Sivut

tiistai 1. maaliskuuta 2022

Tapiolan keskusta marraskuun harmaudessa

Pohjantie


Kävin marraskuussa Tapiolan Ahertajantiellä sijaitsevassa WeeGeen näyttelykeskuksessa. Siellä on niukasti pysäköintitilaa, joten vein auton Kaupinkalliontien pysäköintitaloon. Samalla sain tilaisuuden räpsiä kuvia Tapiolan keskustasta.

Pohjantie Merituulentielle päin

Teininä minulla oli lukuisia Tapiolassa ja Otaniemessä asuvia ystäviä. Paras ystäväni asui Mankkaalla. Jo silloin tuli liikuttua paljon niin pyörällä kuin julkisillakin Tapiolan seudulla. Myöhemmin olin muutaman vuoden töissä Heikintorin lähellä sijaitsevassa toimistossa. Tuossa kuvassa näkyvällä pysäkillä olen monen monta kertaa odottanut bussia.

Ukkokulta on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Tapiolassa. Taloa rakentaessamme asuimme jonkun aikaa Ukkokullan äidin omistamassa kerrostaloasunnossa Pohjois-Tapiolassa.

Heikintori Pohjantieltä päin


Tapiolassa työskennellessäni kävimme usein syömässä Heikintorin lounaspaikoissa. Heikintorilta löytyi myös likimain kaikki, mitä ihminen tavallisessa arjessa tarvitsee.

Heikintorilla oli iso päivittäistavaramarket, kangaskauppa, vaatekauppoja, musiikkiliikkeitä parikin kappaletta, kirjakauppa, lahjatavaraliike, kampaamoja, autokoulu, kahviloita, ravintoloita, kukkakauppoja, pankkeja.

Nyt tämä Suomen ensimmäiseksi kauppiastavarataloksi kutsuttu paikka on surullista katsottavaa. Tyhjiä liiketiloja, kirpputoreja, väsynyt ulkoasu. Heikintorin tulevaisuudelle on esitetty monenlaisia suunnitelmia. Toistaiseksi kaikki taitaa olla auki.

Heikintorin uloskäynti Sampotorille


Heikintorin läpi kulkee luonnollinen kävelyreitti läpi Tapiolan keskustan. Tapionraitti alkaa Viljo Rewellin suunnittelemien taskumattitaloiksi kutsuttujen kerrostalojen kupeesta ja jatkuu Tapiolantien suuntaisesti pitkälle ohi Tapiolan kirkon.

Heikintorin katukerros


Jättikokoisten espoolaisten kauppakeskusten ja uuden Ainoa-kauppakeskuksen myötä Heikintorin kaupallisten palvelujen vetovoima on hiipunut. Osansa myymäläkadolle on varmasti vuosia kestäneillä keskustan rakennusprojekteilla. Lukuisten työmaiden vuoksi Tapiolassa liikkuminen on ollut ajoittain hankalaa. Mielestäni Heikintori olisi erinomainen paikka esimerkiksi kirjastolle, joka toimii tällä hetkellä ahtaissa tiloissa Kulttuurikeskuksessa.

Sampotori Heikintorin ja Tapiontorin liikekeskuksen välissä


Heikintorilta matka jatkuu Sampotorin halki kohti Tapiontorin liikekeskusta. Näissä liiketiloissa on käynyt Heikintoria vastaava kato. Useimmissa liikehuoneistoissa on toimintaa, mutta sama väsähtäneisyys näkyy selvästi.

Tumma kuutio eli Länsikeskus on uusin osa kauppakeskus Ainoaa


Vanhemmat rakennukset jäävät yhä ahtaammalle laajenevan kauppakeskus  Ainoan ja uusien asuintalojen puristuksiin.

Heikintorin ja 70-/80-luvun taitteessa rakennetun kerrostalon väli


Osa vanhemmista taloista on varsin rapistuneita. Osa on jo kokonaan purettu ja niiden tilalle nousee uusia. Pari vanhempaa pyristelee kehitystä vastaan.

