 |
| Fritillaria meleagris - Kirjopikarililjat 11.5.2019 |
Sain Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivilta haasteen pohtia vapaamuotoisesti, millainen puutarhuri olen. Mukava haaste, jota tehdessä tulee itselleenkin valotettua omia tapojaan ja suhdettaan puutarhailuun.
 |
| Pionipolku 11.5.2019 |
Lapsuudenkotini oli espoolaisessa kerrostalossa. Vanhempani ovat kumpikin maalla syntyneitä ja työn perässä pääkaupunkiseudulle muuttaneita. Äidin vanhemmilla ei ole ollut puutarhaa. Isän kotona sen sijaan oli puutarha ja vähän viljelyksiäkin. Isovanhempien luona käytiin parhaimmillaan vain muutaman kerran vuodessa, lähinnä kesäisin ja jouluisin. Vierailuilla kierrettiin sukulaiset, joten muistikuvat liittyvät ylivoimaisesti kahvipöytätilanteisiin ja serkkujen kanssa nuhjaamiseen. Sekä häihin, hautajaisiin ja pyöreisiin merkkipäiviin.
Muistan kyllä mummun omenapuut, kasvimaan ja perunapellon. Mökin ympärillä oli tuoksuvia syreeneitä. Isän mukaan pihassa oli perennojakin, mutta niitä en muista. Omakohtainen kosketus mummun ja papan puutarhaan tai kenenkään muunkaan puutarhaan lapsuudestani puuttuu lähes kokonaan.
 |
| Kliivia 9.4.2019 |
Lapsuudenkodissani oli aina viherkasveja. Muistan erityisesti äidin valtavan kiinanruusun, joka kukki keväisin punaisin kukin. Äiti laittoi myös joka kesä parvekkeelle petunioita ja parvekkeen päätyyn hän kylvi ruusupavun siemeniä. Niistä kasvoi kesän mittaan tukilankoja pitkin vihreä seinämä.
 |
| Syreenit 2.6.2019 |
Aikuisuuteni ensivuodet vietin niinikään kerrostaloissa Helsingissä ja Espoossa, kunnes Ukkokullan kanssa hankimme toiseksi yhteiseksi kodiksemme paritaloasunnon. Siihen kuului mukavan kokoinen olopiha ja pieni vihreä pläntti sisäänkäynnin vieressä. Muiden taloyhtiön asukkaiden kanssa istutimme pihoja rajaamaan kiiltotuhkapensaita. Omalle pihalleni laitoin jaloruusupenkin, jota reunusti sammalleimut ja sarviorvokit. Köynnöstukeen ja aitaa viherryttämään laitoin villiviiniä. Valtaosa pihasta oli nurmikkoa, jonka ajattelimme olevan pienille lapsille hyvä ratkaisu.
 |
| Kurgaani 6.6.2019 |
Paritalokodissa innostus kasveihin alkoi itämään, mutta ei vielä päässyt valloilleen. Siihen meni jokunen vuosi aikaa. Ensimmäiset puutarhakirjat löysivät tiensä hyllyyn ja edelleen minulla on noilta vuosilta mm. Hankkijan, Tolppolan taimiston ja Leppävaaran Maximarketin vieressä olleen taimimyymälän hinnastoja.
 |
| Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukat 11.5.2019 |
Viherkasveja kodissani on aina ollut. Olin jo ennen paritalokotia töissä insinööritoimistossa, jonka valoisien ikkunoiden leveillä ikkunalaudoilla kasvatimme naisporukassa toistemme kanssa vaihdettuja pistokkaita. Monet työkaverit olivat laillani nuoria naisia, joista valtaosa oli vasta perustamassa perhettä. Useimmat asuivat kerrostalokodeissa, vain muutama rivi- tai paritaloasunnossa. Pensaat ja perennat eivät vielä silloin kuuluneet keskusteluaiheisiimme.
 |
| Clematis Rouge Gardinal 22.6.2019 |
Omakotitaloa rakentaessamme pyysin maisemasuunnittelijana toimivaa työtoveriani tekemään meille puutarhasuunnitelman. Sitä noudatettiin pääpiirteissään istutusten sijoittelun ja kasvivalikoiman osalta, kunnes henkilökohtainen "puutarhamoponi" lähti vauhtiin.
 |
| "Metsäpuutarha" 13.6.2019 |
Rakensimme pihan lähes kokonaan Ukkokullan kanssa omin voimin. Talon alta kuorittu multa oli kasattu alapihalle. Paikallinen yrittäjä levitti kasat ja lisäksi sekä ala- että yläpihalle tuotiin lisää multaa. Yläpihalle kärräsin ja levitin kaikki mullat itse. Ensimmäisenä istutimme Ukkokullan kanssa hedelmäpuut ja pensaita sekä kylvimme nurmikon.
