Sivut

keskiviikko 7. kesäkuuta 2023

Se on kesä nyt

Malus purpurea 'Musta Rudolf' - Koristeomena


Viime päivien kärvistely tai enemmänkin värjöttely kylmyydessä ei niin haittaa, kun kuitenkin puutarhassa kukkii jos jonkinlaisia ihanuuksia. Viileydessä on myös positiivinen puolensa, kun useimpien kasvien kukinta kestää tavallista pidempään. 

Koristeomenapuista Royalty on jo lopettamassa ja Aamuruskollakin on varmaan viimeiset vaaleanpunaiset hattarapilvipäivät jäljellä. Sen sijaan alapihan Musta Rudolf vasta avasi kukkansa. Pikkuinen puu on pullollaan kukkia. Musta Rudolf säilyttää tumman tyylinsä keväästä syksyyn. Parhaillaan kukkatulva korostaa puun tummasväyisiä lehtiä. Syksyllä koko puu hehkuu viininpunaisena.

Camassia leichtlinii caerulea - Tähtihyasintti


Sininen tähtihyasintti ei ehkä ole paras mahdollinen väripari Musta Rudolfin viininpunaiseen yhdistettäväksi. Syyssipuleita maahan tunkiessa päähuomio kiinnittyy yleensä siihen, mihin ne sipulit saa olemassa olevia perennoja liikoja kurittamatta laitettua. Silloin unohtuu väriparit ja hienot sommitelmat. Joiden suhteen en muutenkaan ole kovin taitava.

Geum coccineum - Tulikellukka


Kellukat ovat osoittautuneet helpoiksi ja kivoiksi perennoiksi. Siirsin kaikki kellukat muutama vuosi sitten Kiemurapenkistä Ruusupenkkiin. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska uudessa paikassa ne näyttävät viihtyvän hyvin. Kasvusto on rehevöitynyt ja kukinta on runsasta.

Geum 'Mai Tai' - Tarhakellukka

Mai Tai sopii hyvin tulikellukan kaveriksi. Kukkivat samanaikaisesti, sovussa vierekkäin. Taustalla lemmikkejä, joita on vähän joka paikassa.

Myosotis - Lemmikki

 
Muistan, kuinka vuosikausia sitten siirsin muutaman lemmikin tontin rajalta kukkapenkkiin. Siitä ne sitten aloittivat aluevaltauksen, joka jossain vaiheessa herätti huolta. Ajattelin, ettei kohta muuta mihinkään mahdukaan. Hyvin mahtuu. Kukinnan jälkeen lemmikkikasvusto muuttuu vähitellen ruskeiksi, jolloin riivin ne surutta kompostiin. Rapina vain  käy, kun siemeniä putoaa maahan takaamaan tulevien vuosien kukinnan. 

Joskus ennen koronaa ostin kevätmessuilta vaaleanpunaista lemmikkiä. Ihmeen hyvin se on pysynyt vaaleanpunaisena, vaikka ympärillä kasvaa sinisiä. 


Narsissien kukinta on jo auttamattomasti ohi tältä vuodelta. Syreenipenkin varjoisemmassa osassa muutama narsissi vielä kukkii lemmikkien ympäröimänä. Lemmikillä on puutarhassa vähän samanlainen rooli, kuin harsokukalla leikkokukkakimpussa. Keventää ja kehystää isompien kukkien olemusta.

Anemone sylvestris - Arovuokko

Arovuokko on yksi alkukesän lempikukistani. Kukinnan jälkeen olen siirtänyt joitakin alkuja muualle puutarhaan. Siirtoprojekti on vasta aluillaan, joten suuria kukkamättäitä ei vielä ole. Hyvää kannattaa odottaa.

Arovuokkojen taustalla kukkivat pinkit koristemansikat. Se on tänä vuonna erityisen runsaskukkainen. Sitäkin olen siirtänyt pariin paikkaan ja suunnitelmissa on uusia kokeiluja. Koristemansikka lähettää pitkillä rönsyillään sateliittejaan vallatakseen uusia alueita. Rönsyt on helppo nyhtää pois ja istuttaa itselleen sopiviin paikkoihin.

