Dahlia Cafe au Lait |
Laatimani työlista on pitänyt meikäläisen kiireisenä. Tuskin vapaa-ajanongelmia ilman listaakaan olisi, mutta onpa kiva ruksata suunniteltuja töitä tehdyiksi. Sateita on tullut sopivasti siinä mielessä, ettei kesäkukkia ja kasvariasukkaita lukuunottamatta muuta ole tarvinnut kastella. Lämpöä on riittänyt ihan shortsikeleiksi saakka. Sen verran yleensäkin olen lämminverinen, että mieluummin liian vähissä vaatteissa työn pariin. Muuten saisi ensimmäisen vartin jälkeen kipaista sisälle vähentämään varustusta.
Muutama vesisade on tullut hurjalla voimalla. Pergolan kaiteen petuniat ovat onneksi osittain sateelta suojassa, mutta kyllä niitä onkin saanut nyppiä jokaisen sateen jälkeen. Toki petuniaa on nypittävä säännöllisesti muutenkin, jotta se jaksaisi kukkia ilman ennenaikaista ränsistymistä.
Lilium lancifolium 'Flore Pleno' - Kerrottu tiikerililja |
Kesällä 2018 istutettu kerrottu tiikerililja Flore Pleno on vihdoin avannut ensimmäiset nuppunsa. Tämä kukkii aina vähän tavallista tiikerililjaa myöhemmin. Ehdin siis tänäkin kesänä jo etukäteen murehtimaan Flore Plenon mahdollista poislähtöä. Sieltä se pari päivää sitten nousi alkuun vähän matalampana. Varret ovat kasvaneet ja kirineet muiden tiikerililjojen korkuisiksi. Useampi Flore Pleno on vielä nupullaan.
Lilium lancifolium - Tiikerililja |
Olen istuttanut tiikerililjoja olopihan Allaspenkkiin. Siinä niitä onkin suurin keskittymä. Muualle en ole tietoisesti istuttanut ainuttakaan tiikerililjaa, mutta siitä huolimatta niitä kasvaa myös Pikkupuutarhan Kivi- ja Kriikunapenkeissä. Myös pari yksilöä on pompannut olopihan käytävän yli terassin kaiteen vieressä kasvavien lumimarjojen joukkoon.
Allaspenkin reunimmaisista putoaa joka kesä itusilmuja käytävällekin. Siitä niitä poimin ja heitän takaisin penkkiin. Luultavasti itusilmuja on kulkeutunut mullan ja istutusten myötä puutarhan muille alueille. Tykkään tiikerililjoista, joten niiden leviäminen ei haittaa tippaakaan.
Hemerocallis fulva - Rusopäivänlilja |
Aika pian iristen kukinnan päättymisen jälkeen alkoi päivänliljojen vuoro. Ensimmäisenä kukkii aina keltapäivänälilja (Hemerocallis lilio-asphodelus), joka on jo lopettanutkin, aikaa sitten. Keltapäivänlilja on kestävä ja varma kukkija. Niinpä olen istuttanut jakotaimia myös sisäänkäynnin viereen Bermudaan, joka paikkana kärsii kesä toisensa jälkeen kuivuudesta. Keltapäivänliljat eivät ole sateettomuudesta moksiskaan.
Hemerocallis 'Pink Damask' |
Rusopäivänliljat ovat kukkineet alapihan
Päivänliljapenkissä jo pitkään. Jostain syystä olen sekoittanut ne
aiemmin Pink Damaskiin, jota kasvaa samaisen penkin toisessä päässä. Kuten kuvat osoittavat, väriero rusopäivänliljan ja Pink Damaskin välillä on selvä.
Hemerocallis 'Stella d'Oro |
Suurikukkaisen päivänlilja Stella d'Oron nupuista minulle tulee aina mieleen banaani. Stella d'Oro on nimensä mukaisesti täydellinen yhden päivän lilja. Yksittäinen kukka ei kahta päivää kestä, mutta onneksi yhdessä varressa on useampi nuppu ja varsiakin monta. Kukintaa riittää pitkäksi aikaa.