 |
| Alapihaa 13.6.2019 |
Rahaa ei ole vuosien aikana ollut isoja määriä puutarhaan käytettäväksi. Alusta lähtien olemme tehneet kaiken mahdollisen itse. Eikä ainoastaan rahan vuoksi, vaan myös siksi, että itse tekeminen on mukavaa.
 |
| Potentilla nepalensis 'Miss Willmot' - Nepalinhanhikki 17.7.2019 |
Ensimmäiset vuodet olivat puutarhan suhteen kantapään kautta opettelemista. Enemmän oli ehkä toiveita ja unelmia, kuin taitoa ja aikaa. Alkuvuodet olivat taiteilua lapsiperheen ja työelämän välissä. Puutarha on toki ollut aina tärkeä paikka, josta on pidetty huolta ja vähitellen kasvivalikoimaakin on kasvatettu. Intohimoinen harrastus puutarhan parissa antoi vielä odottaa sopivaa sysäystä.
 |
| Alapiha 11.9.2019 |
Vuonna 2000 minulle tapahtui jokin uudenlainen älynväläys, jolle ei sen jälkeen loppua ole näkynyt. Ehkä tietämättäni annoin itselleni luvan keskittyä asioihin, jotka minua oikeasti kiinnostavat ja tuottavat iloa. Talven aikana olin lisännyt liikuntaa ja ulkoilua. Aina minusta oli ollut mukava kyläteitä kiertäessäni katsella ihmisten puutarhoja ja erilaisia kasveja nähdessäni miettiä niiden nimiä ja pohtia, sopisivatko ne omalle pihalle. Lumien sulamisen myötä ryhdyin katsomaan puutarhaani tarkemmin ja ikäänkuin uusin silmin. En ollut näkemääni tyytyväinen ja päätin tehdä asialle jotain konkreettista. Sillä tiellä olen yhä.
 |
| Caragana arborescens - Siperianhernepensas 26.7.2019 |
Edellinen on siis pohjustusta sille, mistä olen tullut. Seuraavaksi lienee parasta kertoa oma näkemykseni siitä, millaisen puutarhurin tuo matka minusta teki.
 |
| Krassit 2.9.2019 |
Kuten haastajani Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivi, minäkin pidän järjestelmällisyydestä. Olen ehkä haitallisessakin määrin perfektionisti, mutta toisaalta ajan ja iän mukaan olen oppinut joustamaan ja kääntämään selkäni
 |
| Taimiruukut 13.9.2019 |
Työkalut vien tehtävän tai päivän päätteeksi omille paikoilleen. Aniharvoin jätän mitään lojumaan pitkin puutarhaa. Siihen täytyy olla hyvä syy eli yllättävän kiireinen lähtö johonkin tai vaikkapa kaatosade. Työmaalle syystä tai toisesta jätetyt välineet korjaan heti tilaisuuden tullen paikoilleen. Olen todennut, että näin säästyy työtä ja aikaa enemmän, kuin jos joutuu lapiota tai haraa tietymättömiltä paikoilta etsimään. Työvälineiden putsaamisessa ja teroittamisessa minulla on parantamisen varaa. Pyyhin yleensä ylimmät mullat ja ruohotupsut pois, mutta monen monta kertaa kukkaruukkujakin pesen vasta, kun niitä taas tarvitaan.
 |
| Mehitähdet 19.7.2019 |
Puutarhassa en hienostele. Minulla on muutamia vaatteita, jotka olen pyhittänyt puutarhakäyttöön. En ole erikseen ostanut essuja ja haalareita, vaan parit taskulliset verkkarit, shortsit, fleecetakit ym. ovat sopivan kulahtaneita pihatöihin. Yleensä saan kitkemis-, kärräämis- ja multahommissa itseni hikiseksi ja sotkuiseksi.
Kuljen sisälle varaston kautta, jossa likaiset vaatteet on hyvä riisua, ravistaa ja laittaa pyykkikoriin tai suoraan pesukoneeseen. Varastossa on myös oma korinsa työhanskoille, joita ostan kaupoista, kevätmessuilta ja markkinoilta. Hanskat säästävät käsiä ja kynsiä, vaikka usein hanskoista huolimatta kynnenaluset ovat surureunaiset. Johtunee pitkälti siitä, että työn tuoksinassa oikean käden hanska tuppaa kulumaan vasenta nopeammin, eikä aina käsineitä pukiessaan huomaa sormien olevan valmiiksi ilmastoituja.
