Sivut

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Hautausmaan hiljaisuudessa

Oranssina hehkuvat pensaat ovat jonkin sortin heisiangervoja.
 

Monen monta kertaa on ollut tarkoitus tehdä Honkanummen hautausmaalla isompi katselukierros. Yleensä siellä käydessä askel johtaa suoraan veljen haudalle ja samantien suorinta reittiä pois. Tällä kertaa laitoimme veljenvaimon kanssa haudan talvikuntoon ja sovitusti sen jälkeen lähdimme kierrokselle.

Honkanummen hautausmaa sijaitsee Vantaan Hakkilassa, noin 18 km Helsingistä pohjoiseen. Hautausmaan pinta-ala on 76 ha ja Vanha Porvoontie jakaa sen kahteen osaan. Hautausmaa on vihitty käyttöön 1956. 

Hautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka.  Kappelirakennus valmistui vuonna 1955 ja sen suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman. Julkisivua koristaa Johan Vikaisen veistämä reliefi.


Yleensäkin hautausmaat ovat kauniita ja rauhallisia paikkoja kävellä ja katsella. Honkanummella minua viehättää upea kasvillisuus ja varsinkin mäntyjen lomaan perustettu uudempi metsähautakortteli valtavine kivilohkareineen.

Honkanummella on ehdottomasti tehtävä kierros eri vuodenaikoina. Keväällä valtavat rhodokasvustot ja lukuisat atsaleat keräävät katseita. Myös syyshortensioita ja ruusuja on käytetty paljon istutuksissa sekä tietenkin erilaisia havuja.

Olisi mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa mitäkin kasveja on alueelle istutettu ja kuka on tehnyt  istutussuunnitelmat. Tänä päivänä hautausmaatkin muuttuvat, kun vanhoja alueita otetaan uuteen käyttöön. Honkanummellakin on näkyvissä lohkoja, joista vanhat hautakivet on poistettu ja alueet valmistellaan uusia hautoja varten. Varmasti siinä yhteydessä myös kasvillisuus mietitään uudelleen.

Yleensä Honkanummella käydessä huomioni on kiinnittynyt lähinnä erilaisiin havuihin ja metsähautakorttelin suoraryhtisiin mäntyihin. Nyt monien puiden ja pensaiden loistelias syysasu viehätti kovasti.

Kattavaksi kierrokseksi tarkoitettu retkemme alkoi uhkaavasti kutistua yhä kiivaammaksi käyneen sateen vuoksi. Rakennukset jäivät kokonaan kuvaamatta, kuten myös melkoinen osa mielenkiintoisista alueista. Meikäläinen ei kastumisesta mene pilalle, mutta kameran kohtalo huolestutti. Sateenvarjon kanssa kuvaaminen ei taas onnistunut ollenkaan.

Metsähautakortteli on minusta todella onnistunut kokonaisuus. Valtavat kivilohkareet on iltaisin valaistu, joten seuraavan retken voisi tehdä hämärään aikaan. Metsähautakorttelia ei ole kovin paljon muokattu ja hyvin luonnontilaiselta kaikki myös näyttää. Puiden katveessa kiemurtelevat käytävät on rajattu kuntasta metallisella reunanauhalla.

Siirtolohkareet toimivat kaikkien muistomerkkinä. Isompien kivien luona oli muutamia lyhtyjä ja koloissa yksittäisiä pikkuruisia kukkakimppuja.

Jättimäisiä kiviä alueella on useita ja niiden lomassa lukuisia pienempiä. Kivien väliin on rakennettu puutasanteita, joissa on ruosteisesta teräksestä valmistettuja istuimia.

Metsähautakorttelissa on kaksi isoa, kaarevaa terässeinää, joista toisessa oli jo muutama muistolaatta.

Metsähauta-alueen on suunnitellut Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy. Sen rakentamisesta ovat suurelta osin vastanneet hautausmaan omat työntekijät. Alue otettiin käyttöön loppuvuodesta 2019.

Uudella alueella on suku-uurnahautoja, sirottelualue ja muistolehto. Muutama neliömäinen kivipaasi oli jo mäntyjen lomassa kiemurtelevan kävelypolun reunalla. Alueelle ei tehdä hautauksia talviaikaan, koska haudan kaivaminen vaatisi metsäpohjan sulattamista, joka taasen vaurioittaisi maata.

Rauhalliset hetket ovat viime aikoina olleet elämässäni kortilla. Siinä mielessä kiertely kauniilla hautausmaalla oli sateestakin huolimatta miellyttävä katko muuten niin hektisiin päiviin. Äitini on taas sairaalassa. Hänellä on sydämen vajaatoiminnan aiheuttamia komplikaatioita, jonka lisäksi epäillään sydänläpän tulehdusta.

