Valtteri piti lupauksensa

La 29.1.2022 aamupäivä

 
Sieltä se Valtteri-niminen lumimyräkkä on tulossa. Kerää vielä lauantai-aamupäivällä taivaanrannassa itseensä puhtia, jotta jaksaa pitää lupauksensa. Tässä vaiheessa ei vielä tuule ja aurinkokin yrittää hetkittäin kurkistaa pilvimassan välistä.

Lauantain aamupäivää eletään tässäkin kuvassa. Alareunan verkkojen tarkoitus on kertoa peuroille, että tästä heiltä on kulku kielletty. Melko hyvin ne ovat kieltomerkkini ymmärtäneet ja kulkevat kiltisti verkon reunaa puiston puolelle. Toivon niin tapahtuvan jatkossakin.

Välillä vetistä räntää suoraan ikkunaan.

 
Myräkkä alkoi luvatusti lauantai iltapäivällä kahden jälkeen. Ikkunasta katsoen tuuli pyöritti sakeana satavaa lunta ympäriinsä. -1℃ asteen pakkasesta huolimatta ikkunaan osuva lumi oli vetistä.

Tällä kertaa tuuli puhalsi pohjoisesta, jolloin suurin lumimassa satoi talon sisäänkäynnin puolelle ja toiseen päätyyn. Tuuli oli kasannut varaston ovelle paksun kinoksen, eikä ovea meinannut sunnuntaiaamuna saada auki. Oli kiire lumitöihin, eikä tilanteiden ikuistaminen kameralla käynyt mielessä. Jälkikäteen kuvasin tiiliseinään tarttuneen lumen. 

Sisäänkäynti alkaa olla auki.

Vilkaisin keittiön ikkunasta ulos puoli kahdeksan aikaan, jolloin aura oli ehtinyt jo käydä meidän tiellämme. Lunta oli satanut todella paljon. Olin varautunut lumitöihin, mutta pari kertaa piti hieraista silmiä nähdessäni sisäänkäynnin lumivallin. Tuossa tuija-aidan edessä on samanlainen kasa, jonka kolasin pois sisäänkäynnistä mahdollistaakseni pihasta pois pääsyn. Samoissa hommissa oli muutkin naapurit kotitien varrella.

Kotitie sisäänkäynnistä katsottuna toiseen suuntaan.

Tuija-aidan viereinen oja on täynnä lunta. Traktori auraa ensin tiealueelta lumen jalkakäytävälle ja seuraavaksi jalkakäytävältä reunaan. Tällöin sisäänkäyntiin tulee korkea valli, jossa lumi on tiukkaan pakkautunutta ja näin ollen hyvin painavaa. Ellei sitä käy kolaamassa pois mahdollisimman nopeasti, se kovettuu ja jäätyy entisestään. Sitten tarvitaankin jo järeämpiä työkaluja vallin pois saamiseksi.

Aiempi urakoitsija osasi käyttää traktoriaan taitavasti, eikä aurannut talojen sisäänkäynteihin korkeita valleja. Nykyinen kunnan kilpailuttama urakoitsija paahtaa vain ja ainostaan suoraan eteenpäin. Ehkei heidän traktorissaan ole käännettävää auraa. 

Kunta pudottaa vuosittain postilaatikoihin lappuja, joissa asukkaita kielletään kolaamasta lumia yhteisille alueille. Meidän tonttimme rajoittuu puistoalueeseen. Piha-alueen lumet mahtuvat omalle tontille. Sen sijaan sisäänkäynnistä kolaan lumet puistoalueelle, koska tuohon tien viereen ei vaan mahdu. Eikä korkean kasan päälle jaksa kolalla lisää lunta työntää. 

Puistopäätyyn lunta pyrytti vähemmän

 
Ymmärrän, ettei puistoalueet ole yksittäisten asukkaiden lumenkaatopaikkoja. En kuitenkaan usko, että koiranpissan maustamasta lumesta on kovin suurta haittaa puistoalueen väljästi hoidetulle nurmikolle. Minähän sitä haravoin ja leikkaankin monen metrin alueelta. Eikös kunta ole yhtä kuin me kunnan asukkaat? Jos kunnan edustaja tulee minulle asiasta valittamaan, pyydän häntä kertomaan, millä keinolla erotan kunnan lumet oman tontin lumista. Tai lopettamaan yhteisten alueiden lumen auraamisen meidän tontille.

Bermudasta näkyi vielä pari päivää sitten kurjenpolvet ja muutama talventörröttäjä. Nyt törröttää lähinnä valtaisa kasa lunta. Lisää tuohon vielä lykitään, sillä aamun kolauskierroksen jälkeen lumisade on jatkunut. Sääennusteiden mukaan lunta tulee seuraavinakin päivinä. Ennen alueen kunnostusta Bermudassa lumi suli viimeisten joukossa. Nyt aurinko pääsee paistamaan ja sulattamaan lunta tässäkin kohtaa mukavasti. Nukkukoon kurjenpolvet vielä hetken rauhassa.

Uusi arktinen kanerva kenties.

Sunnuntain aamupäivä meni rattoisasti lumihommissa. Kaikissa asioissa on hyvät puolensa. Tämän lumimyräkän positiivinen puoli oli se, että se osui viikonlopulle. Oli aikaa kaikessa rauhassa työntää lunta paikasta toiseen annos kerrallaan. Askelmittari unohtui sisälle, mutta eiköhän kolmessa tunnissa muutama kilometri lihasjumpalla lisättynä kertynyt. Onni oli myös siinä, ettei tarvinnut autolla mihinkään lähteä. Sen hangesta kaivaminenkin vaati aikansa. Sitten kun reitti pihasta ajotielle oli putsattu.

Pikkupuutarha on tuolla jossain.

Omassa pihassa en ole lumensyvyyttä mitannut. Riittää, että siirrän käytäviltä ja pysäköintipaikalta lunta sivuun, jotta pääsen kulkemaan. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Nuuksiossa lumensyvyys on 56 cm. Pari päivää sitten se oli 32 cm. Meillä lukemat lienevät samaa luokkaa. Tässä Nuuksion naapurissahan me asumme.

Pihabongaus jäi tältä viikonlopulta suorittamatta. Lauantaina linnut olivat menneet myräkältä piiloon. Sunnuntaina katselin ruokailun ohessa keittiön ikkunasta, kuinka mustarastaat leikkivät Bermudassa kukkulankuningasta. Joukossa oli myös keltasirkkuja, pari viherpeippoa, yksi punatulkku, yksi pikkuvarpunen ja runsain määrin sini- ja talitiaisia.

On meillä olopihalla lunta ollut joskus enemmänkin.

Lumiurakan jälkeen oli tarkoitus vielä käydä tarkastamassa puiden ja pensaiden tilanne. En vain enää jaksanut. Maanantaina siis ravistelemaan oksilta suurimpia lumimassoja, ettei tule vahinkoja.

Lumesta voi ja saa tykätä tai sitten ei. Siitä mukavia nämä lumimyräkät ja helleaallot ovat, että niistä riittää puheenaihetta ja muisteltavaa pitkään.

Huomenna alkaa helmikuu. Sehän on lähtölaukaus kohti kevättä.
Mukavaa tammikuun viimeistä päivää!