Matti Myöhäisiä vai Eemeli Ensimmäisiä?

Dahlia Sneezy

 

Jos on ihmisen vaikea taipua syksyn saapumiseen, niin näyttää se olevan vaikeaa puutarhallekin. Lämpimät yöt ja lähes kesäiset mittarilukemat päivisinkin houkuttelevat kasveja unohtamaan talviunille taipumisen. Pihakierroksilla herää kysymys: "Ovatko nämä kukkiaan avaavat kasvit Matti Myöhäisiä vai Eemeli Ensimmäisiä? Eli pinnistävätkö loputkin voimansa esiintyäkseen parhaimmillaan? Vai kisailevatko ensi kesän kukinnan ykkössijasta jo näin syksyllä?

Veronica gentianoides - Unelmatädyke

Unelmatädyke kukkii alkukesästä. Tänä vuonna aika vaisusti. Ehkä juuri siksi se päätti ottaa kukinnan uusiksi. Ihmettelin jo pari viikkoa sitten, miten runsas ja vehreä lehtiruusuke sille oli ilmestynyt. Nyt myös kukkavana, jonka alimmaiset nuput ovat avautuneet.

Verbascum chaixii - Ranskantulikukka

Ranskantulikukka kukki elokuussa. Koska sen siementaimia on alkanut ilmestyä sinne tänne, leikkasin kukkavanan pian kukinnan päätyttyä estääkseni siementen leviämisen. Maanantaisella kierroksella huomasin ranskantulikukan kasvattaneen yhden uuden kukkavanan. Selvästi elokuisia matalampi, muuten tismalleen samanlainen.

Samalla kierroksella löysin uusia siementaimia. Valtaosa paikoissa, joissa eivät taatusti saa jatkaa elämäänsä. Kukkapenkissä taimet voisivat ehkä saada jatkoluvan, mutta keskellä käytävää niiden taival tulee päättymään.

Valkoailakki (Silene latifolia ssp. alba) vai valkoinen puna-ailakki?

Syyskuun alussa sisäänkäynnin kukkapenkistä löytämäni mysteerikasvi jatkaa kukkimistaan. Kasvi on tullut omia aikojaan ihan sopivaan paikkaan. Kuunliljojen ja syysleimujen väliin. Saa puolestani kasvaa ja viihtyä jatkossakin.

Netissä seikkailtuani päättelin kasvin nimeksi valkoailakki. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna pohti 2.9. julkaisemani postauksen kommentissa seuraavasti:

"Ihan vain pikainen kommentti, kun tuli mieleen tuosta ailakin kuvasta. Joskus selvittelin, mitä eroa puna-ailakin valkokukkaisella muodolla ja valkoailakilla on. Muistaakseni niillä oli jotain ulkonäöllisiäkin eroja, mutta helpoiten ne erotti siitä, että puna-ailakki kukkii päivällä ja valkoailakki öisin. Siinä paljastui, että lapsuudenkotini pihapiirissä ja lähimetsässä olevat valkoiset ailakit ovat puna-ailakkia. Siirsin muutaman valkokukkaisen ailakin tännekin tuomaan vaihtelua tontin laitamille ja tuolla ne taas tänä kesänä kukkivat nätisti."

Dianthus barbatus - Harjaneilikka

Toisille ihmisille kesäkukkien kasvattaminen siemenestä sujuu ongelmitta vuodesta toiseen. Minä en taida kuulua siihen ihmislajiin. Tai sitten teen kaiken tavalla tai toisella väärin. Monena vuotena kylvin harjaneilikoita ja sain ehkä yhden tai kaksi kukkimaan sen kesän, eikä niitä sen jälkeen sitten näkynytkään. Muutama vuosi sitten kokeilin harjaneilikan esikasvatusta. Istutin taimet penkkiin huolehtien ahkerasti niiden kastelusta. Nepä kasvoivat ja kukkivat. Ja mitä tärkeintä, siemensivät harjaneilikoita tuleviksikin kesiksi.

Alkukesästä harjaneilikoita alkoi ilmestyä myös kasvarin viereen. Luultavasti Kiemurapenkin yksilöt olivat levittäneet siemeniään suurella kädellä. Keskeisimmät siirsin parempiin paikkoihin, joissa ne ovat kukkineet kivasti. Suurin osa harjaneilikoista on lopettanut kukintansa aikaa sitten. Muutama valkoinen sisäänkäynnin lähellä on käytännössä vasta aloittanut kukintansa. Harjaneilikka on minusta kaunis kukka. Yllättävän pitkään kukkiva myös.

Scabiosa - Tärmökukka?

Törmäkukkia olen ostanut sekä taimena että kasvattanut siemenestä. Valkoista en mielestäni ole sen enempää istuttanut kuin siemenestäkään kasvattanut. Sellaisia kuitenkin kasvaa ja kukkii parhaillaan Syyspenkissä. Kirjanpitoni ei muutenkaan ole lainkaan ajan tasalla näiden törmäkukkien suhteen. En tiedä enkä erota, onko kyseessä kaukasiantörmäkukka vaiko joku muu. Muuten kiva, mutta hänen pitkä vartensa ei millään suostu pysymään pystyssä. Aina pitää rötköttää jonkun toisen päälle. Sikin sokin.