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden alla kasvavien scillojen lehdet ovat kellahtaneet makuulleen ja kellastumassa. Osan lehdistä leikkaan pois, osan peitän sellaisenaan tuoreella mullalla. Se työ on vielä aloittamatta.

Kuva hedelmätarhasta kohti yläpihaa. Suoraan edessä Päivänliljapenkki. Vasemalle jäävät marjapensaat, joiden toisella puolella kasvimaa ja kasvihuone.

Kuvassa etuvasemmalla syyshortensiat, joiden lehtevin kausi on vielä edessä. Seuraavana ruusuorapihlaja, jonka nuput avautuvat pian. Sitten puu onkin hetken aikaa täynnä pieniä ruusunpunaisia kukkia. En yhtään ihmettele, miksi puun nimi on ruusuorapihlaja.

Kriikunapolku


Kriikunapolulla on kolme haaraa. Vasemmalla Majalispenkki, oikealla Hortensiapenkki, keskellä Ruusukolmio. Käytävän rajaukset turveharkoilla. 

Lähes kaikki kukkapenkkini ovat kohopenkkejä, jotka olen erottanut nurmikosta kanttausurilla. Majalispenkki taitaa olla yksi harvoista ei-kohopenkeistä. Sen olomuotoon en ole aivan tyytyväinen, mutta odottakaan idealampun syttymistä. 

Majalispenkki rajoittuu vasemmasta päästään metsäruusuun, joka on aivan karmea tekemään juurivesoja. Olisi järkevintä muuttaa Majalispenkki jälleen nurmialueeksi, jotta pääsisin ajamaan ruusupuskan ympäri ruohonleikkurilla. Vielä järkevämpää olisi kaivaa koko ruusu ylös, mutta se vaatisi kaivurin. Jota ei taasen alapihalle saa, ellei joku keksi lentäviä kaivureita. Mennään siis edelleen vähemmän järkevillä, joskin melko työläillä ratkaisuilla.

Vasemmalla Oikearinne, jonka päässä kasvaa jättikokoisiksi venyneet vuorimännyt. Olen pohtinut, josko sahaisin korkeimmaksi venyneen osan pois. Toisaalta se ei minua haittaa muulloin, kuin tuoreiden versojen typistyksen aikaan. Silloin tarvitsen korkeat A-tikkaat ylettyäkseni latvuksiin typistämään. Voisin tietenkin järjestää opastusretkiä teemalla "tässä syy, miksi vuorimäntyjä kannattaa typistää jo pienenä". Itseltäni jäi typistykset alkuvuosina tekemättä. Sen edestään löytää, minkä taakseen jättää.

Pyöreä istutusalue syntyi laajentaessani Kiemurapenkkiä. Nurmikkoa kuoriessani mietin, mihin kippaan massan. Lopulta päätin koota sen yhdeksi läjäksi, johon tuli massaa myös muualta puutarhasta. Peitin keon pressulla tukahduttaakseni ruohot ja rikkaruohot, mikä onnistuikin hyvin. Aikanaan poistin pressun ja ryhdyin rakentamaan keosta kukkapenkkiä.  Laelle istutin riippahernepuun. Kuvassa se näyttää matalalta, mutta tosiasiassa kuvakulma vääristää. Ja puu on aikalailla kallellaan.

Historiaa opiskellut poikani nimesi penkin Kurgaaniksi (Etelä-Venäjällä sijaitseva entinen tataarien hautakumpu). Nimi jäi käyttöön.

Edessä Päivänliljapenkki, joka sai nimensä päivänliljoista, kuinkas muutenkaan. Niitä istutin penkkiin aluksi useampia. Penkin kasvihuonepäädyssä on lumikärhö tukisäleikköineen ja tässä katsojan päädyssä taasen säleikkö Multi Bluelle ja Rouge Cardinalille. 

Oikealla pilkottaa Ruusukolmio, jossa kasvaa Tornionlaaksonruusu, Suviruusu ja Ritausma. Suviruusu yrittää kovasti alittaa juurivesoillaan kapean kannaksen Päivänliljapenkkiin. Olisin poistanut kannaksen ja yhdistänyt alueet jo ajat sitten. On kuitenkin helpompi leikata juurivesat ruohonleikkurilla sen sijaan, että kaivaisin niitä alituiseen lapiolla mullasta. Mahdollisesti muiden kasvien seasta.

