Viime päivinä on tullut aherrettua puutarhan syystöiden parissa tuntitolkulla. Lauantaina saavutin itselleni asettamat tavoitteet, joten lupasin pitää sunnuntain vapaata puutarhatöistä. Suunnittelin silittäväni vinon pinon pyykkiä ja kellahtavani sen jälkeen sohvalle hyvän kirjan kanssa. Ihan kelvollinen lupaus, mutta rikotuksi tuli. Silitysurakan jälkeen katsoin, kuinka aurinko paistoi ulkona niin houkuttelevasti, etten enää kuullut sohvan ja kirjan kutsua. Pihavaatteet päälle ja ulos. Tekemistä kyllä riittää.
Edellisinä päivinä olin leikannut penkeistä perennoja. Myös talon päädyssä korkeana lainehtiva töyhtöangervotiheikkö on tapana näin syksyisin leikata ja syöttää hakettimeen tai kiikuttaa kaatopaikan puutarhajätepisteeseen.
Sunnuntai oli oikein hyvä päivä kitkeä rikkaruohoja ja siistiä kanttausurat. Multa on sen verran kosteaa, että rikat lähtivät helposti. Enimmäkseen löytyi voikukkia, joita kasvaa alkukesästä keltaisena puistoalueella. Sieltä tuuli kuljettaa siemenhöytyviä meillekin. Niinpä olemme varsin omavaraisia voikukkien suhteen.
Kompostimme ovat piripinnassa. Oksia on haketettu pitkin kesää ja kipattu sopiviin paikkoihin tontilla. Kesäkukkien mullat olen levittänyt istutusalueille. Puut ja pensaat ovat saaneet osansa maatuvasta materaalista. Ja tulevat vielä saamaan lisääkin, kunhan silppuan vaahteran- ym. puiden lehtiä ruohonleikkurilla.
Töyhtöangervot ja muut isokokoiset puutarhajätteet kuskaamme kaatopaikalle. Siellä niistä tehdään multaa. Meillä ei ole omaa peräkärryä. Vuokraamme sellaisen omakotiyhdistykseltä edulliseen hintaan. Varaus on jo tehty. Puutarhajätteen lisäksi Ukkokulta tyhjentää kellarista pois joutavaa tavaraa.
Keijunkukka, mutta mikä niistä? |
Syystöiden ohessa olen ihaillut kasvien erilaisia muotoja ja värejä. Keijun- ja haltiankukissa on lähes aina hienot lehdet. Niin väriltään kuin muodoltaankin. Olen istuttanut monenlaisia keijunkukkia, mutta kovin hyvin ne eivät meidän tontilla menesty. Olla möllöttävät vuodesta toiseen likimain saman kokoisina. Jotkut kukkivatkin. Monet ottavat hatkat hyvinkin nopeasti. Kuvan keijunkukka on yllättäen viihtynyt paikallaan jo pidempään. Pörhistynytkin aika kivasti.
Syysvuokko ja jouluruusu |
Tässä kuvassa on kaksi lempikasviani: vasemmalla syysvuokko ja oikealla jouluruusu. Syysvuokko on kaupasta ostettu, Pikkupuutarhan Muuripenkkiin istutettu Anemone hybrida 'Honorine Jobert'. Kulunut kesä on sen toinen pihallamme. Kukkikin, eikä näytä yhtään kyllästyneeltä ja lähtöhaluiselta.
Jouluruusuja istutin useamman pienikokoisen Muuripenkkiin keväälllä 2022. Nämä Double Ellenit ovat nekin kukkineet ja pukkaavat kiitettävästi uusia lehtiä. Joukossa näkyy myös kevätkaihonkukkaa ja ahomansikkaa. Sekä maahumalaa, jota kiskon pois urakalla ja aina vain sitä riittää - kaikkialla.
