Päivänliljat - loppukesän kukkijat

Viime kesän Vihdin ruusutilaretkeltä puutarhaani kotiutui uusia päivänliljoja, joiden nimistä olen mennyt heti kättelyssä aivan sekaisin. Yritin googlettaa nyt kukkiville mahdollisia nimiä, mutta menin vaihtoehtoja on lukemattomia, eikä mikään osunut minun liljojeni kanssa kohdalleen. Olkoon sitten ihan vain oransseja ja oranssinpunaisia ja mitä ikinä lystäävät. Kauniita ovat ja piristävät hyvin näin loppukesän muuten jo rupsahtavaa kukkapenkkiä.

Päivänliljoissa tykkään myös niiden lehdistöstä, joka on aika tanakkaa ja pysyy yllättävän pitkään pystyssä. Ei siis lakoa ihan samalla tavoin, kuin samankaltaiset iriksen lehdet. 

Mustat pilkut ovat jotain ötököitä.

Tämä keltainen päivänlilja on ollut meillä jo useamman kesän. Yhtään en muista, mistä se on kotoisin ja mikä sen nimi voisi olla. Samaan varteen tulee monta patukkamaista nuppua, joista aukeaa aika kookas kukka. Kukinta kestää todellakin vain sen yhden päivän eli tämä on nimensä mukaisesti päivänlilja viimeisen päälle. Kun nuppuja on kuitenkin runsaasti, kukintaa riittää pitkään. Useimmiten kukat ovat vähän repaleiset ja nuputkin juuri ennen aukeamista muistuttavat enemmänkin jääkaapin kylmimpään osaan unohtunutta kurpitsaa.

Nämä oranssipunaiset liljat ovat vähän syvemmän sävyisiä, kuin aiemmassa kuvassa oleva päivänlilja. Yksi päivänlilja on vielä täysin nupulla ja sen oletan ja toivon olevan niinikään viime kesän retkeltä hankittu Agnes Elpers. Agnes ehti kukkia meillä viime vuonna ja ihastuin sen syvän punaiseen samettiseen väriin. Voipi tietenkin olla, että nuput kuuluvat toiselle päivänliljalle, joka ei viime vuonna kukkinut. Vierekkäin on nimittäin kaksi päivänliljaa, joista toisessa ei ole nuppuja laisinkaan. En laittanut nimikylttejä päivänliljoille, koska kuvittelin muistavani ja tunnistavani ne niiden kukkiessa. Entä elleivät kuki? Sitä en tullut ajatelleeksi.

Tiikerililja - Lilium lancifolium

Toki pihassa täytyy olla myös perinteinen tiikerinlilja. Jostain syystä minun tiikerini on vähän oikullinen ja kasvaa kahdessakin paikassa kukkapenkin laidalla. En taatusti ole sitä niin hankalaan ja ahtaaseen paikkaan istuttanut, mutta olisiko sipuli joskus muun mylläyksen ohessa siirtynyt. Muutaman kerran olen tuuminut kasvin siirtämistä, mutta toistaiseksi on saanut olla.

Eräs tuttuni luuli tiikerinliljan varteen ilmestyneitä mustia palluroita ötököiksi ja oli jo menossa niitä häätämään. Pallurat ovat kuitenkin kasvin itusilmuja, joista maahan pudotessa kasvaa aikanaan uusia tiikerinliljoja. Ehkäpä minunkin omituisissa paikoissa kasvavat tiikerililjani ovat itusilmuista lähtöisin. Se selittäisi niiden sijainnin.

Kuvan keltainen pilkullinen lilja tuli puutarhaani jonkun muun sipulin sijasta. On siis malliesimerkki sipulibingon tuloksista, jolloin ostat jotain mielestäsi nättiä ja saat jotain täysin muuta. Vaan ei tämä ole ollenkaan ruma eikä paha. Tietenkin hetken harmitti, kun odotin jotain toisenlaista, mutta kyllä tämä pisamakaveri on paikkansa meillä lunastanut.

Lilium On Stage

Lilja On Stagen ostin keväällä 2015 ja kesän se vietti terassin ruukussa. Syksyllä istutin liljan olopihan Syreenipenkkiin ja siinä se nyt kukkii jälleen. Jos nyt sattuu niin reippaasti kukkapenkin ohi kulkemaan, ettei ehdi silmäystä sinne luoda, tuoksu kyllä paljastaa liljan olevan kukassa. Varsinkin illalla On Stagen tuoksua ei voi olla huomaamatta. Kukat ovat suuria. Vaikka lehdet kelpaavat hyvin kotiloille, kukkien tuoksu ilmeisesti karkoittaa nilviäisetkin ja terälehdet säilyvät koko kukinnan ajan ehjinä.

Lilium Stargazer

Alapihan Kiemurapenkissä tuoksusta vastaakin sitten Stargazer. Tämä on kuulemma yksi suosituimmista värililjoista (väittää eräs nettikauppa). Oli miten oli, kaunis hän on ja mukavasti tuoksuu.