 |
| Hiekkakäytävä 1.10.2019 |
Joskus, tai aika useinkin käy kyllä niin, että lähden pihalle vain katselemaan ja kiertämään. Sitten huomaankin tunnin kuluneen siihen, että kykin puskan jos toisenkin äärellä kitkemässä ja nyppimässä ilman niitä käsiä hienosti suojaavia hanskoja. Minulla onkin useimmiten nysämalliset kynnet. Lakkaa on kesäaikaan kynsiin turha laittaa, sillä tuskin ehdin lakattuja kynsiäni edes kuivattaa kun jo olen jotain ulkona nyhtämässä.
 |
| Rosa rugosa Therese Bugnet - Teresanruusu 21.9.2019 |
Haluan mahdollisuuksien mukaan aloittaa puutarhatyöt aamulla, jotta ehdin päivän aikana tehdä suunnittelemani asiat loppuun. Kun vauhtiin pääsen, en halua keskeyttää töitäni. Vielä työvälineitä palauttaessani nypin matkan varrelta rikan jos toisenkin ja laitan kallistuneelle kasville tuen. Näin toimiessa työpäivä venyy ja matka syömään ja pesulle siirtyy hamaan iltaan.
 |
| Ensilumi 29.10.2019 |
Puutarha on minulle myös tapa liikkua, kohentaa ja ylläpitää kuntoa. Talviaikaan tulee lenkkeiltyä, mutta kasvukauden myötä askel suuntautuu yhä enemmän ja useammin omaan pihaan. Jos joku väittää, ettei puutarhatöissä kunto kohene, ei ole puutarhatöitä tehnytkään. Kunnon työrupeaman jälkeen hiki valuu otsalta ja lihaksia kivistää. Olen usein harkinnut askel- ja sykemittarin hankkimista pihatöihin, mutta tietäähän se mittaamattakin, kuinka päivä on sujunut täysien kottikärryjen kanssa ylä-alamäkirallissa.
Koska Ukkokulta ei ole kovin kiinnostunut puutarhasta, kaikki siihen liittyvä jää minulle. Kyllä hän tarvittaessa auttaa, mutta puutarha on minun juttuni kaikkine töineen. En kaihda raskaita tai likaisia töitä. Minulta sujuu lapioiminen, kärrääminen, kaivaminen, kiipeäminen. Puutöissä olen varsinainen mämmikoura, joten puutarhaportin halutessani on marssittava kauppaan tai pyydettävä Ukkokullalta toteutusta.
 |
| Ensilumi 29.10.2019 |
Laadin mielelläni kaikenlaisia listoja. Siemenluetteloita, istutussuunnitelmia, tekemättömien töiden listoja, hankittujen ja hankittavien kasvien luetteloita. Miten kiva onkaan päivittää tehtyjä listoja ja vielä hienompaa vetää ylitse tai poistaa hoidettuja asioita listoilta. Tykkään siitä, että minulla on mustaa valkoisella itselleni tärkeistä asioista. On helppo löytää faktaa, milloin joku kasvi on istutettu tai minä vuonna ostin multaa mistäkin. Haluan myös tietää kasvieni nimet latinankielistä myöten. Siitä on paljon hyötyä niin taimikaupoissa kuin muun maailman puutarhoissa vieraillessa.
 |
| Geum - Kellukka 'Mai Tai' 2.6.2019 |
Olen huono sommittelemaan kauniita istutuksia. Esteettinen silmäni rajoittuu lähinnä kauneuden havainnointiin, ei sen luomiseen. Sama ongelma toistuu valokuvauksessa. Otan paljon kuvia, mutta taiteellisuutta niistä saa hakea. Toki taiteellinen lahjakkuus olisi kiva lisä elämässäni, mutta ehkä osaan vastaavasti jotain muuta tarpeellista. Hyvä, että on olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka osaavat taiteellisuuden luomisen puolestani ja asettavat sen niin minun kuin muidenkin ihailtavaksi.
 |
| Kurgaani 1.12.2019 |
Suunnittelun ja sommittelun ontumisen vuoksi en sanoisi puutarhaani tyylikkääksi. Kaipa se on kukkapenkkien sillisalaatti ja jokainen kukkapenkki itsessäänkin omanlaisensa sillisalaatti. Tai hienommin sanottuna ehkä gottage garden -tyylinen, koska kukkapenkeissä kasvaa vähän kaikkea riippuen siitä, mistä olen kulloinkin löytänyt sopivan aukon istutustaan odottavalle kasville.