Valeangervo, valkotäpläimikkkä ja takana piippuköynnös |
Tässäkin on aika hauska muotoyhdistelmä. Jos unohtaa kotiloiden lehtiin urakoimat ilmastointireiät. Istutin isolehtisen kasvin sormivaleangervona (Rodgersia aesculifolia) kesällä 2022. Vertailtuani kuvia ja tietoja, epäilen kyseessä olevan kuitenkin liuskavaleangervo. Sormi- ja liuskavaleangervot saavat loppukesästä pronssisen sävysilauksen.
Olipa kyseessä kumpi tahansa, saatan joutua muutaman vuoden kuluttua kaivamaan ainakin osan pois, sillä valeangervoista kasvaa aika kookkaita.
Valkotäpläimikkä viihtyy hieman varjoisessa penkissä oikein hyvin. Lumi sulaa tässä paikassa viimeisten joukossa. Keväällä pelkäsin menettäneeni jokaikisen valkotäpläimikän, kun kovaksi jäätynyt kolauslumi oli litistänyt imikät limaisiksi lehtikasoiksi. Niin vain ponnistivat itsensä ylös ja ryhtyivät leveilemään siihen malliin, että koko penkki on niitä täynnä.
Piippuköynnös on kasvanut paikallaan jostain 90-luvulta lähtien. Istutuspäivä on jäänyt kirjaamatta. Se vaatii kiipeilläkseen tuen. Viime syksynä leikkasin piippuköynnöksen alas. Hyvin se heräsi ja alkoi taas kasvamaan. En anna sen kasvaa katon rakenteisiin saakka, vaan se saa ylös kiivettyään taipua riippumaan alaspäin.
Hopeatäpläpeippi |
Hopeatäpläpeippi on etenkin näin syksyllä virkistävä valontuoja. Tiiviitä mattoja muodostaessaan se toimii hyvin maanpeitekasvina ja näkyy myös kivasti muiden kasvien lomasta. Hopeatäpläpeippi on myös aktiivinen leviäjä, joten kannattaa miettiä, mihin sitä istuttaa. Kyllä siitä halutessaan eroon pääsee, mutta turha aiheuttaa itselleen lisää töitä, kun kitkemisen sijasta on monia mukavampiakin tehtäviä.
Stachys byzantina - Nukkapähkämö |
Nukkapähkämöä sanotaan myös lampaankorvaksi. Sen lehdet ovat harmaanvalkoiset, nukkamaisen pehmeät. Kuvassa aamukaste pisaroi lehdillä.
Nukkapähkämö ryhtyi kasvamaan herukkapensaan vieressä, mistä siirsin sen alkukesästä Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Eipä ollut ollenkaan hyvä ratkaisu, sillä kukkavarret kaatuilivat muiden kasvien päälle ja väliin. Kaivoin nukkapähkämön jälleen pois. Pörriäiset tykkäävät siitä kovasti, joten siirsin sen paikkaan, jossa se saa rauhassa seisoa tai kaatuilla, miten vain haluaa.
Muutama päivä sitten leikkasin Kivipenkistä pois ruskeaksi menneitä kultakärsämöitä. Yllätyin huomatessani nukkapähkämön kasvattaneen lukuisan joukon lehtiruusukkeita paikkaan, josta kuvittelin kaivaneeni sen kokonaan pois. Enpä ollut poistanut kaikkia rönsyjä. Samassa penkissä kasvaa myös harmaakäenkukkaa, jonka lehtiruusukkeet muistuttavat paljon nukkapähkämöä. Niinpä siirrän lehtiruusukkeiden tarkastelun ja nukkapähkämöiden mahdollisen kitkemisen kevääseen.
Tuivio ja villiviini sekä akileija |
Talon seinustalla kasvaa säleikkövilliviiniä mielestäni huonossa paikassa. Se olisi parempi kaivaa kokonaan pois, vaan enpä ole saanut aikaiseksi. Niinpä leikkaan sen syksyllä matalaksi. Keväällä villiviini lähtee reippaaseen kasvuun. Olen ottanut useammankin kerran säleikkövilliviinistä pätkiä ja laittanut ne veteen kasvattamaan juuria. Kunnon juurien ilmestyttyä istutan taimet sopivaksi katsomaani paikkaan.