Hemerocallis 'Frans Hals' |
Keväällä ostin Liiteristä kolme päivänliljan juurakkoa. Yhden piti olla Crimson Pirate ja kaksi Frans Halsia. Juurakot olivat ensin ruukuissa juurtumassa, kunnes ensimmäisten lehtien kasvettua istutin ne kesäkuun alussa Ovaalipenkkiin. Kaikki kolme näyttää olevan Frans Halseja.
Hemerocallis 'Agnes Elpers' |
Heinäkuussa 2016 sain mahdollisuuden vierailla Päivölän ruusujen koetilalla. Sieltä meille kotiutui mm. kuvan päivänlilja, jonka nimestä en ole aivan varma. Kutsun sitä nimellä Agnes Elpers, mutta se voi olla myös Klaus Hadaschik. Tai sitten joku muu.
Sen asuinpaikka on Päivänliljapenkin naapurin puoleisessa päässä. Lähellä asuvat ruusupensaat ovat kasvaneet korkeiksi tuoden nykyisin jo enemmän varjoa myös Päivänliljapenkkiin. Siksi ehkä Agnes aloittaa kukinnan muita päivänliljoja myöhemmin. Olen kahden vaiheilla, siirtäisinkö Agneksen lähemmäs muita päivänliljoja. Odottakoon ainakin siihen, kunnes kukinta on ohi.
Austin-ruusu 'Carolyn Knight' |
En ole vielä tointunut ensimmäisen Austin-ruusuni, Lady of Shalottin, kukkien lumouksesta. Niinhän siinä huumassani sitten kävi, että poikkesin sunnuntaina Lommilan Puutarhanikkareille. Ostin Lady of Shalottin sieltä toukokuussa ja uskoin heiltä yhä löytyvän muitakin Austin-ruusuja. Ja olihan siellä niin monta erilaista, että maahan syntyi polku ruusujen ympärillä pyöriessäni.
Punasävyisiä Austin-ruusuja oli lukuisia. Ja yksi kerman värinen. Keltainen Pilgrim oli jo hyppysissäni, kunnes huomasin aprikoosinvärisen Carolyn Knightin. Sen valitsin ja jo istutinkin Lady of Shalottin lähelle. Täytyyhän ruusuillakin olla lajikumppaninsa.
Carolyn Knightistä sanotaan seuraavaa: "Carolyn Knight on ylpeä ja upea floribundaruusu, jonka herkät silmut
aprikoosioranssin ja vaaleanpunaisen sävyissä avautuvat lempeiksi
vaaleankeltaisiksi kukiksi. Sen kukilla on hunajamakea monimutkainen
tuoksu ja ne kukkivat toistuvasti läpi kauden. Se voi kasvaa 110-120 cm
korkeaksi."
Hedelmätarha alkaa olla kuosissaan. |
Puutarha on tänä kesänä suorastaan huutanut ihmiskäsien kosketusta ja kohennusta olemukseensa. Vihdoin olen löytänyt sopivasti aikaa ja itsestäni virtaa tarttua rikkaruohohommiin ja kanttausurien huoltoon. Ymmärsin sentään, ettei joka nurkkaa tarvitse yhden päivän puitteissa saada kuntoon. Pala palalta olen ottanut puutarhan jälleen haltuun. Viime sunnuntaina meni useampi tunti hedelmätarhassa. Nyt se alkaa olla kuosissaan.
Kriikunapolkukin on siistitty. |
Kitkemisen ohessa olen jakanut kasveja ja istuttanut kesän aikana ruukuissa asustaneita uusille paikoilleen. Siirtojakin on tullut tehtyä ehkä tavallista enemmän. Kasveilla on tapana levitä vähän joka suuntaan. Joitakin on jo heti alkuun tullut istutettua liian lähekkäin tai muuten ahtaisiin paikkoihin. Lisää muuttoja on vielä suunnitelmissa. Valmiissa puutarhassa yksittäisen kasvin muutto merkitsee siirtoja myös muille. Tai jonkun kasvin lähtöä kokonaan pois; joko jonkun toisen puutarhaan tai kompostiin.