Tapiontorin liikehuoneistoja

70-/80-luvun taitteessa rakennettuja "kaakelitaloja"


Asuintalojen katutason myymälöissä ja liikehuoneistoissa yrittäjät vielä sinnittelevät. Moni huoneisto on ollut pidempään tyhjänä.

Keskellä Ainoa ja sen päällä asuinhuoneistoja


Kauppakeskus Ainoan ensimmäinen osa avattiin 2014, toinen osa 2017 ja kolmas osa 2019. 50 000 neliöön mahtuu ymmärrettävästi palveluja runsaasti. Kauppakeskuksen yläpuolella on asuntoja, joihin ei pikkurahalla ole asiaa.

Tapiolan keskustan vanhempia liikkeitä, vasemmalla näkyvän punaisen penkin takaa kulku mm. metroon.


Tapiolan keskustaa, Ainoan ympäristöä rakennetaan pala palalta. Välillä alue on ollut täynnä kulkua ohjaavia ja rajaavia työmaa-aitoja. Ehkä Tapiolassa päivittäin kulkevat osaavat suunnistaa palvelujen pariin ja bussipysäkeille vaivatta. Harvemmin käyvänä koen viitoituksen puutteelliseksi ja monet reitit jalankulkijan kannalta hankalliksi.

Ainoa-kauppakeskus


Ennen Tapiolaan tuli lähdettyä varta vasten ostoksille. Nyt koen tarjonnan kauppojen runsaudesta huolimatta rajalliseksi. Koronalla on ollut vaikutuksensa. Ainoassa on edelleen tyhjiä liiketiloja. Vaatekauppoja siellä on huonosti. Tapiolan Stockmann on mielestäni suppeudessaan surkea ja H&M:n taasen ohitan vaivatta.

Kauppakeskus Ainoan 1. osa, entinen Sokoksen tavaratalo


Ainoan ensimmäinen osa avattiin 2013 entiseen, v. 1979 rakennettuun Sokoksen tavarataloon. Tänä päivänä tässä osassa on enimmäkseen kahviloita ja erilaisia yksityisiä lääkäripalveluja. Itse käytän Ainoan ensimmäistä osaa lähinnä läpikulkupaikkana Ainoan muihin osiin, pysäköintihalliin ja pohjakerroksen supermarkettiin.

Ainoan sisäänkäyntitasolta näkymä Leimuniitylle


Ainoan sisäänkäynnin edustalta on hyvä näkymä Tapiolantielle ja Leimuniittyyn. Takavasemmalla näkyy Keilaniemessä sijaitseva 1976 valmistunut 20-kerroksinen Nesteen torni, jonka monet muistavat Raaden hampaana (Nesteen silloisen toimitusjohtaja Uolevi Raateen mukaan). Nykyisin rakennus on Fortumin. Torni on edelleen Suomen korkein toimistorakennus.

Taustalla Tapiola Garden-hotelli


Taustalla näkyy Tapionraitin ja keskusaltaan välissä sijaitseva Tapiola Garden hotelli. Se on Ervin suunnittelema, 1974 valmistunut hotelli.

Ainoa-kauppakeskus

Ainoan päädystä on näkymä Itätuulentien rakennuksille. Merituulentie jää kauppakeskus Ainoan alle.

Vasemmalla Tapiolan maamerkkinä tunnettu  keskustorni


Entisen Sokoksen, nykyisen Ainoa I:n sivuitse on kulku keskustornille ja sen ohi kulkevalle Tapionraitille. Vanhat männyt ovat hienoja, pimeällä valaistuja.

Vasemmalle jää Ainoan 1. osa, oikealla Tapiontorin liikekeskuksen takaosaa.


Ainoa I:n ja Tapiontorin liikerakennusten väliin jäävä alue on ankea ihan kaikkina vuodenaikoina. Kunpa tälle takapihalle löytyisi somistusta ja iloisempaa ilmettä.