Orientallilja - Lilium Tiber

Myös Päivänliljapenkissä löytyy yksi tuoksuttaja eli orientallilja Tiber. Luulin sen jo ehtineen kukkia ennen, kuin saavuin sen luokse kameran kanssa. Ei sentään ja vieläkin on pari nuppua odottamassa avautumistaan. Hiukan on kesä kohdellut kaltoin terälehtiä, kun on koloa ja reikää siellä täällä. 

Valkoinen lilja avautui Kiemurapenkissä ihan muutama päivä sitten. Tämä lienee niitä liljoja, jotka joutuivat parin vuoden takaisen Kiemurapenkin mylläyksen kourissa miltei hunningolle. Huomasin sentään kompostiin kuormaa kuskatessani, että joukossa on jokin sipuli ja tyrkkäsin sen aikanaan takaisin penkkiin. Näin minulla on jokunen sipulikukka vaihtanut paikkaa ja varmaan myös kadonnut kokonaan.

Viime kesän ruusutilaretkeltä meille kotiutui myös uusia astereita. Loppukesän tiimellyksessä kaivoin asterintaimia sinne, missä nyt äkkipäätä tilaa löytyi. Nyt sitten totaalinen suunnittelemattomuus kolahti uutena työkeikkana, sillä useimmat uusista astereista ovat pitkänhuiskeita ja penkin reunalla kasvaessaan peittävät muita saman penkin asukkeja. On siis lapiotöitä tiedossa. Kunhan kerkeän uuden paikan astereille kehittää ja kaivuuhommiin ryhtyä. Vielä kun keksisi astereille sopivan aikaisemmin kasvuun lähtevän ja kukkivan kaverin. Tämä kasvien sijoittelu on näemmä loputon työmaa.

Tähän päättyy tämä kesä, mutta toivottavasti ei sentään ihan konkreettisesti syksyisiin säihin vielä siirrytä. Lämpöä ja aurinkoa toivoisin, jotta ulkona olisi hyvä työskennellä. Olisi mukava saada kaikki syyshommat ajallaan tehtyä ja samalla tulisi tankattua energiaa talvea varten. Pimeä ja sateinen syksy ei houkuttele, kun muutenkin matka seuraavaan kevääseen tuntuu taas kovin pitkältä. Aurinkoista syyskuun alkua niin teille kuin itsellekin toivoen!
 

Siemenkylvöjen tilinpäätös, osa 2 Hyötykasvit

Tomaatti - Solanum lycopersicum Tigerella

Jatkan Piparmintun Multaa ja mukuloita -blogissa masinoiman oivallisen siemenkylvöjen tilinpäätöksen tekoa hyötykasviosuudella. Kesäkukkakylvökset käsittelin aiemmin postauksessa 23.8., jonne pääset täältä.

Tomaatti - Solanum lycopersicum Ailsa Craig

Tomaatit kylvin 5.3. Ne itivät kohtuullisen hyvin, mutta taimien kasvu tuntui kovin hitaalta ja ajattelinkin joutuvani ostamaan kunnon taimet kasvariin kaupasta. Kevään viivästyessä ikkunalautatila oli kortilla ja lopulta siirsin aika onnettoman kokoiset tomaatit kasvariin 19.5. Rakensin istutuslaatikoiden ympärille tuplaharsoista teltan, jota kävin lämpiminä päivinä avaamassa. Öisin laitoin valopetroolilämmittimen päälle, vaikka sen teho on aika marginaalinen. Tomaatit tykkäsivät kasvihuoneesta enemmän, kuin ikkunalautapaikasta ja alkoivat kasvaa kohisten.

Tomaatti - Solanum lycopersicum Gardeners delight

Kylvin seuraavia tomaatteja, joista jokaista lajiketta kasvariin päätyi kaksi tainta.

• Ailsa Craig
• Moneymaker
• Tanskan vienti
• Gardener's delight
• Tigerella
• Ildi
• Tiny Tim
• Yellow Pearshaped

Jokainen näistä tekee ihan hyvin hedelmää. Parhaiten ehkä Gardener's delight ja Tigerella. Kypsymisen ovat aloittaneet Tigerella, Gardener's delight ja Yellow Pearshaped. Jatkossa ehkä kannattaisi keskittyä pienikokoisiin kirsikka- ja päärynätomaatteihin. Pienessä kasvarissa niistä on eniten iloa, koska niiden kypsyminen onnistuu parhaiten.

Perinteisesti kesään kuuluu myös amppelitomaatti, jonka tänä(kin) vuonna ostin kaupasta. Se on kukkinut runsaasti ja kypsiä tomaatteja olemme jo syöneet monen monta. Lajikkeesta en tiedä, mutta pikkuruiset kirsikkatomaatit ovat pullollaan herkullista ja aromikasta tomaatin makua.

Chili - Capsicum annuum Hungarian Black

Kuten jo aiemminkin olen sanonut, chilistä en itse ole niin innostunut, mutta Ukkokulta siitä tykkää ja siksi sitä pitää aina muutama olla. Lisäksi se on minusta aika helppo ja varma kasvatettava. Chilit kylvin 6.2. ja koulin 28.2. Kasvariin siirsin taimet 19.5.

Tomaattien tapaan chilin varttuminen kunnon taimeksi kesti pitkään. Oikeastaan ne innostuivat kunnon kasvuun vasta kasvihuoneeseen päästyään. Tavallinen chili on vasta alkanut tekemään hedelmää. Se ei sinänsä haittaa, sillä chili kyllä kypsyy sisälle nostettuna ikkunalaudallakin.

