Sivut

torstai 28. syyskuuta 2023

Matti Myöhäisiä vai Eemeli Ensimmäisiä?

Dahlia Sneezy
 

Jos on ihmisen vaikea taipua syksyn saapumiseen, niin näyttää se olevan vaikeaa puutarhallekin. Lämpimät yöt ja lähes kesäiset mittarilukemat päivisinkin houkuttelevat kasveja unohtamaan talviunille taipumisen. Pihakierroksilla herää kysymys: "Ovatko nämä kukkiaan avaavat kasvit Matti Myöhäisiä vai Eemeli Ensimmäisiä? Eli pinnistävätkö loputkin voimansa esiintyäkseen parhaimmillaan? Vai kisailevatko ensi kesän kukinnan ykkössijasta jo näin syksyllä?

Veronica gentianoides - Unelmatädyke

Unelmatädyke kukkii alkukesästä. Tänä vuonna aika vaisusti. Ehkä juuri siksi se päätti ottaa kukinnan uusiksi. Ihmettelin jo pari viikkoa sitten, miten runsas ja vehreä lehtiruusuke sille oli ilmestynyt. Nyt myös kukkavana, jonka alimmaiset nuput ovat avautuneet.

Verbascum chaixii - Ranskantulikukka


Ranskantulikukka kukki elokuussa. Koska sen siementaimia on alkanut ilmestyä sinne tänne, leikkasin kukkavanan pian kukinnan päätyttyä estääkseni siementen leviämisen. Maanantaisella kierroksella huomasin ranskantulikukan kasvattaneen yhden uuden kukkavanan. Selvästi elokuisia matalampi, muuten tismalleen samanlainen.

Samalla kierroksella löysin uusia siementaimia. Valtaosa paikoissa, joissa eivät taatusti saa jatkaa elämäänsä. Kukkapenkissä taimet voisivat ehkä saada jatkoluvan, mutta keskellä käytävää niiden taival tulee päättymään.

Valkoailakki (Silene latifolia ssp. alba) vai valkoinen puna-ailakki?

Syyskuun alussa sisäänkäynnin kukkapenkistä löytämäni mysteerikasvi jatkaa kukkimistaan. Kasvi on tullut omia aikojaan ihan sopivaan paikkaan. Kuunliljojen ja syysleimujen väliin. Saa puolestani kasvaa ja viihtyä jatkossakin.

Netissä seikkailtuani päättelin kasvin nimeksi valkoailakki. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna pohti 2.9. julkaisemani postauksen kommentissa seuraavasti:

"Ihan vain pikainen kommentti, kun tuli mieleen tuosta ailakin kuvasta. Joskus selvittelin, mitä eroa puna-ailakin valkokukkaisella muodolla ja valkoailakilla on. Muistaakseni niillä oli jotain ulkonäöllisiäkin eroja, mutta helpoiten ne erotti siitä, että puna-ailakki kukkii päivällä ja valkoailakki öisin. Siinä paljastui, että lapsuudenkotini pihapiirissä ja lähimetsässä olevat valkoiset ailakit ovat puna-ailakkia. Siirsin muutaman valkokukkaisen ailakin tännekin tuomaan vaihtelua tontin laitamille ja tuolla ne taas tänä kesänä kukkivat nätisti."

Dianthus barbatus - Harjaneilikka

Toisille ihmisille kesäkukkien kasvattaminen siemenestä sujuu ongelmitta vuodesta toiseen. Minä en taida kuulua siihen ihmislajiin. Tai sitten teen kaiken tavalla tai toisella väärin. Monena vuotena kylvin harjaneilikoita ja sain ehkä yhden tai kaksi kukkimaan sen kesän, eikä niitä sen jälkeen sitten näkynytkään. Muutama vuosi sitten kokeilin harjaneilikan esikasvatusta. Istutin taimet penkkiin huolehtien ahkerasti niiden kastelusta. Nepä kasvoivat ja kukkivat. Ja mitä tärkeintä, siemensivät harjaneilikoita tuleviksikin kesiksi.