Olen kasvi edellä -tyyppi. Siis ihminen, joka jossain kivan kasvin nähtyään ostaa sen ajattelematta, onko sille sopivaa paikkaa. Kotona sitten kuljen lapion ja tuoreen kasvin kanssa tonttia ympäri miettien, mihin kummaan tämän taas tyrkkään. Sen sijaan, että etukäteen huolella miettisin tarvitsevani tietyn nimisen 20 cm:n korkuisen puolivarjoisen paikan kasvin sille vartavasten perustettuun paikkaan.
 |
| Kotikivi 3.11.2019 |
Joku kutsuu itseään sunnuntaimaalariksi (=harrastelijamaalari). Minä voisin olla sunnuntaipuutarhuri sillä erotuksella, että olen laajentanut sunnuntaiharrastukseni täyspäiväiseksi - toivon mukaan myös täyspäiseksi - loppuelämän harrastukseksi. Eikä vain harrastukseksi, vaan elämäntavaksi. Rakastan puskiani ja niiden parissa touhuamista. Selatessani viime kesän kuvia tätä postausta varten tunsin itseni suunnattoman iloiseksi ja onnelliseksi, että olen edennyt näinkin pitkälle harrastuksessani. Ehkä pitää laittaa jääkaapin oveen huonojen päivien varalle lappu: "Käy selaamassa puutarhakuvia!"
 |
| Sade 7.7.2019 |
Olen intohimoinen harrastelijapuutarhuri, joka on kaiken kasveista ja kasvattamisesta oppinut kantapään kautta, kirjoista, lehdistä, television puutarhaohjelmista, kysymällä, tietoa aktiivisesti etsimällä ja lukuisia kokeiluja tekemällä.
Kaikkein eniten viime vuosina olen oppinut täällä puutarhablogien maailmassa. Blogielämän 2011 aloitettuani olen löytänyt vertaisuutta, jota parempaa saa hakea. Olen oppinut valtavasti kasveista, kasvattamisesta ja elämästä ylipäätään. Nautin suuresti puutarhan puhumisesta kanssanne. Ukkokultakin pääsee helmpommalla, kun puran pahimmat puutarhapaineeni blogejanne lukemalla ja omaa kirjoittamalla.
 |
| Sanguisorba obtuse - Nuokkuluppio 8.7.2019 |
Haastan mukaan kertomaan itsestään puutarhurina seuraavat blogit:
Muistattehan, että haasteet ovat aina vapaaehtoisia. Ymmärrän ja hyväksyn, jos haaste ei nyt mahdu aikatauluunne. Haasteen voi toki jättää muhimaan ja toteuttaa sopivassa välissä myöhemmin.
 |
| Helleborus - Jouluruusu 20.4.2019 |
Haasteen säännöt:
Voit kirjoittaa itsestäsi puutarhurina vapaasti oman mielesi mukaan tuoden esiin niitä asioita, jotka kuvaavat sinua ja harrastustasi. Mainitse, keneltä olet saanut haasteen ja että sen on laittanut alulle Kivisen Vilma. Laita haastepostauksesi linkki Kivisen Vilman haastetta koskevan postauksen kommenttiosioon. Hän (Kivisen Vilma) kokoaa niistä aikanaan oman blogikirjoituksen.
 |
| Iltanäkymä pihasta 18.1.2019 |
Tosi mielenkiintoista luettavaa. Oli kiva haasteen kautta kuulla uusia, ennen esille tulemattomia asioita sinusta puutarhurina. Intohimosi puutarhurointiin tuli selvästi esiin kirjoituksestasi. Minäkin vastasin muuten samaiseen haasteeseen tänään.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntai - illan jatkoa.
Kiitos Kruunuvuokko! Kävinkin lukemassa postauksesi ja ihastelemassa kuvia, joista osa on minulle uusia.
PoistaIntohimo puutarhaan taitaa olla meille kaikille yhteinen piirre. Muuten tuskin näitä blogeja jaksaisimme kirjoittaakaan.
Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!
Olipas kiva tarina ja kauniita kuvia!
VastaaPoistaKiitos, kiva kuulla. Itsestä kertominen ei ole kovin helppo juttu.
PoistaOlipa mukava lukea kuinka sinä olet päätynyt puutarhuroinnissasi nykyhetkeen.
VastaaPoistaTurhan vaatimaton kyllä olet, sinulla on mitä mainioimpia kuvia. Pihasi näyttää ihan tosi kivalta kun siellä vaikuttaisi olevan kerroksellisuutta ja aina jonkun kulman takana jotain ihan uutta, kekseliäitä ratkaisuja.
Vastaan haasteeseen mielelläni, pitää ryhtyä selaamaan kuvakansioita.
Taitaa perfektionismi nostaa päätään valokuvaussektorillakin. Täällä blogistaniassa näkee todella upeita kuvia ja sehän sitten nostaa omaakin kynnystä.
PoistaIlmeisesti alan vähitellen päästä tavoitteeseeni eli saada puutarhasta rehevän ja monitahoisen. Kuvittelin jo istuttaneeni kaikki otolliset paikat täyteen, mutta alapihan aitaamisen myötä uusia mahdollisuuksia on taas tullut.
Kiva, että otat haasteet vastaan. Tykkään tavastasi kirjoittaa ja blogistasi. On kiva saada tietää lisää ihmisestä puutarhan takana.
