Sivut

keskiviikko 26. kesäkuuta 2024

Kuvaa kimalainen

 
Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna kehotti meitä kaikkia kuvaamaan kimalaisia. Edellisen hellejakson aikana puutarhassa joka kukkasella pörisi isompia ja pienempiä pörriäisiä. Muutama jättikokoinen kimalainen tuli sisäänkin. Olivat Ötökkätieto.fi:n  mukaan  joko mantu- tai kontukimalaisia. Saattelimme heidät takaisin luontoon isokokoisen tulitikkurasian avulla. Viileiden säiden aikaan ötökät pakenivat kaiketi jonnekin lämpimämpiä päiviä odottelemaan. Nyt ne taas pörräävät ahkerasti.

Kuvaisin enemmänkin puutarhan ötököitä, mutta kamera on mitä ilmeisimmin sanomassa irti sopimustaan. Enkä kyllä ole erityisen hyvä ötökkäkuvaaja muutenkaan. Usein kuvia muistikortilta tietokoneelle siirtäessä huomaa yllättäen monissa kuvissa erilaisia ötököitä, vaikka mielestään on kuvannut kukkia. Ihan kivoja salamatkustajia.

Luteita on monenlaisia. Tämä saattaa olla jaspislude, mistä en kyllä ole lainkaan varma. Viisaammat saavat korjata. Nämä viihtyivät hyvin tarhakylmänkukan pörröisissä siemenhahtuvissa.


Pyjamaluteen tunnistan. Tässä se kömpii tornionlaaksonruusun kukassa. Kummastelin pitkään, kun meillä ei mukamas ole lainkaan pyjamaluteita. Saaripalstan Saila kirjoitti niistä blogissaan, jonka jälkeen aloin katsella kasveja vähän tarkemmin ja niin löytyi pyjamaluteita tältäkin tontilta.

Kultakuoriaiset mainitsin jo edellisessä postauksessa. Ne ovat kuin pikkuisia sarvikuonoja mönkiessään milloin missäkin kukassa. Tässä kukintaansa lopettava valkoinen kurjenmiekka on saanut kultakuoriaisen viralliseksi tarkastajakseen.

Kimalaisia tuntuu kiinnostavan kukka kuin kukka. Hauska katsoa, miten ne lentävät konkreettisesti kukasta kukkaan. Välillä mietin, millä kriteerille ne valitsevat kukan? Ensin lennetään yhteen, sitten toiseen ja jälleen palataan siihen ensimmäiseen.

Akileijat ovat oikein suosittuja. Tämä yksilö lähestyi kukkaa kannan kautta. Kohta se jo sukelsi terälehtien sisään, jolloin olisi pitänyt maata kameran kanssa maassa selällään voidakseen ikuistaa pörriäisen ruoanhakumatkallaan.

Alppipiikkiputkien kukinta on pian alkamassa. Ne ovat pörriäisten suuressa suosiossa. Aamulla kasvin luo mennessä näyttää, kuin joukko seuramatkalaisia olisi päättänyt jäädä viettämään pidempäänkin aikaansa kunkin alppipiikkiputken kukinnolla.

Jaloängelmän luona ollessani satuin ikuistamaan sarvekkaiden hellän hetken. Epäilin noiden kiiltävän vihreiden ötököiden olevan jotain sarvijääriä, mutta en löytänyt niille nimeä siitä kategoriasta.


Leppäkertut ovat mieluisia puutarhavierailijoita. Joinain kesinä niitä on valtavasti. Tänä kesänä sentään jokunen, mutta enemmänkin saisi olla.


Olemme viime päivinä seuranneet, kuinka harakkaemo opettaa kahta jälkeläistään lentämään. Rajamännystä kuuluu senpäiväinen räkätys. Viimein lapsoset uskaltautuvat päästämään irti oksasta ja liitävät hienosti alas pallokentän aidalle istumaan. Oli kuitenkin helpompi ikuistaa korkealla pilvien päällä näkyvä lentokone, kuin liitämistä harjoitteleva harakka.

