Sivut

torstai 1. elokuuta 2024

Kolmasosa kesästä vielä edessä

Dahlia 'Cafe au Lait'
 

Täällä etelärannikon läheisyydessä on ollut useampi melko kuiva kesä. Kahtena kolmena edellisenä kesänä on ollut pitkiä helleputkia ilman sateen sadetta. Tonttimme valo-olosuhteet muuttuivat totaalisesti kuusi vuotta sitten. Suojaavan metsikön poistumisen myötä aurinko ja tuuli kuivattavat entistä enemmän. Olen jo ehtinyt unohtaa, miltä tuntuu jatkuva kosteus ja toistuvat sateet, rankatkin sellaiset. 

Viime vuosien pitkinä hellejaksoina iso osa energiasta on kulunut murehtimiseen, miten kasvit selviävät viikkojen kuivuudesta? Pitäisikö taas kastella, mitkä kasvit tarvitsevat vettä eniten, minkä voisi jättää vielä odottamaan sadetta? Tänä kesänä kaiken energian on voinut suunnata muihin asioihin. Sadepilvet ovat hoitaneet hommansa kiitettävän usein ja riittävässä määrin.

Dahlia 'Edinburg'


Kaksi 220 litran sadevesitynnyriä on ollut jatkuvasti täynnä. Kerran sain jo toisesta pohjan näkymään, mutta seuraavan yön rankkasade täytti taas tynnyrin. Kesäkukkaruukkuja on voinut kastella yksinomaan sadevedellä. Myös yläpihan tämän kesän istutetuille tynnyreistä on vettä riittänyt. Kunhan on vain jaksanut kastelukannuja ympäri pihaa kiikuttaa. 

Alapihalle on sentään porakaivoletku ollut vedettynä koko kesän. Olen täyttänyt kaivovedellä kasvarin nurkalla seisovan 200 litran tynnyrin ja kasvarissa Blumatia varten olevan 150 litran vesisäiliön. Olen myös laittanut sadettimen kastelemaan kasvimaan lavakauluksia. Alapihan istutetuille olen muutaman kerran lorottanut vettä suoraan letkusta. Muulloin olen kantanut niille vettä kannuilla ja ämpäreillä. 

Olemme tottuneet omiin systeemeihimme. Mutta jos nyt rakentaisin tai remontoisin taloa, panostaisin kastelujärjestelmän suunnitteluun ja asentamiseen. 

Dahlia 'Arabian Night'

Pilvien hoitama kastelu on keveintä ja mieluisinta niin puutarhurille kuin kasveillekin. Se säästää aikaa ja selkää. Runsaissa sateissa on myös nurja puolensa. Lämmön ja kosteuden vuoksi kaikki kasvaa tänä vuonna niin leveyttä kuin korkeutta. Monet kasvit vaativat normaalistikin tukemista. Nyt vielä enemmän, kun hoikat varret eivät kykene pysymään pystyssä sateen hakatessa niitä voimalla. 

Kelloköynnös avaa kohta ensimmäisen nuppunsa.
 
Kaikki kasvit eivät selvästikään tykkää runsaista vesisateista. Liljat kukkivat lyhyemmän aikaa ja kukat menevät nopeasti huonokuntoisiksi. Joissakin kärhöissä on ruskeita lehtiä. Jopa niin runsaasti, että pelkään niihin iskeneen lakastumistaudin. Princess Katesta leikkasin yhden pitkän verson kokonaan pois, kun lehdet olivat alas saakka menneet ruskeiksi.  

 
Puutarhassa surisee ja pörisee jos jonkinlaisia ötököitä. Ne eivät häiritse, päinvastoin. Sen sijaan kotiloista en tykkää. Nyt niitä on tajuttomat määrät. Katsoo mihin vain, vartta tai lehteä pitkin mönkii isompia ja pienempiä kotiloita, kukinnoissa majailee yksi tai kaksi ja kasvien tyvessä ja seassa niitä vasta onkin. 

Kuivina kesinä kotilot pysyvät mullan sisässä. Tulevat esille lähinnä sateiden aikaan ja jälkeen. Useamman peräkkäisen kuivan kesän ansiosta ehdin jo kuvitella, että kotilot ovat vähentyneet radikaalisti tai kenties kuolleet kokonaan. Ei suinkaan. Ovat vain odottaneet sopivia olosuhteita ja tämä kesä on niiden toiveet täyttänyt. Olen kerännyt kotiloita niin muiden puutarhatöiden ohessa kuin vartavasten kotilojahtiin lähtemällä. Pesuainepurkkeja on täyttynyt useita. Olen ripotellut Ferramolia paikkoihin, joissa tiedän kotiloiden erityisesti majailevan. 