Ainoalta laskeudutaan kohti Tapionraittia


Ainoa I:ltä kohti Tapionraittia ja Garden hotellia laskeutuva käytävä oli pitkään rakennustelineiden rajoittama. Nurmikot ja istutusalueet kärsivät väliaikaisista rakenteista.

Heikki Konttinen: Morsian


Heikki Konttisen Morsian -teos on pystytetty 1983 Keskustornin edustan viheralueelle.

Tapionaukion parkkipaikkoja


Garden hotellia vastapäätä on pysäköintialue. Sen takana on Leimuniitty. Puutarha-arkkitehti Jussi Jännes teki Tapiolaan maisemasuunnitelmia, joista Leimuniitty ja Silkkiniitty ovat tunnetuimmat. Jännes suunnitteli myös kerrostalojen ja yksityistalojen pihapiirejä.

Tapiolassa olemassa olevaa luontoa säästettiin niin paljon kuin mahdollista. Ne kohdat, jotka vaurioituivat, korjattiin istutuksilla. Omaperäisissä ja tarkoin valituissa istutuksissa huomioitiin värien vaihtuminen vuodenaikojen mukaan ja kukkimisen jatkuminen aina keväästä syksyyn.

Uudisrakentamisen myötä laajoja viheralueita on pilkottu ja pienennetty. Monia kauniita istutusalueita on hoidettu vuosikausia huonosti, jolloin ne ovat ränsistyneet.

Keskellä Ainoan 1. osa, takana uudempaa Ainoaa

Tapiolan keskustan halki kulkeva Tapionraitti, vasemmalla puiden takana Garden Hotell

Portaat kohti keskustornia ja Tapiontorin liikekeskusta

Tapiolan keskusallas, taustalla yhä kiinni oleva uimahalli.


Arne Ervin suunnittelema 1965 valmistunut uimahalli on monista korjauksista huolimatta ollut kiinni vuodesta 2016. Tuoreimpien tietojen mukaan uimahalli pyrittäisiin uusien korjausten jälkeen avaamaan 2024. Korjauksista ja mahdollisesti purkamisesta on käyty vilkasta keskustelua.

Tässä uimahallissa olen itsekin käynyt uimakoulun.

Keskusaltaan suihkulähde valaistuna. (Lähde: Finna.fi)


Uimahallin ja Garden hotellin väliin jää keskusallas. Talvisin siihen tehdään jääpuisto luistelemista varten. Kesäisin altaassa on komeat suihkupatsaat, jotka ainakin ennen olivat valaistuja.

Kulttuurikeskus


Espoon kulttuurikeskus on arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema. Rakennus valmistui 1989.
Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon musiikkiopisto, Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta, Tapiolan kirjasto, Tapiolan yhteispalvelupiste ja Espoon työväenopisto. Talossa on runsaasti myös muuta kulttuuritoimintaa.

Kulttuurikeskuksen pääsisäänkäynti on Kulttuuriaukion puolelta, joten kuvassa näkyvää näyttävämpää puolta talosta tulee harvemmin katseltua.

Väestöliiton toiminnanjohtaja ja asuntopoliittinen vaikuttaja Heikki von Hertzeniä voidaan pitää puutarhakaupunki-idean isänä. Hän oli mukana neuvottelemassa maakaupasta Espoon kanssa. Mm. Tapiolan kaupungin rakentamiseksi perustettiin Asuntosäätiö, jonka toiminnanjohtajana Heikki von Hertzen toimi. 

Heikki von Hertzenille on nimetty oma aukio Keskustornin ja Kulttuurikeskuksen läheiselle torille. Aukio ansaitsisi tulla kunnostetuksi jo senkin vuoksi, että se on yksi keskeisimpiä paikkoja Tapiolassa.

Tapio Junnon pronssipatsas Häikäistynyt seisoo Tapionraitin Keskustornille nousevien portaiden  keskellä. Patsas on pystytetty 1992.