Papaver orientale - Idänunikko

Ensimmäiset unikot ovat jo avautuneet. Meillä ne tykkäävät kasvaa aronioiden tyvellä, jonne taasen kameran kanssa on hankala päästä. Kukkapenkissä asuvien yksilöiden avautuminen on lähellä. Punaista jo pilkottaa. Oikeassa alakulmassa on vaaleanpunainen idänunikko Princess Victoria Louise tai valkoinen Royal Wedding. Arvoitus ratkeaa lähipäivinä.

Allium Purple Sensation

Kevään ensi hetkistä lähtien puutarhaihmisen elämä on jatkuvaa löytämistä. Ei kannata surra kirjopikarililjojen ja tulppaanien kuihtumista. Ne tavataan taas ensi vuonna, mutta sitä ennen riittää ihasteltavaa ja ihmeteltävää ihan syksyyn saakka.


 Taas koitti päivä kesäinen,
on mieli kevyt, iloinen.
Nyt avaan luontoon ikkunat,
päivänkakkarat siel kukkivat.
Oi kesäaamun autuutta
en ajattele murheita
vaan nautin, nautin kaikesta
kesäaamun onnesta.


28 kommenttia:

  1. Onpa kaunis tuo tarhakellukka! Meidän 'Musta Rudolf' on vielä nupussa. Mutta eiköhän sekin kohta availe nuppujaan, kun on hieman lämpimämpää keliä luvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarhakellukka Mai Tai oli muutama vuosi sitten blogimaailmassa hitti. Silloin siihen ihastuin ja kävin ostamassa itselleni. Se on osoittautunut kestäväksi ja runsaskukkaiseksi.
      Alkaa vähitellen olla sopiva lämpötila sinunkin Musta Rudolfisi kukkien avautumiselle. Tosin yöt ovat edelleen aika koleita. Viime yönäkin vain +3.

      Poista
  2. Ihanan vihreä ja kukkiva puutarhakierros. Meillä täällä kuhmossa on ollut niin viileää ,kasvit aloittelevat vasta kasvuaan. Omenapuut ja kirsikka ovat vasta nupulla ja sipulikukat ovat täydessä kukassa. Kesää kohti mennään ,lämmönkin suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennusteet lupaavat lämpimämpää sinne teidänkin nurkille. Tänä vuonna on tullut seurattua säätä erityisen tarkasti, kun olen odottanut lämpimämpiä öitä. Tavallaan on mukavaa, että Suomessa ei joka paikassa kaikki kuki samanaikaisesti. Ainakin kuvien avulla pääsee ihailemaan muidenkin sipulikukkia siinä vaiheessa, kun omat jo lopettavat. Kesää kohti mennään niin siellä kuin täälläkin.

      Poista
  3. Aivan Ihana, kaunis, siisti ja kukkaisa piha! On Onnea kun tuosta onnesta saat nauttia. Siitä nauttii enemmän kun itse tekee ja suunnittelee ja myös näkee vaivaa sen eteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie! Tykkään puutarhastani tosi paljon siitäkin huolimatta, että sen eteen saa ahertaa välillä kovastikin. Puutarhasta on tullut minulle tärkeä harrastus ja paikka, jossa viihdyn keväästä syksyyn. Talvella on sitten aikaa levätä.