Alkukesästä harjaneilikoita alkoi ilmestyä myös kasvarin viereen. Luultavasti Kiemurapenkin yksilöt olivat levittäneet siemeniään suurella kädellä. Keskeisimmät siirsin parempiin paikkoihin, joissa ne ovat kukkineet kivasti. Suurin osa harjaneilikoista on lopettanut kukintansa aikaa sitten. Muutama valkoinen sisäänkäynnin lähellä on käytännössä vasta aloittanut kukintansa. Harjaneilikka on minusta kaunis kukka. Yllättävän pitkään kukkiva myös.

Scabiosa - Tärmökukka?

Törmäkukkia olen ostanut sekä taimena että kasvattanut siemenestä. Valkoista en mielestäni ole sen enempää istuttanut kuin siemenestäkään kasvattanut. Sellaisia kuitenkin kasvaa ja kukkii parhaillaan Syyspenkissä. Kirjanpitoni ei muutenkaan ole lainkaan ajan tasalla näiden törmäkukkien suhteen. En tiedä enkä erota, onko kyseessä kaukasiantörmäkukka vaiko joku muu. Muuten kiva, mutta hänen pitkä vartensa ei millään suostu pysymään pystyssä. Aina pitää rötköttää jonkun toisen päälle. Sikin sokin.

Echinacea purpurea 'White Swan' - Punahattu


Punahattujen menestymisen kanssa olen taistellut samaan tapaan kuin jouluruusujenkin. Kuinkahan monta punahattua olenkaan istuttanut ostotaimena ja kasvattanut siemenestä? Lukuisia. Tämän valkoisen punahatun olen kasvattanut siemenestä. Se on ollut Kiemurapenkissä jo useamman vuoden ja kukkii joka vuosi kahden verson verran. White Swanin ulkomuoto alkaa olla jo varsin rupsahtanut. Vaan onpa se jaksanut kukkia viikkotolkulla.

Echinacea purpurea 'Magnus' - Punahattu


Kuvan Kiemurapenkin punahatut ovat niinikään itse siemenestä kasvatettuja. Ovat olleet tässä vuodesta 2016, runsastuneetkin hienosti. Joka kevät pelkään punahattujen menehtyneen, sillä niiden lehdet nousevat paljon muita penkin kasveja myöhemmin. Pitää olla tarkkana, ettei vahingossakaan kitke ainuttakaan punahattua rikkaruohona pois. 

Punahatut ovat pihallani perhosmagneetteja. Paitsi tänä vuonna ei perhosia ole näkynyt. Ihmeen kauan nämäkin jaksavat kukkia, mutta lämmintähän nyt on riittänyt harvinaisen pitkään ja myöhään.

Echinacea purpurea - Punahattu


Syyspenkin punahatut olen istuttanut ostotaimina. Näistä en tiedä tarkempaa nimeä. Ovat vähän matalampia kuin Kiemurapenkin Magnukset. Siihen saattaa olla syynä myös paikka, joka on paahteisempi ja tuulisempi. Punahattujen aloittaessa kukintaa, niiden takana keijunkukka Hansit toistivat samoja sävyjä. Hansit ovat lopettaneet ajat sitten, mutta punahatut senkun kukkivat.

Comagaria/Fragaria 'Pink Panda' - Koristemansikka

Koristemansikka Pink Panda ei luovuta. Ei todellakaan, vaan se kasvattaa rönsyjään pitkin kukkapenkkiä ja pukkaa kukkia samaa tahtia. Pink Pandaa on helppo lisätä napsimalla kevyesti juurtuneita rönsyjä uusiin paikkoihin. Suunnitelmissani on ollut kerätä useampi rönsy istuttaakseni ne tiiviisti lähekkäin. Tavoitteena on saada runsaamman näköinen ja toivon mukaan myös enemmän kukkia pienemmälle alueelle. Tuskin enää tänä syksynä toteutuu. Josko sitten ensi kesänä.