92-vuotias muistisairas ja glaukooman sokeuttama isäni ei selviä yksin kotona. Vietin vuorokauden hänen kanssaan, koska iltapäivällä neljän jälkeen ei mistään tahdo saada minkäänlaista apua. Seuraavana päivänä sain isälle alustavasti viikon akuuttipaikan hoivakotiin. Nyt sitten jännätään, kauanko äiti on sairaalassa ja tuleeko hän ylipäätään kotikuntoon. Samoin isän tilanne jatkossa on täysin auki. Olen jo pitkään asennoitunut niin, että iäkkäiden ja huonokuntoisten vanhempien kohdalla voi minä päivänä tahansa sattua jotain. Silti kriisi onnistuu aina yllättämään.

Huh, millaista taistelua vanhusten hoitaminen tänä päivänä on. Taidan hommata valmiiksi syanidikapselin omaa vanhuutta varten.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

 

30 kommenttia:

  1. Voi, miten ikävä kuulla vanhempiesi tilanteesta. Voimia sinulle ja terveyttä vanhemmillesi.
    Onpa upea hautausmaa, ruskapensaat tuovat sen aivan leiskuvaan eloon. Kun kerroit metsähautausmaasta kivineen, en ollenkaan kuvitellut tuollaisia jättimäisiä järkäleitä! Nehän ovat aivan uskomattoman kokoisia ja niin hienoja, monumentaalisia. Valtavan upea hautapaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Olo on nyt aika rauhallinen, sillä se on tehty, mikä tällä hetkellä on mahdollista.
      Honkanummen hautausmaa on kasvillisuuden puolesta hieno paikka. Syysväreissä leiskuvat pensaat vetivät väkisinkin katseen niihin, näkyivät pitkälle. Arvostan sitä, että siirtolohkareet on otettu osaksi metsähautausmaata ja että koko alueen luonnollisuus säilytetään. Todellakin valtavan hieno hautapaikka.

      Poista
  2. Kaunis hautausmaa, varsinkin metsähautakortteli on todella upea jättiläismäisine siirtolohkareineen. On vaikea kuvitella kauniimpaa paikkaa viimeiselle matkalleen. Ikävä kuulla vanhempiesi tilanteesta. Voimia asioiden järjestelyyn ja odotteluun! Toivottavasti kaikki menee hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tismalleen, voisin hyvin kuvitella haluavani tulla haudatuksi tuollaiseen paikkaan. Jättikokoiset siirtolohkareet ja mäntyjen välissä kiemurtelevat kulkuväylät rauhoittivat elävänkin mieltä.
      Vanhempien tilanne on aika kinkkinen, eikä tulevaisuuskaan kovin hyvältä näytä. Nyt vain odotellaan, mitä päivät tuovat tullessaan.

      Poista
  3. Niinpä...ikääntyneiden omaisten asema oman elämän rinnalla on sitä uutta jota joudumme opettelemaan. Näen tästä uuden kodin ikkunasta kotikylämme hautausmaan. Puolison omaisia on haudattu tälle hautausmaalle 50-luvulla. Nyt pitäisi antaa sukuselvitys sukuun kuulumisesta että voisimme mahdollisesti lunastaa tämän sukuhaudan omiin nimiimme kun sitä ei olla käytetty yli 60 vuoteen. Ihan yksinkertaista se ei ole kun hautapaikka on lunastettu ikiajoiksi eikä näiden haudattujen lähiomaisista ole tietoa. Olen aikaisemminkin kuullu ihailua tästä Honkanummen hautausmaasta. Hieno katsaus taas kerran Sinulta! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AnneliPunneli!
      Soisin, että tämän päivän vanhukset voisivat elää viimeiset vuotensa turvallisissa olosuhteissa ilman jatkuvaa huolta selviytymisestä. Se näyttää olevan vaikeaa ellei mahdotonta ilman isolla rahalla hankittuja palveluja - ainakin täällä pääkaupunkiseudulla.
      Toivottavasti onnistutte saamaan sukuhaudan käyttöönne.
      Monet hautausmaat ovat jo itsessään hienoja paikkoja. Honkanummella on selvästi panostettu kasvien monipuolisuuteen ja ympäristön kauneuteen.

      Poista
  4. Oikein vaikuttava paikka tuo hautausmaa, suuria puija ja nuo kartiomaiset vihreät tuijat vai katajiako lienevät, ylväästi siellä seisovat.
    Kyllä olet lahja vanhemmillesi, kun olet heidän apunaan. Voi olla jokainen päiväkin lahja kun ikää on jo yli 90. Toivotaan paranemista äidillesi ja hyvää hoitopaikkaa isällesi! Vielä yhteisiäkin päiviä heille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Honkanummella on tuijia, katajia ja monia muita havukasveja luomassa vihreyttä myös lehdettömään aikaan.
      Omaisten tuki tämän päivän vanhuksille on todella tärkeää. Muuten he eivät selviäisi byrokration viidakossa. Isällä on nyt hyvä hoitopaikka, mutta se on väliaikainen. Tulevaisuus kummankin kohdalla on täysin auki. Toivotaan parasta.