Alhaalla Heikki von Hertzenin aukio ja Tapionraitti

Oikealla keskustornin sisäänkäynti


Tapiolan Keskustornista en ottanut yhtään kuvaa, mutta monet varmasti tietävät ja tunnistavat sen. Onhan se yksi Tapiolan tunnetuimmista rakennuksista. Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen rakennus valmistui 1961. 12. kerroksessa toimi pitkään Linnunrata-ravintola ja sisäänvedetyssä kattokerroksessa toimi Kultakukko-näköalakahvila.

Kukossa tuli käytyä nuorena useinkin. Keskustornissa kävin myös vuosia hoidattamassa hampaani mukavalla hammaslääkärillä.

Havuistutuksia, joiden tilalla oli aikanaan vesiallas suihkulähteineen.

Tapiontorin liikekeskusta

Tapiontorin U:n muotoisen liikekeskuksen keskelle jää viheralue


Tapiolan keskustan laattakäytävät tuntuivat aikoinaan hienoilta. Nyt niitä pitkin kulkeminen on extreme-liikuntaa, sillä joka askeleella saa varoa keikkuvia ja irrallaan olevia laattoja. En muista, milloin laattoja olisi korjattu. Monien mielestä Tapiolan yleisten alueiden hoito on huonolla tolalla. Ollut jo pitkään.

Entinen vesiallas ja suihkulähde


Keskustornin rakentamisen yhteydessä Tapiontorille suunniteltiin suihkulähde (postikorttikuva suihkulähteestä 1960-1970-luvulta). Se oli toiminnassa 2000-luvun alkupuolelle, kunnes allas rapistui ja putkisto hajosi. Moni taho oli valmis kunnostamaan suihkulähteen, mutta näin ei ole tapahtunut.

Tapiontorin liikerakennuksia

Tapiontorin liikerakennuksia

Käytävän päässä Sampotori ja sen takana sisäänkäynti Heikintorille

Sampotori ja Heikintori


Sampotorilla ei ole oikeastaan koskaan ollut varsinaista toritoimintaa, mutta se on toiminut  keskeisenä kohtaamispaikkana ja osana Tapionraittia. Oikealla olevassa lasikojussa oli vuodesta 1982 alkaen Georg "Jori" Liemolan myymälä, josta sai tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja kukkia.  Nyt siinä on jokin ravintola, tosin aina ohi kulkiessani kiinni.

Ylävasemmalla näkyy Ollin torikahvilana tunnettu pyörien päällä kulkeva, mutta jo vuosia vakituisesti paikallaan pysynyt paikka. Ollin kahvila onkin yksi harvoista paikoista, jossa tällä alueella näkee ihmisiä.

Sampotorilta kulku Kauppamiehentielle ja Kaupinkalliontielle


Heikintorin vieressä kulkevan Kauppamiehentien ja Kaupinkalliontien risteyksessä oleva keilahallin rakennus puretaan lähiaikoina. Tilalle rakennetaan asuinrakennus. Keilahalli toimii vielä, samoin muita yrityksiä. Keilahallirakennuksen vasemmalla puolella ollut entinen terveysasemarakennus on jo purettu ja sen tilalle noussut asuintalo valmis.

Vasemmalla Heikintorin sivusta ja oikealla Kauppamiehentie. Keskellä Heikintorin huoltoajo.

Tapiontorin ja Kulttuuriaukion väli. Kultturikeskus ja sen pääsisäänkäynti jää kuvassa näkyvän liikerakennuksen taakse. Kulttuuriaukio on maksullisena pysäköintipaikkana.

Kaupinkalliontie, vasemmalla oleva rakennus keilahalleineen tullaan purkamaan. Samoin keilahallirakennuksen takana näkyvä pysäköintitalo. Oikealla on Tapion kenttä, joka on kesät talvet ahkerassa käytössä. Kentän toisella laidalla on Tapiolan koulu ja lukio. Kaupinkalliontien kaarteessa on oikealla puolella 1998 käyttöön vihitty ortodoksinen kirkko.