Tonttimme rajanaapurin puoleisessa tukimuurissa kasvaa tuivioita, joiden joukkoon on eksynyt myös akileijoja. Joitakin vuosia sitten istutin muurin reunalle villiviinin taimen, jonne se kotiutui hyvin. Nyt villiviini luikertelee vähän joka suuntaan maanpeitekasvina ja roikkuu myös muurin reunan yli tuivioiden kaverina.
Säleikkövilliviini saa syksyisin hienon värin.
Myös tonttimme puiston puoleisessa päädyssä on lyhyt muuri tukemassa alas laskevaa rinnettä. Loppukesästä 2020 istutin rinteen yläpäähän, syreenien tyvelle niinikään pätkästä juurruttamani säleikkövilliviinin. Kesän vihreydessä ei helposti huomaa, kuinka villiviini kasvaa syreenien runkoja ylös. Näin syksyllä villiviini paljastaa itsensä punastumalla kauniisti.
Parthenocissus quinquefolia - Imukärhivilliviini |
Istutin joskus vuosia sitten imukärhivilliviinin autotalliseinustalle. Siellä se ei oikein koskaan viihtynyt, mutta eipä kuollut poiskaan. Lopulta päädyin poistamaan kapean istutusalueen kokonaan seinustalta. Leikkasin kehnon oloisen villiviinin matalaksi ja istutin sen terassin kupeeseen, kun en raaskinut kompostiinkaan sitä laittaa.
Villiviinipä tykästyi uuteen paikkaansa ja ryhtyi valloittamaan terassin kulman tiilipylvästä. Tänä kesänä se on kasvanut paljon. Yksi verso on maannut maassa, johon se on juurtunut ja suuntaa nyt innokkaasti lähellä olevien norjanangervojen seuraan. Enpä olisi itse keksinyt moista yhdistelmää, mutta kun kasvit niin ovat valinneet, en heitä siitä moiti - enkä toisistaan erota.
Alapihan aidalla kasvaa myös imukärhivilliviiniä. Niihin ei ole kertaakaan vielä tullut marjoja, kun taas terassin villiviinissä on sinisiä marjoja joka vuosi. Ovat kuulemma myrkyllisiä. En ole tosin ajatellutkaan niitä maistella.
Geranium endressii 'Wargrave Pink' - Espanjankurjenpolvi |
Kurjenpolviin ihastun vuosi vuodelta enemmän. Verikurjenpolvea kasvaa useammassa paikassa. Tässä vaiheessa siinä on kukka siellä toinen täällä. Sen sijaan alapihan Vapaapenkissä kasvaa vaaleanpunainen espanjankurjenpolvi, joka on kukkinut taukoamatta jo ties kuinka pitkään. Ja kukkii parhaillaankin.Tämä Wargrave Pink on jalokurjenpolvi Rozannea pystykasvuisempi. Herkullisia kumpikin.
Syksy näkyy jo hyvin puutarhassa. Perennojen leikkauksen vuoksi tilaa ja avaruutta on tavallista enemmän. Myös ruskavärit lisääntyvät samaa tahtia kuin puut ja pensaat luopuvat lehdistään. Lauantaina haravoin päivän päätteeksi yläpihan ja Pikkupuutarhan käytävät ja harjasin terassin ja pergolan puulattiat. Sunnuntaina tuuli pöllyttikin puista lehtiä vauhdilla. Nyt näyttää, kuin käytävät eivät olisi haravaa koskaan nähneetkään.
Pikkupuutarhaa, alaoikealla Kriikunapenkki, yläoikealla Kivipenkki. |
Kaikki alapihan kanttausurat on nyt huollettu ja kitkettävät kitketty. Syyssipuleitakin olen kätkenyt multaan 200 kpl. Harvinaisen vähän tänä vuonna. Saattaa olla, että joku pussukka vielä eksyy kaupasta mukaan.
Käytäviä saa vielä haravoida, kun puissa on yhä paljon lehtiä. Alapihalla käytän haravaa vain siirtääkseni lehdet kanttausurista nurmikolle. Sitten huristelen ruohonleikkurilla lehdet silpuksi. Jos johonkin tulee turhan paksu silppukerros, levitän ne toki laajemmalle ja ripottelen istutusalueille.
Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö |
Hurrikaani Kirkin hännän uhataan tuovan keskiviikkona Suomeenkin kunnon syysmyräkän. Sekä mahdollisesti perjantaiksi etelään jopa +15 asteen lämpötilaa. Katsotaan, riisuuko kova tuuli ja sade lehdet puista ja pensaista.
Pikkupuutarha näyttää satumetsältä!
VastaaPoistaIhmekös tuo, kun koko puutarha on tämän satutädin leikkipaikka.
PoistaKaunista! Hienoa aurinkoista sunnuntaita ei tosiaan kannata sisätöissä kuluttaa. Sadepäiviä kun syksyssä yleensä riittää - meillä on se hurrikaanin häntä kai täällä nyt. Tuuli paiskoo sadetta vasten seiniä, ikkunoista ei tahdo nähdä läpi.
VastaaPoistaKaunista! Niin näkymät kuin kasviyhdistelmät. Minulla on aika saman näköinen keijunkukka, joka on myös selvinnyt jo vuosikaudet ja se on 'Green Spice'.
Hopeatäpläpeipillä on loistavat ominaisuudet tilanteissa, jolloin on paljasta multapintaa eikä oikein tiedä, mitä siihen laittaisi. Etenkin puskien alla se on minusta kiva, kun loistaa sieltä kirjavilla lehdillään. Ja talven lumettomina kausina se on yhtä kauniisti lehdessä kuin kesälläkin! Mutta ihan kukkapenkkeihin en sitä laita, paitsi tosiaan joskus alkuvaiheessa, kun nopeaa maanpeittoa tarvitaan.
Aurinkoinen pihapäivä voittaa sisällä kyhjöttämisen mennen tullen. Täälläkin hurrikaani heiluttaa häntäänsä oikein kunnolla. Sataa ja tuulee, yhdessä ja erikseen. Pihatyöt ovat edenneet hyvin. Ensi viikoksikin on luvassa ihan hyviä pihapäiviä, joten ei mitään hätää.
PoistaKiitos! Saattaa hyvinkin olla Green Space. Yleensä säästän taimilaput eli voi hyvinkin löytyä, kunhan ryhdyn etsimään. Istutusluettelo kaipaa ylipäätään päivitystä. Sen voi tehdä sitten myöhemmin, kun ulkona on lunta.
Hopeatäpläpeippiä ei todellakaan kannata laittaa kukkapenkkiin. Yhdestä paikasta olen saanut sen onnistuneesti kitkettyä, mutta toisessa työ on vielä kesken. Minulla on kyllä pari paikkaa, joihin aion hopeatäpläpeippiä laittaa ja joissa se saa elellä tahtonsa mukaan. Näin syksyllä hopeatäpläpeipin hienous korostuu, kun avaruus puutarhassa lisääntyy.
Olen blogivuosieni aikana saanut havaita, miten ihailtavan hyvin tapanasi on pitää huolta puutarhastanne ja sen kauneudesta ja siisteydestä vuodenajasta riippumatta.
VastaaPoistaHopeatäpläpeippi on kaunis maanpeittäjä ja etenkin näin syksyllä se erottautuu kivasti värillään kasvupaikassaan.
Kiitos kauniista sanoistasi Kruunuvuokko! Yhtä siistiä ja viimeisteltyä, kuin sinun puutarhassasi, meillä on tuskin koskaan.
PoistaPuutarha on monin tavoin minulle tärkeä paikka. En kaihda raskaitakaan töitä, eikä pihan ja puutarhan siistiminen tunnu laisinkaan epämiellyttävältä. Mikä se mukavampaa, kuin katsella katsella kättensä aikaansaannoksia.
puutarha varmasti hyötyy siitä, että hoidat syystyöt perusteellisesti. Minua tuo piha ei tunnu kutsuvan, joten en mene. Kutsut kuuluvat ihan muista suunnista :)
VastaaPoistaHauskan näköisiä haitulapalleroita tuossa tarha-alppikärhössä :)
Syystöitä tekemällä ennakoin, että keväällä on vähemmän siivottavaa ja enemmän aikaa kaikelle uudelle. Toisinaan on hyväkin kuunnella kutsuja muista suunnista.