      Poista
  5. Koskaan en ole Honkanummella käynyt vaikka monen tuttavankin tiedän sinne päätyneen. Kiitos tästä kierroksesta, vaikuttavan näköinen paikka. Siellä on todella hienosti otettu luonnon omat muistomerkit huomioon ja tehty paikka luonnon määrittämien suuntaviivojen mukaan.
    Voimia ja jaksamista raskaaseen elämänvaiheeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monella hienolla hautausmaalla on tullut käveltyä ihan vain katsomassa, mutta Honkanummella nyt useammin, kun veli siellä lepää. Hieno paikka, erityisesti tuo metsähautakortteli on todella kaunis.
      Kiitos tsempistä. Nyt on vähän seesteisempi hetki, kun kumpikin vanhuksista on tahoillaan hoidossa. Tulevaisuus sen sijaan täysin auki.

      Poista
  6. Voimia sinulle, toivottavasti äitisi toipuu ja kaikkinensa vanhempiesi pärjääminen ratkeaa suotuisasti. Nuo ovat todella hankalia tilanteita.
    Kiva, että esittelit Honkanummen kaunista hautausmaata, siellä lepäävät minunkin isovanhempani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Äidin diagnoosi on varsin huolestuttava ja kummankin hoito tämän kriisin jälkeen täysin auki. Toivotaan parasta, kummankin osalta.
      Honkanummi onkin sinulle tuttu paikka. Siellä lepää myös paljon kuuluisuuksia. Ehkä kesällä käyn hautausmaalla järjestetyllä tutustumiskierroksella.

      Poista
  7. Kiitos Honkanummi-kierroksesta! Isäni on haudattu sinne jo kauan aikaa sitten, joten siellä tulee vuosittain käytyä. Kaunis paikka, niin kuin hautausmaat yleensäkin ovat.
    Äidillänikin alkaa jo olla ikää; hän on väsynyt, peloissaankin ja toivoisi pääsevänsä johonkin vanhustentaloon, yksinasuva kun on ja jo huonokuntoinen. Se ei vain taida olla tänä päivänä kovin helppoa. Olen aika neuvoton, mitä tehdä, kun hän vielä huononee.
    Voimia sinulle ja vanhemmillesi!<3 Ja kaikille muillekin, jotka ovat samassa tilanteessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hautausmaat ovat lähes poikkeuksetta kauniita paikkoja.
      Tutustuin muutama viikko sitten Espoon kaupungin kriteereihin, joilla pääsee hoivakotiin. Ihan mahdotonta näyttää olevan. Varsinkin, kun kaupungin visio on hoitaa vanhukset mahdollisimman pitkään heidän omissa kodeissaan. Hienoa, jos vanhus pärjää ja itse haluaa asua kodissaan. Kaikki eivät pärjää eivätkä halua olla yksin. Surkea tilanne, ihan koko maassa.
      Minäkin toivon voimia niille lukuisille omaisille, jotka parhaillaankin painivat samojen ongelmien kanssa. Myös sinulle, sillä voimia tässä tehtävässä tarvitaan.

      Poista
  8. Kaunis huoliteltu ja huolella hoidettu hautausmaa.
    Voimia sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit!
      Honkanummen kasvillisuus on kaunista ympäri vuoden. Uusi metsähautakortteli on todella onnistunut kokonaisuus.

      Poista
  9. Hautasmaat ovatkin mukavia kävelypaikkoja, niin rauhallisia. Kaunis terässeinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin nuo terässeinät ovat upeita ja sopivat tuonne mäntymetsään hyvin.

      Poista
  10. Hautausmaat ovakki monesti torella hianoja. Oon itte aloottanu tyäuran hautausmaan kesätyäntekijänä. Tykkäsin. Sehän on tavallaan puutarhanhoitua, vaikkei se silloon viälä ollukkaa mulle nii tärkiää ku ny.
    Eipä sitä tosiaankaa tiärä, mikon vanhusten hoiron tilanne, ku itte sitä tarttis. Toivottavasti kaikki menöö äitis ja isäs kans parhain päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoveljenikin aloitti työuransa hautausmaalla haravoimassa hiekkakäytäviä ja kitkemässä rikkaruohoja. Se oli suosittu työ nuorten keskuudessa. Taitaa olla vieläkin.
      Meillä on edessä epävarmat viikot, mutta toivotaan parasta.
      Vanhustenhoito alkaa jo olla aika ala-arvoista, mutta kaipa siitä vielä voidaan jotain riisua pois siihen mennessä, kun minä ja Ukkokulta sitä tarvitaan.