Paprikan (kylvin 5.3.) hedelmät ovat vasta nyt alkaneet kasvaa kokoa, joten saattaa hyvinkin olla, etteivät ne ehdi kypsyä.

Kylvämäni chilit ja paprikat

• Chili - Capsicum annuum 'Hungarian Black' sekä kaupan chilistä otetut vanhemmat siemenet
• Paprika - Capsicum annuum 'Californian Wonder'

Herneen nuput

Herneitä meillä oli aikanaan avokasvimaan aikaan joka kesä. Sitten kului useampi vuosi ilman herneen hernettä. Nyt kylvin lähinnä kumppanuuskasviksi kahteen kasvimaalaatikkoon hernettä (pisum sativum 'Meteor'). Palot olivat pitkään niin laihoja, että ajattelin niiden osallistuneen johonkin painonpudotuskampanjaan. Sitten ne alkoivat pulskistua ja aika monena iltana kävin nyppimässä naposteltavaa hernepuskista. Neljästä 80 cm:n rivistä tuli yllättävän paljon herneitä. Herneiden popsiminen oman kasvimaan kupeessa se vasta tuo mukavat lapsuudenmuistot mieleen. Siinä yksi lisäsyy kylvää herneitä myös ensi kesänä. 

Lehtikaalia laitoin sekä vihreää (Brassica olerecea 'Acephala Green Curled') että lilaa (Brassica 'Curly Scarlet'). Lilasävyinen kasvoi huonommin, mutta vihreästä tuli erinomainen sato. Olemme syöneet lehtikaalia salaattina ja pari kertaa tein niistä myös chipsejä. Chipsit ovat kuitenkin aika rasvaisia, joten niitä ei loputtomiin voi eikä halua syödä. Ison osan lehtikaaleista olen ryöpännyt ja käyttänyt suolaisiin piirakoihin pinaatin tapaan. Kevyesti ryöpättynä lehtikaali menee myös pienempään tilaan pakastimeen myöhempää käyttöä varten.

Kasvihuonekurkkuja kylvin 9.4. Kurkku iti nopeasti ja siirsin sen 19.5. kasvariin. Myös kurkut suojasin alkuun harsoilla. Kurkut alkoivat kukkia runsaasti ja satoa ne ovat tuottaneet erinomaisesti. Beth Alphasta tuli pulleita kurkkuja, mutta siihen tuli aika kova ja puumainen kuori kasvun myötä. Se kannatti poimia hieman pienempänä. La Diva sen sijaan on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Babyj ei ole tehnyt hedelmää. Myös viidakkokurkku jäi hyvin pienikokoiseksi, eikä ole kukkinut. Sen hedelmiä ei siis pääse maistamaan.

Elokuun kosteista säistä kurkut ovat kärsineet. Kukkiminen väheni ja moni pikkuruinen kurkku mätäni aktiivisesta kasvihuoneen tuulettamisesta huolimatta. Edelleen kuitenkin satoa tulee, joten kurkkuja ei tänä kesänä ole tarvinnut ostaa laisinkaan.

Seuraavia kurkkuja kylvin:

• Cucumis sativus Beth Alpha
• Cucumis sativus Babyj F1
• Cucumis sativus La Diva
• Viidakkokurkku - Melothria scabra

Kurpitsa on minusta nopea, helppo ja satoisa. Kylvin siemenet ikkunalautapotteihin 15.5. Kurpitsaa ei todellakaan kannata kovin aikaisin kylvää, sillä muuten ne ehtivät kasvaa mittaa ja kokoa ennen kasvimaalle pääsyä liikaakin. Siirsin taimet kasvimaalaatikkoon 6.6. ja peitin muiden viljelylaatikoiden tapaan harsolla. Siellä ne juurtuivat ja alkoivat kasvamaan. Kukkia joutui odottamaan ehkä normikesää pidempään. Sitten kukkia alkoi tulla ja pieniä hedelmiäkin, jotka kuitenkin mätänivät ennen kuin ehtivät kunnolla edes kasvaa. Yritin kiirehtiä nyppimään kukat pienten kurpitsoiden päästä pois, koska sen sanotaan vähentävän mätänemistä. Kurpitsa on kuitenkin niin tuottoista, että vaikka monta kurpitsaa olen joutunut heittämään kompostiin, kypsiä kurpitsoita on riittänyt poimittavaksi.

Kurpitsaa kannattaa poimia sitä mukaa, kun se kypsyy. Näin satoa pääsee hyödyntämään alusta saakka, eikä kurpitsoiden kanssa joudu niin helposti pulaan. Olen käyttänyt kurpitsaa salaatteihin ja sosekeittoihin. Ylimääräiset pilkon ja pussitan pakastimeen. Siten niistä saa nopeasti hyvää keittoa.

Kylvin seuraavia kurpitsoja

• Cucurbita 'Tuscany' (vihreä)
• Cucurbita 'Atena F1' (keltainen)
• Cucurbita pepo 'Tom Fox'
• Cucurbita 'Maxima', joka on jättikurpitsa ja joka ei ole kukkinut eikä tehnyt hedelmää.