Pink Pandan rönsyilemisestä huolimatta siitä ei ole tullut tilanvaltaaja. Rönsyt on helppo napsaista halutessaan pois. Sinnikäskin tämä kasvi on, sillä toisinaan se kasvattaa rönsyvarsia kanttausuran yli nurmikon puolelle. Jonkun kerran olen kiireissäni ajanut huoletta rönsyjen yli leikkurilla, mutta hetken olkiaan ravisteltuaan Pink Panda jatkaa eloaan reippaana. Kunnes käyn rajoittamassa hänen reviiriään.

Potentilla nepalensis 'Miss Wilmott' - Nepalinhanhikki


Nepalinhanhikki Miss Wilmott on kukkinut iät ja ajat. Nyt sen voimat näyttävät vihdoin ehtyvän. Laitoin sille elokuun loipussa tuen (vihreä naru on osa tukea), jotta kasvin pitkät varret pysyisvät jotakuinkin pystyssä tai ainakin poissa ruohonleikkurin tieltä. 

Minulla on Miss Wilmotille hakusessa parempi paikka. Sellainen, jossa sen kukat pääsisivät oikeuksiinsa rentoilusta huolimatta. Hyvät ideat ovat edelleen hakusessa. Kasvakoon Valkeakuulan vierellä, kunnes paikka löytyy.

Pilosella aurantiana - Oranssikeltano


Oranssikeltano on uskollinen loppukesän kukkija. Kukkii se jo aiemminkin, mutta pitää sitten pienen lepotauon. Sain kasvin vuosia sitten vihreänä pehkona tutulta, joka sanoi sitä lapinvuokoksi. Aika pian totesin, ettei saamani kasvi mikään lapinvuokko ole. 

Alkuun en edes oikein tykännyt oranssikeltanosta. Se kasvattaa tiiviin lehtiruusukkeen maan tasalle. Ruusukkeesta nousee varsi, jonka päähän kukat aukeavat. Nykyisin pidän oranssikeltanosta, enkä lainkaan suunnittele sen hävittämistä. Sen sijaan olen miettinyt, että se sopisi hyvin maanpeitekasviksi viihtyessään niukkaravinteisessa ja kuivassa paikassa.

Oranssikeltano tekee ahkerasti siementaimia. Se leviää myös rönsyillä. Sen sanotaan houkuttelevan päiväperhosia ja mesipistiäisiä.

Allium schoenoprasum - Ruohosipuli

Kuvauskierroksellani löysin kasvimaalta kukkivan ruohosipulin. Olen kylvänyt moneen paikkaan ruohosipulia, koska pidän sen alkukesän kukinnasta ja maustekasvina sitä pitää myös olla. Silppusin ruohosipulia pakastusrasiaan runsas kuukausi sitten. Nyt pehkoihin on kasvanut paljon uutta ja tuoretta ruohosipulia, joten voin jatkaa sen keräämistä.

Persiljaakin kasvaa ruohosipulin naapurissa. Sitä keräsin niinikään talveksi pakastimeen. Ja sille oli käynyt kuten ruohosipulille. Leikatut persiljat ovat yltyneet uuteen kasvuun.

Papaver - Pioniunikko

Ostan uskollisesti joka vuosi uusia pioniunikon siemenpusseja. Kylvän niitä yhtä uskollisesti vuodesta toiseen, mutta nepä ovat minulle uskottomia, eivätkä jaksa itää eikä kasvaa. Ehkä niiden helppous on samanlaisen perehtymisen takana kuin harjaneilikoiden. Pitää syventyä todenteolla niiden sielunelämään, jos onni vaikka kääntyisi.

Sen sijaan kuvan lila pioniunikko nousee vuodesta toiseen. Tänä kesänä tosin vasta näin syyskuussa siihen ilmestyi ensimmäiset nuput ja kukat avautuivat. Olen saanut tämän pioniunikon siemenet toiselta bloggarilta, mutta en kuolemaksenikaan muista, keneltä. Jossain arkistojen uumenissa tieto varmasti on.

Sanquisorba obtuse - Nuokkuluppio


Nuokkuluppio asustaa kahdessa paikassa; alapihan Kiemurapenkissä ja Olopihan Allaspenkissä. Alapihalla kukat ovat jo menneet ruskeiksi. Olopihallakin osittain, mutta paikoin on vielä avautumattomia nuppuja.