      Poista
  4. Ihana kukinta Rudolfilla . Meillä kukkii parhaillaan Linnanmäki ja sillä on myös tummat kukinnot . Minulla jätti Kadetti kukinnan väliin tänä vuonna harmi.....
    Minä olen myös miettinyt mitä muuta istuttaisi Linnanmäen aluskasvillisuudeksi sinne on istutettu nyt kolme samanväristä pionia . En edes tiedä minkä värinen on pionin kukka saatikka mikä laajike ? Annoin muuten sinulle myös tätä samaa pionia onko hengissä 😀 .Olen tämän pionin saanut joten tiedot on vähissä .
    Minä ostin myös tätä tähtihyösinttiä ja silloin kun niitä rakeita tuli niin niidenkin nuppuja katkeili muuta kyllä jotain jäikin . Sinulla on jo siistiä minulla kitkentä vasta noin puolessa välissä . Laukat minulla kukkii samoin kellukka .Yritin kasvattaa tätä Mai taita siemenestä mutta ei tainnut onnistua harmi .
    Viileää on ollut ja se on tosiaan kukintaa pidentänyt ja on ollut aika leppoisaa tehdä puutarha hommia .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rudolf kukkii kivasti siinä vaiheessa, kun muut meillä jo lopettavat. Googletin Linnanmäen ja totta, sen kukat ovat samalla tavoin viininpunaiset kuin Musta Rudolfilla.
      Sinulta saamani pioni on hengissä ja noussut jo mullasta. Saattaa olla, ettei tänä vuonna kuki, mutta ehtiipä sitten myöhemmin.
      Meillä maa on niin rutikuivaa, että se hankaloittaa kitkemistä. Rikkaruohojen juuret on tiukasti kuivassa maassa ja nyhtäessä käteen jää vain maanpäällinen osa. Toisaalta kylmyys ja kuivuus on vähentänyt rikkaruohojen kasvua.
      Nyt näyttäisi lämpenevän. Tosin yöt ovat edelleen turhan koleita. Viime yönä kasvarin mittari on painunut alimmillaan +3 asteeseen.

      Poista
  5. Lämmin kiitos tästä kierroksesta, puutarhan eri osat hahmottuvat aina paremmin, kun useammin näkee eri kuvakulmista istutusalueita. Sinulla on siellä ihanan vehreää ja runsasta, huomaa hyvin, että olet ahkeroinut puutarhan parissa useita vuosia ja kaikki on kasvanut hyvin. Kantatut reunat sykähdyttävät ja muistuttavat minulle, että pitäisi ehtiä itsekin aloittaa tuo tehtävä. Musta Rudolf näyttää tosi kauniilta. Myös Mai Tain ostan heti, jos jossain näen. Pitää varmasti lähteä etelämpään puutarhaostoksille.
    Kiitos sinulle tästä voimaannuttavasta lukuhetkestä aamukahvin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että tulit mukaan kierrokselle. Ei ihme, jos näyttää runsaalta, kun olen vuosien myötä vähentänyt nurmialueita ja muuttanut vähä vähältä paikkoja istutusalueiksi. Alkaa jo olla hankalaa löytää paikkoja uusille kasveille, joita jostain syystä haluan aina vain lisää.
      Musta Rudolt on viehättävä, vähän pienikokoisempi koristeomena. Tykkään siitä näin alkukesästä ja yhtä paljon syysruskan aikaan.
      Mai taita näkyy olevan aika monessa puutarhassa myytävänä. Ehkä sitä voi myös jostain tilata?

      Poista
  6. No nyt on todella kesäisen näköistä. Ihana kattaus näkymiä kauniista puutarhastasi! Se on laaja kuin puisto ja niin hyvin hoidettu, kauniisti sommiteltu ja rehevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Ikioma puistoni, jonne vuosi toisensa jälkeen yritän saada mahtumaan kaikkia niitä ihanuuksia, joita mm. täältä blogistaniasta löydän.