Retiisi on hauska pikkunaposteltava, joka on helppo ja nopeakasvuinen. Kylvin retiisin 22.5. ja ensimmäinen sato valmistui melkeinpä varkain harsojen alla. Cherry Belle osoittautui maukkaaksi ja se kasvoi yllättävän kookkaaksi tulematta silti puisevaksi. Toisen kylvön tein heti ensimmäisen valmistuttua ja tultua syödyksi. Kolmannenkin sadon olisi varmasti saanut, mutta en enää uusia retiisikylvöjä tehnyt. 

Kylvämäni retiisit:

• Raphanus sativus Saca
• Raphanus sativus Cherry Belle

Porkkana (Daucus carota L. Flakkee) kylvin kaksi 80 cm:n riviä kasvimaalaatikkoon. Porkkanat kasvoivat hienosti ja alkuun söimme harvennettuja pikkuruisia porkkanoita, jotta muille jäi tilaa kasvaa isoiksi. Syömme paljon porkkanaa sekä sellaisenaan että kevyesti keitettynä ja raasteena. Usein pesen, kuorin ja pilkon nipun porkkanoita jääkaappiin odottamaan jonkun iltaleffan mainostaukoa. Silloin makeat porkkanat maistuvat ja korvaavat muut pikkunälkään tarkoitetut naposteltavat erinomaisesti. Porkkanaa laitan ensi vuonna enemmän, ehdottomasti.

Punajuuria (Beta vulgaris 'Detroit') laitoin myös kaksi riviä. Osan olen jo nostanut nähdäkseni, miten ne voivat ja hyvin voivat. Miksi ihmeessä olen kuvitellut, että punajuuri olisi jotenkin vaikea? Siellähän se on mullassa kasvanut ja kypsynyt. Myös punajuuri kuuluu lempijuureksiini.

Tilan puutteen vuoksi kylvin vain yhtä salaattia eli tammenlehtisalaattia (Lactuca sativa 'Crispa Red Salad Bowl'). Jälleen kerralla ihan liikaa. Ikinä en opi säätelemään salaatinsiemeniä. Salaatti kasvaa ja nopeasti ja vaikka kuinka sitä söisi leivän päällä ja ruoan ohessa, ei kaikkea kasvimaalla kasvavaa ehdi sopivan tuoreena käyttämään. Nyt siis vinkiksi ensi vuotta ajatellen: mieluummin vaikka puoli riviä kerrallaan ja uusia kylvöjä tasaisin välein.

Mangoldia (Beta vulgarid) en ole aiemmin kasvattanut. Sitä aion kylvää ensi vuonnakin pelkästään jo sen kauniin ulkomuodon vuoksi. Kuinkahan monena iltana kiersin mangoldeja ja ihastelin niiden punaisia lehtiruoteja ilta-auringon valossa.

Salaattifenkoli (Foeniculum vulgare) oli tämän kesän upea löytö. Sitäkään en ole aiemmin kasvattanut, mutta jatkossa ihan varmasti. Nettikaupasta tilaamassani siemenpussissa ei ole lajikeen nimeä. Autuas olo -blogin Cherin vinkistä aion ensi kesänä hommata Zero Fino -lajiketta, josta pitäisi olla paremmat mahdollisuudet saada kunnon sato meidän valoisassa yössämme. Salaattifenkolin ihastuttava aniksen maku on hurmannut minut niin tehokkaasti, että tämä kasvi ansaitsee päästä jokakesäiseksi kylvettäväksi meidän kasvimaallemme.

Parsa - Asparagus officinalis 'Gijnlim'

Parsaakin (Asparagus officinalis 'Gijnlim') päätin kokeilla, kun sitä niin moni blogeissa keväällä kehui. Tarkoitus oli ostaa juurakot kevätmessuilta, mutta Helsingissä (Turussa parsaa oli, vaan olin jo ehtinyt hankkia) en niitä nähnyt, joten tilasin nettikaupasta. Kaikki 11.5. istuttamani parsat ovat lähteneet kasvuun, mutta sitä suositellaan korjattavan vasta kahden kolmen vuoden kuluttua, jotta se pääsee hyvin kasvamaan ja vahvistumaan.

Sipulia meillä oli avokasvimaan aikaan vuosittain, mutta viljelylaatikoiden aikakauteen siirryttyämme sipuli on jotenkin jäänyt. Tarkoituksella en nytkään sitä istuttanut, vaan kaupasta mukaan tarttui ikäänkuin kylkiäisenä istukassipulipussukka. Ajattelin, että se toimii hyvin kumppanuuskasvina ja tungin sipuleita muiden kasvien kylvösrivien väleihin. Aika hyvän sadon pari päivää sitten korjasin. Osa on pieniä, mutta valtaosa isohkoja ja hyväkuntoisia. Nyt sipulit ovat verkon päällä puuvajassa. Viikonlopun aikana on tarkoitus tuoda ne saunan lauteille kuivumaan.