Olipas tämä mukava postaus. Kiva kun avasit omia puutarhataustojasi. Sai hyvän käsityksen siitä, miten sinusta tuli innokas puutarhuri. Ja se näkyy kaikessa puutarhassasi, se on niin kaunis. Mukavaa sunnuntai-iltaa!
VastaaPoistaKiitos Anneli! Tällaisissa itseä koskevissa "paljastuksissa" joutuu aina hetken miettimään, kuinka paljon kertoo. Näissä puutarha-asioissa päällimmäisenä on useimmiten positiiviset seikat, joita on ilo jakaa.
PoistaMukavaa sunnuntai-iltaa myös sinulle!
Kiitos näin ihanasta pohdinnasta tähän haasteeseen!! Kuvista löysin uusia kuvakulmia, eli puutarhasikin tuli tutummaksi. Ja kuvasi ovat kauniita, älä muuta väitä. Löysin niin paljon yhdistäviä asioita, minäkin huomaan, että oma perfektionismi on loiventunut ja uskon osittain puutarhan parantaneen itselläni tätä piirrettä, myös vanheneminen varmaankin auttaa. Nuo ilmastoidusta hanskat naurattivat - niin tuttua! Ja minäkin teen noita listoja ja paljon :D.
VastaaPoistaHyvin kiteytit bloggamisen ja tämän yhteisön säästävän Ukkokultaa, auta armias, mitenhän minunkin mieheni kestäisi tämän höyryämisen, jos ei olisi kanavaa purkaa sitä jossain? Olet turhan ankara itseäsi kohtaan arvioinnissa taiteellisuudesta, puutarhasi näyttää ihanan runsaalta ja kauniilta. Kaikista tärkeintä on tuo, että rakastaa omaa puutarhaa ja siellä tekemistä .. ja niitä omia puskia ... ja saada siitä iloa - niin paljon iloa! Kiitos Between!
Kiitos Päivi! Miten kauniisti ja kannustavasti sinä aina kommentoitkaan. Se ilahduttaa ja kannustaa.
PoistaOlen samaa mieltä siinä, että sekä ikä mutta myös puutarha ovat loiventaneet perfektionismia. Puutarhassa täydellisyys ei vain onnistu, eikä ole tarpeenkaan. Luonnolle on sallittava oma kädenjälkensä. Elämässä perfektionismista on tiettyyn rajaan saakka hyötyä, tuleepa ainakin kaikki työt hoidettua ajallaan. On se myös aiheuttanut melkoisen stressitaakan, jonka vuoksi on ollut pakko opetella lempeämmäksi itseään kohtaan.
Ukkokulta on onneksi pitkän yhteisen taipaleemme aikana oppinut elämään kanssani. Oikeastaan on hyväkin, että puolisoilla on yhteisten asioiden vuoksi myös omat kiinnostuksen kohteensa. Huumorilla kuitataan paljon sellaista, joka muuten aiheuttaisi ristiriitoja. Naurattaa aina multaisena pihalta sisälle tullessani, kun Ukkokulta kysyy, istutinko taas kirjovehkan.
Jatkakaamme puskiemme rakastamista. Pian pääsemme halaamaan niitä ihan konkreettisesti. Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!
Kiitos haasteesta, otan sen mielelläni vastaan. Olen aika monessa suhteessa kanssasi samanlainen, etenkin tuo tavaroiden korjaaminen hommien jälkeen, ja "vielä yksi homma, ennenkuin joutaa sisälle" on niin tuttua:D. Puutarhasi on vallan kaunis, ennekin olen todennut saman, ja kuvaamisessa olet taitava!
VastaaPoistaKiitos Sirkku! Mukavaa, että otat haasteen vastaan.
PoistaEikö olekin hyvä tapa korjata tavarat pois ja löytää ne omilta paikoiltaan seuraavalla kerralla. Kaikille se ei ole tärkeää, mutta onneksi omassa puutarhassaan saa toimia omien sääntöjensä mukaisesti.
Viime vuosina olen oppinut kuvaamisessa paljon. Ehkä olen itselleni liian ankara.
Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!
Voi jestas ku pääsiski siihe, että kaikki tavarat olis aina järiestykses :) Pyrkimys o kova! Oon joiski asioos perfektionismi, mutta tuas kohoras falskaa. Puutarhaski oon joutunu hölläämähän, ku kaikki ei hetikää mee niinku meinaa. Kivasti näkyy kuvis suurempia kokonaasuuksia. Oot sekä kuvaamisen että puutarhataitojen suhteen turhan vaatimaton.
VastaaPoistaPuutarhassa on ollut pakko keventää perfektionismia. Siellä se ei suju, eikä ole tarpeenkaan, paitsi ehkä noiden tavaroiden säilyttämisessä.