Oikearinteen vuorimäntyjen alueella on menossa muutosprosessi. Pari korkeimmaksi kasvanutta vuorimäntyä sahattiin jo kokonaan pois. Juhannusviikon vuosiversojen typistys ei enää onnistunut ilman korkeita tikkaita. Täältä vinkkelistä vuorimännyt näyttävät hauskoilta palluroilta, mutta läheltä katsottuna ne ovat erinomainen esimerkki siitä, millaisiksi risukasoiksi vuorimännyt alkuvuosien typistämättömyydessä kasvavat.
Kokonaan vuorimäntykasvustoa ei poisteta. Korkeimmat jo lähtivät ja muutama muu seuraa perässä, kunhan keritään. Koska olemassa olevat vuorimännyt tulevat varjostamaan jatkossakin osaa alueesta ja koska vuosikausien neulaskertymän vuoksi maa lienee varsin hapanta, istutan todennäköisesti tilalle uusia havukasveja. Suunnitelma elää edelleen.
Heinäkuun puolivälissä alkaneet sateet ovat virkistäneet kiitettävästi alkukesän kuivuudesta kärsinyttä puutarhaa. Aukkopaikkoja on edelleen, mutta moni elokuun kukkija on täyttänyt ja viherryttänyt penkkejä mukavasti.
Keskiviikkona heräsin aamuvarhaisella kaatosateeseen. Tyytyväisenä käänsin kylkeäni, sillä tuntuu hyvältä tietää viime päivinä siirrettyjen kasvien saavan tarpeellista kastelua.
Uusi kivituhkapinta pihan kulkuväylillä on tiivistynyt erinomaisesti, eikä se pölyä ollenkaan. Tuuliset säät ovat tuoneet käytäville jos jonkinlaista lehteä ja roskaa. Niiden haravoiminen sujuu hyvin ilman, että kivituhkaa merkittävästi irtoaisi samalla. On se vaan suuri ilo katsella, kun pitkään suunnitelmissa olleet projektit ovat edistyneet.
Sipulit ja valkosipulit on nostettu ja laitettu puuvajaan kuivumaan. Kummastakin tuli oikein hyvä sato. Pienen istutusalueen vuoksi sipulit eivät kevääseen saakka riitä. Sen sijaan valkosipulien suhteen olemme omavaraisia.
Raidallinen Barbietola ja punainen Moulin Rouge
Hyötyviljely lavakauluksissa sujuu hyvin. Meillä lavakaulukset tai tutummin kutsuttuna kasvimaa sijaitsee varsin aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa. Parin viime vuoden kokemus osoittaa, että parhaiten onnistuvat erilaiset juurekset ja sipulit. Eli mullan sisään "hedelmänsä" kasvattavat syötävät. Niinpä jo syksyllä päätin jatkossa lehtivihannesten sijaan panostaa enemmän esimerkiksi porkkanoihin, punajuuriin ja sipuleihin. Se oli oikea päätös, jota on ensi vuonna jalostettava entisestään.
Kylvin keväällä porkkanoiden lisäksi kahta erilaista punajuurta: punaista Moulin Rougea ja raidallista Barbietolaa.
Maanantaina nostin punajuuret, joista olikin kasvanut melkoisia mollukoita. Suurin painoi 469 g. Muut olivat maltillisemman kokoisia. Säilöin suurimman osan etikkapunajuuriksi. Muutaman jätin säilömättä ja tein niistä sosekeittoa, johon lisäsin oman maan porkkanoita, kesäkurpitsaa ja sipulia. Hyvää tuli.