Harakoiden touhua olopihalla katsellessa monet sudenkorennot ovat liidelleet aivan pään ohitse. Kuvittelen, että niitä näkisi tässä määrin vasta loppukesästä. Ötökkätiedon mukaan lentävät kesäkuusta syyskuun. Näin runsaana jo kesäkuussa en meidän pihalla muista kuitenkaan niitä nähneeni.


Kesäkuu alkaa lähestyä loppuaan. Kesä onneksi ei. Leppoisia puutarhapäiviä. Älkää polttako nahkaanne.


21 kommenttia:

  1. Kiva, että on hyödyllisiä pörriäisiä. Olet saanut hyvät kuvat. Minulta se ei onnistu ollenkaan. En ole edes kuullut noista kaikista.
    Kannoin eilen puita ja leikkasin nurmikon, ei kovin leppoisaa. Tänä aamuna istuskelen kissojen kanssa pihalla aamukahvilla, se on mukavata!
    Eilen suunnittelin jo kiskovani jotain puskia pois kokonaan, kun en kerran jaksa pitää huolta pihasta. Harmittaa katsella kaikkia rikkaruohotupsuja. Ehkä tilalle voisi istuttaa jonkun havupuun, ehkä sen japaninlehtikuusen... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En saanut kovin tarkkoja kuvia. Riittävän monta kun napsii, niin tuurilla joku onnistuu. En tunnista kovin hyvin ötököitä. Netistä on siinä asiassa suuri apu. Ja parista kirjasta.
      Eilen oli aika kuuma ja tänään vielä kuumempi. Miten ihmeessä jaksoit ryhtyä ruohonleikkuuseen. Suunnittelin huomiselle päivällä leikkuuhomman, mutta katsotaan, paistunko jo pelkästä ajatuksesta.
      Taatusti aamukahvi kissojen kanssa on mukavaa. Onneksi naapurin kissa kävi meitä viihdyttämässä.
      Japaninlehtikuusi olisi upea puu.

      Poista
  2. Kivoja pörriäis-ja ötökkäkuvia! Useimmilla akileijalajikkeilla on nuo mesikannukset, eli ne saattavat sisältää jotain "mettä", jota kimalaiset voivat imeä. En ole nyt tästä asiasta ihan varma???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilin itsekin, että akileijojen kannukset saattaisivat olla pörriäisten kohde. Ötökkäasioissa olen aika noviisi. Taidan jossain välissä googlettaa, josko siten viisastuisin noissa akileija-asioissa.

      Poista
  3. Hyviä kuvia olet napsinut ja nuo ängelmät on vaan niin ihania .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Ängelmät ovat vieneet minunkin sydämeni. Niitä voisi hankkia lisääkin. Eivät vie edes kovin paljon tilaa, kun niiden kukinnot heiluvat korkeuksissa.

      Poista
  4. Kimalaisten ja perhosten kuvaaminen on vaikeaa. Juuri kun olet saanut ne sopivasti tähtäimeen, ne lehahtavatkin jo lentoon. Olet saanut hyviä ja monipuolisia kuvia eri ötököistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole helppoa, ei. Etenkin kimalaiset pörräävät kukasta kukkaan niin, ettei millään ehdi tarkentää. Perhoset sentään pysähtyvät välillä pitkäksikin aikaa paikoilleen.

      Poista
  5. Tarkasti näkyy kimalaisilla oranssit vyöt ja valkoinen takapään tupsu. Yleensä ovat joko lennossa tai kippuralla kasvilla, ettei keskiruumista erota kunnolla koko matkalta. Hienoja kuvia on muistakin ötököistä.
    Näin tänään ensimmäisen leppäkertun (senkin kävelytien varrella jonkin ison kasvin kukinnolla) ja pitkästä aikaa ison vaalean päiväperhosen. Nyt kun kuuma ilma työntyy vastaan jo ulko-ovella, on siirryttävä koirakaverin kanssa lenkkeilemään aamulla ennen työpäivän aloittamista. Ehkä ne eläimetkin jaksaa aamulla paremmin liikkua. Aamulla jätin ison kukkien muovialustan likoamaan pihalle ja talitiaiset sen jo löysivät uima- ja juoma-altaakseen. Pitää laittaa vettä alustalle ihan tarkoituksella ja siirtää varjoisampaan paikkaan. Betonisesta vesialtaasta vuotaa vedet pois, harmittaa kovasti. Eivät välttämättä tykkää siihen virittämästäni multasäkin muovista, vaikka harmaata on kuten betonikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että ainoa tapa saada onnistuneita otoksia, on ottaa lukuisa määrä kuvia samasta kimalaisesta. Joku niistä sitten on muita parempi.
      Iso laakea tarjoiluastia voisi toimia hyvin lintujen juoma- ja uima-altaana. Jyskissä sellaisia on välillä edullisestikin. Minullakin on betonisia raparperilaatta-altaita, mutta niissä vesi ei kauaa pysy. Ehkä linnutkaan eivät tykkää muovista.

