Vihertää ja kukertaa

Syreenipenkin tulppaanit, Sun Lovereita luultavimmin.

 

Kaikkialla kasvaa niin, että sen kohinan saattaa kuulla. Jos vain peipposen laululta ja mustarastaan luritukselta muita ääniä erottaa. Uni rapisee silmistä oitis, kunhan vain sängystä noustessaan katsoo ulos ikkunasta. Vihreän kaikki sävyt ovat niin maassa kuin puissakin. Istutusalueilla runsaan vihreyden joukosta nousee värejä ja muotoja. Näitä näkymiä ei vaan kyllästy katselemaan.

Allium christophii - Tähtilaukka

Majalispenkin tähtilaukat venyvät pituutta. En ole muistanut kurkistaa, näkyykö lehtiruusukkeiden keskellä nuppuja. Majalispenkki on tarkoitus pitää toistaiseksi vapaana monivuotisista, jotta mullasta mahdollisesti vielä nousevat ruusunversot voi kaivaa pois vahingoittamatta mitään tärkeää. 

Suunnittelin laittavani tänä vuonna daaliat suoraan Majalispenkin maahan. Päätinkin laittaa ne isoihin muoviruukkuihin, joissa siirrän ne syksyllä kellariin. Jospa sillä tavoin saisin daaliajuurakot paremmin talvehtimaan. Viime syksynä nostin juurakot ruukuista, käärin sanomalehdissä pahvilaatikoihin. Kävin säännöllisesti katsomassa juurakoita ja suihkuttelin paketteja mätänemistä varoen. Valtaosa kuivui. Opettelemista siis riittää.

Balkaninvuokot

Puutarhakierroksilla pääsee päivittäin leikkimään Darwinia. En sentään uusia lajeja maailman mittakaavassa voi löytää tai nimetä. Kaikkea kivaa maasta nousee. Osa melkein unohdettuja ja siksi suuria yllätyksiä.

Balkaninvuokkoja en ole pariin-kolmeen vuoteen istuttanut ollenkaan. Valkeakuulaan alla ne ovat viihtyneet hyvin ja runsastuneet. Pitää vain olla tarkkana erottaakseen ne lukuisten kirjokevättähtien ja idänsinililjojen joukosta. Kohta nuo scillanlehdet alkavat lakastua. Laitan niiden päälle kevyen kerroksen multaa. Sinnehän maatuvat.

Clematis integrifolia 'Aljonushka - Tarhakellokärhö

Kärhöjen kanssa keväät ovat aina jännitystä täynnä. Systemaattinen kärhökierros on vielä tekemättä. Eikä sillä kiirettä olekaan, kun jalokärhöt tykkäävät usein nukkua muita pidempään. Parin päivän tauon jälkeen saattaa löytyä useita yllätyksiä. Tarhakellokärhö Aljonushkat ovat kumpikin reippaassa kasvussa. Ne saattavat olla tänä keväänä erityisen tyytyväisiä lisääntyneestä valosta, kun leikkasin kärhöjen läheisyydessä kasvavat ruusupensaat mataliksi.

Neljästä ruusupensaasta tuli iso kasa piikikkäitä oksia. Ne oli tarkoitus viedä kaatopaikan risukeräykseen, mutta päätinpä sittenkin hakettaa oksat. Sain kesällä 2016 kokeiltavaksi Tegeran nahkaiset ruusuhanskat. 10 vuoden ajan ne ovat olleet kovassa käytössä, mutta kulumisesta huolimatta ovat edelleen toimivat. Hanskat käteen ja haketin pihalle. Pari piikkiä osui lähinnä kuluneiden sormenpäiden kautta. Kämmenessä ei tuntunut miltään nostella hakettimeen esimerkiksi Ritausman oksia, joissa on miljoona tanakkaa piikkiä valmiina porautumaan puutarhurin kämmeniin. 

Etsin Tegeran sivuilta vastaavia ruusuhanskoja, mutta en löytänyt. Ehtiessäni tehostan etsintää hankkiakseni uudet ruusunpiikkejä kestävät hanskat. On sitten varahanskat, kun nuo sanovat sopimuksensa irti. Ei ole tähän mennessäkään tullut Ukkokullan kanssa kinaa, kumpi enemmän ruusuhanskoja kulloinkin tarvitsee. Voi niitä silti olla kummallekin omat.

Anemone sylvestris - Syysvuokko

Muutamia kasveja odotan keväisin erityisen paljon. Sinikämmen kuuluu niihin ja senhän jo totesinkin heränneen. Syysvuokko on toinen silmäteräni. Alapihan Kiemurapenkissä ei vielä näy eloa. Siitäkään huolimatta, että siellä syysvuokko on kasvattanut komean puskan ja tehnyt siementaimiakin. Toivon mukaan se nostaa pian päätään.