Omena valkeakuulas |
Omenasato on tänä vuonna meillä varsin vaisu. Kukinnan aikaan oli kylmää, eikä pölyttäjiä näkynyt. Lisäksi hedelmäpuissa on ollut monenmoista ötökkää. Omenankehrääjäkoi ilmestyi nyt toista kertaa ja aika isona määränä. Ehkä omenapuut pitävät välillä myös lepovuoden. Monta hyvää hedelmävuotta onkin ollut peräkkäin.
Valkeakuulaasta löysin peräti kaksi omppua, jotka syötiin iltauutisten aikaan. Huvituksessa on hedelmiä enemmän, joskin iso osa niistä on ötököiden runtelemia. Pilkon käyttökelpoiset osat pakastimeen vaikkapa talven piirakkaa varten.
Clematis Princess Diana (Clematis Texensis-ryhmä) - Tarhalyhtykärhö |
Keväällä 2021 istutettu tarhalyhtykärhö Princess Diana on avannut yhden nuppunsa. Näyttää siltä, että useampia nuppuja olisi tulossa, mutta aika näyttää, kuivuvatko viime kesäiseen tapaan avautumatta? Netistä luin Princess Dianan olevan niin helppohoitoinen, että sitä suositellaan vasta-alkajille. Se heräsi tosi myöhään, jonka vuoksi epäilin koko köynnöksen olevan vainaa. Kukkimisajaksi on mainittu elo-syyskuu eli ihan on aikataulussa.
Koko kärhö on vasta hyvin hoikka ja hentoinen. Yksi ainoa varsi, josta on hissukseen eroamassa muutamia yhtä hentoisia sivuversoja. Tuskin olisin ensimmäistäkään kukkaa huomannut, ellen olisi ryhtynyt siivoamaan edestä kuihtuneita sormustinkukkia pois. Saattaa olla, että tämä prinsessa muuttaa johonkin edullisempaan paikkaan. Kunhan nyt kukkii kukkimisensa ja kunhan keksin sen uuden paikan.
Clematis alpina - Alppikärhö avaa muutamia loppukesän kukkia.
Hento haikeus on jo valtaamassa mieltä elokuun kääntyessä loppupuolelle. Ei anneta lähestyvän syksyn meitä masentaa, vaan nautitaan näistä upeista loppukesän päivistä. Ja toivotaan sen jälkeen saapuvaksi lämmin ja värikäs syksy.
Huh mitä ahkerointia olet taas tehnyt. Niin siistiä kaikkialla. Raikkaan kauniin värisiä päivänliljoja!
VastaaPoistaKiitos Anna! Osaan minä laiskotellakin, mutta enemmän taidan viihtyä tekemisen parissa. Puutarhatyöt ovat minulle tärkeä harrastus ja nautin siitä, että kädenjälki näkyy.
PoistaTaidamme olla molemmat ”lista-ihmisiä”, minustakin on niin mukavaa vetää viiva tehdyn työn päälle. Toisaalta käytän listoja myös ennen juhlia tai muita vierailuja, sillä rauhassa hyvissä ajoin tehty työlista eri päiville on helpotus kiireen keskellä, koska silloin voi vain vilkaista listaa, eikä tarvitse enää huolestua unohtavansa jotain tärkeää.
VastaaPoistaOnnea Carolyn Knightille hyvään ja kukoistavaan elämään puutarhassasi!
Hedelmätarhasi näyttää tosi kauniilta ja kaikki on niin hyvässä mallissa urakointisi jälkeen. Yleiskuvien perusteella ei näy merkkejä aikaisemmasta kuivuudesta, vaan kaikki näyttää vehreältä ja runsaalta.
Sade on taas kiertänyt meidät, mutta katsotaan alkaako ensi viikolla sitten runsaampi sade, kun pitäisi ryhtyä useampaan puutarhaprojektiin?
Sinulla tuntuu olevan samanlaiset toimintatavat, kuin minulla. Listat ovat enemmän kuin vain tehtäväluetteloita. Kyllä ne toimivat myös etukäteissuunnitelmina ja auttavat organisoinnissa esimerkiksi erilaisissa isommissa juhlatilanteissa. Kirjaamalla asioita paperille tulee samalla järjestettyä ne omassa päässään.