Valkosipulista huolehtii Ukkokulta ja sen hän peitteli multaan jo viime syksynä. Lajikkeena on talvivalkosipuli Alexandra. Ukkokulta nosti loput valkosipulit maasta pari päivää sitten ja komeita ovat. En vain ole puuvajassa roikkuvaa satoa vielä ehtinyt kuvata. Aikaisempina vuosina meillä on ollut muita lajikkeita, mutta kuultuaan Alexandraa kovasti kehuttavan, Ukkokulta tilasi sitä ja kyllä se kannatti. Ei meidän enää aikoihin ole tarvinnut kaupasta valkosipulia ostaa. Siitä pitää huolen oma sato. Ja meillä valkosipulia sentään käytetään todella runsaasti.

Yrteistä kylvän joka kesä tilliä ja persiljaa. Tilli on kasvanut hyvin. Persilja on tänä vuonna itänyt huonosti ja itäneetkin ovat aika matalaa sorttia. Ruohosipulia kasvaa monessa paikassa niin syötäväksi kuin kukkiessaan ja muutenkin kasvaessaan ihasteltavaksi. Samoin lipstikka (levisticum officinale) kasvaa kasvimaalla ja sitä jo kerran leikkasin matalammaksi sen yltyessä kurkottelemaan taivasta. Lipstikkaa kuivaan käytettäväksi keittojen mausteena.

Tomaatti - Solanum lycopersicum 'Yellow Pearshaped'

Siemenet kylvin kasvimaalaatikoihin 22.5. ja peitin harsolla muut, paitsi parsa- ja kesäkukkalaatikot. Vaikka alkukesä oli kolea ja kesää saatiin odotella, siemenet itivät hyvin ja lähtivät reippaasti kasvuun. Alkuun joutui kastelemaan useammin, sillä kovin paljon ei itämisaikaan satanut. Heinä-elokuussa kastelusta ei sen sijaan ole tarvinnut huolehtia. Taivaalta vettä on tullut riittävästi. 

Ötökät eivät ole pahemmin haitanneet. Harvoin pääsee niin ehjälehtistä salaattia ja lehtikaalia kasvimaalta poimimaan, kuin mitä tänä kesänä on voinut tehdä. Tavallisia etanoita kasvimaalaatikoissa ei ole ollut juuri laisinkaan. Vasta elokuun runsaiden sateiden myötä kotilot ovat löytäneet tiensä myös kasvimaalle, mutta kovin suurta tuhoa ne eivät ole ehtineet tehdä, kun monen kasvin osalta sadonkorjuu on jo käynnissä. 

Pahoittelen, että tästä tuli varsinainen maratonpostaus, mutta en halunnut jakaa aihetta kahteen tai useampaan postaukseen, koska tarkoitus on käyttää tänä ensi ja ehkä muinakin keväinä itseäni opastavana muistiinpanona.

Tämä siemenkylvöjen tilinpäätös -idea on aika kiva ja uskon näistä yhteenvedoista olevan hyötyä myös tulevaisuudessa. Lämmin kiitos siis Piparmintulle vinkistä. Suosittelen idean työstämistä myös muille. Sitähän ei tarvitse juuri nyt toteuttaa, vaan jättää muhimaan vaikka sinne syksyn ja talven pimeisiin iltoihin.

Melkein metrin pomppasin

Kyllä, melkein metrin pomppasin ylöspäin löytäessäni Kiemurapenkistä syysvuokon nuppuja. Aika monta syysvuokkoa olen vuosien mittaan istuttanut ja ainoastaan yksi niistä on kukkinut seuraavana kesänä häviten sitten jonnekin kasvien ikiomaan bittiavaruuteen. 

Tämä nyt nuppuja tehnyt yksilö on väkisinkin jokin kesän 2015 istutuksista, sillä viime kesänä en Kiemurapenkkiin syysvuokkoja ole laittanut. Lajike on joko Splendens tai Hadspen Abundance. Ihan sama, mikä, kunhan vain kukkii nyt ja tulevaisuudessa.

Perhosia olen kovasti odottanut. Yleensä niitä alkaa pörrätä purppurapunalatvoissa ja kallionauhuksissa näin elokuun lopulla. Nyt olen nähnyt vain satunnaisia valkoisia perhosia, jotka ovat lähinnä leijailleet kauniisti kaukaisuuteen. Torstai-illan auringonpaisteessa ensimmäinen neitoperho laskeutui syyshortensiaan ja pörräsikin kukinnoissa pitkän aikaa tarjoten minulle mahdollisuuden ihailla hänen kauneuttaan ja saada myös pari kuvaa. Ehkä kylmä kevät ja kolea kesä on vaikeuttanut perhosten elämää.

Olen unelmoinut runsaasta punahattukasvustosta, joka vetäisi perhosia puutarhaani. Kovin aktiivisesti en sen unelmapöheikön eteen ole töitä tehnyt. Pitäisi varmaan panostaa siihen useamman taimen voimalla. Joitakin punahattuja on tullut itse siemenestä kasvatettua ja muutamia olen myös kaupasta ostanut. 

Pari viikkoa sitten kaivoin väriminttujen seasta kaksi pionia, kun niillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada valoa ja voimaa. Olen jo vakavasti harkinnut värimintun kitkemistä kokonaan pois, sillä se on kyllä aikamoisen agressiivinen ja muut kasvit voimalla peittoava kasvi. Yllättäen löysin Kiemurapenkin väriminttujen lomasta monta kasvussa olevaa punahattua. Ovat aika matalia ja alkuvaiheessa, mikä johtunee penkkiä aktiivisesti valloittavasta värimintusta.