      Poista
  7. Turhaan vähättelet taitoasi yhdistellä värejä puutarhassasi - aivan ihania yhdistelmiä! Lemmikit sopivat niin moneen ja keventävät jotenkin kukkapenkkien ilmettä. Pitäisi varmaan itsekin siirtää tulikellukat (ne vähät mitä on jäljellä) parempaan paikkaan, kun tuntuu, että vuosi vuodelta vain vähenevät.
    Tuli mieleen noita kuviasi katsellessa miten mahdat hoitaa nurmikkoa - se kun näyttää niin äärimmäisen hienolta. Ja kukkapenkkien kanttaukset ovat kuin oppikirjasta. Heräsi kysymys, onko sinulla palkattu puutarhuri vai miten ihmeessä ehdit hoitaa noin laajan puutarhan itse?!
    Runo lopussa on myös ihana, niin kesäisen tunnelmainen. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hitunen! Kannattaa kokeilla, josko kellukat viihtyisivät jossain toisessa paikassa paremmin. Omani olivat hätää kärsimässä, kunnes uudessa paikassa innostuivat kasvamaan ja kukkimaan.
      Olen vuosien aikana systemaattisesti muuttanut nurmialueita istutusalueiksi, koska minusta nurmikko on suuritöinen ja vaativa elementti. Leikkaan nurmikon pääsääntöisesti kerran viikossa. Jos on lämmintä ja sateista, se kasvaa nopeammin ja silloin on leikattava useammin. Keväällä ostan pienen pussillisen nurmisiementä ja valkoapilaa, joita kylvän mahdollisiin huonokuntoisiin paikkoihin. Tontin raja-alueet siistin trimmerilllä muutaman kerran kesässä. Istutusalueiden kanttaussreunat usammin. Loppukeväästä ripottelen takasta ja saunasta syntyvän puutuhkan hangelle. Muuten en ole nurmikkoa lannoittanut.
      Meidän puutarhuri olen minä. Enpä muista, milloin joku muu olisi nurmikkoa leikannut. Nurmikon leikkaamiseen menee runsas tunti. Vähän enemmän joka toinen kerta, kun leikkaan kahdelta sivulta viiden metrin leveydeltä kunnan nurmikkoa aitamme toiselta puolelta. Sillä tavoin koitan rajoittaa kotiloiden elintilaa. Kunta leikkaa oman osuutensa niin harvoin, että nurmikko ehtii kasvaa tosi pitkäksi ja siellähän ne kotilot sitten viihtyvät. Meidän tontti on vajaa 1700 neliötä ja nurmikkoa vain alapihalla. Välillä pitää kiirettä ja usein väsyttää, mutta puutarhanhoito on tärkeä harrastus. Eipä tarvitse kuntosalille mennä.
      Löysin runon netistä. En itse osaa runoilla, mutta toisten runoja luen mielelläni. Kivoja kesäpäiviä sinulle!

      Poista
    2. Kiitos! Täytyy siirtää nuo viimeiset tulikellukat kukinnan jälkeen parempaan paikkaan.
      Tulin itsekin vuosia sitten samaan päätökseen, että mitä vähemmän nurmikkoa, sen helpompi piha. Istutusalueet ovatkin kasvaneet vuosi vuodelta, mutta metsäisen tontin huono puoli on nurmikon sammaloituminen. Sammal on kaunista, mutta ei nurmikon seassa kovin kivaa, kun leikkaaminen vaikeutuu. En minäkään ole nurmikkoa vuosiin kummemmin lannoittanut, kunhan jätän leikkuujätteen nurmelle ja kevättalvella heitän tuhkaa lumen päälle ihan kuten sinäkin. Silti sinun nurmikkosi näyttää niin paljon paremmalta!

      Poista
    3. Meidän tonttiamme rajoitti kahdelta sivulta sankka metsä, kunnes 2017 se kaadettiin alueen uudistuksen myötä. Aiemmin pihallemme aurinko paistoi vain lyhyen ajan, oli kosteaa ja pimeää. Nurmikolla oli runsaasti sammalta. Metsän kaatumisen jälkeen valo-olosuhteet muuttuivat totaalisesti. Aurinko paistaa tontille aamusta iltaan, myös tuuli osuu useammin ja voimakkaampana. Uskon valo-olosuhteiden muuttumisen vaikuttaneen myös nurmikkoon, kuten kaikkiin puutarhan kasveihin. Ehkä tästä syystä meidän nurmikkokin näyttää nyt paremmalta.

      Poista
  8. Niin kaunista kaikki! Ja kiitos, nyt muistin kellukat, täytyypä etsiä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Mukavaa, että kellukoista puhumisesta oli sinulle hyötyä.

      Poista
  9. Kauniilta näyttää puutarhassasi! Vuosien työ näkyy kauniina ja rehevänä kasvuna. Tuossa Mustassa Ruudolfissa on kaunis kukanväri. Meilläkin koristeomenapuut kukkivat. Tuota Mai Taita ihailen miekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Puutarhan laittaminen ja ylläpito on välillä raskasta, mutta palkitsevaa. Kättensä jälkiä on mukava katsella.
      Musta Rudolf on todellakin hieno, tummasävyinen koristeomppu. Mai Tai viihtyisi varmaan teilläkin. Katsoin huvikseni netistä, että sitä on aika hyvin saatavana.