PoistaKerron terveisesi Carolynille. Olisipa hienoa, jos se avaisi nupun, joka siinä oli jo ostaessani.
Heinäkuun puolivälin jälkeen alkaneet sateet ovat virkistäneet puutarhaa merkittävästi. Yleisilmeessä kuivuus ei näy, mutta jonkun verran on kasvimenetyksiä ja jotkut kasvit ovat selvästi kituliaampia. Jospa jaksaisivat sinnitellä syksyyn ja aloittaisivat elämänsä jälleen keväällä alusta.
Miten ihmeessä sateet tulevatkin aina silloin, kun puutarhassa olisi tekemistä. Toivottavasti teidän puutarha saa luonnollista kastelua sopivin välein, jotta ehdit kastumatta työskentelemään.
Kuulostaa siltä, että tyytyväisyyttä on ilmassa. On hienoa, kun saa aikaan siisteyttä puutarhaan sekä sadonkorjuujuttuja. Kauniilta siellä näyttääkin. Ja punajuurisosekeitto oli takuulla herkkua!
VastaaPoistaTyytyväisyyttä on ilmassa - ehdottomasti. Tuppaan aina etukäteen murehtimaan töiden määrää, mutta hyvin ne edistyvät, kunhan niihin pääsee käsiksi.
PoistaPunajuurisosekeitto oli tosi hyvää.
Kiva seurata sivusta, kun toinen ahkeroi ja puutarha näyttää melkein taivaalta 🥰
VastaaPoistaKiitos, ihan luvalla saat seurata ahkerointia. Tuntuu itsestäkin hyvältä katsella työn tuloksia. Tosin näpit jo hamuavat uusia hommia, mutta päivä pari sopii välillä ottaa kevyemmin.
PoistaTykkään näistä yleisilmekuvista. Puutarhasi on kaunis, runsas ja ah niin siisti. Ahkerointi näkyy☺️
VastaaPoistaOli minullakin joskus maailmassa listoja, nykyisin teen mitä pystyn.
Kiitos kun jaoit kauniista puutarhastasi kuvia ajatustesi saattelemana 🤗
Kiitos Maatuska! Aika paljon olen tehnyt puutarhani eteen töitä ja vihdoin se alkaa myös näkyä. Usein mielessä häivähtää ne päivät, jolloin joudun tästä kaikesta luopumaan. Kun tulevasta ei tiedä, on parempi nauttia tästä hetkestä juuri nyt.
PoistaSilmä lepää aina hyvin hoidetussa puutarhassa, kuten sinun on. Minä pidän kovasti näistä laajemmista näkymistä puutarhaasi. Näistä saa hyvän kokonaiskuvan.
VastaaPoista'Agnes Elpers' päivänlilja on minusta ihan silmiä hivelevän kaunis.
Nautitaan tosiaan töiden lomassakin näistä upeista jäljellä olevista elokuun päivistä.
Pedanttinen luonteeni taitaa näkyä myös puutarhassani. Tykkään, kun nurmikko on leikattu ja rikkaruohot kitketty. Kasveja ei voi mielensä mukaan suitsia, eikä niin ole tarkoitus tehdäkään. Tärkeintä on löytää tasapaino itsensä ja puutarhansa välillä.
PoistaUskomattoman kaunis ja ihana puutarha.
VastaaPoistaMinulla on tuon tiikerinliljan vaaleanpunainen sukulainen. Se poksauttelee siemenet sinne, minne ei pitäisi. On ollut aivan hallitsematon kasvi minulle. Kukkii toki parhaiten jossain vuorimännyn juuressa poissa kukkapenkistä.
Mukavaa viikonloppua sinulle.
Kiitos! Sinulla onkin sitten oikein kunnon villi tiikeri. Hyvä tietää siltä varalta, että innostun vaaleanpunaista versiota hankkimaan.