Tässä kasvi, joka tarvitsisi ihan oman paikkansa. Muiden kanssa asuessa sen pitkiksi venyvät lehdet ja vielä pidemmät kukkavanat kaatuilevat sinne tänne. Kiemurapenkin nuokkuluppion ymmärsin kerätä tämän kesän alkumetreillä sopivaksi nipuksi ja laittaa sille tuen.

Nyt olisi tällaisille siirtourakoille erinomainen ajankohta. Kaikenlaisia syystöitä on vain niin paljon, että siirrän ja siirrän nuokkuluppion asiaan perehtymistä jonnekin myöhempään ajankohtaan. Näin on tapahtunut parina aiempana vuotena ja näyttää tapahtuvan nytkin.

Tuntematon maksaruoho

Sisäänkäynnin Bermudassa kasvaa kuvan maksaruoho. Minulla ei ole hajuakaan, mistä ja milloin se on siihen ilmestynyt. Kauan se on tuossa ollut, mutta kukkii nyt ensimmäisen kerran. Lehtien harmaus on jonkinlaista härmää. Tanakoista varsista huolimatta tämä enimmäkseen makailee, ei siis pysy pystyssä.

Phlox paniculata - Syysleimu


Syysleimujen kukinta alkaa sekin olla loppusuoralla. Etupihan Bermudan erivärisissä syysleimuissa on vielä vähän väriä siellä täällä. Olopihan nimetön syysleimu on kukkinut tosi pitkään. Korkeutensa ja rankkasateiden vuoksi sekin tuppaa kallistumaan, mutta toimii kivana väripilkkuna muuten harventuvassa ja ruskettuvassa maisemassa.

Tietokoneelle kukkakuvia ladatessa niistä löytyy usein kaikenlaisia ötököitä. Nytkin joku siipiveikko on pysähtynyt syysleimun terälehdelle.

Phlox paniculata 'Bright Eyes' - Syysleimu


Pikkupuutarhan Kivipenkin Bright Eyes aloitti monien muiden syysleimujen jo lopetellessa. Tämä kasvi näkyy keittiön ikkunasta kurkistaessa, kunhan osaa suunnata katseensa oikeaan paikkaan. Hämärässäkin Bright Eyesin vaaleat kukat tuovat valoa pimenevään iltaan.

Syysasteri


Tänä vuonna syysasterit ovat loistossaan. Pikkupuutarhan lilakukkainen kukkii sananmukaisesti kuin viimeistä päivää. Se on kova leviämään. Olen nyhtänyt joitakin taimia polulta ja Kivipenkkiä reunustavista turveharkoista. Muutaman taimen vein viime syksynä alapihan puskanurkkaan.kun en raaskinut kompostiinkin laittaa. Puskanurkkaan, paikkaan, joka on vähän kuin "poissa-silmistä-kasvien-hautausmaa". Yllättäen se kukkii siellä parhaillaan, ainokaisen pensashanhikin takana.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard'
 

Joku aika sitten manasin, ettei Patricia Ballard suostu kukkimaan. Ehkä se kuuli uhkaukseni kitkeä koko kasvi pois. Luultavimmin Patricia tykkää lilakukkaisen tavoin tämän kesän olosuhteista ja näyttää parastaan. Vielä on nuppuja avautumatta, mutta vielä on aikaakin. Ainakin vähän. Tämä asteri myös avautuu maljakossa. Olenkin käynyt poimimassa sitä sisälle, kun sitä kerran riittää.

Colchicum autumnale 'Waterlily' - Syysmyrkkylilja

Syyskuun viimeiset päivät ovat käsillä. Viikonloppuna siirrymme lokakuuhun. Sääkin näyttää muuttuvan syksyisemmäksi, sillä tämän kuun ylettömän lämpimät päivät vaihtuvat enemmän normilämpötiloiksi. Ja yöt kylmenevät. Jatkakaamme puutarhan syystöitä. Ja nauttikaamme syksystä.

Mukavia syyskuun loppupäiviä ja alkavaa lokakuuta kaikille!