Echinacea purpurea 'White Swan' - Punahattu

Punahattujen menestymisen kanssa olen taistellut samaan tapaan kuin jouluruusujenkin. Kuinkahan monta punahattua olenkaan istuttanut ostotaimena ja kasvattanut siemenestä? Lukuisia. Tämän valkoisen punahatun olen kasvattanut siemenestä. Se on ollut Kiemurapenkissä jo useamman vuoden ja kukkii joka vuosi kahden verson verran. White Swanin ulkomuoto alkaa olla jo varsin rupsahtanut. Vaan onpa se jaksanut kukkia viikkotolkulla.

Echinacea purpurea 'Magnus' - Punahattu

Kuvan Kiemurapenkin punahatut ovat niinikään itse siemenestä kasvatettuja. Ovat olleet tässä vuodesta 2016, runsastuneetkin hienosti. Joka kevät pelkään punahattujen menehtyneen, sillä niiden lehdet nousevat paljon muita penkin kasveja myöhemmin. Pitää olla tarkkana, ettei vahingossakaan kitke ainuttakaan punahattua rikkaruohona pois. 

Punahatut ovat pihallani perhosmagneetteja. Paitsi tänä vuonna ei perhosia ole näkynyt. Ihmeen kauan nämäkin jaksavat kukkia, mutta lämmintähän nyt on riittänyt harvinaisen pitkään ja myöhään.

Echinacea purpurea - Punahattu

Syyspenkin punahatut olen istuttanut ostotaimina. Näistä en tiedä tarkempaa nimeä. Ovat vähän matalampia kuin Kiemurapenkin Magnukset. Siihen saattaa olla syynä myös paikka, joka on paahteisempi ja tuulisempi. Punahattujen aloittaessa kukintaa, niiden takana keijunkukka Hansit toistivat samoja sävyjä. Hansit ovat lopettaneet ajat sitten, mutta punahatut senkun kukkivat.

Comagaria/Fragaria 'Pink Panda' - Koristemansikka

Koristemansikka Pink Panda ei luovuta. Ei todellakaan, vaan se kasvattaa rönsyjään pitkin kukkapenkkiä ja pukkaa kukkia samaa tahtia. Pink Pandaa on helppo lisätä napsimalla kevyesti juurtuneita rönsyjä uusiin paikkoihin. Suunnitelmissani on ollut kerätä useampi rönsy istuttaakseni ne tiiviisti lähekkäin. Tavoitteena on saada runsaamman näköinen ja toivon mukaan myös enemmän kukkia pienemmälle alueelle. Tuskin enää tänä syksynä toteutuu. Josko sitten ensi kesänä.

Pink Pandan rönsyilemisestä huolimatta siitä ei ole tullut tilanvaltaaja. Rönsyt on helppo napsaista halutessaan pois. Sinnikäskin tämä kasvi on, sillä toisinaan se kasvattaa rönsyvarsia kanttausuran yli nurmikon puolelle. Jonkun kerran olen kiireissäni ajanut huoletta rönsyjen yli leikkurilla, mutta hetken olkiaan ravisteltuaan Pink Panda jatkaa eloaan reippaana. Kunnes käyn rajoittamassa hänen reviiriään.

Potentilla nepalensis 'Miss Wilmott' - Nepalinhanhikki

Nepalinhanhikki Miss Wilmott on kukkinut iät ja ajat. Nyt sen voimat näyttävät vihdoin ehtyvän. Laitoin sille elokuun loipussa tuen (vihreä naru on osa tukea), jotta kasvin pitkät varret pysyisvät jotakuinkin pystyssä tai ainakin poissa ruohonleikkurin tieltä. 

Minulla on Miss Wilmotille hakusessa parempi paikka. Sellainen, jossa sen kukat pääsisivät oikeuksiinsa rentoilusta huolimatta. Hyvät ideat ovat edelleen hakusessa. Kasvakoon Valkeakuulan vierellä, kunnes paikka löytyy.

Pilosella aurantiana - Oranssikeltano

Oranssikeltano on uskollinen loppukesän kukkija. Kukkii se jo aiemminkin, mutta pitää sitten pienen lepotauon. Sain kasvin vuosia sitten vihreänä pehkona tutulta, joka sanoi sitä lapinvuokoksi. Aika pian totesin, ettei saamani kasvi mikään lapinvuokko ole. 

Alkuun en edes oikein tykännyt oranssikeltanosta. Se kasvattaa tiiviin lehtiruusukkeen maan tasalle. Ruusukkeesta nousee varsi, jonka päähän kukat aukeavat. Nykyisin pidän oranssikeltanosta, enkä lainkaan suunnittele sen hävittämistä. Sen sijaan olen miettinyt, että se sopisi hyvin maanpeitekasviksi viihtyessään niukkaravinteisessa ja kuivassa paikassa.

Oranssikeltano tekee ahkerasti siementaimia. Se leviää myös rönsyillä. Sen sanotaan houkuttelevan päiväperhosia ja mesipistiäisiä.