Syksyllä Kaupinkalliontietä reunustavat vaahterat ovat väriloistossaan kaunista katseltavaa.

Kulttuuriaukio, sen takana kulttuurikeskus


Kulttuuriaukio kulttuurikeskuksineen, taustalla keskustorni

Kaupinkalliontien pysäköintitalo, joka sekin puretaan

Kuvauskierrokseni päättyy Kaupinkalliontien pysäköintitaloon, jossa auto odotti paluumatkaa kotiin. Tapiolassa riittäisi kuvattavaa lukuisilla muillakin alueilla, mutta olkoon tämä yksi maistiainen itselle tutuiksi tulleista nurkista.

Marraskuu saa näkymät tavallista harmaammiksi, mutta vuodenajasta huolimatta Tapiola on monin paikoin läpi vuoden surullista katseltavaa. Aikoinani Tapiolassa työskennellessä sinne tuli bussilasteittain ulkomaisia turisteja katselemaan paljon mainetta niittänyttä puutarhakaupunkia. Nyt en kehtaisi paikkoja kenellekään esitellä.

En ole "ennen kaikki oli paremmin" -tyyppi. Moni asia on tänä päivänä paljon entistä paremmin. Minusta Tapiolassa on unohdettu vanhojen rakenteiden ja puistojen ylläpito ja korjaus. Soisin, että uuden rakentamisen ohella pidettäisiin huolta vanhasta. Jos vanhasta ei pidetä huolta, eikä sitä korjata ja kunnosteta, se rapistuu ja lopulta tulee halvemmaksi purkaa ja rakentaa tilalle uusi. Suomalainen rakennushistoria on nuorta muutenkin. Vähäisiä arvorakennuksia ja miljöitä kannattaisi arvostaa ja säilyttää.


18 kommenttia:

  1. Kiinnostava Tapiola-kierros! Olen aivan samaa mieltä, että Ainoan tienoo ja itse Ainoa on ollut hyvin sokkoloinen. Olen monta kertaa ihmetellyt miten pääsen metrosta EMMAan ja takaisin, bussien lähtölaituritkin ovat jotenkin tosi huonosti opasteissa.

    On harmillista ettei puheista huolimatta viheralueilla tunnu olevan mitään arvoa, niitä ei hoideta ja monet pilkotaan tai jyrätään kokonaan uudisrakennusten tieltä. Soisi, että Tapiola olisi puutarhakaupunkimaineensa veroinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään metrolla kulkiesssani mietin, miksi meillä ei jo metroasemilla viitoiteta reittejä merkittäviin nähtävyyksiin (kuten esim. Lontoossa ja Pariisissa on tehty). WeeGeekin ansaitsisi kunnon opasteet heti metrolta ja viimeistään Ainoan edestä.

      Tapiolan yksi tärkeimpiä elementtejä oli luonto, puut, istutukset, vihreys. Viime vuodet viheralueita on napsittu ja napsitaan yhä. Tapiola olisi ollut hieno nähtävyys, jollaiseen meillä olisi ollut varaa ja tilaa.

      Poista
  2. Melkoinen tietopaketti, olet joutunut tekemään töitä tämän postauksen eteen ja paljon, kiitoksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että jaksoit sepustuksen loppuun. Jonkun verran jouduin faktaa kaivamaan netistä, mutta paljon on tullut vuosien myötä muutenkin Tapiolasta opittua.

      Poista
  3. Tulipas nostalginen olo: koko 80-luvun kierrätin neukkuturisteja Tapiolassa ja Otamäessä joka 2. sunnuntai. Keskustornista turistit ihailivat vihreää puutarhakaupunkia.