21 kommenttia:

  1. Totta tosiaan, moni perenna kukkii nyt uudelleen, olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota.
    Katselin juuri sääennusteita ja näyttää siltä, ettei poikkeuksellisen lämpimiä päiviä ole enää kuin kaksi kolme. Lokakuu alkaa varsin paljon viileämpänä ja ehkä myös sateisempana tai ainakin pilvisempänä. Tähän pitää sopeutua, mutta onni on ollut lämmin syyskuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskuu on ollut ihmeellisen lämmin. Kummakos, jos kasvitkin ovat sen huomanneet.
      Ensi viikolla taidetaan siirtyä viileämpiin päiviin - ja öihin. Tiesihän sen jossain vaiheessa väistämättä olevan edessä. Ehkä myös puutarhan syyskuntoon laittaminen edistyy.

      Poista
  2. Syyskuu on oikeastaan täällä etelässä oikein kiva kesän jatkokuukausi. Lokakuussa ehtii hyvin tehdä jako- ja siirto-operaatioita. Kasvien olisi kyllä hyvä juurtua ennen talven tuloa, mutta siinähän on yleensä vielä marraskuu aikaa - ja usein joulukuukin. Viime syksynä vain talvi tuli ikävän aikaisin, joskus käy niinkin.
    Ihania kukkia sinulla! Vaalea leimu on valtavan kaunis sammaleisen kiven lähellä. Ja ihana tuo hailean liila pioniunikko! Minulla on sellaista vaaleanpunaisempaa, vähän tummempaa, jonka sävystä en ole niin kovin innostunut. Tehdäänkö siemenvaihtarit? ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle syyskuu on ollut jo vuosia lähestulkoon osa kesää. Tällaisilla lämpimillä ilmoilla tuntuu suorastaan hassulta puhua syksystä, kun pihalla voi huoletta huhkia t-paidassa. No, sataahan noita keltaisia lehtiä hartioille.
      Kävin tänään siirtämässä yhden isotähtiputken. Uskon sen ehtivän vielä juurtumaan, kun sain sen kaivettua mukavan kokoisena paakkuna ylös.
      Bright Eyes'in kukka muistuttaa Creme de Menthen kukkaa. Kumpikin aloittaa kukinnan muita syysleimuja myöhemmin, mikä on minusta positiivinen asia. Värien vähetessä ja iltojen tummuessa vaaleat värit tuovat valoa harmaaseenkin päivään.
      Kävin tsekkaamassa lilakukkaisen siemenkodat. Kovin paljon niitä ei tänä vuonna ole, mutta sinulle kyllä riittää siemeniä. Osa siemenistä on jo kypsiä, osa vielä raakoja.

      Poista
  3. Erikoinen syksy. Todellakin läämmintä ja kukat eivät tiedä, että kohta tulee lunta maahan. Kaunista lukkaloistoa näin syyskuun lopussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan koko vuosi on ollut sään puolesta erikoinen. Kaikkea on riittänyt laidasta laitaan. Lokakuussa täällä etelässä saattaa lunta jo sataa, mutta harvemmin se maahan silloin jää. Olen muutamana syksynä kitkenyt rikkaruohoja vielä marraskuussakin.
      Kiva, että kukat jaksavat vielä kukkia. Niitä pitääkin käydä katselemassa mielen varastoon, jotta jaksaa taas pitkän talven.

      Poista
  4. Eikö olekin hienoa, että saamme nauttia lämpimän syksyn ansiosta kukkien kukinnasta pitkään. Tänäänkin oli ihan t- paita keli koko päivän.
    Kauniita kukkia ja kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hienoa, tykkään tosi paljon tällaisesta lämpimästä ja pitkästä syksystä. Talvea ja pimeyttä riittää siltikin ihan tarpeeksi. Puutarhan siivoaminen ja talveen varautuminen on huomattavasti mukavampaa tehdä t-paidassa.

      Poista
  5. Jos noista saa äänestää kauneinta/mielenkiintoisinta, niin minun ääneni menee Nuokkuluppiolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä kipaisen kertomassa terveisesi nuokkuluppiolle. Kaunis se on, sitä ei käy kieltäminen.