Kun Kiemurapenkistä nyt löytyi mukava alku punahattukasvustolle, pitääkin miettiä niille jokin aikaisemmin kesästä kukkiva kaverikasvi. Ja värimintut saavat lähteä muualle, juuri nyt sen päätin.

Sen verran säät taas muuttuivat koleiksi, että villasukille on käyttöä. Aika kevyellä vaatetuksella yleensä pärjään, kunhan jaloilla on lämmin. Olisin kyllä toivonut elokuun vaihtuvan syyskuuksi auringon ja lämmön merkeissä. Ei tämä mikään kaikkein onnettomin kesä ole ollut, mutta ihan liian lyhyt jälleen kerran. 

Varmaan pitää myös harkita lämmityksen aloittamista kasvarissa, sillä öisin mittari painuu reippaasti alle +10 asteen. Josko ne tomaatit kypsyisivät lämmön avulla paremmin. 

Juuson masukarvat

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 

Siemenkylvöjen tilinpäätös osa 1 Kesäkukat

Piparminttu on tehnyt blogissaan siemenkylvöjen tilinpäätöksen, jonka koin hyödylliseksi ja jonka toteutan omalta osaltani kaksiosaisena. Tässä ensimmäisessä osassa kirjaan muistiin lähinnä kesäkukat, joihin luen myös erilaiset mukula- ja pistokaskasvatettavat. 

Kehäkukat kuuluvat kesäkukkien vakiokalustoon ja niitä laitan yleensä kasvimaalle. Nyt tallessa oli edellisvuosien siemeniä, joten mitään lajikekirjausta ei ole kehäkukkien osalta tallessa. Lähipäivinä pitäisi ehtiä keräämään jo kukkineiden kehäkukkien siemeniä talteen. 

Myös krassi on kesäkukkien vakiokalustoa. Tosin viime vuonna sen kylväminen jäi väliin ja nyt sitten tungin siemeniä varmuuden vuoksi vähän joka paikkaan. Ehkä hieman liikaakin, sillä krassitulvaa katsoessa joka ikisen siemenen uskoisi itäneen.

Kirjavalehtinen versio tuntui ajatuksena ihan hauskalta, mutta käytännössä taidan pitää enemmän yksivärisestä krassinlehdestä. Krassipehkon ohi kulkiessa tulee aina sellainen tunne, että kirjavalehtisessä olisi jokin tauti. Sen enempää en kirjannut, mitä krassia laitoin mihinkin paikkaan, mutta lajikkeet ovat seuraavat:

Tropaeolum majus Strawberries & Cream

Tropaeolum majus nanum Alaska

Tropaeolum majus nanum Empress of India (syvän punainen)

sekä Tropaeolum majus Kerrottu mix

Kesämalvikkiin olen parin edellisen kesän aikana ihastunut ihan erityisesti. Sen kukka on vaan niin kaunis ja yllättävän hyvin malvikki kestää myös leikkokukkana maljakossa. Tillin korkea kukinto yhdessä malvikin kanssa tuottaa sekä silmäniloa että mukavaa tuoksua. Kesämalvikkia kyvin suoraan yhteen viljelylaatikkoon ja muutamia siemeniä myös potteihin, joista siirsin taimet sekä yhteen isoon kesäkukkaruukkuun että kukkapenkkeihin. Kesäkukkaruukussa malvikit tarvitsevat runsaasti kastelua, kun taas kukkapenkissä ne selviävät hyvin sateiden varassa.

Kesämalvikeista kylvin seuraavia lajikkeita:

Lavatera timestris ont Blanc

Lavatera trimestris Paste Mix

Lavatera trimestris Ruby Regis

Lavatera trimestris Silver cup 

Cosmos Sweet Kisses

Kosmoskukka on toinen tärkeä kesäkukkaihastukseni. Kylvin niitä malvikin ohella viljelylaatikkoon ja muutamiin potteihin. Potteihin kylvetyt siirsin niinikään isoon piharuukkuun ja kukkapenkkehin. Kosmoskukat eivät ole yhtä kestäviä maljakossa, kuin kesämalvikit. Kukkapenkkien aukkopaikoihin kesäkukat sopivat erinomaisesti. Etenkin, kun ne kukkivat näin loppukesästä, jolloin moni perenna jo on lopettanut.

Kosmoskukkien lajikkeet ovat:

Cosmos Capriola

Cosmos bippinnatus Early summer

Cosmos Double Clic

Cosmos Rugenza

Cosmos Sensation mixed

Samettikukista Isosamettikukka Vanillaa olen jo monen vuoden ajan kylvänyt esikasvatukseen. Niin myös tänä vuonna. Jostain syystä Vanilla iti todella huonosti ja luulin kaikki sen taimet menettäneeni. Pari tainta kuitenkin selvisi ja alkoi vähän aikaa sitten myös kukkia, muiden samettikukkien joukossa. Samettikukkia kasvatan lähinnä kasvimaalle ötökkäkarkotteeksi, mutta nyt kasvatetuista tuli niin jännän näköisiä, että jätin ne yläpihalle ihailtavaksi ja ostin tavalliset samettikukat kasvimaata varten taimina kaupasta. 