PoistaEhkä olen kuvaamisessa kehittynyt, mutta isompien kokonaisuuksien kuvaamisessa on edelleen oppimista. Sitä paitsi arastelen, mitä kaikkea tänne nettiin voi ja kannattaa laittaa. Lähikuvien kuvaaminen oli pitkään kehityslistalla. Toisenlaisen kameran ja ahkeran harjoittelun myötä alan päästä jyvälle.
Eikös omien kykyjensä mollaaminen ole tyypillistä perfektionistille? Mikään ei koskaan riitä...
Tätä postausta oli mukava lukea. On mukava kuulla puutarhaystävien puutarhainnon alkusyntyjä.
VastaaPoistaIhailen aina tuota järjestelmällisyyttä, vaikka olen minäkin listaihminen. On tosiaan ihana kartoittaa myös omaan päähän, mitä pitikin tehdä ja mitä on tullut tehtyä, kun on valmiit listat. Myös kasvit ja istutusvuodet listaan itselleni.
Työkalut eivät sen sijaan kulje aina omille paikoilleen, mutta yritän kyllä skarpata tässäkin asiassa. On ärsyttävää, kun mitään ei löydy mistään tai työkalut menevät pilalle sateessa lojuessaan.
Ja minusta puutarhassasi on kaunista. Eli kyllä sinulta löytyy myös silmää kauneudelle ja sommittelulle.
Kiitos Riina! Listaihmisenä on hyvä olla, koska kuten sanoitkin, listojen avulla tulee samalla järjestellyksi asioita päässään. Työvälineiden paikalleen laittaminen taitaa minulla olla perua isältä. Hän oli tarkka siitä, että kaikki löytyy paikaltaan. Isä myös huolehti työvälineistään, joten siinä minulla on petraamista.
PoistaHauska ajatus, että Ukkokulta pääsee helpommalla blogien ansiosta, en epäile. Mukava kuulla harrastuksesi taustoja. Ihan hyvä huomata, että näkökantoja on niin erilaisia. Minä olen kaukana perfektionistista, joten ei ihme, että puutarhassani ei näy kauniita kanttauksia mutta heinätupsuja sitä enemmän.
VastaaPoistaMinusta on kiva, että näkökantoja on erilaisia siinä kun puutarhojakin. Tärkeintä on, että tekee itselleen mieluisan omalla tyylillään. Muiden puutarhoissa vieraillessani näen yleensä kaikkea kaunista ja kätevää. Jos heinätupsuja onkin, ei niihin kaiken ihastelun lomassa kiinnitä mitään huomiota.
PoistaUpea tarina!Tarkka ,huolellinen:olet!!
VastaaPoistakIItos ,kun näissä puutarha-blogeissa ei ole rajoitettu "vain puutarhaa harrastavat"
Minä ainakin olen saanut paljon iloa,ja intoa omaan vaatimattomaan ruukkupihaani:))
Hyvää tammikuun viimeistä viikkoa!
Liisa, puutarhablogia voi kirjoittaa hehtaarien kartanosta tai muutaman ruukun parvekkeesta. Rakkaus kasveihin riittää. Jokaisella on jotain kivaa annettavanaan, sen olen huomannut monta kertaa. Sinullakin, usko pois.
PoistaLeppoisia tammikuun lopun päiviä sinullekin!
Hi,
VastaaPoistaI follow you # 308 , follow back?
https://fashionisbiglove.blogspot.com/
Hello Ti M! Thank you for the invitation. You have a nice blog.
PoistaMielenkiintoinen tarina! Meitä yhdistää myöhäisherännäisyys, järjestelmällisyys, kulahteneet pihavaatteet. Muistan sinun puutarhastasi nuo huolella kantatut kukka-ym penkit. Niitä olen aina ihaillut. Kiitos vastaamisesta!
VastaaPoistaKiitos Kivisen Vilma! Pitkään meni ennen kuin keksin kantata penkit. Vinkin olen löytänyt blogin myötä ja siitä olen iloinen.
PoistaMinun pitikin kommentoida postaukseesi tuota pihavaateasiaa, sillä huomasin heti samanlaisuuden.
Mukavaa oli lukea taustoistasi. Sinulla on kaunis puutarha ja olen aina ihaillut hyvin kantattuja reunojasi. Olen itse omistanut kanttausraudan jo muutamia vuosia mutta nyt vasta sovitellut sitä käteen 🤗. Ihanan herkun olet toiseksi viimeiseen kuvaan säästänyt. Pidän siitä että olet alkanut kuvaamaan laajemmin näitä sinun pihasi alueita ❤
VastaaPoistaKiitos Nila! Itse asiassa minullakin on ollut kanttausrauta pari-kolme vuotta, mutta edelleen kanttaan lapiolla. Koen sen sopivan paremmin käteeni.