Allium schoenoprasum - Ruohosipuli

Kuvauskierroksellani löysin kasvimaalta kukkivan ruohosipulin. Olen kylvänyt moneen paikkaan ruohosipulia, koska pidän sen alkukesän kukinnasta ja maustekasvina sitä pitää myös olla. Silppusin ruohosipulia pakastusrasiaan runsas kuukausi sitten. Nyt pehkoihin on kasvanut paljon uutta ja tuoretta ruohosipulia, joten voin jatkaa sen keräämistä.

Persiljaakin kasvaa ruohosipulin naapurissa. Sitä keräsin niinikään talveksi pakastimeen. Ja sille oli käynyt kuten ruohosipulille. Leikatut persiljat ovat yltyneet uuteen kasvuun.

Papaver - Pioniunikko

Ostan uskollisesti joka vuosi uusia pioniunikon siemenpusseja. Kylvän niitä yhtä uskollisesti vuodesta toiseen, mutta nepä ovat minulle uskottomia, eivätkä jaksa itää eikä kasvaa. Ehkä niiden helppous on samanlaisen perehtymisen takana kuin harjaneilikoiden. Pitää syventyä todenteolla niiden sielunelämään, jos onni vaikka kääntyisi.

Sen sijaan kuvan lila pioniunikko nousee vuodesta toiseen. Tänä kesänä tosin vasta näin syyskuussa siihen ilmestyi ensimmäiset nuput ja kukat avautuivat. Olen saanut tämän pioniunikon siemenet toiselta bloggarilta, mutta en kuolemaksenikaan muista, keneltä. Jossain arkistojen uumenissa tieto varmasti on.

Sanquisorba obtuse - Nuokkuluppio

Nuokkuluppio asustaa kahdessa paikassa; alapihan Kiemurapenkissä ja Olopihan Allaspenkissä. Alapihalla kukat ovat jo menneet ruskeiksi. Olopihallakin osittain, mutta paikoin on vielä avautumattomia nuppuja.

Tässä kasvi, joka tarvitsisi ihan oman paikkansa. Muiden kanssa asuessa sen pitkiksi venyvät lehdet ja vielä pidemmät kukkavanat kaatuilevat sinne tänne. Kiemurapenkin nuokkuluppion ymmärsin kerätä tämän kesän alkumetreillä sopivaksi nipuksi ja laittaa sille tuen.

Nyt olisi tällaisille siirtourakoille erinomainen ajankohta. Kaikenlaisia syystöitä on vain niin paljon, että siirrän ja siirrän nuokkuluppion asiaan perehtymistä jonnekin myöhempään ajankohtaan. Näin on tapahtunut parina aiempana vuotena ja näyttää tapahtuvan nytkin.

Tuntematon maksaruoho

Sisäänkäynnin Bermudassa kasvaa kuvan maksaruoho. Minulla ei ole hajuakaan, mistä ja milloin se on siihen ilmestynyt. Kauan se on tuossa ollut, mutta kukkii nyt ensimmäisen kerran. Lehtien harmaus on jonkinlaista härmää. Tanakoista varsista huolimatta tämä enimmäkseen makailee, ei siis pysy pystyssä.

Phlox paniculata - Syysleimu

Syysleimujen kukinta alkaa sekin olla loppusuoralla. Etupihan Bermudan erivärisissä syysleimuissa on vielä vähän väriä siellä täällä. Olopihan nimetön syysleimu on kukkinut tosi pitkään. Korkeutensa ja rankkasateiden vuoksi sekin tuppaa kallistumaan, mutta toimii kivana väripilkkuna muuten harventuvassa ja ruskettuvassa maisemassa.

Tietokoneelle kukkakuvia ladatessa niistä löytyy usein kaikenlaisia ötököitä. Nytkin joku siipiveikko on pysähtynyt syysleimun terälehdelle.

Phlox paniculata 'Bright Eyes' - Syysleimu

Pikkupuutarhan Kivipenkin Bright Eyes aloitti monien muiden syysleimujen jo lopetellessa. Tämä kasvi näkyy keittiön ikkunasta kurkistaessa, kunhan osaa suunnata katseensa oikeaan paikkaan. Hämärässäkin Bright Eyesin vaaleat kukat tuovat valoa pimenevään iltaan.

Syysasteri

Tänä vuonna syysasterit ovat loistossaan. Pikkupuutarhan lilakukkainen kukkii sananmukaisesti kuin viimeistä päivää. Se on kova leviämään. Olen nyhtänyt joitakin taimia polulta ja Kivipenkkiä reunustavista turveharkoista. Muutaman taimen vein viime syksynä alapihan puskanurkkaan.kun en raaskinut kompostiinkin laittaa. Puskanurkkaan, paikkaan, joka on vähän kuin "poissa-silmistä-kasvien-hautausmaa". Yllättäen se kukkii siellä parhaillaan, ainokaisen pensashanhikin takana.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard'

 

Joku aika sitten manasin, ettei Patricia Ballard suostu kukkimaan. Ehkä se kuuli uhkaukseni kitkeä koko kasvi pois. Luultavimmin Patricia tykkää lilakukkaisen tavoin tämän kesän olosuhteista ja näyttää parastaan. Vielä on nuppuja avautumatta, mutta vielä on aikaakin. Ainakin vähän. Tämä asteri myös avautuu maljakossa. Olenkin käynyt poimimassa sitä sisälle, kun sitä kerran riittää.