Kylvämäni samettikukkalajikkeet ovat:

Tagetes erecta Vanilla F!

Tagetes patula Honeycomb

Tagetes patula Jolly Jester (tuo kuvan kaksivärinen)

Begonioihin minulla on vähän ristiriitainen suhde. Niistä tulee väistämättä mieleen annansilmä, jota nykyisinkin käytetään paljon mm. hautausmaalla. Begonioiden kasteleminen on hankalaa, sillä niiden varret mädäntyvät ja syyskylmien myötä paleltuvat helposti. Lisäksi begonia roskaa todella paljon, vaikka toisaalta sitä ei tarvitse juurikaan nyppiä. Se hoitaa kuihtuneiden kukkien irrottamisen ihan itse. Valkoisesta riippuvamallisesti begoniasta pidän kovasti. Meidän pergolan amppelissa roikkuessaan se tuo valoa ja iloa kukkiessaan runsaana päivästä toiseen. 

Luulin jo keltaisen begonian kuolleen, mutta niin vain ovat taas mukulat menneet sekaisin ja olen vahingossa istuttanut toisen valkoisen begonian joukkoon keltaisia mukuloita.

Myös punaisen amppelibegonian mukulat selvisivät talvesta, mutta alkukesästä se juroi ja juroi kasvamatta kunnolla. Miltei unohdin sen omaan amppeliinsa leikkimökin terassille ja niin myös unohtui begonian leikkaaminen. Nyt punainen begonia on totaalisesti toispuoleinen ja sen vuoksi amppeli on kaiken aikaa kallellaan.

Daalioiden suhteen olen vielä aika noviisi. Muutamana kesänä olen niitä kasvattanut lähinnä terassiruukuissa. Monet daaliat kasvavat hurjan korkeiksi, jolloin terassiruukku ei ehkä niille ole paras mahdollinen paikka. Olisi hyvä löytää sopiva kukkapenkkipaikka, johon daalian juurakot kaivaa alkukesästä. Sellaista en oikein puutarhastani ole vielä keksinyt.

Kollaasin oikean alakulman oranssi daalia sentään kasvaa kasvimaan reunassa. Sillä on korkeutta vähintään 150 cm ja kukkimaan se alkoi vasta hiljan. Myöhäinen veitikka siis.

Vasemman yläkulman oranssinpunainen on Dragon Ball. Daalian lehdet ovat tummat, mutta eivät niin tummat, kuin olisin halunnut. Kukkakin on oranssimpi, kuin esittely lupasi. Ihan nätti kuitenkin ja kasvukorkeus noin 50-60 cm, minkä vuoksi pysyy hyvin pystyssä tuetta.

Yläoikealla ja alavasemmalla olevat daaliat sain 1003puutarhaa -blogin Sirpalta. Juurakoita oli niin paljon, että laitoin ne kahteen ruukkuun. Kaikkien piti olla punaisia, mutta taitaa noita valkoisia olla sittenkin enemmän. Daalian korkeus on toista metriä, kukinto ei ole kovin suuri, mutta niitä on sitäkin enemmän.

Yhdessä ruukussa kasvaa sekä Bluesette että Park Princess. Bluesetten piti olla lilanpunainen, lähes sininen. Park Princess on juuri sellainen, mitä kuvassakin. Kumpikin näistä on sopivan korkuinen. Reilusti alle metrin ja pysyvät ihan hyvin pystyssä tukematta.

Tämän daalian ostin Melody Harmonyna. Kuva ja todellisuus eivät vastaa toisiaan, mutta tässä tapauksessa todellisuus kyllä miellyttää minua kovasti. Aika kaunis. Tykkään myös tämän daalian korkeudesta, joka on noin 50 cm ja lehdetkin ovat aika tummat. Kukassa kuhisee pieniä muistia ötököitä, joita löytyy tällä hetkellä likimain jokaisesta puutarhan kukasta kokoon ja näköön katsomatta. Mitä lienevät.

Moni muukin on varmasti minun laillani sortunut messuesittelyissä ostamaan japanin ihmekukan (mirabilis jalapa). Porkkanan malliset juurakot eivät talvehdi maassa, eikä ulkona ylipäätään, joten ne on daalioiden tavoin kaivettava ylös ja säilytettävä esimerkiksi kellarissa. 

Yllättävän monta vuotta minun ihmekukkani ovat säilyneet ja joka vuosi lähtevät hyvin kasvuun. Mikään ihmeellinen tämä kasvi ei silti ole, mutta jotenkin arvostan hänen sinnikkyyttään ja tuoksua, jonka aistii parhaiten iltaisin. Päivänpaisteessa kukat pysyvät nupussa. Ostin eri värejä, mutta valtaosa kukista on keltaisia. Joukossa sentään muutama punainen. Aiemmin oli myös joitakin valkoisia kukkia, mutta tänä kesänä niitä ei ole näkynyt.