      Poista
  6. Tänä vuonna syyskuu on totisesti ollut ihana jatke kesälle, on itselleni juuri sopivat kelit. Viime vuonna raahasin pelargonit heti syyskuun alussa sisälle, kun kylmeni. Nyt kaikki ovat vielä ulkona, ei kyllä varmastikaan enää pitkään.

    Oi, onpa Patricia Ballardissa ihana sävy. Syysasteri pitääkin lisätä hankintalistalle, sellainen puuttuu puutarhastani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen pitkään jatkuva leuto kausi tuntuu oikein mukavalta. Osan pelaguista jo siivosin ja toin sisälle. Isommat ovat edelleen ulkona. Ei niillä ole ollut mitään hätää, kun öisinkin mittari on reilusti toisellakymmenellä. Ensi viikolla tilanne näyttää muuttuvan, joten täytynee valmistautua siihen henkisesti.
      Patricia Ballardin väri on todellakin kaunis. Monena syksynä se ei ehdi avata kukkiaan, mutta tänä vuonna näyttäytyy todella upeana.

      Poista
  7. Mukavia kukkakuvia ja kukintaa sinulla vielä . Nepalinhanhikki kukkii minullakin vielä samoin tämä Bright Eyes joka aloitti kukinnan paljon muita myöhemmin . Maksaruohot on myös hyviä syksyn kukkijoita ja niitä minullakin löytyy . Sinun maksaruohon nimeä en tiedä .
    Jotain matalaa syysasteria minäkin sain vaihdossa ei kuulemma leviä . Myrkkyliljoja ei minulla ole ainuttakaan .
    Syksyyn pitää todella alkaa mukautumaan vaikka olen valmis siihen itse mutta puutarhassa on paljon tekemistä vielä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bright Eyes aloittaa kukinnan myöhemmin. Moni muu syysleimu jo lopettelee siinä vaiheessa. Kiva, että kaikki eivät kuki samanaikaisesti. Riittää ilon aiheita pitkälle.
      Minulla on matalaa syysasteria. Muistaakseni olen ostanus sen reunusasterina. Se ei todellakaan leviä mihinkään.
      Puutarhassa riittää tekemistä. Lämpimien säiden vuoksi kasvit ovat jatkaneet kesäistä eloaan, joten eipä niitä ole raaskinut häiritä. Ei edes kaikkia kesäkukkia, vaikka osa on jo saanut mennä.

      Poista
  8. Syysasteri on kova leviämään, sen kanssa saa olla varovainen. Sama on oranssikeltanon kanssa, hankala päästä eroon, olen huomannut. Punahatut ovat kukkineet todella pitkään, muu puutarha ränsistyy niiden ympäriltä mutta punahatut vaan porskuttavat. Harjaneilikan kanssa olen minäkin todennut esikasvatuksen parhaaksi tavaksi saada hengissä pysyviä taimia. Bright Eyes on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syysasterien kanssa olen ollut helisemässä eli varovainen saa olla. Oranssikeltano on myös innokas leviäjä. Minulla se on parissa paikassa, jossa leviämisestä ei ole suurta haittaa. Olen kyllä kitkenyt sitä toisesta paikasta välillä aika suruttomasti.
      Onneksi harjaneilikoita ei tarvitse valtavia määriä esikasvattaa saadakseen niistä pysyviä asukkaita. Hyvä myös, että se on helppo esikasvatettava.

      Poista
  9. Kivasti löytyy viälä färiä. Tapaan leikata syysasterit syksyllä ettei nii leviääsisi. Yhtenä syksynä heitin kasan laiskuuksissani navetan sivulle ja siihen se tiätysti jäiki. No, siitä lähtien on siinä paikas kasvanu asteripuska minkä kiärrän ruahonleikkurilla. Sopii siihe, iha vahingos, ku nakutettu. Ihanat myrkkikset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin leikkaan syysasterit syksyllä. En tiedä, onko sillä leviämisen kannalta merkitystä, kun näyttävät valtaavan tilaa myös juuriaan levittämällä. Leikkaan joitakin perennoja syksyllä pitkälti siksi, ettei sitten keväällä tarvitse tallustella nousevien piippojen päällä. Yleensä lunta tulee sen verran runsaasti, että harva kasvi toimii talventörröttäjänä.
      Kivasti syksyinen laiskuutesi tuotti uuden asterialueen. Laiskuutta tuppaa esiintymään täälläkin, mutta harvemmin sen jälkiä pääsee ihastelemaan.
      Myrkkikset ovat ihania. Kuolasin niitä eilen illalla Eurobulbin sivuilla, mutta taitaa mennä toimitus liian pitkälle.