Colchicum autumnale 'Waterlily' - Syysmyrkkylilja

Syyskuun viimeiset päivät ovat käsillä. Viikonloppuna siirrymme lokakuuhun. Sääkin näyttää muuttuvan syksyisemmäksi, sillä tämän kuun ylettömän lämpimät päivät vaihtuvat enemmän normilämpötiloiksi. Ja yöt kylmenevät. Jatkakaamme puutarhan syystöitä. Ja nauttikaamme syksystä.

Mukavia syyskuun loppupäiviä ja alkavaa lokakuuta kaikille!

Satokausi lopuillaan

 
Viime viikonloppuna tuli kiire kerätä Zilga-viinirypäleet talteen. Rastaat nimittäin olivat kaikki aroniat suihinsa popsittuaan siirtyneet pergolaan syömään rypäleitä. Valitettavasti linnut syödessään ampuivat tavaraa peräpäästään siten, että koko terassin lattia oli täynnä sinimustia kakkaläiskiä. Joukkoon mahtui niin mustarastaita kuin räkättejäkin. Jouduin aika lailla läpsyttämään käsiäni pelottaakseni linnut pois apajilta. Nippa nappa ehdin selkäni kääntää, kun ne olivat jo saapuneet takaisin.

Tikkaat, sakset ja ämpärit esiin ja sadonkorjuuseen. Tertuista koostui kaksi ja puoli ämpärillistä. Muutama pienempi terttu jäi pergolan laidalle, kun sinne ei millään tikkaillakaan kädet ulottuneet. Eiköhän rastaat hoida tyhjennyksen. Ukkokulta pesi kalusteet ja terassin painepesurilla ja minä keitin rypäleet mehuksi pakastimeen. Pienestä osasta mehua tein hyytelöä pieniin purkkeihin. Sitä on kiva viedä tuliaiseksi ja itsekin syödä vaikkapa kaalipadan mausteena.

Zilga-rypäle on hyvän makuinen, mutta työläs syötävä. Jokaisessa rypäleessä on kivi, joka tekee syömisestä vähemmän mukavaa. Kätevintä olisi rypäleitä syödessä istua pihamaalla ja nakata toisesta suupielestä kivet pusikkoon. Viinirypälettä istuttaessani ajatus oli luoda välimerellistä tunnelmaa pergolassa istuville. Siinä onnistuin hyvin ja bonuksena saan sitten satoakin.

Kasvarin tyhjensin myös runsas viikko sitten. Tomaatteja ja paprikoita oli vielä jonkun verran raakileina. Toin ne lämpimään varastoon kypsymään. Suurin osa onkin jo kypsynyt. Paprikoista tein viime vuotiseen tapaan etikkasäilykkeen. Yhden satsin tein jo ennen kasvarin tyhjennystä. Tästä toisesta erästä tuli vajaa purkillinen. Ohjeessa säilykkeeseen laitettiin paprikoiden lisäksi sipulia. Jätin sipulit pois. 

Ohjeen nappasin vuosi sitten jostain, mutta enpä kuolemaksenikaan muista, mistä. Kiitos taholle, joka ohjeen omakseen tunnustaa.

PAPRIKASALAATTI

1 kg paprikoita
½ kg keltasipulia

Liemi

3 dl vettä
2 dl etikkaa
2 tl suolaa
2 dl sokeria

Suikaloi paprikat ja sipulit.
Kaada niiden päälle kuumaa vettä 10 minuutiksi.
Kiehauta liemi.
Kaada vesi pois paprikasipuli seoksesta.
Lisää valmiiseen liemeen sipulit ja paprikat.
Anna niiden kiehua miedolla lämmöllä n.10 minuuttia.

Tölkitä.
Säilyy pitkään, kuten muutkin etikkaiset. Samalla vaivalla tekee sitten enemmän.

Paprikoita pilkkoessani totesin, että samalla voin hyödyntää uuniruokaa varten lämmitettyä uunia muuhunkin. Ystäväni luona sain maistaa hänen tekemäänsä maukasta Vironperän kakkua. Tämä Kyllikki Virolaisen kakku ei todellakaan ole kuiva, sillä sen mausteena ja kostukkeena on omenasosetta.

Siis Vironperän kakkutaikinaa tekemään ja vieläpä tuplana. Pakkasessa on hyvä olla vierasvaraa. Omenasatoni oli tänä vuonna heikonpuoleinen, joten korvasin omenasoseen tekemälläni karviaissoseella, jossa on hivenen omenaa joukossa. Ystäväni oli käyttänyt raparperisosetta. Sekin toimii oikein hyvin. Piti heti leikata uunituoreesta kakusta maistiainen. Oikein hyvää.

Monille on varmaan tuttua loppukesästä keittiössä lentävät pienet hedelmäkärpäset. Olen onnistunut välttämään niitä monta vuotta peräkkäin laittamalla ajoissa hedelmät suljettuihin rasioihin tai jääkaappiin. Myös jäteastiassa kannattaa pitää kantta, joka meillä onkin ympäri vuoden. 