PoistaTykkään tarha-alppikärhön haituvista joka vuosi yhtä paljon. Jos tämä kärhö osaisi puhua, se taatusti toteaisi: "Taas se eukko kyylää minua kamerallaan."
Harmi, että olet omavarainen voikukkien suhteen. Meillä olisi ollut adoptoitavaksi runsaasti uusia virkeitä voikukan alkuja. Kiitos, kun kuvasit noita eri lehtimuotoja ja -värejä ihailtavaksemme.
VastaaPoistaKunnan puistoalue on hieno keltaisten voikukkien täyttäessä kaikki nurmialueet. Vaan miksi ihmeessä voikukan pitää aina kasvaa jonkun perennan tyvelle niin, että kitkiessä meinaa perennakin nousta ylös? Omalla nurmikolla se ei ole riesaksi.
PoistaPuutarha tarjoaa paljon ihmeteltävää. Niitä sinäkin tarjoat meille usein. Kiitos niistä sinulle!
Miten ihanan siistiltä siellä teillä aina näyttää! Ja mielenkiintoista puutarhapohdiskelua. Ihan hymyilytti itseksekseen täällä päässä tekstiäsi lukiessa.
VastaaPoistaRikkaruohojen kitkeminen näin syksyllä on antoisaa puuhaa, kun ne irtoavat kosteasta maasta niin paljon helpommin kuin keväällä. Ja onpahan ehkä sitten keväällä vähemmän rikkoja ( vai onko se edes mahdollista?).
Ja nuo kanttaukset💖
Keijunkukat talvehtivat yllättäen paremmin pienempinä, kun niitä jakaa loppukesällä. Niillä on tapana "nousta" maasta kasvaessaan ja ilmeisesti paleltuvat siksi helposti talvella. Minustakin tuntuu, että ne vaan olla möllöttävät, eivätkä kasva enää tietyn pisteen jälkeen ollenkaan.
Nukkapähkämö on aivan ihana. Lampaankorvaksi minäkin sitä kutsun ja silittelen ohikulkiessani. Meillä siitä on tullut "rikkaruoho" eli sitä löytyy nykyään joka puolelta pihaa. Joskus olen kukkavarsia laittanut kompostiin ja sieltä levitellyt siemeniä mullan mukana pitkin poikin. Mutta onneksi se on helppo nyppiä maasta, jos ilmestyy vääriin paikkoihin. Ja pörriäisethän rakastavat sitä!
Valeangervosi on mielestäni liuskavaleangervo. Sekin on hauska isoine lehdyköineen. Samoin imikät ja hopeatäpläpeippi. Espanjankurjenpolveni kuoli muutama talvi sitten. Kärhöjen siemenhörsylät ovat koristeelisia. Paljon sinulla on tuttuja perennoja, joista on kiva lukea toisen kokemuksia.
Kiitos Liisa! Teille kaikille on mukava jutella puutarhaa kuvien kera. Ukkokullan mielestä meillä kasvaa vain kirjovehkoja.
PoistaMinusta rikkaruohojen kitkeminen vähentää selvästi keväistä kitkemistä. Yhtenä vuonna kanttasin ja kitkin vielä marraskuussa. Keväällä olikin sitten harvinaisen rikatonta ja siistiä hyvin pitkään.
En ole seurannut keijunkukkia niin tarkasti, että olisin huomannut niiden nousevan. Kuulostaa järkevältä ja varteenotettavalta perustelulta niiden talvenkestävyyden suhteen. Kiitos jakoneuvosta!
Nukkapähkämö hiippailee meilläkin omin lupinensa milloin mihinkin. En ole sitä koskaan herukkapensaan viereen istuttanut. Siinä se kuitenkin alkoi kasvaa. Olen muitakin kasveja onnistunut monistamaan kompostimullan mukana. Miksi ei siis nukkapähkämöä. Pörriäiset tosiaan rakastavat nukkapähkämöä, joka on yksi hyvä syy olla sitä hävittämättä.