PoistaArastelen hiukan isompien pihakokonaisuuksien kuvien julkaisemista. Ehkä pitää hioa sitä puolta enemmän.
Analyysi omasta puutarhaminästäsi on hyvin yhdennäköinen sen vaikutelman kanssa, joka on välittynyt postauksistasi vuosien varrella. Mielenkiintoista on se, että monet meistä puutarhaharrastajista ovat lähtöisin sieltä kaupunkien kerrostaloista. Oma analyysini on vielä työn alla!
VastaaPoistaKiitos Pirkko! Kuulostaa hyvältä, että olen säilyttänyt linjani vuosien aikana. Pyrin olemaan rehellisesti oma itseni niin blogissa kuin todellisuudessakin.
PoistaMeillä suomalaisilla on historiallisestikin aika lyhyt matka maalta kaupunkiin ja monilla kaupunki-ihmisilläkin on side maahan ja luontoon esimerkiksi sukulaisten kautta. Puutarhaharrastus on kaikissa muodoissaan hyvin positiivinen asia. Mukavaa.
Mielenkiinnolla odotan sinun tarinaasi. Näitä on kiva lukea.
Olipa kiva postaus!
VastaaPoistaIhania näkymiä kuvissa, etenkin pionipolku, metsäpuutarha ja tuo kuva alapihasta!
Kiitos Pirjo! Arvostan sanojasi erityisen paljon, sillä minusta sinulla on aivan ihastuttava puutarha, jossa esteettistä silmää ja puutarharakentamisen taitoa on käytetty.
PoistaKiva postaus. Vaikka paljon olen oppinut sinusta tässä matkan varrella, aina jotain uuttakin tulee vastaan. Tosi kaunis ja rehevä on puutarhasi. Ja kuinka järjestelmällistä ja siistiä. Pyörtyisit ja ahdistuisit varmasti täällä huithapelin pihalla!
VastaaPoistaKiitos Eeviregina! Hauska kuulla, että pitkistä lätinöistäni huolimatta en ole kaikkea onnistunut paljastamaan.
PoistaTuskin pyörtyisin tai ahdistuisin. Tykkään vierailla muiden puutarhoissa ja jokaisessa näen jotain kaunista ja ideoita antavaa. Ei ole yhtä oikeaa puutarhaa, on erilaisia ja persoonallisia puutarhoja. Onneksi näin. Se auttaa itseäkin.
Kiitos Suvi! Mukavaa, että tykkäät.
VastaaPoistaKiva lukea ajatuksiasi puutarhasta. Jotkut asiat ovat tulleet tutuiksi bloggauksista ja taas toiset vasta nyt tästä kirjoituksesta. Hauskaa on, että olemme aloittaneet puutarhablogiuran samana vuonna - 2011 ostin Kesäpesän. Ihanaa, että olemme tavanneet niin täällä blogistaniassa kuin ihan livenäkin.
VastaaPoistaSinulla onkin pian Kesäpesän kympinpyöreät synttärit.
PoistaOlen samaa mieltä, että on ollut kiva tavata oikeassakin elämässä. Blogi saa sillä tavoin lisää syvyyttä.
Rakkaudella tehty ja hoidettu puutarha!
VastaaPoistaJustiinsa - ja jonkin verran hikeäkin sen eteen on valutettu.
PoistaHauska lukea, että joku muukin vie työkalut päivän päätteeksi varastoon eikä haahuile niiden perässä pitkin pusikoita seuraavana aamuna. Naapurinrouva kuuluu tähän jälkimmäiseen kastiin ja kyselee koko kesän, olenko nähnyt milloin mitäkin vimpainta. Kerran keräsin kurillani kaikki naapurinrouvan vermeet yhteen kasaan ja sen jälkeen niitä vasta etsittiinkin ;)
VastaaPoistaUskon meitä tavaran paikoilleen laittajia olevan enemmänkin.
PoistaMahtoi olla naapurin rouvan ilme näkemisen arvoinen hänen katsellessaan keräämääsi kasaa. Ehkä tuollaiset ihmiset löytävät paremmin työvälineensä kuunliljan tyvestä ja mustikkapensaan takaa, tai sitten ei mistään.
Hauska huomata, että vaikka jokaisella on oma tapansa hoitaa puutarhaa, kaikista löytyy silti jotain yhteistä. Vähintäänkin se rakkaus puutarhaan ja kasveihin. Minäkin puuhastelen puutarhassa asuissa, jotka saisivat varmasti jonkun muotitietoisemman parahtamaan kauhusta. Älä suotta ole vaatimaton: sinulla on kaunis puutarha ja kuvasikin ovat hienoja. Tässäkin postauksessa on monen monta kaunista lähikuvaa kukista. Se on kyllä totta, että perhe pääsee vähemmällä, kun puutarhahörhö purkaa paineitaan ja innostustaan blogimaailmassa toisten kaltaistensa kanssa! Mukavaa viikkoa! Toivottavasti teilläkin alkaa jo olla lunta.