Tänä vuonna jokin meni pieleen ja hedelmäkärpäsiä on pörrännyt riesaksi asti. Kaikki kikkakolmoset on ollut käytössä. Viimeisin vinkki, jonka löysin netistä, on laittaa balsamicoa tiskipöydälle avoimeen astiaan. Mielellään kapeakaulaiseen pulloon, josta hyönteiset eivät kovin helposti löydä tietä takaisin ulos. Kärpäset ovat selvästi vähentyneet, niitä kelluu pullossa kuolleina. Vaihdoin pulloon uuden balsamicon. Koko pullo ei tietenkään ole pelkkää balsamicoa ja pullon kokokin on 1/4 litra. Ensin loraus balsamicoa pohjalle ja päälle vettä ja kevyt ravistus.

Kasvimaalla lavakaulukset alkavat olla tyhjiä. Lehtikaalia ja mangoldia riittää yhä korjattavaksi. Lehtikaali pärjää jopa pikkupakkasilla. Muutama kurpitsakin on vielä odottamassa korjuuta. Säilyvät näillä lämpötiloilla paremmin kasvimaalla kuin sisälle korjattuina. Kurpitsoja en tänä vuonna valmista säilykkeeksi. Niistä saa nopeasti herkullista syötävää vaikka uunissa paahtamalla. Kokeilinpa yhtenä päivänä kurpitsaa pastakastikkeen aineksena. Hyvää tuli.

Kasvimaan kulmassa kasvava iso vaahtera pudottaa lehtiään kiihtyvällä vauhdilla. Tällä menolla ei toivoakaan, että se tarjoaisi loistavia ruskavärejä. Nurmikolta lehdet tulee silputtua samalla, kun nurmikko leikataan. Riittää noita lehtiä vielä haravoitavaksikin.

Kosmoskukkien kesä on ollut antoisa. Kukintaa on riittänyt heinäkuun alusta lähtien. Kylvin kosmokset lavakaulukseen 14.5. (Velouette, Candy Stripe ja Early Summer). Aluksi lavakauluksen päällä oli hallaharso. Pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi kastelin lavakaulukset lähes joka päivä. 

Viime aikoina olen poiminut kosmoksia surutta maljakkoon. Ulkona ei tule sateiden vuoksi liiemmin oleskeltua, ei ainakaan ihan vain kauneutta ihailemassa. Leikkoina kosmoksista pääsee nauttimaan vaikka kahvipöydän ääressä.

Borago officinalis - Kurkkuyrtti

Kurkkuyrttiä olen vuosia sitten kylvänyt kasvimaalle. Sen jälkeen se on ainuttakaan siementä kylvämättä ilmestynyt milloin mihinkin. Tänä vuonna herukkapensaiden vierelle. Aiemmin kesällä kurkkuyrtin varret kasvoivat pitkiksi. Nyt kukkivat ovat jo vähän matalampia. Kukkia oli vaikea kuvata, kun eivät suostuneet katsomaan kameraan vaan siellä täällä rehottavia sormustinkukkia (näkyypä kuvassa yksi voikukkakin) kohti. 

Hakiessani netistä kurkkuyrtin latinankielistä nimeä, törmäsin kahteen täysin erilaiseen ko. kasvista kertovaan tekstiin. Wikipedian mukaan EU:n komission haitallisten rohdosten listalla todetaan, että kurkkuyrtillä on vakavia haittoja mutta ei minkäänlaista hyväksyttävää käyttötarkoitusta (sisältää maksamyrkyllisiä ja syöpävaarallisia pyrrolitsidiinialkaloideja).

Toisessa tekstissä (Yrttitarha) (itse asiassa useammassakin) taasen kurkkuyrttiä suositellaan moniin ruokiin, mausteeksi ja yrttiteesekoituksiin. Lopussa on varoitus: Koska kurkkuyrtti sisältää jonkin verran haitallisesti vaikuttavia pyrrolitsidiinialkaloideja, sen kuivattuja lehtiä ja kukkia saa myydä ainoastaan apteekista. Pyrrolitsidiinialkaloidit voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa käytössä suurina annoksina maksavaurioita. 

Olen joskus poiminut kurkkuyrtin kukkia koristeeksi mm. voileipäkakkuun. Nyt ajattelin, että kurkkuyrtistä saisin kivaa makua ja lisää viikonlopun salaattiin. Taidan jättää kasvamaan ja kukkimaan, sillä kurkkuyrtti on tosi nätti kukkivana. Ilman vatsavaivoja ja maksavaurioita.

Sateet runteli petunioita ankaralla kädellä

 
Kesäkukista osa on jo matkannut kompostiin. Ensimmäisenä lähtivät petuniat, jotka eivät tykkää ollenkaan sateista. Enää ei auttanut ahkera kuihtuneiden kukkien nyppiminen. Osa nupuista käytännössä mätäni avautumatta. 

Dahlia Cafe au Lait

 
Daaliat kukkivat vielä komeasti ja niissä on paljon nuppuja. Varhain keskiviikkoaamuna 20.9. tuuli jälleen voimalla vaakatasossa ja vettä tuli enemmän kuin tarpeeksi. Korkeaksi kasvanut Cafe au Lait menetti myräkässä yhden oksistaan. Kävin talon seinustalla ruukuissa asuvat daaliat tiistai-iltana tukemassa, mutta silti saivat myräkästä osumia.

Piha ja terassi on muutenkin kuin hävityksen jäljiltä. Kaikenlaista puista irronnutta sälää on nurkat täynnä. Puhumattakaan koivunsiemenistä, joita on liimaantunut jopa sateen roiskimiin ikkunoihin. 