    Nykyään olen vieraillut WeeGeessä, kun sinne päin osun pääkaupunkimatkoillani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten sinulla on varmasti minuakin enemmän tietoa hallussasi Tapiolasta. Ja varmasti hienoja muistoja. Muistan hyvin nuo turistiryhmät, joita varsinkin kesäisin pörräsi bussilasteittain Tapionraitilla.

      Hyvä, että WeeGee säästettiin ja siitä tehtiin koti taiteelle. Erinomainen siinä tarkoituksessa.

      Poista
  4. Onpa ihana Tapiola-juttu, jonka tekemiseen sinulta on takuulla kulunut tovi jos toinenkin! Niin paljon tässä on tietoa.
    Hyviä näkökulmia ja huomioita - surullinen olo tässä tulee, mutta se ei ole sinun syytäsi. Tapiolan keskusalue on kokenut todellisen arvonalennuksen viime vuosikymmenenä, tai jo pidempäänkin, rakennustyömaavaihe taisi alkaa jo reilusti yli kymmenen vuotta sitten. Marraskuun harmaa sää sopii tunnelmaksi hyvin.
    Olin vuosia töissä Heikintorilla, ja sen nykyasu on surullista nähtävää. Loistoajatus tuo kirjasto!!
    Erityinen suosikkipaikkani Tapiolassa on Tapiontori istutuksineen. Ihana, avara liikekeskus, jossa joka asioinnin välillä voi ihastella kaunista sisäpihaa. Aukiossa on ihanaa ilmavuutta, kun liikerakennus on vain kaksikerroksinen. Kunpa tällaisia rakennettaisiin edelleen! Tuo Häikäistynyt-patsas ei tosin ikinä kuulunut suosikkeihini, siinä on jotain tosi pelottavaa, etenkin hämärällä :-D
    Asuin 90-luvulla jonkin aikaa Silkkiniityn laidalla ja sieltä kävely kirkon ja Tapiola Garden -hotellin ohi Tapiolan keskustaan oli todella kiva ja hieno. Kauniit istutukset levittäytyivät laajalti kohti Otsolahtea. Oi aikoja, oi rakennus- ja puutarhakulttuurin rappeutumista. En varmaan ole ainoa, joka ei viihdy Ainoan kaltaisissa kauppakeskuksissa, joissa toistuvat pääosin samat ketjuliikkeet kuin kaikissa muissakin, eikä ulkoilmasta pääse nauttimaan. Minulle niissä tulee jonkinlainen sisätilaan sulkemisen kammo, kun ulos ei edes näe mistään.
    Onkohan kaunista Tapiolaa enää mahdollista pelastaa. Siitä on jäljellä vielä joitakin murusia ja pieniä helmiä siellä täällä. Sinulla sieltä on vieläpä todellisia lapsuuden muistoja. Kirpaisee, jotenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapiolan alennustila on tainnut alkaa jo siinä vaiheessa, kun sinne ryhdyttiin suunnittelemaan lisärakentamista. Metron kustannuksille täytyy tietenkin löytyä maksajia. Siinä yksi syy, miksi sen varressa rakentaminen on niin massiivista. Tapiolan ympäristön, etenkin viheralueiden hoidossa on lepsuiltu luvattomasti. Siellä on ollut upeita isutusalueita, joista paikoin on jäljellä enää rippeet.
      Ajattelepa, miten hieno Tapiontori olisi ennallistettuna, suihkulähteineen ja istutuksineen. Heikintori taasen olisi mainio "julkinen olohuone" esimerkiksi kirjastolle ja muille palveluille. Jokin Hesan Oodin tapainen paikka. Rahasta kai jälleen kaikki on kiinni.
      Tapiolassa on vielä helmiä, joita ei ole lisärakentamisella pilattu, ainakaan paljoa. Mäntyviidan seutu esimerkiksi, ja Silkkiniityn tienoo.
      Vautsi, olet ollut Hekarilla töissä. Jospa olemme joskus siellä tietämättämme toisiimme törmänneet.

