Sivut

keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Marraskuussa ollaan

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Mihinkähän  kaikki aika hurahtaa? Viikossa on maanantai ja perjantai, päivässä aamu ja taas ilta. Kaipa niissä väleissäkin jotain on. Kellojen viisarit tuli siirrettyä mennyttä kesää päin. Illalla tulee nopeammin pimeää. Muuten elo jatkuu näin marraskuussa kuten teki lokakuussakin. 

Ulkoilu ja vuodenajasta johtuvat vähäiset pihatyöt on rytmitetty sateiden väliin. Sunnuntaina oli aika mukava sää. Aiotut rikkaruohotalkoot jäivät tekemättä. Leikkasin perennoja ja siistin paikkoja sieltä täältä. 

Kohmeinen Bermuda pakkasaamuna 31.10.

Etupihan Bermudasta leikkasin syysleimut ja jaloangervot pois ja ripottelin näkymien siistimiseksi penkkiin multaa. Tähän kolataan sisäänkäynnin lumet, joten mitään talventörröttäjiä siinä ei ole mahdollista ihailla. Tavallisesti levitän katemultaa penkkehin vasta keväällä. Nyt piti kuitenkin tyhjentää pari vuotta varaparkkipaikalla hankalassa paikassa seisonut suursäkki viimeisistä mullista. Aika monta kottikärryllistä multaa sain säkistä kaavittua. Itse asiassa sieltä irtoaisi vielä yksi kärryllinen, kunhan kerkiän taas lapiohommiin.

Ainakin puista pudonneet lehdet pysyvät nyt hyvin paikoillaan istutusalueilla matojen murennettavaksi. Muuten tuuli tuppaa ainakin vaahteranlehtiä levittämään pitkin pihaa.

Crocus speciosus - Syyssahrami

Viime talvi teki hallaa kukkasipuleille. Kesän ajan katoa ihmeteltyäni en enää edes osannut vahtia syyssahrameita. Muutaman löysinkin kompostille mennessäni. Vasta kuvaa tähän postaukseen ladatessani huomasin vasemmassa alanurkassa mullasta kurkistavan sinisen kärjen. Ehkä sahrameita nousee vielä lisääkin. Usein ne kasvavat tuollaisiksi honteloiksi kaatuen sitten avautumatta maahan.

Physocarpus opulifolius 'UMNHarpell' - Purppuraheisiangervo


Sunnuntaina ja maanantaina aurinko pilkisti ajoittain pilvien takaa kuultaen purppuraheisiangervon tummien lehtien läpi dramaattisesti. Useimmat muut pensaat ovat jo lehdistään luopuneet, mutta UMNHarpell pitää niistä vielä kiinni.

Physocarpus opulifolius 'Andre' - Purppuraheisiangervo

Myös alapihan naapurinpuoleisessa päässä asustava Andre oli yhä maanantain kohmeassa säässä pukeutunut lehtiinsä. Pian kaikkialla on alastonta ja lehdetöntä.

Pikkupuutarhan väliaikainen peuraportti.


Peurat vierailevat nyt säännöllisesti pihassamme. Tuntuu tylsältä viritellä kaikenlaisia verkkoja ja esteitä. Eikä niistä sinänsä tässä vaiheessa vuotta paljon mitään hyötyä olekaan, kun ei ole kukkia ja tärkeimmät kasvit on jo verkotettu. Minua yksinkertaisesti ärsyttää peurojen luvaton tepastelu kukkapenkeissäni ja lahjaksi jätetyt kakkakasat. Kyllähän ne näiden aitojeni yli pääsevät hyppäämään. Koska ne kuitenkin kulkevat lähinnä hiljaiseen aikaan, toivon esteiden ohjaavan niiden kulkua jonnekin muualle. Metsään vaikka.

Rosa F.J.Grootendorst - Neilikkaruusu

Kävimme Ukkokullan kanssa katsomassa kotimaisen Taru Mäkelän ohjaaman "Kulkuset, kulkuset" -jouluaiheisen komedian. Leffa ei ole saanut osakseen suuren suurta suitsutusta, mutta ihan kunnon naurut se kirvoitti useampaankin kertaan. Arki on tänä päivänä monin tavoin vakavaa ja raskasta, joten välillä on virkistävää tuulettaa päätään kevyemmissä merkeissä.

Colchicum cilicicm "Purpureum' - Turkinmyrkkylilja

 
Pitäkäähän pää pystyssä ja mieli virkeänä. Mukavaa marraskuuta kaikille!