Pelaguita pitää kesäisin edes muutama olla. Vanhimmat itse siemenestä kasvattamani eli Inspire Pink ja Inspire Salmon kukkivat jo viidettä kesää. Niin ihania, kuin pelaguut ovatkin ja niin valtavasti, kuin erilaisia pelaguita onkin, yritän siedättää itseäni sortumasta niiden keräilyyn. Ei vain ole sopivaa paikkaa ison pelaguumäärän talvettamiselle. Viime talvena talvetin lämpimässä kellarissamme lähes parikymmentä pelaguuta, joista kahdeksan selvisi kukkimiseen saakka.

Verenpisaroita minulla on ollut silloin tällöin, mutta ei läheskään joka kesä. Keväällä ostin useita pistokkaita edullisesti ja ne kaikki kukkivat runsaasti pergolan ruukuissa. Toki aion yrittää näiden talvettamista, mutta en sure, ellei se onnistu. Ehkä käyn taas ostamassa uusia pistokkaita.

Kelloköynnös - Cobaea scandens

Kelloköynnöstä (Cobaea scandens) kylvin tänä keväänä ensimmäisen kerran. Kolme siementä kasvoi taimeksi asti ja pelkäsin niiden jo heittävän henkensä, mutta sitten jokainen taimi alkoi kasvaa ja vahvistua. Ylläolevan kuvan jälkeen köynnös on kasvanut mittaa ja tuuheutunut melkoisesti. Yhtään nuppua siinä ei edelleenkään ole. FB:n puutarharyhmissä on jo raportoitu kellokukan kukinnasta. Kunpa minäkin näkisin edes yhden ainokaisen kukan omalla seinustallani. Niin tai näin, kelloköynnöstä taidan kylvää myös ensi vuonna.

Maurinmalva - Malva sylvestris mauritiana

  
Maurinmalvaa kylvän joka kevät, sillä siitä on tullut yksi kesäsuosikeistani. Jostain syystä joka vuosi saan vain yhden taimen selviämään hengissä. Se ei haittaa, sillä yksikin taimi riittää takaamaan kukkapenkkiin mukavasti kukkimisen iloa.

Kylvin myös: 

Pallerokiurunkukkaa (Gilica capitata), joka iti hyvin ja on kukkinutkin koko kesän. Pallerokiurunkukka saattaa siementää ja siten se voi toimia kaksivuotisena.

Tuoksuhernettä (Lathyrus odoratus), joka iti huonosti, mutta on elokuussa alkanut pörhistyä ja kukkiikin parhaillaan. Ei tosin kovin loisteliaasti. Lajikkeita en niin kirjannut ylös. Kunhan laitoin siemeniä multaan ja siirsin aikanaan taimet purkkeihin.

Kosmoskukka

Kosmoskukat, kesämalvikit, kurkkuyrtit, kehäkukat ja krassit kylvin suoraan kasvimaalaatikoihin 22.5. Krassilaatikkoa lukuunottamatta muut suojasin kaksinkertaisella harsolla, jonka alla kaikki iti tänä vuonna erinomaisesti. Potteihin kylvin kosmoskukat ja malvikit 3.5., jolloin ne laitoin itämään kasvihuoneeseen. Kukkivat samanaikaisesti kasvimaalle suorakylvönä laitettujen kanssa. 

Kurkkuyrtti - Borago officinalis

Daaliat, ihmekukat ja begoniat istutin multaan 3.5. ja ruukut laitoin lämmittämättömään autotalliin. Ruukut siirsin 17.5. jatkamaan kasvuaan kasvariin, jota kylmimpinä öinä lämmitin valopetroolilämmittimellä. Kasvuunlähtö oli jotenkin tavanomaista hitaampaa, mutta kukinnassa ovat ehtineet ihan hyvin muiden vuosien tahtiin.

Pelaguut otin kellaritalvetuksesta sisälle 13.2. En ole kirjannut niistä muuta huoltotietoa, mutta ulos siirsin ne kesäkuun alussa, jolloin oli aika koleaa, etenkin öisin. Pelaguiden lehdet saivatkin kylmää ja lehdet muuttuivat punaisiksi. Sittemmin ovat hyvin vihertyneet ja kukkineet runsaasti.

Pioniunikko - Papaver somniferum

Koska lilakukkainen pioniunikko on siementänyt ja levittäytynyt niin tehokkaasti, en alkuun kylvänyt lainkaan uusia unikoita. Kesäkuun lopulla tyhjensin joitakin vanhenevia pioni- ja silkkiunikkopusseja pariin paikkaan ja niistä osa on kukkinut tai parhaillaan vielä nupulla.

Monivuotisia kukkia en ehtinyt suunnitelmista huolimatta kylvää laisinkaan. Yleensä olen edes jotain esikasvattanut ikkunalaudalla tai laittanut alkukesästä potteihin ulos. Saattaa olla, että jäävät tältä kesältä ihan kokonaan. Vielä tosin ehtisi laittaa siemeniä talven yli kylmäkäsittelyyn ulkosalle. Muutenkin tämä kesä on mennyt monin tavoin suunnittelemattomasti tai ennakkosuunnitelmat ovat pettäneet. En siitä ota mitään paineita. Varsinkin, kun useimpiin asioihin en itse ole voinut vaikuttaa. Joskus näinkin.

Toisessa osassa teen tilinpäätöksen hyötykasvien osalta.