PoistaSinulle myös mukavaa viikonloppua!
On teillä vaan mahtavan hieno piha ja upeasti olet sitä hoitanut. Hienoja kukkakuvia taas.
VastaaPoistaKiitos! Vapaa-aikani uppoaa aika tehokkaasti puutarhassa näin kasvukaudella. Kiva, että työn jäljet myös näkyvät.
PoistaOlet kyllä ahkeroinut. Noin siistiä puutarhassa. Minä en juuri ole puutarhassa mitään järkevää tehnytkään, kun aika mennyt muihin asiohin viime aikoina. Onneksi ehtii vielä hyvin loppukesän tai alkusyksyn hommiin.
VastaaPoistaElokuussa olen ehtinyt ja jaksanut ahkeroida. Alkukesä meni kuivuutta taivastellessa ja muun elämän parissa. Nyt on vähän viileämpää ja kosteampaa, joten puutarhassa on mukavampi työskennellä niin omasta kuin kasvienkin puolesta. Hyvin ehdit vielä sinäkin ahkeroida.
PoistaMiten siistiä, silmä lepää ja mieli huokaa. Jostain pitäisi löytää omiin käsiin kanttausintoa, puutarha suorastaan huutaa sitä.
VastaaPoistaKiitos Katja! Kyllä se kanttausinto lopulta löytyy ja silloin tulee myös nopeasti valmista. Sinulla puutarhan perustyöt on tehty huolella ja aika hyvin olet ehtinyt kiireittesi ja rempan keskellä paikkoja siistiä.
PoistaNiin kaunista! Olet ollut ahkera ja kyllä tuota puutarhaa kelpaa muille esitelläkin. Hyvä mieli tulee, kun saa aina jonkin osan valmiiksi. Nuo punertavat päivänliljat Agnes ja Pink Damask näyttävät niin upeilta, että täytyisi hankkia itsellekin. Keltaisia on vanhastaan ja rusopäivänliljaa myös, mutta lisä ei haittaisi, koska ovat niin helppohoitoisia. Kiva saada uusia kasvivinkkejä!
VastaaPoistaKiitos Hitunen! Viime viikkoina olen vihdoin saanut ahkerointivaihteen päälle ja siistiä on tullut. On kyllä itsestäkin ilo katsella putsattuja paikkoja. Varsinkin, kun en alkukesästä ehtinyt niiden pariin ja se vasta vaivasi mieltä.
PoistaPäivänliljat ovat minustakin helppoja ja kauniita. Niitähän on jos jonkinlaisia ja -värisiä. Pink Damaskia on aika hyvin saatavissa.
Kiva, että bloggarit kertovat ja kuvaavat omia kasvejaan. Siten minäkin olen löytänyt monen monta herkkua.
Minulta olikin jäänyt pari aiempaa postaustasi lukematta. Olet totisesti ollut ahkera kanttailujen ja sadon säilönnän kanssa. Nostan hattua! Punajuuri on pullistellut itsensä melkoisen pulleaksi. Kannattaa selvästi viljellä runsaasti eri lajin kasveja, niin joka vuosi edes joku laji onnistuu yli odotusten eikä jonkun toisen kehnompi sato jää niin harmittamaan.
VastaaPoistaItselläni on pitänyt sen verran kiirettä viime aikoina, että blogimaailman lisäksi myös puutarha on joutunut odottamaan vuoroaan. Tosin herukoita olen käynyt keräilemässä melkein päivittäin sitä mukaa kun terttujen ylimmät marjat alkavat kypsyä. Viime vuonna rastaat tyhjensivät yhden yön aikana kaikki pensaat, kun olin odotellut siihen saakka, että pääsato kypsyy mehustusvalmiiksi. Tänä vuonna päätin saada edes osan marjoista omaan käyttöön, vaikka kerääminen muuttuikin marja kerrallaan nyppimiseksi. Jospa hieman "harvennetut" pensaat eivät edes houkuttelisi niin hyvin rastaita kuin marjoja notkuvat oksat.