35 kommenttia:

  1. Onpa ikävää, että peuroista on tullut säännöllisiä vierailijoita puutarhassanne. Itse odotan hieman kauhulla, koska ne löytävät tiensä meillekin. Läheisillä pelloilla niitä on jo silloin tällöin ollutkin ruokailemassa. Meillä puutarha alkaa olla hyvin paljaan ja valjun näköinen ja enää havut tuovat kalvakkaan puutarhaan väriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään juttelin erään naapurin kanssa peuroista, joista on tullut heidänkin pihallaan jatkuva ongelma. Heillä on iso, metsään rajoittuva tontti, jonka aitaaminen tulisi kalliiksi.
      Sinnikkäästi jotkut pensaat pitävät kiinni lehdistään, mutta paljaus lisääntyy täälläkin vauhdilla.

      Poista
  2. Koreeta nua heisiangervot. Non mullaki viälä lehtevinä. Munki pitääs verkottaa, ainaki hunajamariat, pitkäkorvien varalta. Onneksi ei peurojen takia, on ne nii surkeeta ja ahanahia otuksia. Ihanat myrkkikset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä päivänä tuntuu, että jänistuhot ovat lieviä verrattuna peurojen ahmimiseen. 10 vuotta sitten ei tällaista peuraongelmaa ollut. Nyt se hankaloituu päivä päivältä.
      Heisiangervot ovat koreita näin syksylläkin. Vielä hetken, kun on näin lämmintä.

      Poista
  3. Aika menee tosiaankin ihan käsittämättömän nopeasti. Nyt jo marraskuu ja pimeä aika kun lisääntyy.
    Sait upeat kuvat purppuraheisiangervoistasi, minä juuri pari päivää sitten ihastelin, miten kauniit niiden punaiset lehdet ovat kuuraisessa aamussa auringon siivilöityessä lehtien läpi.
    Voihan peurat! Tosi harmillista, että tulevat yksityisalueelle. Metsään, mars! Pitää varmaan ensi kesän aikana ryhtyä rakentamaan sitä riista-aitaa meidän pellolle, etteivät pellon päässä ruokailevat peurat vain keksi tulla puutarhan puolelle. Hintaa sille tulee niin paljon, että hirvittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purppuraheisiangervoista on ollut tänä vuonna paljon iloa. Taidan tykätä niistä lähes yhtä paljon kuin syyshortensioista.
      Riista-aidalle tulee kyllä hintaa, kun sitä pitää vetää metritolkulla. Eikä ihan mitään rimpulaa kannata laittaa. Toisaalta, siitä mielenrauhasta kannattaa kyllä vähän maksaakin. Kasvitkin tulevat kalliiksi, jos niitä joutuu alituiseen uusimaan.

      Poista
  4. Peuroista on kyllä muodostunut aikamoinen riesa! Olen nähnyt kaksi yksilöä aivan siirtolapuutarhamme aidan vieressä, toivottavasti eivät eksy talven aikana aidan sisäpuolelle. Purppuraheisiangervon hehku on kyllä upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan ovat urbanisoituneet, kun jo sinnekin tulevat. Toivottavasti pysyvät aidan toisella puolella.
      Purppuraheisiangervot ovat kesäaikaankin hienoja ja näin syksyllä korostuu niiden ruskakasviominaisuudet.

      Poista
  5. Peuroista kärsitään täällä meilläkin. Mökillä tosin aidattu lavakaulusviljelypaikka on saanut olla rauhassa niiltä sen jälkeen kun pystytimme aidan sen ympärille. Mutta muualla pihassa mm. sireenit ja komeat maksaruohot ym. menettävät heti kukkansa kauriiden suihin.
    Kaunista syksyä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, että peuroja (valkohäntäkauris) on laajalti saaristossa. Että jo Ahvenanmaallakin - se on minulle uutta. Onko niitä tuotu sinnekin, vai ovatko uineet saaresta saareen päätyen teille? Metsäkauriita Ahvenanmaalla taitaa olla luontaisesti. Kohta meidän on linnottauduttava puutarhoihimme kyetäksemme kasvattamaan silmän ja vatsan iloa.

