteet ovat epäluotettavia. Minulle sopii mainiosti, ettei mitään paukkupakkasia tule. Ja että kevät alkaa viimeistään helmikuun lopulla.

      Poista
  2. Täytyy vain toivoa selviytymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on tehtävä. Ja paikattava mieluisilla kasveilla aukkopaikat, jos niitä tulee.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!