      Poista
  11. Hautausmailla on rauhallista kävellä ja muistella poisnukkuneita. Mukava kun esittelit Honkanummen hautausmaata. Hienoja istutuksia niissä on ja puutarhurit on tiälläkin päin johtamassa hoitamista. Meijän seurakunta laajensi jokuvuos sitten päähautausmaata ja hyvissäajoin jo kuusiaidan istuttivat ympäröimään laajennusta.
    Vanhusten kanssa tilanteet muuttuu kyllä aina noppiisti ja toivottavasti järjestyy siunkin omaisten assiit hyvästi. Meillä isä on hoivakodissa ollu jo vuoden. Keväällä ei suatu hetkeen käyvä kahtomassakaan tautipelon tautta, nyt onneks on tilanne helepottanu sen suhteen. Kyllä on meitäkin ruvennu oma vanheneminen mietityttämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvemmin hautausmaita tulee katseltua puutarhurin näkökulmasta. Olen toki Honkanummella (ja monella muullakin hautausmaalla) käynyt aiemmin, mutta vasta ihan viime aikoina olen oppinut katsomaan hautojen lisäksi ympäristöä. Kauniita paikkoja.
      Toivon hartaasti, että kumpikin vanhemmistani pääsisi pysyvästi johonkin hoivakotiin, mutta eipä näytä todennäköiseltä. Kotihoito lisätään maksimiinsa, vaan yhä jää yksinäisiä tunteja. Ihan ensin on katsottava, toipuuko äiti vakavasta tilanteesta.
      Isä oli kesällä vähän aikaa samassa hoivakodissa ja silloin vierailuja ei siellä sallittu. Nyt lähiomaiset saavat sovitusti käydä katsomassa, ainakin toistaiseksi.

      Poista
  12. Jatkuva huoli vanhemmista on raskasta. Vaikka ei erityisesti tarvis tehdä mitään, niin jo se, että huolehtii, hoituuko kaikki vai ei ja jos ei, niin olla valmiudessa niitä asioita hoitamaan. Välillä sitten ihan konkreettistakin apua ja yllätyksiä tulee. Vanhempien hoitaminen on vielä niin tunnepitoista hommaa.
    Voimia sinne teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hullua kuin onkin, nyt olo on huomattavasti rauhallisempi, kun äiti on sairaalassa ja isä hoivakodissa. Tiedän, että kumpikin saa tarvitsemansa hoidon. Pahinta on aika, jolloin he ovat keskenään kotona kotihoidon käyntien ja meidän lasten avun varassa. Jokainen puhelimensoitto saa pomppaamaan metrin tuolista, kun aina on varauduttava johonkin kriisiin tai muuten kaoottiseen tilanteeseen.
      Kiitos, voimat ovat nyt tarpeeseen.

      Poista
  13. Hautausmaat ovat todella kauniita ja niiden kasvivalikoima on yleensä valtava ja mielenkiintoinen.
    Puutarhakouluaikoina kävimme tutustumassa esim. Turun hautausmaalle, joka oli valtava. Siellä näimme ja opettelimme monia kasveja kasvitenttejä varten.

    Voimia ja toivottavasti vanhempiesi hoito järjestyy hyvin jatkossakin! On tärkeää, että tietää rakkaidensa saavan hyvää hoitoa ja olevan turvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Honkanummella kävellessäni ajattelin, kuinka mielenkiintoinen ja haasteellinen paikka hautausmaamiljöö on myös puutarhasuunnittelijalle. Kiva kuulla, että se otetaan huomioon myös opiskeluvaiheessa.
      Vanhempien tilanne elää kaiken aikaa. Tällä hetkellä kummankin hoito on turvattu ja toivon niin olevan myös jatkossa.

      Poista
  14. Hautausmaat ovat hieno ote historiaa. Tutkin usein ja mietin elämiä. Ympäristöt ovat kauniisti hoidettuja ja mieluusti kertaan ajatuksia, keiden kaikkien elämä on ympärillä juuri siellä. Rauhoittava paikka.

    VastaaPoista
  15. Hautausmaat ovat kyllä kauniita ja rauhoittavia paikkoja. Itsekin tulee käytyä niissä ja varsinkin erilaiset hautakivet kiehtovat. Tuolla Honkanummella en ole käynyt, mutta tuo kasvillisuus näyttää upealta, pitää piipahtaa.

    VastaaPoista
  16. Minustakin hautausmaat ovat oivia paikkoja rauhoittumiseen. Tykkään kuljeskella hautojen välissä ja olla omissa ajatuksissani. Valitettavasti isän ikääntymisen myötä myös kauniiden hautakivien etsiskely on viime aikoina tullut ajankohtaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä myös vanhempien huonokuntoisuuden ja korkean iän vuoksi hautakivien katseleminen saattaa olla pian konkreettisesti edessä.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!