Kotiloita sujahtavat purkkiin ilman valokuvausta. Muut pörriäiset ikuistetaan.
 
Olen sanonut, etten ole yhtäkään kasvia menettänyt kotiloiden vuoksi. Tämän sanomani allekirjoitan yhä. Pitsisiä lehtiä kotilot kyllä kasveihini tekevät. Eikä kyse ole mistään kauniista Rauman pitsistä, vaan välillä reikiä on enemmän kuin itse lehteä. Uskokaa huviksenne, että kotilot ovat myös erinomaisia kiipeilijöitä. Niitä voi ja kannattaakin jahdata myös yläilmoista. Kahden metrin korkeudessa kiipeilevästä kärhöstä löytyy tämän tästä isoiksi kasvaneita kotiloja. Ovatpa sitten  korkeasta sijainnistaan huolimatta helpompia napata pesuainepurkkiin.

Ensimmäiset itse kasvatetut tsinniat.
 
Vielä kesäkuussa olin hiukan stressaantunut, kun koin tekemättömien töiden listan vain kasvavan. Toivoin jokaiseen viikkoon yhden ylimääräisen päivän ja jokaiseen päivään muutaman ylimääräisen tunnin. Ympärilleni katsoessa näin kitkemättömiä kukkapenkkejä, retkottavia kasveja, hoitamattomia kanttausuria. Muu elämä tuppasi varastamaan aikaa puutarhassa työskentelyltä.

Begonia 'Florence'
 
Otin tehtävän kerrallaan urakakseni. Loput jätin sovinnolla odottamaan aikoja parempia. Hellepäivänä saatoin hoitaa kastelun ja muuten köllötin sohvalla romaanin kanssa. Viileämpänä viikonloppuna pakkasin aamulla kottikärryihin lapion ja muut tykötarpeet, työnsin ne työmaan äärelle ja ryhdyin toimeen. Päivällä pidin ruokatauon, iltapäivällä kahvitauon ja illalla työt lopetettuani menin suihkuun. Näin työlista lyheni, rikat tuli kitkettyä, retkottavat kasvit tuettua, kanttausurat huollettua. Istutusta ja siirtoa odottavatkin pääsivät suunniteltuihin paikkoihin. 

Kosmoskukat pysyvät hyvin pystyssä tukematta.
 
Puutarha ei suinkaan työlistan päätyttyä pysähdy niille sijoilleen odottamaan siisteyden ihastelua. Jos yhden rikan olenkin saanut ylös juurineen, vieressä mullan sisällä on todennäköisesti toinen samanmoinen aloittamassa kasvuaan. Puutarhaelämä on jatkuvaa huoltamista, kohentamista, nyppimistä, tukemista. Jos rikat vähenevätkin, puutarhuri keksii kyllä itselleen lisää tekemistä. Harva kasvi lopettaa kasvunsa jollain tietyllä kellonlyömällä, kaikki jatkaa rehottamistaan koko kasvukauden. Jostain niitä uusia taimiakin ilmestyy istutuspaikkaa odottamaan. 

Ukkonen lähestyy ke 24.7.
 
Puutarhaelämä on myös päämäärätöntä kasvien keskellä haahuilua, kukkien ihastelua, ötököiden ihmettelyä ja silkkaa silmäniloa ja omien käsien aikaansaannoksista nauttimista. 

Hauskempaa olisi, jos tänään alkaisi kesäkuu. Ei ala kesäkuu, eikä heinäkuukaan. Siirrymme jouhevasti elokuuhun. On siis edessä vielä kolmasosa kesästä. 

Tervetuloa elokuu! Mitä kivaa meille tarjoatkaan!