VastaaPoistaTäällä blogimaailmassa huomaa nopeasti, että samalla tavalla ajattelevia on todella paljon. Myös puutarhabloggareita tavatessani kaikkien yhteinen kieli on puutarha ja siitä voisi jutella vaikka kuinka pitkään.
PoistaPihatöissä on tärkeää, että vaatteet ovat mukavia ja ettei niitä tarvitse varoa. Puskat eivät kauhistu eivätkä moiti, vaikka paita olisi ikäloppu ja meikit unohtuneet pussiinsa.
Kiitos Minna kauniista sanoistasi. Taidan pelätä liikaa negatiivista arvostelua. Täällä puutarhablogeissa sellaista en ole koskaan kokenut, vaikka monilla bloggareilla on kerrassaan upeat puutarhat itsellään.
Lunta oli pari päivää sitten sentti pari. Tämän päivän kaatosade on taas tehnyt lumesta entistä. Ensi viikoksi on luvassa pakkasta, joten kovasti sää meitä keikuttaa.
Mukavaa viikonloppua ja alkanutta helmikuuta sinulle!
Mukavasti kertoilit puutarhurina olemisesta. Kaikessa tekemisessäsi välittyy rakkaus puutarhaan, vaikka siihen sisältyykin hikeä ja 'kyyneleitä'. Lopputulos palakihtoo varmasti. Puutarhahommissakin uutta oppimista on jatkuvasti, jos ei muussa niin uusia lajikkeita aina lissee tulloo ja niitten kasvatus ja seuroominen on jännee. Kauniit kuvat oot ottanu ja tuo järjestelmällisyys näkkyy siulla puutarhassakin!
VastaaPoistaKiitos Ulla! Mukava kuulla, että rakkauteni puutarhaan välittyy teille lukijoille. Aikamoiset määrät hikeä ja kyyneliäkin pihani multaan on valutettu, mutta jokainen pisara on ollut sen arvoista.
PoistaNautin valtavasti pienistäkin asioista, joita olen oppinut ja opin kaiken aikaa puutarhan kanssa. Onnistumisia tapahtuu jatkuvasti, mikä kannustaa kokeilemaan ja oppimaan lisää. Usein mietin, miten valtavasti puutarha ihmistä kokonaisuudessaan opettaa ja tarjoaa terapiaa niin iloihin kuin suruihinkin.
minulla on vielä vastaamatta samaiseen haasteeseen, poikkeuksellisesti luin Sinun postauksesi ennen omani kirjoittamista, alku vain imaisi mukaansa ja en voinut enää lopettaa lukemista kesken! se on totta, miten näiden haasteiden kautta oppii ymmärtämään ja tutustumaan blogiystäviin entistä paremmin. meillä on niin paljon yhteistä, tärkeimpänä yhdistäjänä rakkautemme kasveihin ja niiden hoitoon. erilaisuutemme on rikkaus, minkä koen tämän bloggaamisen suolaksi!
VastaaPoistaKiitos Ilona! Koen samalla tavoin erilaisuuden rikkaudeksi. Enpä usko, että puutarhani olisi tämän päivän kaltainen, ellen olisi löytänyt blogimaailmaa. Muiden blogeja lukemalla ja ajatuksia teidän kaikkien kanssa jakamalla olen löytänyt ja löydän jatkuvasti uusia kasveja, saan hienoja ideoita ja opin lisää ihan tavallisistakin asioista. Puutarha kaikkine osa-alueineen on toki päällimmäinen puheenaihe, mutta kyllä täällä avautuu syvempikin kosketus moniin bloggareihin.
PoistaOikein hyvää viikonloppua ja alkanutta helmikuuta sinulle Ilona!
Tässä arkikiireiden lomassa oli kokonaan jäänyt huomaamatta tämä postauksesi. Onpa hyvä, että tuli palattua ajassa taaksepäin ja luettua tämä todella ihana tarina puutarhuri-minästäsi. On hauska huomata, miten paljon samankaltaisuutta meissä puutarhabloggaajissa onkaan. Minullakin on tapana juuttua puutarhaan nyppimään rikkoja ilman hanskoja, ja minullekin on tärkeää, että tavarat viedään paikoilleen, eikä niitä tarvitse etsiä seuraavalla kerralla. Jaan myös kanssakommentoijien huomion turhasta vaatimattomuudestasi :) Siihen ei ole mitään syytä - puutarhasi on upea ja kuvasi ovat todella kauniita. Mukavaa alkanutta helmikuuta sinulle!
VastaaPoista