      Poista
  5. Olipa harmaa kierros. Yhtä harmaa kuin tammikuussa juuri ennen korona-aikaa, kun kävimme isännän kanssa sukulaislapsen ristiäisissä Tapiolan kirkossa. Majoituimme hotellissa Helsingissä ja tulimme sieltä metrolla Tapiolaan. Reitin metrolta kirkolle piti olla helppo ja varmaan olisi ollutkin, jos emme olisi nousseet metropysäkiltä juuri väärälle puolelle rakennusta. Siinä sitten teimme juhlavaatteissamme kuraloskassa ihan kunnon kaupunkikierroksen kun seikkailimme silmänkantamattomiin jatkuvien työmaa-aitojen seassa etsimässä reittiä oikeaan suuntaan. Kiitimme onneamme, että olimme varmuuden vuoksi tulleet aikaisemmalla metrolla, jotta ehtisimme jutella harvoin nähtyjen sukulaisten kesken. Juuri ja juuri ehdimme kastetilaisuuteen mutta eipä siinä ehtinyt muiden kanssa montaa sanaa vaihtaa saati sitten korjailla tuulessa sotkeentuneita hiuksia.
    Ehkä jonain kesänä tulee tilaisuus vielä tehdä reissu Tapiolaan ja saada vähän parempi kuva kaupunginosasta. Puolijuoksua juhlatamineissa työmaa-aitoja kiroten ei ehtinyt kiinnittää juuri muuhun huomiota kuin epätasaisiin laatoituksiin ja autioon harmauteen. Kuitenkin huomasin näistä kuvistasi, että joitain näkymiä jäi hyvinkin mieleen, kuten Heikintorin tienoo, patsaat ja reitti Ainoalta kirkkoon. Betonikuutiolta näyttävä kirkko ei hurmannut ulkonäöllään sen enempää sisältä kuin ulkoakaan mutta komeita mäntyjä ihastelin ohi pyyhältäessämme ja vähän tarkemmin tilaisuuden jälkeen metrolle siirtyessämme.
    Sellainen pikatutustuminen oli meillä Tapiolan tienooseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan teillä oli seikkailu, jollaista ei haluaisi juhlatamineissa tehdä. Minusta kulkeminen Tapiolan metrolta ei edelleenkään ole kovin selkeä. Ainoaa ja koko keskusta-aluetta ympäröivien rakennustelineiden aikaan vielä sekavampi. Viitoituksessa pitäisi huomioida myös ihmiset, joille tienoo on vieras.
      Tapiolan kirkko on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema, suojeltu kohde. Sen remontti valmistui juuri. Se ei vain näytä betonikuutiolta, se myös on betonikuutio. Olen ollut siellä parissakin rippitilaisuudessa, enkä koe rakennusta millään tavoin kauniiksi tai viihtyisäksi. Onneksi häviää mäntyjen keskelle.
      Tapiola on huomattavasti miellyttävämpi kesäaikaan. Sieltä löydyy edelleen puutarhakaupungin kehuttuja elementtejä. Pitää vain ummistaa silmät joka paikkaan levittyviltä rakennustyömailta ja alueiden surkealta hoidolta.

      Poista
  6. Kiitos mahtavasta Tapiola-kierroksesta!

    Melkein koskematon paikka minun historiassani. Pari kertaa ollaan autolla hurautettu jostain tuolta. Nyt tiedän enemmän 😍.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että tulit kierrokselle mukaan.
      Tapiola ei ole millään tavoin maailmannapa. Tänä päivänä on yhä helpompi huristella valtateitä ohi koko paikan. Suomalaisessa rakennuskulttuurissa Tapiolalla on merkittävä paikka.