      Poista
  6. Peurat ja kauriit ovat paha ongelma, olen sitä mieltä, että sille tulisi tehdä jotain laajemmassakin mittakaavassa eikä jättää kaikkea meille puutarhureille. Purppuraheisiangervot ovat hienoja. Löysin kesällä puutarhasta kolme siementaimea ja sain ne talteen, toivottavasti talvehtivat hyvin väliaikaisessa paikassaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihmetellyt, ettei tähän peuraongelmaan tartuta lujemmin. Taatusti aiheuttavat tappioita myös ammattiviljelijöille. Ongelma on ihmisten aiheuttama, joten ihmisten se pitäisi korjatakin. Eikä todellakaan jättää yksittäisten kansalaisten riesaksi.
      Oho, purppuraheisiangervon siementaimia! Jopa on hieno löytö. Toivottavasti talvehtivat.

      Poista
  7. Hyvä kuvaus alussa tämän hetken ajankulusta! Nyt alkaa taas arkena olla mahdotonta edes ehtiä piipahtamaan pihalle, kun on jo töistä tullessa pimeää. Mietin, josko jo voisi reilummin viritellä kaamosvaloja, nyt vasta yhdet kukka-asetelman ympärillä takapihalla. Purppuraheisiangervo taitaa olla yksi sinnikkäimmistä lehdistään kiinni pitävistä kasveista, mutta kauniitahan ne ovatkin. Minulla on myös pieniä Diabolon siementaimia ilmaantunut emokasvin juurelle, mutta olen toistaiseksi nyppinyt kaikki pois, kun emonsa on niin massiivisen kokoinen, ettei pihaan toista mahtuisi. Toki voisihan sitä mökkipuutarhaan yhden viedä, siellä riittää tilaa. Tsemppiä peurojen kanssa, joutaisivat metsään ruokailemaan! Mukavaa marraskuuta, on siinä jotain hyvääkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkisten kiireiden ja pimeyden lisäksi tässä vaiheessa syksyä alkaa jo innostuskin olla laskusuunnassa eli pihalle itsensä saaminen on suuremman työn takana.
      Laita ihmeessä kausivaloja. Nyt niistä nauttii, kun ei ole luntakaan tuomassa valoa. Minulla on ulkona muutamassa lyhdyssä ajastimella toimivat patterikynttilät. Pariin lyhtyyn laitan viikonloppuna öljykynttilät. Sisälläkin on jo joitakin patterivalosarjoja.
      Onpa hienoa tietää, että heisiangervoilta voi odottaa siementaimia. Omani ovat aika nuoria, joten ehkä eivät ole vielä "sukukypsiä". Purppuraheisiangervo sopii mielestäni hyvin myös mökkiympäristöön. Kokeile ensi keväänä, miten siellä menestyisivät.
      Peurakiukku ei onneksi ole kaiken aikaa vallalla. Kaiketi se on riesa, jonka kanssa on opittava elämään siinä kuin kotiloidenkin.
      Ilman muuta marraskuussa on paljonkin hyvää. Nautihan sinäkin!

      Poista
  8. Kauneutta sieltä löytyy marraskuussa, ihania nuo kuuran koristamat lehdet ja kukat. Mukavaa marraskuuta sinulle ihanien neulomustesi ja kirjojen parissa, esimerkiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä löytyy kauneutta marraskuusta, kuten kaikista muistakin kuukausista. Pitää vain katsoa eri silmällä kuin kesäistä runsautta.
      Puikot suihkii, samoin kirjojen sivut kohti takakantta. Toiveissa on rikkaruohojen kitkentä viikonvaihteessa, jollei tule taivaantäydeltä vettä.
      Hyvää pyhäinpäivää sinulle!

      Poista
  9. Kyllähän se aika juoksee, ihan kohta huomataan olevamme jo joulussa ja sitten alkaakin melkein jo kevät🌱

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajanjuoksulla on hyvätkin puolensa. Eipä aikaakaan, kun on jo kevät tai ainakin siemenpussien rapistelun aika.

      Poista
  10. Marraskuu aloittaa kyllä aina aika pimeän kauden, kun iltaisin ei mitään näe pihalla tehdä. Peurat ovat ikävä vierailijaporukka. Saisivat mennä muualle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sää on ollut aika lämmintä ja sen puolesta voisi vielä pihalla touhuta. Pimeässä ei vaan viitsi.