Ikkunat ovat muutenkin aivan järkyttävän tahraiset, täynnä harmaita läiskiä. Mistähän löytyisi sopiva annos energiaa ikkunoiden pesua varten?

Krassi Alaska Salmon Orange

Pelaguut toin jo sisälle. Ennusteissa ei näy kovinkaan kylmiä öitä, mutta ulkona ei ole oikein sopivan suojaisia paikkoja pelaguille. Eivät ne tykkää viistona ylleen roimivista sateista.

Krassi Alaska Salmon Orange

 
Krassi porskuttaa tyynen kauniina, kunhan aurinko välillä kuivattaa sen yltä suurimmat pisarat. Vahdin Alaska Salmonia kerätäkseni sen siemenet talteen seuraavaa kevättä varten. Se alkoi kukkia aika myöhään. Niinpä näköjään saan kärsivällisesti odottaa siementuotantoa. Kovin ovat vielä pieniä ne ensimmäiset, joita siitä olen löytänyt.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnöksen kesä on ollut loistava. Näin paljon kukkia ei minun kasvattamani kelloköynnökset ole kertaakaan aiemmin tehneet. Pergolan sisäänkäynnin molemmin puolin kasvavissa ja talon seinustan köynnöksessä nuppuja on edelleen lukuisia. Samoin eri vaiheessa olevia kukkia. Yleensä kukinta sijoittuu köynnöksen yläosiin. Nyt kukkia on ollut myös aivan alhaalla. Käytännössä oikeastaan pitkin poikin koko kasvia.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

 Yksittäinen kukka ei kauaa köynnöksessä katselijoita ihastuta, mutta jatkuvasti avautuvien uusien kukkien runsaus kannustaa kasvattamaan tätä kesäkukkaa tulevinakin vuosina.

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Syyshortensiat punastelevat upeasti. Ruskavärejä tässä odottelen. Niistä on vasta kalpea aavistus. Ehkä punaiset, oranssit ja keltaiset värit räjähtävät esiin hetkessä, kun yöt kylmenevät.

Kun syksyllä peippo lähtee
ja laulu häviää
ja metsä on aivan tyhjä,
niin puilla on ikävää.

Sen vuoksi tulee tuuli
ja oksia kiertelee,
se tekee pesiä puihin
ja niissä humisee.

Ja kun pieniä peippojansa
puu muistaa suruissaan,
niin tuulen hassu laulu
sen panee nauramaan.

– Aale Tynni –

 

Alkusyksyn ilo- ja väripilkkuja

Clematis Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö

 

Kate-prinsessani on tuottanut iloa enemmän kuin sitä istuttaessani uskalsin toivoa. Taimi oli onneton rääpäle sen keväällä 2021 istuttaessani. Vuosi sitten sain jo esimakua sen kauniista kukista. Tänä kesänä tahti on vain entisestään parantunut.

Clematis Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö

Myös Madame Julia Correvon on luonut uskoa pärjäämiseen ja kukkimiseen, vaikka se kesällä kärsi kuivuudesta ja luultavasti myös kevään koleudesta. Kasvukauden kääntyessä lopuilleen Julian avautuneet kukat ovat olleet ehjiä. Toisin kuin aloittaneet kukat, jotka olivat repaleisia ja epämuodostuneita. Jos tämä päättää selvitä talvista, kasvaa ja kukkia, saa se minulta täyden kannustuksen ja varauksettoman ihailun.

Clematis Polish Spirit - Tarhaviinikärhö

Polish Spirit on pihani luotetuimpia kärhöjä. Tänä vuonna se jäi tavallista matalammaksi,  mutta kukinnassa ei ole hävinnyt edellisvuosille tippaakaan. Nyt Polish Spiritin ulkomuoto alkaa olla jo hieman ränsistynyt. Kukapa tykkäisi jatkuvista kaatosateista?

Clematis Princess Diana - Tarhalyhtykärhö

Onkohan haasteellisuus kaikille kärhöprinsessoille ominaista? Jos oli Kate rääpäletaimi, niin Diana sitäkin enemmän. Ensimmäisenä kesänään 2021 se jaksoi vaivoin pysyä hengissä, mutta ei puhettakaan nupuista tai edes uusista lehtipareista. 

Vuosi sitten Diana kehitti yhden nupun, jonka huomasin vasta kukan viimehenkäyksen hetkellä. Tänä kesänä se on kunnostautunut nupputuotannossa, jotka jopa avautuvat ja säilyvät kauniina kohtalaisen pitkään. Latvuksessa on vielä avautumattomia nuppuja. Kärhö on venynyt pituutta kohta parin metrin verran, joskin yksirunkoisena. Jospa se jo ensi kesänä lykkäisi maasta useamman verson, toivon.

Clematis integrifolia Aljonushka - Tarhakellokärhö

Joka vuosi takuuvarma Aljonushka on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Näitähän minulla on nyt kaksi, kun innostuin toissa kesänä siirtämään kärhön uuteen ja mielestäni parempaan paikkaan. Niin vain jäi juurenpaloja vanhaan paikkaankin, josta on noussut melkeinpä komeampi Aljonushka kuin uudessa paikassa.