      Poista
  10. Rehevää, kukkaisaa, kaunista ja uskomattoman siistiä. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! Aika paljon käytän aikaa puutarhan parissa, mutta kylläpä se sitten palkitseekin. Tykkään, että koti ja puutarha on siisti. Puutarhasta löytyy niitä rytöpaikkojakin.

      Poista
  11. Jestas - huikeaa ja minä luin kuin tietokirjaa ja ihastelin upeita kuvia!!
    Tiedollinen taidokas postaus - tämän pitäisi olla maksullinen!!
    Ihanaa viikonloppua Kesästä nauttien... me lähdetään kuules sinun innoittamana Paavolan Tammelle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Et arvaakaan, miten kiva kuulla kehuja. Olen tehnyt paljon työtä puutarhan eteen. Sinne on vuodatettu monta kyyneltä ja siellä tanssittu ilon askelia. Tykkään myös kirjoittamisesta. Siksi tulee usein joristua pitkät pätkät.
      Olen iloinen, että Paavolan tammi innoittu teidät sinne retkelle. Hyvää jakaa mielellään. Teille kummallekin ihanaa viikonloppua!

      Poista
  12. Olipa mukava katsella yleisnäkymiä kauniista puutarhastasi! Joka puolella näyttää siistiltä ja harmoniselta, tarkat kanttaukset viimeistelevät yleisilmeen. Teillä on myös jo paljon rehevämpää kuin meillä.
    Toisiinsa hyvin sointuvien väriyhdistelmien tekeminen on välillä todella haastavaa mutta toisaalta ei siitä kannata stressiäkään ottaa. Jonkun toisen mielestä omaan silmiin riitaisa väripari voi näyttää vaikka kuinka kauniilta. Ehdin itse ihastella mielessäni Rudolfin ja tähtihyasintin yhdistelmää jo heti kuvan nähdessäni. Piti ihan palata takaisin tutkimaan uudelleen, kun seuraavassa kappaleessa vähän moitit niiden liittoa. Ehkä livenä voivat näyttää hurjemmilta mutta ainakin tuossa kuvassa tykkäsin yhdistelmästä.
    Millaisessa paikassa 'Mai Tai' sinulla on? Näyttävät viihtyvän erinomaisesti. Pinkki lemmikki on söpö. Lemmikit todella ovat kuin kukkakimpun täytekukat ja tuovat runsautta juuri sopivasti silloin kun muu kasvu ja kukinta on vasta aluillaan.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että lähdit mukaan virtuaalireissulle. Täällä on rehevää, vaikka on ollut todella kuivaa. Alapihalla onkin siistiä ja huoliteltua, kun leikkaan nurmikon säännöllisesti ja pidän kanttaukset kunnossa. Rytöpaikkoja löytyy meiltäkin. Niiden pitää näköjään antaa aikansa muhia, kunnes yllättäen löytyy ratkaisu.
      En kovin paljon murehdi, enkä myöskään suunnittele värivalintoja. Aina niihin ei voi edes vaikuttaa, kun taimipurkista tai sipulipussista tulee jotain muuta, mitä on mielestään hankkinut. Makuja riittää ja jokainen saa mielestäni laittaa puutarhansa haluamansa väriseksi. Usein joku asia näyttää toisen puutarhassa hienolta, vaikka omaansa ei sellaista valintaa tekisi.
      Musta Rudolfin ja tähtihyasintin väriliitto on saanut lisää ulottuvuutta, kun keijunkukka Hansit ovat nousseet kukkimaan hyasintin kaveriksi. Sininen jää hauskasti kahden eri punaisen väliin. Taustalla vielä pinkkiä sammalleimua.
      Mai Tai kasvaa naapurin aidan edustan Ruusupenkissä, joka on hyvin aurinkoinen ja vähän tuulinenkin paikka. Penkki on kohopenkki ja hyvin multaisa. Aikanaan paikalla kasvoi herukkapensaita, joiden poisto lähti mustaherukan äkämästä. Halusin tarjota pihan lämpimimmän ja aurinkoisimman paikan jollekin muulle kasville. Niin syntyi Ruusupenkki, jonka kasvillisuus on yhä hiukan keskeneräinen. Sittemmin metsän kaatuminen toi pihaan lämpöä ja aurinkoa roppakaupalla muuallekin.
      Kivaa kesäviikonloppua sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!