Pel. 'Concolor Lace'



29 kommenttia:

  1. Todellakin vielä kolmasosa kesästä jäljellä, vaikka nykyään suhtaudutaan elokuun alkamiseen niin kuin melkein jo olisi syksy.
    Pitsimäisiä ovat minunkin lavakauluksissa herneen lehdet. Onneksi satoa kuitenkin tuli, mutta kaunis tuo näky ei ollut. Osaatko vastata onko vaarana että samat tuholaiset (toukat, vai mitkä?) valtaisivat kasvuston ensi vuonnakin, vai tappaako talvi nuo ötökät?
    Mukavaa elokuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heinäkuun puolivälissä näin jo ensimmäiset koulureppumainokset. Niistä tuli sellainen olo, että nytkö kesä on jo lopuillaan. Ei ainakaan minun kesäni.
      En ole törmännyt herneen tuholaisiin omassa kasvatuksessa, enkä ole siten niihin yhtään perehtynyt. Kasvimaalla suositellaan viljelykiertoa, jolla vähennetään tetyille kasveille omistautuneita tuholaisia kotiutumasta. Meillä ainakin on tänä kesänä ollut runsaasti kaikenlaisia öttiäisiä, joista valtaosa ihan hyödyllisiä. Monta edellistä kesää on mennyt tuholaisten suhteen huomattavasti kevyemmissä merkeissä.
      Samoin sinulle, leppoisaa elokuuta!

      Poista
  2. Päämäärätöntä kasvien keskellä haahuilua tulee todellakin harrastettua, vaikka usein pitäisi ryhtyä tarmolla kitkentään, kasteluun ja kanttauksiin. Onhan puutarha tehty omaksi iloksi ja siitä kuuluukin nauttia - myös katselemalla. Mutta töitä kasaantuu tasaiseen tahtiin. Sinä olet ahkera kastelija ja sen kyllä huomaa rehevästä puutarhastasi ja upeista kasveista! Mielettömän komeat daaliat nytkin kukkimassa. kotilot nauttivat tästä kesästä, mutta mehän emme luovuta, vaan jatkamme taistelua puutarhojemme puolesta! Reikäiset lehdet vain kasvattavat intoa kotilojahtiin. :) Hyvää elokuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän olevani ahkera kastelija, mutta tänä kesänä vettä on taivaaltakin tullut kiitettävän tehokkaasti. Se on helpottanut omaa kastelu-urakkaa merkittävästi. Ja rehevöittänyt koko puutarhan.
      Päämäärättömässä haahuilussa on sekin hyvä puoli, että sillä tavoin tulee kerättyä itseensä räjähtävää voimaa, jonka avulla sitten ne rikatkin tulee viimein hoidettua.
      Onneksi tuota kotilotaistoa ei sentään joka vuosi ole näin paljon, kuin nyt. Eilen puutarhassa ystävän kanssa kierrellessä lähes joka lehdellä mateli eri kokoinen kotilo. Ihme, että maltoin jatkaa kierrosta juuttumatta keräämään kotiloita.
      Kiitos Sirkku, elokuun on alkanut kivasti. Kesän lämpöä sinulle!

      Poista
  3. Sadepilvet on täälläkin liikkuneet tasaiseen tahtiin ja pudottaneet vettä jopa reilusti . Minäkin olen löytänyt muutaman kotilon🤔 . Olen poiminut ja listinyt saappaan alle . Perennoja ja pensaita olen tukenut ihan varmuuden vuoksi tukia löytyy niitä vihreitä kun harjateräksestä valmistui viime vuonna useita .
    Onneksi kesää on vielä jäljellä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadekuuroja tulee tuhkatiheään. Aina ne eivät näy edes ennusteissa. Eilenkin tuli pari kertaa vettä kaatamalla. Kuurot eivät sentään kestä koko päivää, joten sateensuojassa olemisen lisäksi ehtii myös jotain tehdä.
      En harrasta kotiloiden saappaalla listimistä, koska maahan jäädessään ne ovat lisäravintoa lajikumppaneille. Kavereita syödessä jaksavat taas pukata maailmaan 100 uutta kotiloa. Purkkiin vain.
      Sinulla onkin hyviä tukia. Niitä ei voi olla lainkaan liikaa.
      Kesä jatkuu ja mahdollisesti saamme vielä hienon syksyn jatkeeksi. Sitä toivokaamme!