Aurinkoista viikonloppua sinulle!
Muu elämä tuppaa säännöllisin välein järjestämään esteitä blogien lukemiseen ja oman päivittämiseen. Täällähän nämä jutut säilyvät, kunnes on aikaa niihin paneutua.
PoistaMyönnän, että olen koko elokuun ahkeroinut lähes hullun lailla. Tänäänkin tuli möyrittyä puutarhassa niin tehokkaasti, että taidan kaatua sänkyyn suorilta jaloilta.
Punajuuret ja porkkanat onnistuivat tosi hyvin. Joka vuosi on kiva kokeilla kasvimaalla jotain uutta ja erilaista. On myös hyvä tiedostaa, mitkä pärjäävät meillä ja panostaa niihin.
Meillä rastaat tulivat vasta kuluneella viikolla pihapiiriin. Nyt ne napsivat aronioita ja ampuvat sinisenmustaa kakkaa pitkin pihaa. Herukat ehtivät täällä kypsyä ennen rastaiden tuloa. Toivottavasti sinun pihasi räkätit jättävät edes osan mehumaijaan laitettavaksi.
Viikonloppu meni lapion varressa. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
Selvästi on kanttaamisen vaiva kannattanut, niin upealta näyttää puutarhassasi.
VastaaPoistaMuutama vuosi sitten mietin, miten saada nurmikko pysymään poissa kukkapenkeistä. Silloin päätin kokeilla kanttaamista ja sille tielle jäin. Pari ensimmäistä vuotta työtä oli enemmän. Sittemmin olen pärjännyt säännöllisellä huollolla. Suosittelen!
PoistaPuutarhastasi kyllä huomaa, että siellä on ahkeroitu! Kaikkialla on niin kaunista ja huoliteltua!
VastaaPoistaTämä kesä on meidänkin puutarhassa ollut karsimiskesä, olen sahannut useista pensaista/puista reilusikin oksia, että ei ole ihan niin tukkoisen oloista.
Kiitos Pioni! Nyt on tullut heiluttua työvälineiden kanssa pitkään ja hartaasti. Vieläkin töitä riittää, mutta niinhän niitä riittää meillä kaikilla. Puutarha ei pysähdy koskaan.
PoistaPuutarhan alkuvuosina ihmettelin, miten jollain voi olla niin paljon leikkaamista ja kasvien siirtämistä. Sen ymmärtää vasta, kun omalle puutarhalle kertyy vuosia. Puutarhasi varmasti kiittää sinua, kun avarrat kasvien elinolosuhteita.
Olet kyllä niin ahkera, että hattua nostan! Olen miettinyt mahdatko olla työelämässä, niin energinen olet ja jaksat pitää puutarhasi tiptop kunnossa. Nimettömyyteni johtuu siitä kun en päässyt kirjoittautumaan googleen. Kaikkea hyvää sinulle toivottelee Tuulikki
VastaaPoistaKiitos Tuulikki! En ole kahdeksasta neljään työelämässä, joten siinä mielessä minulla on enemmän aikaa käyttää puutarhaan. Onnekseni Ukkokulta osallistuu kotitöihin ja helpottaa näin ollen työsarkaani, vaikka puutarhatyöt jäävät lähes kokonaan minulle. Olen luonteeltani perfektionisti. Se näkyy väkisinkin myös pihassa ja puutarhassa.
PoistaVaude, nyt ei voi muuta kuin ihailla! Jämptiä ja kaunista.
VastaaPoistaKiitos Nettimartta! En sentään viivotinta puutarhassa käytä.
PoistaKyllä on kaunis puutarha.
VastaaPoistaLämmin kiitos kehuista!
PoistaTiedän toistavani itseäni, mutta puutarhanne on aivan käsittämättömän tasapainoinen ja KAIKKI kertakaikkisen oikealla kohdalla - korkeudella, toinen toistaan peittämättä, eli kaikilla on tilaa kasvaa ja loistaa!! Diplomi-puutarhuri olet...