Hyvä saada vahvistusta epäilylleni. Liuskavaleangervohan tuo selvästi on.
Blogimaailma on erinomainen paikka löytää mielenkiintoisia kasveja. Olen aika helposti jallitettavissa, kun kasveista on kysymys. Vaikka kuinka väitän, ettei enää ole tilaa uusille kasveille, kummasti niitä vain tänne muuttaa.
Sinulla on siellä jo siistiä . Minä sain itsestäni sen verran irti että kitkin ihan vähän yhtä penkkiä . Parsapenkki ei ole vielä tuleentunut joten sen katkaisut ,kitkennät ja lannoitus on vielä edessä ainakin. Toivon että jotain muutakin .
VastaaPoistaEilinen myräkkä lennätti pihan täyteen monenlaista oksaa, lehteä ja roskaa. Siistimistä on vielä edessä, mutta säiden puolesta ehtii hyvin.
PoistaMuutamankin rikan kitkentä on aina eteenpäin.
Olet ollut todella ahkera ja saanut paljon aikaan. Kaikki näyttää olevan niin hyvässä kunnossa ja kaunista. Puutarhan näkymät ovat kerrassaan kauniita, oi, oi. Katsoin kuvat tarkasti monta kertaa ja ihailin näkemääni!!
VastaaPoistaKiitos Päivi! Kehusi lämmittävät mieltä tosi paljon.
PoistaPihalla ahkerointi on mukavaa puuhaa ja hyötyliikuntaa. Suuret hanhilaumat taivaalla saivat aina välillä pysähtymään ja ihmettelemään.
Ihanasti ja lämpimällä tunteella hoidat puutarhaasi. Jälki on ihastuttavaa katseltavaa 💖.
VastaaPoistaKiitos Susanna! Puutarha on minulle tärkeä ja rakas harrastus. Viime päivinä punarinnat ovat olleet seuranani, mikä ilahduttaa ja naurattaa. Hauskoja veijareita.
PoistaPuutarhan hoitajalle pätee sama kuin maanviljelijälle: työt tehdään säätilan mukaan. Tänään on keskiviikko ja hurrikaanin häntä riepottelee puita, pensaita ja lipputankoja. Hyvä että sait paljon aikaan, kun oli vielä kaunis sää.
VastaaPoistaNäin se menee. Sää on harvoin este pihatöille. Kaatosade tosin haittaa, kun huurteisten silmälasien läpi ei näe mitään.
PoistaHurrikaanin häntä laittoi eilen täällä ranttaliksi. Kaatosade ja myrskytuuli kolisuttivat nurkkia. Luulin jo katon lähtevän tuulen matkaan. Ei lähtenyt, vielä on lujasti kiinni.
Puutarhasi siirtyy talvilevolle pikkuhiljaa, Kaunista on edelleen.
VastaaPoistaMeillä oli aamulla kova tuuli ja nyt sataa kaatamalla. Onneksi ehdittiin eilen ajaa halkokuorma ukkelin kanssa ennen kovaa tuulta.
Hurrikaanin häntä tuli sitten teille tänään. Meillä se hääräsi koko eilisen päivän. Mitään vahinkoja ei onneksi meidän kylälle tullut.