      Poista
  6. Tämä tuntuu olevan hyvä ötökkävuosi. Pihassani on näkynyt tavallista enemmän kultakuoriaisia ja kukkajääriä. Kesän ihanimpia ääniä on kimalaisten surina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin kaikenlaisia ötököitä on nyt tavallista enemmän. Ehkä se johtuu kukkien paljoudesta ja kasvien rehevyydestä. Ötököille löytyy ruokaa ja piilopaikkoja.

      Poista
  7. Mahtava ötökkärepertuaari 💖

    Muutenkin oikein mielenkiintoinen lähestymistapa tähän aikaan kesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhan myötä kiinnostuin ensin tietenkin kasveista. Sitten tulivat linnut ja pian myös kaikenlaiset ötökät. Puutarhurin elämä on kuin pikkulapsen karkkikaupassa olemista. Aina löytyy jotain ihmeteltävää.

      Poista
  8. Hyvä kattaus erilaisiä ötököitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt niitä lentää, ryömii ja kävelee joka paikassa.

      Poista
  9. Oi että on söpöset kimalaiset ja hyvät kuvat olet saanut otettua. Nuo luteet ovat mielenkiintoisia. Viime kesänä löysin monia eri värejä. Noiden öttiäisten tutkiminen on kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enkulinkäsityöt täällä

      Poista
    2. Kiitos Enkulinkäsityöt! Luteita on todellakin monen värisiä. Marjaluteen varmasti useimmat muistavat jo lapsuudesta, kun ahomansikoiden myötä sai suuhunsa ikävän maun.

      Poista
  10. Kiva, että innostuit osallistumaan haasteeseen! Olet saanut napattua hienoja kuvia niin kimalaisista kuin muistakin hyönteisistä.
    Tuo jääräpariskunta saattaa olla sinijääriä. Meillä oli sellainen pari viikkoa sitten ja pitkään sen lajia selviteltiin. Se jäi mieleen, että hienosti metallinkiiltoisen kuoren alta paljastui oranssinpunainen takaruumis.
    Sudenkorentoja on ollut meilläkin ennennäkemättömän paljon. Kai niitä joka vuosi lentelee pitkin kesää mutta nyt niitä tuntuu näkyvän joka päivä ja kolme erilaista olen saanut jo kuvattuakin.
    Mukavaa kesäkuun loppua! Nautitaan helteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos näistä jännistä haasteista. Tämä "kuvaa kimalaisia" ei ole niitä helpoimpia tehtäviä, kun pörriäiset eivät käskystä pysähdy poseeraamaan. Ötököitä on kiva seurata. Ovat olennainen osa puutarhaa. Hienoa, että löysit jäärille nimen. Sinijääriä ovat selvästi. Löytyivät näköjään Ötökkätieto.fi:ssäkin, mutta meni minulta ohi. Taisin sortua etsimään isompaa kuvaa.
      Olet taitava ja sinnikäs ötököiden kuvaaja, kun saat sudenkorennot ikuistettua. Meillä ne eivät pysähdy hetkeksikään. Vaan talon läheisyydessäj, jossa niitä iltaisin enitenlentää, ei välttämättä suosiollista pysähdyspaikkaa edes ole.
      Lämmintä on, joten nautitaan. Talvella saa taas palella riittävästi.
      Kivoja kesäkuun viimeisiä päiviä sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!