Clematis alpina 'Columnella' - Tarha-alppikärhö

Alppikärhöillä on tapana kukkia loppukesästä toistamiseen, joskin huomattavasti vaatimattomammin. Vaaleanpunainen Columnella ei ilmeisesti tunne moista sääntöä, sillä se pukkaa jatkuvasti uusia nuppuja avautumaan Pikkupuutarhan kaunistukseksi. Se taisi säikähtää kuultuaan ilmoituksen aikomuksestani leikata alppikärhöt matalaksi. 

Clematis Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö

Kärhöt ovat aivan ihania köynnöksia. Suorastaan erityisiä puutarhan kaunottaria. Onneksi aloitin aikoinani alppikärhöstä, joka on minusta yksi helppohoitoisimpia ja kiitollisimpia kärhöjä. 

Kärhöhulluuden iskiessä on ehkä viisasta jatkaa kokeiluja viini-, lyhty- ja kellokärhöillä. Kukat eivät ole yhtä suuria ja näyttäviä, kuin loistokärhöissä. Kukkia voi olla kuitenkin samanaikaisesti paljon ja kukintaa riittää pitkäksi aikaa. Mainitut kärhöt ovat usein myös voimakaskasvuisia ja kaikinpuolin kiitollisia kasvatettavia. Onnistuneen harjoittelun ja kerätyn kokemuksen jälkeen voikin ryhtyä keräämään upeita loistokärhöjä.

Lonicera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

Köynnöskuusamat ovat myös minusta helppoja ja näyttäviä köynnöksiä. Vuosia sitten terassin pylväässä kiemurteli tuoksuköynnöskuusama. Sitten se heitti henkensä, minkä epäilen johtuvan liian kuivasta ja muutenkin huonosta paikasta. Talon seinusta on harvoin paras mahdollinen paikka millekkään kasville.

Alapihan puistoaitaa vasten minulla kasvaa tulikuusama (Lonicera x brownii 'Drpomore Scarlet'). Sen oranssi torvimainen kukinta ajoittuu nettitietojen mukaan heinäkuuhun, mutta meillä tulikuusama aloittaa kukinnan joka vuosi jo kesäkuun puolivälissä.

2019 istutin alapihan aidan viereen ruotsinköynnöskuusaman. Se on jo kukintansa lopettanut ja muodostanut kirkkaanpunaisia marjoja. 

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Pikkupuutarhan koreaköynnöskuusama kukki pitkään kesällä. Itse asiassa se ei ole kukintaansa edes lopettanut, vaan nyt syyskuussa yltynyt kehittämään ja avaamaan yhä uusia nuppuja. 

Tämän köynnöksen sanotaan olevan köynnöskuusamista matalin ja kasvun pensasmainen. Siksi koreaköynnöskuusama sopii hyvin myös maanpeitekasviksi. Kaveri on ollut minulla vasta runsaan vuoden, joten omia kokemuksia ei ole vielä paljoakaan kerrottavana. Jonkun verran se on lykännyt uusia versoja maasta, mutta pääasiallinen kasvu on keskittynyt pituuden venyttämiseen.

Geum coccineum - Tulikellukka

Tulikellukka vähät välittää alkavasta syksystä. Se on päättänyt aloittaa uuden kukinnan muutaman nupun voimin. Kellukat kukkivat tänä kesänä tosi runsaina. Jossain vaiheessa ehdin leikata sinne tänne kaatuvia kuivia kukkavanoja pois. Alkukesän kuivuus näytti jonkin verran rassaavan kellukoita, mutta vesisateiden myötä niiden lehdistö on kasvanut komeaksi ja runsaaksi.

Chelone obliqua - Konnanyrtti

Siirsin vuosi sitten konnanyrtin olopihalta Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin. Siellä on taasen tullut myllättyä tänä vuonna varsin ahkerasti, kun istutin alueen keskelle japaninkirsikan ja toiselle sivulle pari Austin-ruusua. Myös muutama saksankurjenmiekka sai uuden asuinsijan Kriikunapenkistä.

Koitin varoa olemassa olevia, säästettäviä kasveja. Aloittaessani penkin mylläyshommat, konnanyrtit olivat vasta vihreä aavistus mullan pinnalla. Ajattelin, että lapiohommissa syntyy toisinaan myös tappioita ja jatkoin istutustöitä. Onnistuin kuin onnistuinkin varjelemaan konnanyrtin ja nyt se kiittää minua nupuilla. Saapa nähdä, ehtivätkö avautua, jos yöt kylmenevät luvatulla tavalla.

Astrantia major 'Star of Fire' - Isotähtiputki

Tähtiputkilla ei ole ollut kovinkaan laadukas kesä. Nämä eivät kestä talvimärkyyttä, mutta ilmeisesti eivät tykkää myöskään kesäkuivuudesta. Star of Firen kesäinen kukinta oli hyvin vaatimatonta. Nyt se pukkaa kesän viime metreillä uusia kukkia.

Nytpä muistin toisenkin tähtiputkiin liittyvän asian. Pikkupuutarhan Kivipenkissä nimittäin kasvaa kirjavalehtinen 'Sunningdale Variegated'. Tai lähinnä yrittää kasvaa, sillä mm. kultakärsämö ja syysleimu David ahdistelevat tähtiputkiressukkaa voimakkaasti. On siis otettava lapio käteen ja tarjottava Sunningdalelle uusi ja avarampi kasvupaikka.