      Poista
  11. Kylläpä totesit osuvasti: marraskuussa on vain maanantai ja perjantai aamuine ja iltoineen. Ihmeellisessä sumussa mennään muuten koko aika ja yritetään rämpiä päivästä toiseen. Meillä on vielä ollut suurimmaksi osaksi ajan pilvistä ja sateista, joten pimeys on ollut todella raskasta. Pakkasten takia puutarhassa ei ole enää hirveästi väriä. Pitää katsoa, jos viikonloppuna saisi aikaiseksi etsiä, löytyykö sieltä enää mitään kukkivaa.
    Sait upeita kuvia purppuraheisiangervoista. Aurinko tuo niiden syysvärin upeasti esiin, vaikka ovat ne hienoja muutenkin. Toivottavasti peurat eivät käy syömässä viimeisiä kukkiasi. Syyssahrameita ja muita ihastelisi mieluummin itse kuin tietäisi niiden täyttäneen peuran vatsaa.
    Mukavaa marraskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvisellä säällä vasta pimeää onkin. Ja aikaisin. Tai oikeastaan välillä koko päivä tuntuu olevan yhtä samaa hämäryyttä. No, parin kuukauden rutistus ja sitten mennään taas kohti valoa.
      Tänään ahkeroin puutarhassa ja tein kuvauskierroksen. Aika vähissä ovat kukat ja värit.
      Hyvää Pyhäinpäivää ja marraskuuta sinulle!

      Poista
  12. Aika kuluu niin nopeasti! Taas on viikko perjantaissa :) Voi mokomia peuroja. Meidän pihassa on jänöjussi pitkin kevättä ja kesää popsinut pensaista oksia ja salaatit kasvimaalta. Kaksi vkoa sitten jänö-poloinen löytyi hengetönnä puutarhasta. Tuli surullinen olo. Mikä lie jänöjussille tullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne pitkäkorvatkin saavat tuhoa aikaan. Siitäkin on kokemusta, mutta nykyisin peuratuhot ovat huomattavasti suurempia. Harmittavia puutarhavierailijoita kumpikin laji.
      Mikähän mahtoi olla jänöjussin kohtalo?

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Kauneutta löytyy luonnosta marraskuussakin, kunhan vähän laajentaa näkökulmaa.

      Poista
  14. Onpas siellä vielä värikästä. Meillä ovat jo kaikki lehdet ja kukkivat lähteneet. Marraskuu on alkanut lämpimänä, joten lunta ei osaa vielä odottaa, mutta toisihan se vähän väriä, kun aurinkokaan ei jaksa paistaa. Mukavaa talven odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värit ovat viikossa hiipuneet täälläkin. Harmaus valtaa yhä enemmän alaa. Nurmikko sentään näyttää aika vihreältä, kun täällä ei ole ollut montaakaan pakkasyötä.
      Lumi toisi mukanaan valoa, mutta mahdollisesti myös kolattavaa. Toivottavasti tulee helpompi talvi, kuin edellinen.
      Sinulle myös mukavaa talven odotusta!

      Poista
  15. Olet ollut taas ahkerana. Viheliäisiä nuo peurat. Toivotaan, ettei ihan mahdottomasti tule ensi talvena lunta, etteivät marssi aitojemme yli. Minullakaan ei ole reilua metriä korkeampaa missään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihatyöt toimivat hyvin myös ulkoiluna ja hyötyliikuntana. Metrin korkuinen aita ei peuroja pysäytä. Sen olen omassa pihassa huomannut. Korkea lumikinos madaltaa sen metrisenkin niin, että peuran ei tarvitse polveaan kohottaa yli päästäkseen. Kunpa lunta tulisikin vaihteeksi vähän vähemmän.

      Poista
  16. Koko syksy on tuntunut menevän todella nopeasti, osaksi varmaan siksi, että kalenterissa on ollut ihmeen paljon menoja.
    Ihanaa, kun puutarhasta löytyy vielä joitakin väriläiskiä! Meilläkin noita syyssahrameita tupsahtelee muutamista penkeistä, yllättävän hyvin ovat säilyneet, jopa lisääntyneetkin mun mielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalenterin menojen paljous saa kyllä ajan hurahtamaan. Puutarhassa värit alkavat olla vähissä. Neilikkaruusu ei kylläkään pahemmin kylmyydestä piittaa. Piti istuttaa lisääkin syyssahrameita, mutta jälleen kerran se unohtui.

      Poista
  17. Nuo huurteiset purppuraheisiangervon lehdet ovat upeat. Turkinmyrkkylilja on kaunis. Mukavaa viikonlpun ja marraskuun jatkoa♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, purppuraheisiangervot ovat upeita niin huurteisina kuin huurteettominakin.
      Sinulla myös mukavaa marraskuun jatkoa!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!