Sen sijaan tuoreempi versio eli sisäänkäyntiä vastapäätä, Saapaspolun vieressä kasvava syysvuokko kurkistaa mullasta. En aio olla ahne, hyvä jos edes yksi syysvuokko on elossa. 

Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa

Oman pihan kevätherkut alkavat nekin työntää itseään mullasta. Olenkin viime aikoina valmistanut pari kertaa parsarisottoa, joka on niin hyvää. Hetken kun vielä odottelen, voin tehdä sitä oman maan parsasta. 

Kellarissa asuvilla taimilla on kaikki hyvin. Tomaatit, kurkut ja paprikat siirsin isoihin kasvatusastioihin 24.4. Siirron yhteydessä laitoin niille tukikepit, mutta tukinarut sain viritettyä vasta maanantai-iltana. Naruilla ei tässä vaiheessa ole vielä suurtakaan merkitystä, jonka vuoksi kieputin ne tukikeppien yläpäähän. Tomaattien ja kurkkujen siirryttyä aikanaan kasvihuoneeseen, kiinnitän tukinarut kasvarissa pitkittäin kulkevaan naruun.

Paprika 'Roter Augsburger' kukkii

Viikonloppuna laitoin kasvihuoneen kummallekin pitkälle sivulle tuplaharsot. Odottavat siellä, kunnes yölämpötilat nousevat sellaisiin lukemiin, että tomaatit ja kurkut uskaltaa viedä lämmittämättömään kasvariin. Viime vuosina tuo ajankohta on sijoittunut toukokuun toiseksi viimeiselle viikolle. Harsojen suojaavaa vaikutusta on silloin tarvittu viikon parin ajan.

Acer - Vaahtera

 
Vaahteravauvat eivät enää ole vauvoja, vaan esiteinejä. Sirkkalehtien tilalle on kasvanut selvästi vaahteranlehdiksi tunnistettavat lehdet. Kymmensenttinen varsi on jo puutunut ja istuu maassa niin tiukasti, että välillä joutuu kaksin käsin kiskomaan saadakseen taimen ylös maasta. Pitäisiköhän kysyä naapurustosta, löytyisikö innokkaita pikkuipanoita kiskomaan vaahteroita sopivaa korvausta vastaan. No, ehkä sittenkin kitken ne itse. Vältyn jonkun tärkeän kasvin menettämiseltä ja toisaalta saatan nähdä monenlaisia ihmeitä tonttia tutkiessani.

Paris quadrifolia - Sudenmarja

Uutisissa kerrottiin, että kansalaisille kaavaillaan jopa vankeustuomiota vieraslajien levittämisestä. Kunnon sanktio luonnolle aiheutetuista haitoista saattaa joissain tapauksissa olla paikallaan. Entä miten luonnon itsensä levittämisinnon kanssa tulisi menetellä? Muutama vuosi sitten meidän pihalle ilmestyi sudenmarja. Ensin yksi, sitten muutama lisää. Tänä vuonna niitä näyttää ilmestyneen oikein isompi porukka. 

Minua sudenmarjat eivät haittaa. Itse asiassa ne ovat aika nättejä kasveja sinisine marjoineen. Kasvi on myrkyllinen. Myrkytystapaukset ovat olleet harvinaisia, kun kasvissa on vain yksi marja ja sekin vastenmielisen makuinen. Lapsiperheille tällainen kasvi on tietenkin hankala asia. Meidän pihalla pikkulapsia ei juurikaan nykyisin käy. 

Leikkasin keskiviikkona nurmikon ensimmäisen kerran tänä kesänä. Se oli venähtänyt paikoin ihan kunnolla. Muutaman corydalis-keskittymän kiersin. Voikukkien yli ajoin parikin kertaa, mutta tunnetusti ne ovat taitavia litistämään itsensä ja nuppunsa ruohonleikkurin ulottumattomiin. Jonkun verran olen kitkenyt voikukkia istutusalueilta ja käytäviltä. Lisää olisi kitkettävänä. Kunnan puistoalueella kasvaa joka kesä voikukkia valtoimenaan. Nurmikko ajetaan yleensä vasta, kun valkoisia hahtuvia lentelee ympäriinsä. Ei siis ihme, ettei meillä ole voikukista puutetta.

Tulipa 'Persian Pearl' - Tähtitulppaani aamukuosissa

 
Alkamassa on toukokuun toinen viikonloppu ja sunnuntain äitienpäivä. Hyvää viikonloppua kaikille!

Lämpimät onnittelut äideille, myös edesmenneille ja tuleville.