      Poista
  4. On niin haikeaa, että siirrytään jo elokuuhun. Sääkin on jo jotenkin viileämpi, illat hämärtyvät, ei enää ole alkukesän ihana valon ja kaiken alun tunne. Ja se tunne, että kesää on vielä pitkälti jäljellä. Hyvä tuo toivotus, että kesästä on vielä kolmasosa jäljellä. Ja kun tänä vuonna saatiin bonuskesä jo toukokuussa.
    Meilläkin on satanut enemmän kuin monena heinäkuuna, mutta ei mitenkään liikaa. Nyt edellisestä sateesta on jo kaksi viikkoa, sen jälkeen on tullut vain pari muutaman tipan ripausta. Toivon jo sadetta, sillä puutarha alkaa muuttua ruskeaksi. Ikävä kuulla, että siellä on oikein kotiloriesakesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haikeaa on. En suostu vielä siirtämään itseäni syystunnelmaan, vaikka päivien lyheneminen ja viileneminen siihen houkuttelevat. Eilen illalla yritin lukea sängyssä, mutta pitikin sytyttää lamppu, kun oli jo niin hämärää, ettei ilman valoa nähnyt lukea.
      Jospa lähetän muutaman ylimääräisen sadekuuron täältä sinne. Heinäkuussa vettä on tullut usein ja runsaasti. Onneksi ei sentään kokonaisia päiviä ole mennyt sateen merkeissä. Kovin ovat paikallisia sadekuuroja. Kolmen kilometrin päässä saattaa olla aurinkoinen kesäpäivä, kun meillä pilvet roikkuvat savupiipun kulmalla roiskien vettä kuin viimeistä päivää. Jännästi siellä puutarha ruskettuu kuivuudesta ja täällä runsaasta vedestä.
      Kotiloita on ihan älyttömät määrät, mutta niiden vuoksi ei menetä hermojani. On sitä maailmassa isompiakin ongelmia.

      Poista
  5. Meille taas olisi voinut tulla vähän enemmän sadetta. Luulen, että kolmen kilometrin päästä meiltä on satanut paljon enemmän kuin tällä tontilla. Eilenkin piti olla kunnon sadepäivä, ei tullut kuin kosteutta sademittariin.

    Aika paljon joutuu aina uurastamaan, jos puutarha on kauan hoitamatta. Tekemällä hommat kyllä tulevat tehtyäkin, kunnes saa aloittaa alusta. Onneksi voi myös joskus vain lötkötellä tai jättää myös hommia tekemättä. Aina ei ole hyvät olosuhteet puutarhuroinnille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Sadekuurot ovat olleet kovin paikallisia. Meidänkin kylällä toinen puoli kylpee auringossa ja omalla pihalla sataa kaatamalla. Sade-ennusteisiin ei kuitenkaan ole luottamista. Vaikka kuinka luvataan poutapäivää, silti saadaan vettä. Välillä sentään toisinpäinkin.
      Hyvin ne rästiin jääneet hommat tulee jossain vaiheessa hoidettua. Enemmän tuntuvat stressaavan siinä vaiheessa, kun en ole vielä niihin tarttunut. Puutarhan kanssa on hyvä tottua siihen, etteivät olosuhteet ole aina suosiollisia. Erinomaista kärsivällisyyden ja järjestelytaidon koulutusta tällaiselle perfektionistille.

      Poista
  6. Hyvä otsikko, vaikka tuntuukin siltä, ettei ymmärrä kuluneen kesän vauhdikasta etenemistä. teillä on satanut selvästi enemmän kuin meillä. Vasta tällä viikolla meille saapui reilummin vettä eli eri päivinä 18+5mm. Se jo auttaa kuivuuteen. Edelliset sateet olivat vain max 3mm ripsuja. Kurjaa, että jodut kamppailemaan kotilojen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka kesä taitaa käydä niin, että heinäkuun lopussa havahtuu ajan kulumisen nopeuteen. Nyt vain tsempataan pää ja mieli siihen asentoon, että elokuukin on kesää. Ja mahdollisesti perään tulee vielä lempeä syksy.
      Olemme saaneet vettä jopa yli oman tarpeen. Yhtään ei tarvitse surra kasvien janoisuutta. Harmi, etteivät kasvit voi varastoida vettä jonnekin tulevien kesien tarpeeseen.
      Kotiloita on ollut täällä vuosia. Nyt niiden runsas määrä tuntuu oudolta, kun muutama edellinen kesä on ollut kuivaa. On niitä silloinkin, mutta vähemmän. Piileskelevät mullassa.

      Poista
  7. Haahuilua koko heinäkuu ;) Asuna aamutakki ja paljaat varpaat. Rekvisiittana kahvimuki ja pullanpala. Aah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopas kuulostaa mukavan rennolta touhulta. Paljaat varpaat kuuluvat koko kesään. Punaista lakkaa kynsiin, niin multakin kynsien alla näyttää iloisemmalta.