      Poista
  10. Tänä vuonna tuntuu olevan paljon näitä uusintakierrokselle ennättäneitä kevätkukkijoita. Ja mikäpä siinä, kyllä syksyyn kukkia mahtuu. Minulla ainakin sammalleimu näytti olevan kukassa, kun vein kompostoriin roskia. Pitää huomenna tutkailla kukkapenkkejä tarkemmin, jos vain ennusteet poutaisesta säästä pitävät paikkaansa.
    Sinun Patriciasi on selvästi vaaleampi kuin omani, tosin vasta avautumassa olevat nuput näyttävät yhtä tummilta. Pitääpä tarkistaa sekin huomenna, saatan nimittäin muistaa väärin, kun en ole lähempää käynyt viikkoon sitä tutkimassa.
    Hieno on tuo tuntematon maksaruoho, vaikka lehdet ovatkin härmäiset. Komeat sahalaidat sen lehdissä ja nätti kukan väri.
    Olisi mukavaa, jos lämmintä ja erityisesti poutaista säätä jatkuisi vielä pitkään, mutta puutarhalle ja luonnolle on parempi jo alkaa valmistautua talveen. Siispä kaivellaan varastoista lämpimämmät vaatteet esille, niin ei koleus haittaa menoa. Mukavaa lokakuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Radiossa uumoiltiin, että kuluneesta syyskuusta saattaa tulla kaikkien aikojen lämpimin. Kunhan tilastot valmistuvat, se nähdään.
      Huomasin tänään omankin sammalleimun kukkivan. Samoin kiinansipulista ja Multi Bluesta löytyi MattiMyöhäiset. Ilman muuta kukka jos toinenkin tähän syksyyn mahtuu. Kivahan noita yllätyksiä on kiertää bongaamassa.
      Tänään on ollut hieno ja lämmin sää, vaikka muutama pisarakin päivällä tuli. Poutasäitä lisää, niin syystyöt edistyvät ja ulkona on mielellään.
      Muistan hämärästä, että Patricia Ballard olisi ollut OmaPiha-lehden tilaajalahja jonain keväänä. Pitää kaivaa arkistoja tiedon varmistamiseksi. Nuppuvaiheessa Patricia näyttää tummemmalta, mutta avoinna on se on selkeästi vaaleanpunainen.
      Eikö olekin kivasti sahalaitaiset lehdet maksaruohossa! En ole aiemmin niihin kiinnittänyt huomiota, mutta kasvi saikin tänä kesänä ympärilleen enemmän tilaa levittäytyä. Ehkä se innosti uuteen kasvuun.
      En kaipaa kylmää enkä pimeyttä, mutta kasvien kannalta niin on varmaan parempi. En ole vielä ehtinyt kausivaateshowta käynnistää, mutta ikkunoiden pesu-urakka on jo korkattu.
      Aurinkoisen raikkaita lokakuun päiviä sinulle!

      Poista
  11. Eivät malta kasvitkaan lopettaa kukkimistaan, kun säät ovat pysytelleet niin pitkään kesäisissä lukemissa. täällä mm. ritarinkannuksen siementaimi kukkii täyttä päätä ja jouluruusu pursuilee kukkia - ihan hassua! Minulla kukkii kerrattukukkainen syysasteri, joka kantaa nimeä Patricia Ballard. On ehkä hitusen pinkimpi kuin sinun asterisi. Nyt sataa, huomenna myrskyää ja sitten ollaankin jo kovin syksyisissä lämpöasteissa! Silti mukavaa lokakuuta!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!