Phlox paniculata 'Birght Eyes' - Syysleimu

Useimmat syysleimut ovat jo lopettamassa kukintaansa. Osittain syynä ovat kaatosateet, jotka ovat hakanneet kukinnoista painavat varret kerta toisensa jälkeen pitkin pituuttaan penkkiin. Sinnikkäästi ne ovat kuivuttuaan nousseet pystyyn saadakseen niskaansa jälleen uuden sadekuuron. Syysleimut ovat kuivina ja kuumina kesinä alttiita härmälle, mutta kaiketi tämän kesän kuiva kausi ei ehtinyt syysleimujen härmää laittaa liikkeelle. 

Pikkupuutarhan Kivipenkin Bright Eyes on päässyt vasta nyt kukkimisen vauhtiin. Hän on vielä aika nuori asukas puutarhassani. Nämä istutin kesällä 2021.

Sedum spectabile 'Brilliant' - Syysmaksaruoho

Maksaruoho Brilliant on niinikään kohtalaisen nuori puutarha-asukas. Se taisi joutua kiertolaiseksi ennen kuin älysin istuttaa sen Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Kaiketi tästäkin pitäisi aikaa myöten kasvaa Herbstfreuden kaltainen jätti. Toistaiseksi hän on aika matala, ehkä noin 20-senttinen.

Sedum spectabile 'Carl' - Syysmaksaruoho

Alapihan Ovaalipenkin syysmaksaruoho Carl on sitten vähän liiankin matala. Epäilen vahvasti, ettei kyseessä ole laisinkaan Carl. Lehtien pitäisi olla harmahtavanvihreät, versojen punertavat ja kukkien tumman aniliininpunaiset. Carliksi nimetty on taas hyvä esimerkki netistä tilattujen kasvien epämääräisyydestä.

Paikka on eittämättä huono tälle kasville, kuten Ovaalipenkki kokonaisuudessaankin lähes kaikille kasveille. Olenkin muuttamassa sitä pensasistutukseksi. Vuosi sitten istutin Ovaalipenkkiin pari syyshortensiaa: Vanille Fraisen ja Moonlightin.

Sedum 'Herbstfreude' - Komeamaksaruoho

Herbstfreudea minulla kasvaa useammassa paikassa. Kuvan Kriikunapenkin komeamaksaruoho on vasta avaamassa nuppujaan. Parissa muussa paikassa kukinta alkaa olla jo ohi. Pörriäiset tykkäävät selvästi myös komeamaksaruohoista.

Nappasin Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokon postauksesta seuraavan, oivallisen vinkin:  "Hyvä muistisääntö kimalaisen tunnistukseen on, että sillä on "kokoturkki" ja mehiläisellä taas "puoliturkki". Toivottavasti, Kruunuvuokko, et pahastu tästä kopioinnista. Kirjasin sen tähän, jotta asia tallentuu paremmin muistiini. 

Kuvassa lienee siis kokoturkkinen kimalainen.

Rhododendron 'Cunningham's White'

Törmäsin eräässä netin puutarharyhmässä keskusteluun, jossa kummasteltiin valkoisen rhodon myöhäistä kukintaa. Cunningham's White kukkii lähes joka vuosi toistamiseen näin loppukesästä. Niin myös nyt. Tämä kakkoskukinta on vaatimattomampaa. Rhodot kehittävät nuput syksyllä valmiiksi seuraavan vuoden kukintaa varten. Ihmeellisesti Cunninghams' Whitekin kukkii joka alkukesä uudelleen edellisen vuoden kakkoskukinnasta huolimatta.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard' - Syysasteri

Jokin aika sitten manasin syysasteri Patricia Ballardin kukkimattomuutta. Uhkasin sitä jopa kompostilla. En yleensä harrasta näin rajuja kostotoimia puutarhassani, mutta Patrician kohdalla uhkailu ja kiristys näyttää toimivan. Ehkä en vielä nostata mitään hurraa-huutoja, mutta kerrankin nuppuja on paljon ja joissakin jo värikin pilkistää. Saanko kenties monen vuoden tauon jälkeen katsella tämän syysasterin kaunista kukintaa?

Anemone hybrida 'Honorine Jobert' - Tarhasyysvuokko

Muuripenkin pikkuisen syysvuokko Honorine Jobertin nuppujen kehitys on edennyt. Jollei sää ihan hirvittävän kylmäksi heittäydy, saatan nähdä vuoden vanhan syysvuokkoni kukat avoimina. Jos näin käy, keitän itselleni pullakahvit. Voisinpa kuskata kahvimukin särpimineen syysvuokon vierelle, jotta voin halutessani kilistää kaunottarelle aivan sen kukkien edessä.

Hydrangea paniculata 'Grandiflora' - Syyshortensia

Liian usein näin syysaikaan tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa puutarhasta. Kun sitten hetken katselee kuvia ja kiertelee virtuaalisesti niiden parissa, aukenee sanainen arkkuni. Toivottavasti en väsytä teitä jorinoillani.

Clematis Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö

 
Kauniita syyskuun päiviä teille kaikille!