      Poista
  8. Taas ihailin kauniita kukkakuvia. Ukkoskuva on juuri niin aito, kuin ukkosen lähestyessä vaan voi olla. Elokuu on alkanut, vähän haikeaa - mihin ne edeltävät kuukauden hävisivät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Seison terassilla kameran kanssa odottamassa, että saisin edes yhden ainokaisen kuvan salamasta. En saanut, kun salamat leiskuivat talon toisella puolella. Tunnin ajan oli komeaa kolinaa.
      Toukokuussa kesää tuntuu olevan edessä mittaamaton määrä. Jonnekin kaikki aika sitten katoaa. Haikeaa on, mutta onpa sentään tullut nautittua kesästä täysillä.

      Poista
  9. Meillä on varmaan satanut vähemmän kuin teillä, mutta melko hyvin taivas on hoitanut meilläkin kastelun varsinkin heinäkuussa. Elokuu on täyttä, kypsyvää kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä, että kesälläkin välillä sataa. Kunhan ei sada päivätolkulla putkeen. Elokuu on tosiaankin sadonkorjuukuukausi.

      Poista
  10. Tuntuu ihan mukavalta että kesää on vielä jäljellä vaikka syksyn ihmisenä odotankin sitä syksyä jo kovasti ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että kesän jälkeen seuraa lämmin ja kaunis syksy. Kylmyyttä ja pimeyttä riittää sitten talvella.

      Poista
  11. Täällä on ollu tsateisempaa vasta viimeiset pari viikkoa. Maa on edelleen rutikuivaa pintaa syvemmältä. Kastelun olen jättänyt pois paitsi ihan uusilta taimilta, viimeiset pari päivää on satanut sen verran hyvin.
    Aiemmin tänä kesänä löytyi paljon kuoreensa kuivettuneita kotiloita. Nyt viikonloppuna onkin tehtävä kierros ja tarkistettava niiden lymyämispaikat. En usko, että meillä on määrä vähentynyt vaikka Lahdessa niitä on kuulemma vähemmän kuin vuosiin.
    Elokuusat toivon sopivan lämmintä ja sateista tai ainakin sae voisi tulla pikkuisen eri rytmissä kuin nyt, haittaa hommia pahasti kun sataa hetken, paistaa hetken ja taas sataa hetken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuu on alkanut varsin sateisissa merkeissä. Eilen ja tänään kuuroja on tullut vähän väliä. Ei puhettakaan, että sateessa voisi mitään tehdä, kun sitä tulee paljon ja voimalla. Hetken auringonpaisteessa ei ehdi kuin aloittaa ja sitten onkin jo lähdettävä sateensuojaan. Silmälasit on koko ajan huurteessa.
      Meillä kotiloita on nyt paljon, ihan joka kasvissa ja lehdellä. Kaikkia ei ehdi millään kerätä. Ihmettelin sitä Lahden kotilouutista. Ehkä siellä on paikallisia kuivia kohtia, joissa kotilot eivät viihdy. Eikä niitä täälläkään parina edellisenä vuotena kovin paljon ollut. Lymysivät mullassa odottamassa tällaista sadekautta.
      Kaikessa on hyvät puolensa. Myös sateessa. Eipä tarvitse kaiken aikaa kulkea letkun ja kastelukannujen kanssa. Jospa kärhötkin saavat niin paljon vettä, että jaksavat juuriaan kasvattaa.

      Poista
  12. Ihania kesäkuvia-
    Välillä tuntuu, että syksy tulee aikaisin, koska viljapellot ovat jo melkein valkoisia ja ihmiset keräsivät sieniä heinäkuun lopussa.
    Nyt alkavat onneksi sametinpehmeät elokuun illat. Paljon ihanaa kesää on jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä kaikki on jotenkin etuajassa. Toivottavasti syksy sentään malttaa vielä odottaa vuoroaan. Kyllä, monen monta ihanaa elokuun iltaa on yhä edessä.

      Poista
  13. Upea ukkoskuva! Kyllä sitä kesää on vielä jäljellä, sadetta ja paistetta.
    Teillä on käynyt samanlainen kukkakärpänen kuin meillä. Sillä on hassu nimi: ampiaisvieras. Täytyi oikein googlailla, kun sen meillä ensimmäisen kerran näin. Nyt niitä on näkynyt useamminkin. Komean kuvan siitäkin olet saanut napattua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, ampiaisvieras. Kiitos nimestä. Piti käydä Luontoportissa tutkimassa, mutta en ole ehtinyt. Niitä on näkynyt monena päivänä, kuten muitakin ötököitä runsaasti.
      Tänä kesänä ukkospilviä on seilannut taivaalla usein. Ei sentään kovin rankkoja myräköitä ole tullut.

      Poista
  14. Upeaa elokuuta ja kesän jatkumista sinulle!

    VastaaPoista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!