PoistaHyvä, että ehditte saitte halkokuorman hoidettua. Meidänkin pitäisi kantaa kalikoita puuvajasta kellariin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että syksyn ahkeruus palkitaan keväällä. Niin kaunista näkymää puutarhassasi jälleen! Laitoin pari vuotta sitten sormivaleangervon pionipenkkiin, mutta pidin sitä vaivalloisesti kasvavana ja tarvitsisin tilaa pioneille, siirsin sen metsäpuutarhaan. Mutta millaiset juuret se oli kasvattanutkaan!! Onneksi siirsin ja nyt se viihtyy tuomen alla metsäpuutarhassa. Kirjenpolvet ovat ihania, vaikka meillä välillä ne hiukan villiintyvät liikaa. Ihailen kasvien ruskaa ja verikurjenpolvi on upea ruskassaan! Totesin keväällä että meillä on liian vähän sipulikukkien eli tulppuja ja narsisseja. Nyt niitä on mullan alla toista tuhatta ja ehkä lisääkin olisi mahtunut, mutta en enää Hollannista niitä tilannut - ensi vuonna sitten. Saaripalstan Sailalla oli niin monta kivaa sipulivinkkiä että eihän niitä voinut vastustaa 🤭 ja muutama uusi koiranhammaskin löytyi ja vähän muutakin ihanaa!
VastaaPoistaMeillä myrsky ripotteli ja satoi, mutta onneksi vahinkoja ei ilmeisesti tullut, metsän puolella naapurin hakkuuaukean reunaa ja mökkipihaa emme vielä ole tarkistaneet - toivotaan parasta! Kummitytön tyttären auton tuulilasille huonoin seurauksin lensi laho iso oksa 😢!
Mukavaa alkavaa viikonloppua 🙋♀️
Olen käytännössä todennut saman. Leutoina syksyinä olen kitkenyt rikkaruohoja ja huoltanut kanttauksia vielä marraskuussa. Seuraavana keväänä pääsin paljon tavallista vähemmällä työllä.
PoistaOlit fiksu siirtäessäni sormivaleangervon metsäpuutarhaan pionien tieltä. Pitänee keväällä tutkia oman sormivaleangervon juurten kokoa. Ehkä sekin joutaa jo muualle.
Sipulikukkia ei kerta kaikkiaan voi olla liikaa. Katselin kaimasi Sailan sipulilistaa kateellisena. Mitä herkkuja hän olikaan löytänyt. Ensi vuonna minäkin vaihdan ostopaikkaa. Tein Eurobulbille tilausta, mutta jostain syystä maksutapahtuma kangerteli pahasti. Heillä oli jokin ongelma, enkä sitten jaksanut monena päivänä verkkokaupan kanssa leikkiä. Kaupoista on jokunen pussukka kotiin eksynyt. Merkittävästi vähemmän kuin aiempina vuosina ja vieläpä aika tavallisia lajeja. Huomenna on tarkoitus vielä muutama sipuli multaan kätkeä.
Hyvä, ettei myräkkä tehnyt teillä vahinkoja. Tytön auton ikkunakin olisi saanut jäädä särkymättä. Onneksi ei ilmeisesti tullut mitään fyysisiä seurauksia. Lasin saa aina uusittua, vaikka taloudellinen menetys harmittaakin. Myrskytuhoissa lienee vakuutusyhtiöillä force majeure.
Olen koko päivän elänyt lauantaissa. Kiva todeta elettävän vasta perjantaita.
Toivon aurinkoista viikonloppua kirkastamaan pihasi ruskavärejä!
Kivoja kasviyhdistelmiä, erilaiset lehdet erottuvat niin hyvin toisistaan!
VastaaPoistaJa puutarhatyöt todellakin kannattaa tehdä sään mukaan, jos paistaa niin silloin on muut työt jätettävä:) Meikäläinen tosin on jo aika tavalla jämähtänyt sohvalle puikot käsissä...
No paketteja on vielä tulossa, joten jotain puutarhahommiakin on siis vielä tiedossa.
Siellä ahkera puutarhuri saattaa puutarhaansa talviteloille, tai ainakin tekee jo kovasti syystöitä. Minä olen ollut todella saamaton kaiken suhteen, mutta kun aina sataa ja tuulee niin mahdottomasti. Siivoaminen ja haravointi menee ihan hukkaan, kun heti pölläyttää uudet lehdet tilalle. Ei yhtään kiehdo lähteä ulos kylmään säähän, mutta jospa tulis vielä kivat ilmat, että saatais jotain tehtyä!
VastaaPoistaMielettömän kauniita lehtiä ja värejä löytyy puutarhastasi. Hyvää lokakuun jatkoa!