VastaaPoistaBarbietola - eikös se on raitajuuri?
Onko se siis "punajuuri" - onko keltajuurikin sitten punajuuri?
Hih - mulle iski päälle kyselyikä - minä olen ostan vastaavia säännöllisesti puutarhalta ja piristän niillä kokkauksia/kattauksia.... kasvattamaan en itse onnistuisi.
Kiitos Repolainen! Diplomi-puutarhuriudesta en tiedä, mutta sinnikkäästi olen puutarhaa rakentanut vuosien ajan. Monen monta oppia ja ideaa olen saanut muilta harrastajilta, etenkin täältä blogimaailmasta.
PoistaKasvinimien kanssa riittäisi kysymistä ja ihmettelemistä. Punajuuria on keltaisiakin, mutta nimimuutosta ko. punajuuri ei kaiketi ole itselleen hakenut. Barbietola - olkoon raitajuuri tai raidallinen punajuuri, mutta yhtä hyvän makuinen. Värit eivät keittämisen jälkeen enää olleet yhtä kirkkaat ja selkeät, mutta maku ehdottomasti paikallaan.
Ihan varmasti sinäkin osaisit punajuuria kasvattaa. Siemenet multaan, vettä säännöllisesti ja sitten vain odotetaan. Vaan kaikkea ei tarvitse itse tehdä. Kaupasta saa yhtä hyviä.
Ihmetelen ja ihaillen katselen taas siistiä pihapiiriäsi. Upeat kanttaukset! Hedelmätarhastasi löytyisi nyt hyvin pudonnet omenat, jos niitä tulisi. Meillä kyllä valkeakuulas on tehnyt hyvän sadon, mutta runsaasti siellä on mukana muumiotautisia. Katselen sinun omenapuitasi ja meillä on luvattoman tiheä, aivan liian tiheä kasvusto, sekin kuulemma lisää muumiotautia, kun ei ilma virtaa riittävästi oksien läpi. Siispä ensi keväänä rankalla kädellä karsimaan! Minulla Princess Diana ei ilmestynyt tänä vuonna lainkaan, onneksi olkoon siis yhdestä kukkasesta. Ja upea on Cafe au Lait - oletko mitannut kukan halkaisijaa, olisit pärjännyt Puutarhakausi - ohjelman ruotsalaisille puutarhureillekin! :)
VastaaPoistaKiitos Sirkku! Ja pahoittelut myöhäisestä vastaamisesta.
PoistaTykkään pitää pihan ja puutarhan siistinä. Siellä touhuaminen on pääharrastukseni näin kasvukaudella. Olen kovasti tyytyväinen, että muutama vuosi sitten päätin panostaa kanttaukseen. Aluksi se vaati työtä, mutta nyt pärjää jo vähemmällä.
Leikkasimme alkuvuosina omppupuita liian varovaisesti. Siksi niistä tuli tuollaisia liian alhaalta tai ylhäältä haaroittuvia jättiläisiä. Viime vuosina talvileikkaukset ovat jääneet aika vähiin. Vesiversot leikkaamme heinäkuun puolenvälin jälkeen pois. Tällöin kypsyvät hedelmät saavat enemmän valoa ja ilmaa.
Princess Dianassa on muutama uusi nuppu. On se edelleen hyvin hento, mutta onneksi elossa. Kärhöjen kanssa oppii näköjään iloitsemaan pienestäkin.
Katsoin mainitsemasi Puutarhakausi-ohjelman, mutta en enää muista, mitä lajikkeita he valitsivat kilpailuun. Minusta he kiinnittivät enemmän huomiota toimiin, joilla kukkien koko kasvaa. Daalioissa on kuitenkin valtavasti eroja. Cafe au Lait'in kukat ovat aina valtavia. Nyt Cafe au Lait'issa on useita nuppuja. Tulisipa välillä poutapäiviä, jotta nuput saisivat aurinkoa osakseen.