      Poista
  7. Kiitos kierroksesta ja vaikka siitä onkin aikaa kun viimeksi olen Tapiolan seutuja kävellyt niin jotain vielä tunnistin.
    Paikkaa en nyt muista mutta yhdet kissanäyttelyt siellä jossain oli ja meidän Malla Molley oli mukanani.Ihan ensi kerran kävin Tapiolassa kesällä 1961 ja siitä on jäänyt mieleeni vihreys.
    Kummityttöni asuu nykyisin Tapiolan Mäntyviidassa ja muutti sinne juuri ennen koronaa joten en ole hänen luonaan vielä käynyt.
    Ja tähän täytyy todeta, että tuskin osaan enää edes mennä junalla Helsinkiin kun en ole koko tänä korona-aikana käynyt oikeastaan missään.
    Näköjään ihminen helposti parissa vuodessa taantuu kun vain kotona oleilee.
    On se harmi kun Tapiola on päästetty tavallaan rapistumaan ja se alkuperäinen Tapiolan puutarhakaupungin idea vähitellen häviää.
    Tapiolaa pidettiin täysin uudenlaisena modernina suomalaisena puutarhakaupunkina.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet tunnetut elementit ja rakennukset ovat Tapiolassa yhä paikallaan, eikä niitä olla purkamassa. 60-luvulla Tapiolassa vihreyttä oli paljon tätä päivää enemmän. Ja on sitä yhä alueen reunamilla. Mäntyviita on aika hyvin säilynyt entisessä asussaan. Siellä aistii hyvin puutarhakaupungin alkuperäisen tunnelman.
      Kyllä ne vanhat taidot sinullakin vielä on tallessa, vaikka pari vuotta ovatkin olleet käyttämättä.

      Poista
  8. Mielenkiintoinen Tapiola-kierros. Meiltäkinpäin ihmisiä on tuonne Tapiolaan muuttanut vuosikymmeniä sitten. Miulla on vielä siellä käymättä, vaan nyt kun poikani luona sukkuloin, tämä paikkakin on käymisenarvoinen. Listoo oon laatinu käyntipaikoista ja ykkösenä on Hietaniemen hautausmaa. Kiitos tästäkin esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapiolaa kannattaa käydä kesällä katsomassa. Silloin sen vanha puutarhakaupunkimaisuus tulee paremmin esille.
      Loistava idea tehdä lista käyntikohteista. Sitä käyttäen on helpompi valikoida kulloisetkin kohteet. Hietaniemen hautausmaa on mielenkiintoinen ja historiaa haviseva paikka.

      Poista
  9. Kiitos tästä kierroksesta, tulipas nostalginen olo.
    Olen aikoinani asunut Pohjantiellä ja ollut töissä Tapiolassa, muistan hyvin Tapiolan kukoistuksen ajat. Sisareni asui Tornitasossa, taskumattitalojen takana ja pitkiä koiralenkkejä kierreltiin silloin. Westendin rannalla otettiin aurinkoa ja Silkkiniityllä heiteltiin koiralle frisbeetä.
    Vaikka muutin pois, kävin siellä paljon vielä 2000-luvun alkuvuosina ostoksilla, ei tarvinnut Helsinkiin ajaa kun Tapiolasta sai kaikkea. Ison Omenan myötä Tapiolassa käynnit harvenivat ja nykyisin siellä onkin jo hyvin apean näköistä. Ei tee mieli pysähdellä enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin sitten ihan erityinen tunneside Tapiolaan. Tapiola oli tosiaan mainio ostos- ja asiointipaikka vielä 2000-luvun puolella, mutta Leppävaaran Sellon ja Matinkylän Iso-Omenan palvelujen vetovoima on toiminut merkittävänä miinuksena Tapiolalle. Tapiolan Stockakin oli varsin hyvä ennen nykyisen Ainoan olematonta yritystä (mihin varmasti vaikuttaa myös Stockan tilanne yleisesti). Minun on vaikea uskoa, että metro toisi Tapiolaan asiakkaita. Taitavat huristaa samalla kyydillä suoraan Hesaan tai toisessa päässä olevaan Iso-Omppuun. Asuinpaikkana Tapiola olisi hieno, jos ympäristöön panostettaisiin enemmän.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!